ellauri008.html on line 241: meillä on Helsingissä.
ellauri011.html on line 1094: Aika narsisti on neiti Prym. Kuten kohelo izekin, se tykkää kuvitella miten tuhannet muut ihmiset ihailevat sitä sikana. Näin esim. kanin uudemmissa kirjoissa, joissa se miettii, tietääköhän kaikki Sysmässä, miten hienot talot meillä on Helsingissä.
ellauri012.html on line 513: Helsingissä oli kullattuja kupoleita, tosi iso kirkonkello länkytti maahan kiinnitettynä. Mentiin korkealla sillalla lumisen kaivopuiston rannan ja uunisaaren ohi. Kerroin pojanpojalle että olin muka veneillyt siellä pienenä. Miks piti lapselle rehvastella puppua?
ellauri023.html on line 670: "Enqvistille ei ole olemassa mitään ihmisen vapaata tahtoa vaan kaikki mitä pään sisällä tapahtuu, on pelkkää molekyylitason fysiikkaa. En tullut vakuuttuneeksi. Ajattelin tehdä pienen kokeen. Lähdenkö viikonlopuksi mökille vai en. Päätin lähteä ja täällä Sipoossa minä nyt tätä kirjoitan. Jos olisin päättänyt toisin, kirjoittaisin Helsingissä. Jotenkin vapaa tahtoni tuntuisi ulottuvan ainakin tuohon asti. En oikein ymmärrä, mitä Enqvist tarkoittaa vapaalla tahdolla ja sillä, ettei sitä ole."
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri033.html on line 620: Passow jätti opinnot kesken kun pääsi yliopex Weimariin kiitos Goethen. Niinkuin se yx Hintikan etukenoinen oppipoika pohjoisessa asuvaxi proffaxi, Juha Manninen sen nimi oli, entinen jauhiainen (ehkä nykyinenkin, en tunne paremmin) joka ei sitten koskaan väitellyt, kun ei tarvinnut. Toisin kuin ryhditön partajehu Juha Manninen, sileäleuka Franz kannatti voimailua, aiheutti kuuluisan Beslauer Turnfehden vetelysten kieltäytyessä vapaaliikkeistä akateemisen vapauden nimessä. No ei, tämä nykysessä Puolan Wroslawissa käyty kiista keppijumpasta 1819 sai vakavampia poliittis-kumouxellisia sävyjä, jotka kirjailija Kotzebuhen murhan jälkeen sai keisari Wilhelmin säätämään jumppakieltolain. Kerran niinkin päin. Vuonna 1819 alkoi Sinebrychoff panna Helsingissä Koffia.
ellauri039.html on line 690: stirbt fur sich allein, yxin Berliinissä tai Helsingissä.

ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri045.html on line 519: Ei voi muuta kuin ihmetellä, että runoilija Hyvärinen suomentaa Jeseniä proosamaiseksi puuroksi. Ontuva riimi siellä täällä on pahempi kuin ei riimiä ollenkaan. Vain harvat Hyvärisen teelmistä toimivat runoina, osa ei ole juuri raakakäännöstä kummempia. Sanon minä, Ville Ropponen. Helsingissä asuva kirjailija-toimittaja ja kriitikko. Arvostelu on julkaistu myös Kritiikki II (kevät 2010) -lehdessä.
ellauri048.html on line 282: Vuodesta 1953 Paloheimo asui Helsingissä Oulunkylässä ensin Larin-Kyöstin Suomen Kirjailijaliitolle testamenttaamassa puutalossa Veräjämäessä ja myöhemmin Mäkitorpantie 40:ssä.
ellauri048.html on line 521: Rutger Bregman Helsingissä elokuussa 2018 näytti Pekka Himaselta

ellauri048.html on line 557: Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
ellauri049.html on line 1040: Pikkupaskiainen kääpiöpinsseri Panu Rajala on juuri äsken nuuskinut Runebergin(kin) jalkoväliä. Uutuus Panu Rajala: Kansallis­runoilija. J. L. Runebergin elämä. Minerva 2020. 416 s. piirtää elävän kuvan Runebergin elämästä ja luomisinnosta Helsingissä sekä Porvoossa, jonne perhe muutti 1837. Rajalan sujuva kynä tekee tarinasta viihdyttävän ja vetävän. Paikka paikoin kirjaa lukiessa jopa tuntuu siltä kuin seuraisi saippuasarjan rakkaustarinaa, vaikka kyse onkin todellisista tapahtumista.
ellauri050.html on line 793: Asuu: Koti Helsingissä, mökkeilee Leppävirralla. Syntynyt Puolangalla.
ellauri050.html on line 822: Kolarin jälkeen tyttären perheen asuntoon Oulussa majoittui viisi ihmistä. Ritva, hänen miehensä ja vävyn vanhemmat. Myös Ylösten Helsingissä asuva poika irrottautui työstään ja matkusti Ouluun.
ellauri052.html on line 594: Berdjajev kuuli Steineria Helsingissä kertoen kokemuxesta:
ellauri052.html on line 610: Erimielisyyksien johdosta Ervast perusti Teosofisen Seuran sisälle yksinomaan henkisiin asioihin keskittyvän Okkultisen Osaston, erotuksena yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin sekaantuneesta osasta. Okkultisen Osaston ulkopuolelle jääneet jäsenet eivät kuitenkaan hyväksyneet jakoa vaan syyttivät Ervastia seuran hajottamisesta. Vastustuksen vuoksi Ervast kannattajineen irtautui Teosofisesta Seurasta ja 14.11.1920 perusti Ruusu-Ristin. Jyväskylään rakennettiin oma temppeli, ja Helsingissä alkoi toimia Kulmakoulu, jonka säätiötä Ervast johti.
ellauri053.html on line 45: 25. huhtikuuta – Ylioppilas Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.

ellauri053.html on line 61: 26. syyskuuta – Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.

ellauri055.html on line 479: Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan. Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina mietti aihetta tulevalle kokoontumisellemme. Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt. Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
ellauri055.html on line 542: Masin nenäkkään luokkatoverin Antti Arjavan äiti oli omaa sukua Manninen. Nokkava oman hännän nostaja oli äitikin, razasteli hienolla suvulla. Kangasniemen kirkkomäellä on Mannisia kuin Salpausselällä. Hokkia ja Tissareita. Tulivat pienellä veneellä majalle Kangasniemeltä (tai ehkä Kuhmoisista?) ja kovin soimasivat majaa kun se on niin pieni ja hankala. Ize asuivat Helsingissä ahtaasti.
ellauri055.html on line 914: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 944: Sillinpää kuoli Mehiläisen sairaalassa Helsingissä 75-vuotiaana kesäkuun alussa 1964. Ruumiinsiunauksen Helsingin tuomiokirkossa toimitti piispa Eelis Gulin ja muistopuheen piti professori Rafael Koskimies, jonka Sillinpää oli määrännyt tähän tehtävään jo vuosia aiemmin. Sillinpää haudattiin Hämeenkyrön vanhalle hautausmaalle. Siellä on varmaan Koskisia kuin Mannisia Kangasniemellä. Tai sitten ei. Asteroidi 1446 Sillinpää on varmaan liian pieni tehdäxeen suurta koloa osuessaan maahan.
ellauri055.html on line 1005: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri060.html on line 94: Suomessa toimii niin sanottu harmaiden ursuliinien sisarkunta eli Kuoleman tuskassa olevan Jeesuksen Pyhän Sydämen sisaret. Sen on perustanut puolalainen Urszula Ledochowska. Se on toiminut Suomessa vuodesta 1976. Ursuliineilla on Jyväskylässä leikkikoulu ja opiskelija-asuntola kun Helsingissä he pitävät Pyhän Marian lastentarhaa. Sisaret osallistuvat myös seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.
ellauri060.html on line 1080: Kaikki kävi sitten niinkuin kävi. Marraskuun yössä, vieraan talon kamarissa, kynttilän palaessa. Sitä kesti tuntikausia. - Voi kuinka minä olen huono, Sauli huohotti välillä. Minä olen unohtanut kaiken. - Sinä olet hyvä, paras, anna tulla! Maisa huusi ihanalla äänellä milloin Saulin alla, millon päällä, milloin jommallakummalla sivulla. Anna tulla! - Minä varmasti painan sinua tällä kirotulla mahallani! - Muserra minut sillä, se on taivaallinen! Anna tulla! ... - Nukutaan hiukan välillä, kulta, Maisa ehdotti. Kello on neljä, minä panen sen soimaan puoli kuudexi. - Voi Maisa, minkä teit! - Ihana mies! Maisa sanoi Saulin rintaa silitellen. Harmi ettet ole minun ikiomani! Lupaa soittaa minulle aina, kun käyt Helsingissä.
ellauri061.html on line 78: Vitun vaikee pitää mielessä näitä kaikkia Aku Ankkoja, alonzoja ja antonioita. Tässon siis 2 veljexet, Neapelin kunkku Alonzo ja sen veli Sepi, ja Milanon herttua Prospero ja sen veli Anttoni. Nääkö kaikki menee pohjaan laivan mukana? Mitä niitä kanzi sitten tähän raahata? Ei vaitiskaan, toi kelju Prospero hoisi koko jutun aivan jezulleeen. Mirkku on sen tytär joka ei ole tiennytkään, kuinka hieno talo Prosperolla oli Helsingissä, vaikka Sysmässä sillä on vaan matala majanrottelo. Tänkö äijän tytär? No ainaskin Mirkun äiskä oli väittänyt et tää Prospero ois ollut asialla, tiedä häntä. Mirkun Anttoni-setä oli luikero, Prospero taas laiska vetelys. Ei ihme että setä halus kunniankin kun pantiin kaikki duuni tekemään. Teki diilin Neapelin kunkun kanssa ja yhdessä ne potki Prosperon minne joutikin, vitun taikaukon, autiolle saarelle.
ellauri063.html on line 244: Muumilaaxon marraskuu. Tommi Liimatta, Jaakko Yli-Juonikas, Hanna Hauru, Juha Hurme, Miki Liukkonen ja Cristina Sandu kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä 2017.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri064.html on line 450: Ryhmä sai julkisuutta, kun sen 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä ja suomalainen toimittaja kirjoitti asiasta. Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille.lähde?
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri092.html on line 387: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
ellauri093.html on line 396: Perinteiset helluntaiystävien syysjuhlat järjestettiin Helsingissä yleensä pyhäinpäivän aikoihin monipäiväisinä. Niitä järjestettiin vuoteen 1986 asti, kunnes Olavi-setä kuoli.
ellauri093.html on line 398: Helsingissä joitakin vuosia toiminta oli pysähdyksissä, mutta alkoi uudelleen ainakin joksikin aikaa 2000-luvulle tultaessa. Helsingissä kokouksia on ollut 2000-luvun alkupuolella mm Säästöpankinranta 4:ssä, Kampin palvelukeskuksessa ja Malmin Työväentalolla.
ellauri093.html on line 406: Helluntaiystävien teltta kiersi kesäaikaan vuodesta 1956 alkaen aina vuoteen 2000 asti, ts. telttarahastosta vastanneen Elmer Korjuksen kuolemaan 2001. Useita vuosikymmeniä teltan kanssa ympäri Suomea kiersi Paimiosta kotoisin ollut isokenkäinen Alli Vikman, joka sittemmin asui Helsingissä.
ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
ellauri096.html on line 853:

Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, ­joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.

Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten ­kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.
ellauri100.html on line 77: Konekaappari Varfolomejevin mielisairausluokitusta ei ole vieläkään poistettu, vaikka hänet on todettu terveeksi Helsingissä.
ellauri101.html on line 244: Hän tuli tunnetuksi 1990-luvulla television Hyvät, pahat ja rumat -puheohjelmasta, jota hän juonsi yhdessä Simo Rantalaisen kanssa. Tuon ohjelman jälkeen Sairasvyö sai oman "Minä ja Sairasvyö"-nimisen talkshown MTV3 -kanavalle. Aika kuvvoova nimi. Parrmpi ois vielä ollut "me kolme, Jjjariii! minä ja Heinonen". Hänellä oli ohjelmassaan vieraina muun muassa eksentrikko Ior Bock Suomenlinnasta joka söi omia ulosteitaan ja homo meteorologi Juha Föhr. Koko porukan opinnot takkuili. Lisäksi Sairasvyö kirjoitti Helsingissä ilmestyvään City-lehteen.
ellauri110.html on line 431: Hannu hakeutui hoitoon asuessaan vielä Helsingissä, ilokaasuhoidon Suomeen tuoneen lääkäri Reilu Olutkankaan klinikan naapurissa.
ellauri110.html on line 450: Klinikka jatkaa edelleen Helsingissä toimintaansa, mutta hyvin pienimuotoisesti. Olutkangas menetti kiinnostuksensa laajentaa sen toimintaa yksin, kun klinikan markkinointia hoitanut vaimo menehtyi syöpään vuonna 2000. Kun on tuumori siihen auttaa huumori. Sarkoomaan tepsii viiltävä ja repiväkin sarkasmi. Alkoholismiin tehoaa vain kuivatelakka. Loppuu se tonttuilu.
ellauri110.html on line 866: Hermot hermot. Onnexi on viinaa. Helsingissä Hilja tapaili myös Einoa. Leevi joi izensä niin rapakuntoon että joutui Hankoon kuivatelakalle.
ellauri112.html on line 102: Jussi Snellman oli harras teosofi, jolta ilmestyi mm. teoxet Miten meidän käy kuolemassa?, Muutamia ajatuxia ihmissielun kehityxestä uudelleenruumiillistumain kautta, ja Ristimiekka. Se on myös kääntänyt Teosofisen seuran julkaisuja, ml julkaisun Teosofia, Teosofinen seura 1953. Sen poika varatuomari Erkki Virkkunen os. Snellman kuoli 14. tammikuuta 2013 Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1917 kuten Lea. Virkkusen isä Jussi Snellman ja äiti Ruth Snellman olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kesäkiertueiden aikana vanhemmat veivät lapset isovanhempien hoidettavaksi Ainolaan. Erkin "mummi" oli Aino Sibelius ja "pappa" Jean Sibelius. Lapsena se oli Jannen epävirallinen levynkääntäjä ja aikuisena hoiti Jannen vero- ja raha-asiat. Virkkusen kellarista löytyi pahvilaatikollinen Sibeliuksen veroilmoituksia. Jussi oli Ollin Opintovuodet-elokuvassa Ollin isä patrbluuna Wolmar.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri155.html on line 307: Kuin tilauksesta, hiljakseen ollut globalistien tukijärjestö Elokapina ilmaantui lauantaina sulkemaan liikennettä Helsingissä, joten sote-alan puolesta Eduskuntatalolle kokoontunut kansanjoukko jäi ilman valtamedian huomiota ja ”hyödylliset idiootit” antoivat medialle pakotien.
ellauri160.html on line 508: Sofia ja hänen avopuolisonsa, kohuliikemies Stefan ”Stefu” Therman, 34, asuvat arvo-osoitteessa eteläisessä Helsingissä. Varmaa tietoa siitä, oliko Stefu kotona Sofian lähtiessä kodistaan, ei ole. Seiska tavoitti Sofia Belórfin, joka kiisti kaiken tapahtuneen.
ellauri160.html on line 689: – Meillä on tällä hetkellä pari eri osoitetta, joissa me asumme. Me menemme vähän fiiliksen mukaan. Asumme välillä Espoossa uimahallissa ja välillä Helsingissä Merikatu kolmessa.
ellauri160.html on line 697:

Martina Aitolehti, Susanna Ingerttilä (ex Sievinen), Henna Kalinainen, Sara Sieppi, Anni Uusivirta, Susanna Penttilä, Maisa Torppa, Marianne Harjula, Iida Ketola ja Susanna Ruotsalainen Viidakon tähtöset -televisiosarjan lehdistötilaisuudessa Helsingissä 1. maaliskuuta 2012. © Lehtikuva

ellauri160.html on line 775: Maisa Torppa on myös tullut tunnetuksi rallityttöystävänä. Hän aloitti vuonna 2016 seurustelemaan rallikuski Ismo Laitelan kanssa. Pariskunta vaikutti sosiaalisen median perusteella viettävän saastaisa ja ylellistä elämää. Maisa julkaisi useita kuvia lomamatkoilta Euroopassa ja pariskunnalla oli kodit sekä Itä- Monacossa että Pohjois-Helsingissä. Maisa ja Jari-Matti suunnittelivat häitä, kunnes eräs suomalainen keltaisen lehdistön lehti julkaisi useita uutisia Maisan väitetystä salasuhteesta suomalaiseen mieheen. Torppa kiisti suhteen, mutta hän ja B-Latvala päätyivät eroon syksyllä 2019. Pariskunta oli vielä viime aikoina suunnitellut häitä.
ellauri161.html on line 222: Nico esiintyi Helsingissä kaksi kertaa, vuosina 1982 ja 1984. 9-11 vuotias Antti huusi yleisöstä: Äiti!
ellauri194.html on line 681: Nina Banerjee-Louhija (oik. Louhija, ent. Standertskjöld-Nordenstam, ent. Nylander; s. 27. elokuuta 1940 Kalkutta, Brittiläinen Intia) on suomalainen kirjailija. Hän asuu osan vuodesta Helsingissä, osan Tammisaaressa ja osan Antibesissä, Ranskassa.
ellauri204.html on line 741: Ari Hirvonen (1960-2021) oli naurua, draamaa ja intensiteettiä, niin työssä kuin jalkapallokatsomossa, kirjoittaa hänen ystävänsä Herman Raivio. Ystäväni, oikeusfilosofi Ari Hirvonen kuoli Haartmanin sairaalassa Helsingissä 28.6.2021. Sain Arin pitkäaikaiselta kumppanilta Maijulta tiedon miehen vakavasta tilasta juhannuspäivänä.
ellauri216.html on line 1035: Nykyään yläkirkon alttaripöytä on Uspenskin katedraalissa Helsingissä ja muut alttaripöydät ja pyhät ovet Uudessa Valamossa. Ikonostaasin edessä olleet kullatut ripustettavat kyntteliköt on myös sijoitettu Uspenskiin. Alakirkon samanlaiset kyntteliköt ovat Uuden Valamon pääkirkossa. Muistoarkku on Kirkkomuseossa Kuopiossa.
ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
ellauri238.html on line 572: Hotelli Hansa oli Helsingissä Mannerheimintie 5:ssä Uudessa ylioppilastalossa vuosina 1924–1968 toiminut hotelli ja ravintola. Ravintola oli loppuaikoinaan kirjailijoiden ja muun kulttuuriväen suosiossa. Pentti Saarikoski oli sen paras mainosmies, toinen tunnettu asiakaskirjailija oli Hannu Salama. Tunnettujen kanta-asiakkaiden ydinjoukkoa oli kymmenkunta.
ellauri242.html on line 262: Aleksandra Kollontain valtuuskunta vieraili Helsingissä 19. helmikuuta 1918 tilanteessa, jossa Venäjän itärintama oli pettänyt. Kollontain puheista kävi ilmi että hän tiesi tovereiden edellisenä iltana luovuttaneen Suomen Saksan etupiiriin ja samalla pettäneen Suomen vallankumouksen. Vähän sellainen manööveri.
ellauri244.html on line 87: Kun sekään ei vetänyt, Harri Sirola teki itsemurhan 16. elokuuta 2001 Helsingissä hyppäämällä Kampissa metrojunan alle. Hän oli lähtenyt Lapinlahden sairaalasta aamukävelylle ilman henkilöpapereitaan. Metron alle heittäytynyt tuntematon mies osoittautui Sirolaksi vasta seuraavana päivänä.
ellauri244.html on line 316: Helsingissä ei saanut ennen kerjätä, ei loiteroida, kusta porttikonkeihin ja postiluukkuihin, ajella jalkakäytävillä potkulaudoilla, tuherrella seinille. Ennen oli kaikki paremmin. Music TV oli ällö amerikkalainen kexintö, talouslipilaarien ja globalisaattoreiden propagandakanava. Sitäkään nää pogoääliöt ei tajua. Hyi helvetti.
ellauri244.html on line 363: Tällä kertaa näin hurjia seikkailu-unia talvisessa Helsingissä jossa ajoin ilman lupaa tyhjää ratikkaa Manskulla ja pakenin sitten takaa-ajavia viranomaisia johkin loukkoon josta ne yhyttivät meitin ja hurja pako jatkui ylös keskustan mäkeä vanhoilla autoilla korkeissa lumihangissa. Aika oli viime vuosisadan alku, Kluuvissa oli ihan erinäköistä, vasta rakennettu Tampereenkatu laskeutui mäeltä alas nykyiselle Rautatientorille sinne mihin sittemmin puhkottiin Kaisaniemenkatu. Katu oli hieno ja sen kulmassa oli Elannon puinen palazihotelli. Ajattelin että kun herään näytän kadun Seijalle.
ellauri247.html on line 70: Helsingissä, toukokuun 1. päivänä 1948.

ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 229: Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.
ellauri272.html on line 826: Elämä Helsingissä on yksinäistä. Oman pojan menehtyminen syöpään lähes 60-vuotiaana on ollut suuri suru.
ellauri272.html on line 841: Kukaan heistä ei asu Helsingissä. Vaaleatukkaisen tytön kehystetty valokuva piirongin päällä ilahduttaa isoisoisää.
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri284.html on line 373: Toukokuussa 2012 Kankaalle luettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa syyte törkeästä kiristyksestä. Syyttäjän mukaan Kangas ja viisi muuta olivat perineet olemattomia velkoja yhteensä yli 270 000 euroa Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Näyttö perustui suurelta osin poliisin salaa nauhoittamiin puhelinkeskusteluihin, joissa käytettiin syytteen mukaan peitekieltä.15. kesäkuuta 2012 Kangas tuomittiin vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Samassa jutussa tuomittiin törkeästä kiristyksestä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hells Angels MC:n jäsen Harri Juhani Nääppä, sekä Mika Leivonen törkeästä kiristyksestä puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
ellauri288.html on line 112: Olen into­himoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.
ellauri288.html on line 182: Naši-järjestö osoitti mieltään Sofi Oksasen ja Imbi Pajun Kaiken takana oli pelko -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä vuonna 2009. Syystäkin, sillä Sofi oli huutamassa kimakasti länkkäreiden lehteriltä. Neuvostomeiningistä sillä ei ole kuin toisen käden tietoa, sekin länsipropagandasta. Mikä vitun asiantuntija tää ämmä on oikein olevinaan, ei ollut edes koulussa kun lähti Virosta, eikä nähtävästi oppinut Sysisuomen koulunpenkillä kuin lisää sysimustia ennakkoluuloja äidiltä perittyjen lisäxi.
ellauri297.html on line 508: Matkalle valmistautuessaan delegaatio kokoontui 10.–18. maaliskuuta 1948 useita kertoja Helsingissä hioakseen taktiikkaansa. Lähtökohtana olivat tällöin Paasikiven laatimat ohjeluonnokset, joissa erityisesti korostettiin, ettei Suomi toivonut kansainoikeudellista puolueettomuutta vaan mahdollisuutta pysytellä suurvaltojen välisten selkkausten ulkopuolella. Työ oli presidentin mielestä keskitettävä merkitykseltään ratkaiseviin ensimmäiseen ja toiseen artiklaan, joiden oli vahvistettava Suomen erityinen poliittinen asema.
ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär.
ellauri297.html on line 563: Isin Hornborgin hiusvesipullossa oli suuttimena 1. maailmansodan tankin näköinen tykkitorni. Yöllä näin unta että ydinsodan uhka oli Helsingissä suurentunut niin että väki pakkasi jo räsymattoja lähteäxeen pakomatkalle sisämaahan. Seija ja Helmi halusivat että menisin vielä yxin heittämään viimeisenä symbolisena tekona pikku pullon jonkun nais-ydintutkijan muistomerkille. Pullossa oli nestehauteessa joku epämääräinen vihannes, ehkä okra. Menin sinne bussilla, mutten tiennyt missä jäädä pois. Ryhmä kolmikymppisiä naisia jäi pois samalla pysäkillä ja lähti neuvomaan. Ei ne olleet hääppösiä mutta tyhjää parempia. En ole koskaan perustanut symbolisista teoista. En pidä Ernst Cassirerista. Pikku pullon hukkasi. Kerekekex koax koax Diana on suurin kaikista.
ellauri301.html on line 42: sairauteen Helsingissä tiistaiaamuna. Hän oli kuollessaan 69-vuotias. Harri
ellauri308.html on line 116: Kuusisella jo neljä suuta ruokittavanaan. Helsingissä syntyivät vielä
ellauri309.html on line 507: Grahamia on pidetty nykyajan tunnetuimpana evankelistana ja maltillisen herätyskristillisyyden, evankelikalismin, johtohahmona. Toiminnallaan hänen luonnehdittiin pyrkineen ylittämään paizi säädyllisyyden myös kirkkokuntien rajoja. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja oli pääpuhujana vuonna 1987 Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Arviolta noin 9 000 ihmistä teki tilaisuuksissa Billyn kannalta myönteisen henkilökohtaisen uskonratkaisun, loput 250.000:sta kuulijasta kielteisen. Verrattuna 1970-luvun lopulla laajaa huomiota herättäneeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon, Grahamin kokouksissa ei juurikaan korostettu karsimaattisten uskonkokemusten merkitystä.
ellauri313.html on line 32: Onko nyt tänään? Tänään taitaa Helsingissä olla viimeinen päivä Runokuuta / Poetry moon. Runojen tiivistämö on Sörkässa teurastamon vieressä.
ellauri324.html on line 304: Presidentti Ronald Reagan mainitsi kampanjamielenosoituksensa Hammontonissa, New Jerseyssä lyhyesti laulun Born in the USA sanoen: "Amerikan tulevaisuus lepää tuhansissa unelmissanne sydämessänne. Se lepää toivon sanomassa. sellaisen miehen lauluissa, jota niin monet nuoret amerikkalaiset ihailevat – New Jerseyn omassa Bruce Springsteenissä." Kaksi yötä myöhemmin Pittsburghissa pidetyssä konsertissa Springsteen kertoi yleisölle: "No, presidentti mainitsi nimeni puheessaan toissapäivänä ja jouduin jotenkin miettimään, mikä hänen suosikkialbuminsa on täytynyt olla. ? En usko, että se oli Nebraska." Bruce on Reaganiin verrattuna vihervassari. 19. heinäkuuta 1988 Springsteenin konsertti Itä-Saksassa keräsi 300 000 katsojaa. Konsertin oli suunnitellut sosialistisen yhtenäisyyspuolueen nuorisosiipi, jonka tarkoituksena oli tyynnyttää Itä-Saksan nuoriso, joka kaipasi lisää vapautta ja lännen populaarimusiikkia. Nimikappale käsittelee tavallisen sotilaan tunteita ja pelkoja Irakin sodan aikana. Presidentti Obama piti puheen, jossa hän väitti, että Springsteen oli sisällytetty tavallisten amerikkalaisten laajaan kappalevalikoimaan. Vuonna 2012 Springsteen kampanjoi presidentti Barack Obaman uudelleenvalintaa vastaan. ​​Springsteenin kiertueet sijoittivat hänet neljänneksi artistien joukossa vuosikymmenen kokonaistuloissa. 31. heinäkuuta 2012 Helsingissä Springsteen esitti kaikkien aikojen pisimmän konserttinsa, neljä tuntia ja kuusi minuuttia 33 kappaleella. Syyskuussa 2023 Springsteen ilmoitti lykkäävänsä kahdeksan syyskuulle suunniteltua esitystä. Springsteen oli hoidossa peptisen haavataudin vuoksi, ja lääkärit suosittelivat, ettei hän esiintyisi livenä.
ellauri325.html on line 324: Seppänen aloitti tulenkantajanovellistina, mutta kehittyi ja oli karjalaisena omimmillaan kannakselaisen ympäristön usein humoristisenakin kuvaajana. Iloisten ukkojen kylä on tästä esimerkki, tai torpanukko Aatami Kurppa. Todella hulvatonta tekstiä! Varsinainen naurupommi on romaani Pyörivä seurakunta eli multaa taivaan alla. Siinä on kohta, jossa kasakkahevonen Latimiri ja vanha kylävaris ruotivat ihmisen olemusta. Tulevat loppupäätelmään, että ei ole yhtä mitättömiä olioita taivaan alla kuin ihminen ja hännänaluskärpänen. Ei kovin mairittelevaa osaltamme! Toivon kuitenkin, että joskus saamme palata omalle maalle Karjalaan. Karjalaan paluun toivetta kannattaa pitää yllä vaikka se ei meidän sukupolvellemme toteutuisikaan. Maailma saattaa muuttua nopeastikin, Suomesta voi taas tulla osa Venäjää. Ilman Karjalaa ei Unto Seppänenkään jaksanut elää. Iloisesta velikullasta tuli ennen aikojaan vanhus. Hän kuoli Helsingissä korvaklinikalla 22.maaliskuuta 1955 vain 50-vuotiaana. Kouvolan Teatterin edessä sijaitsee Viljo Nälkäkurjen suunnittelema Unto Seppäsen näköispatsas.
ellauri325.html on line 335: Olavi Siippainen kirjoitti hupaisan kuvaelman Ihantalan tulimyrskystä. Siippainen oli työläisperäinen työläiskirjailija joka kävi kansakoulun jälkeen puolitoista vuotta Kuopion lyseota. Tämän jälkeen hän työskenteli eri ammateissa kuten äitinsä apulaisena tulitikkutehtaassa, juoksupoikana, rotaatioapulaisena, latomossa, postinkantajana, laudan lastaajana, asevarikolla, ammattikalastajana, puusepäntehtaassa ja vaneritehtaassa. Ei ihme että Olli haaveili kirjailijan urasta. 1940-luvun lopulla hän asui Helsingissä ja osallistui oikealle kallellaan olevan B-luokan kynäilijöiden uraniaanipiirin toimintaan.
ellauri325.html on line 493: Joukkueenjohtaja näkyi palaavan. Hänen kasvonsa olivat oudossa virneessä. - Rauhaa! Karjala menetetty. Hankoniemi menetetty. Voi ristuxen perkele! Voi jumalauta! Nuorten miesten joukko itki, kiroii ja raivosi, iki ääneen, varsinkin Santeri Räpinä ja Johannes Jelegänen Suojärveltä. Santeri oli vaalea harteikas arjalainen voimanpesä, karhumainen sisumies, josta jatkosodan kaukopartio sai parhaan tappokoneen. Hän karjui, uhosi vihaa ja epätoivoa. Tumma täinen Johannes voihki ja uikutti, näytti Kaala Paanin itkuiselta pellemieheltä. Me muut itkimme ja kiroilimme myötätunnosta, Suojärvi oli meidänkin kotimme. Noin viikon kuluttua Johannexen täit ennättivät minun vaatteisiini. Johannes lauloi korkealla särisevällä äänellä: Tulen minä tikkuun raapaisin, sillä minä pillun tarkastin. Näin mä siellä ihmeen kumman, pillun juuressa pilkun tumman. Kuppako sen siihen syönyt lie? Tein surmanhyppyjä Moskovan rauhasta paskakuoppaan. Siusta se kuule pappi tulisi, läimi Johannes Jelegänen narsistia selkään. Se tuntui makealta, täistä huolimatta. Tiedekuntamme katkerimpia riidanaiheita oli juustonjako. Parhaaxi osoittautui talousliberalismi jossa suurimman palan saa se joka sattuu lottoarvonnassa oikealle paikalle. Ellen erehdy, Risto Räppäri kaatui jatkosodassa. Työmies Jelegänen jäi Helsingissä auton alle ja kuoli, alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Vuonna 1939 Suojärvellä oli rekisterissä eniten autoja koko Viipurin läänissä. Suojarvella on nyttemmin sahatoimintaa. Suomalaiset kylät ovat autioina. Suojarvellä Jelegänen olisi yhä hengissä, kun siellä on votkaa muttei autoja.
ellauri325.html on line 579: Jatkosodassa hän osallistui taisteluihin Syvärillä ja Viipurissa, jossa hän tunsi olonsa tukalaxi ja jonka hän menetti lähes taisteluitta. Hänet siirrettiin jälleen Kotijoukkojen esikuntaan koulutustarkastajaksi ja hänen tilalleen prikaatin komentajaksi tuli 22. kesäkuuta 1944 kello 19:00 eversti Yrjö Sora. Hän kuoli kuitenkin pian sodan jälkeen 25. marraskuuta 1945 Helsingissä Tilkan sotilassairaalassa.
ellauri325.html on line 704: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
ellauri325.html on line 719: Parempi yksi viehkeä pyy Helsingissä kuin kaksi ylpeää metsokukkoa Lontoossa, minä rauhoitin huolestunutta Urpo Ventoa. Neiti Jane pestautui Marimekon myyjäksi oppiakseen paremmin suomea, mutta häipyi yllättäen takaisin Kanadaan. En kestänyt kauempaa marimekkoja ja helsinkiläisrouvia, hän viestitti vastaukseksi kaipaavaan kirjeeseeni. Marimekon selitys lähdön syistä oli paljon karumpi: joku oli pannut sen paxuxi.
ellauri326.html on line 445: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri326.html on line 447: Reino Silvanto toimi Suomen edustajana Latviassa vuodesta 1920 ja Suomen Latvian suurlähettiläänä vuosina 1926–1927. Silvanto lähti ulkoasiainhallinnon palveluksesta 1929 ja hän toimi sittemmin kirjailijana ja kääntäjänä Helsingissä. Tästä kaikesta voi päätellä että Reiska oli todennäköisesti täys tunari, samantyyppinen kuin Heikki Brotherus.
ellauri327.html on line 532: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri330.html on line 167: Porin seudulla joka toinen kunta on yhden hengen kunta, paizi Harjavalta jossa on se mielisairaala. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, yksin asuvia on jo yli puolet kaikista asuntokunnista. Satu Uusipaavalniemi on huolestunut väestön ikääntymisestä ja yksinasuvien lisääntymisestä.
ellauri330.html on line 537: Lauri. Ei niin, waan "suu awaa kaikkein paimenten" pitää sinun laulaman. Mutta olkoon tässä jo kylliksi, waikene, kuultele ja pane ſuus koreaksi kirkkoſuukſi“, koska minä saarnaan. Niin, nokipoika, lainaa sinä minulle mieles ja wapaa kieles. Minä tahdon saarnan saarnata tässä saarnastuolin päällä Pietarin wanhasta kaprokista ja kymmenestä nappiläwestä. Kuitenkin tahdon ensiksi katsoa lammaslaumani yli, mutta näenpä sydämmeni suureksi furukſi haiſewia wuohia waan ja sen peijakkaan pukkeja. Woi te Kärkölän neitseet, narssut ja naasikat! te pöyhkeilette silkeissä ja saaleissa, kullanhohtawina kuin riikinkukot; mutta sylkekäät minua wasten naamaa, ellette wiimeisenä päivänä huuda wielä Matti pastooria puhelemaan puolestanne. Mutta se on nietua se! Hywää päivää, ukko Räihä! Minä tahdon sinulle sanaſen ſanoa: Ota waari tuosta Kettulan wanhasta waarista. Mutta sinä peewelin Peltolan Paawo, mitä teit sinä Tanun hirsitalkoossa talwella? Sinä klaſia kilistit ja likkoja likistit. Mutta minä ſanon sinulle, poikanalli: ota Jumppilan Jallista waari; muutoin tuomitsee sinua wiimein Matti pappi, pakanat, Krekiläiset ja Prekiläiſet; ja sitten ſäkki päähän ja helwettiin. Awaa siis ajoissa korwaläpes ja kuule mitä sanon ja saarnaan, sillä minä olen keitetty monessa liemessä, ja tässä rinnassa on sydän kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Onhan poika monessakin ollut. Minä olen ollut Helsingissä opisſa, weſikopisſa, jalkapuussa ja monessa muussa konttapuussa. Mutta siitä on paras, etten ole waras, etten ole loannut kenenkään kaiwoa, enkä halaillut toisen miehen waimoa."
ellauri335.html on line 118: Haluaako lapsesi esiintymään Disney+:lla tai ruveta tubettajaksi? Nyt olisi tarjolla koe-esiintyminen Helsingissä, järjestäjänä yhdysvaltalainen yritys Premiere+.
ellauri335.html on line 131: Wartiainen arvioi, että tällä reunaehdolla ei synny urbaania tilaa. Urbaani tila on aivan hirveää. Osattomat sekakäyttäjät nirhaa toisiaan ja näkyy CCTV:stä. Hän käyttää korttelin urbaaniuden mittarina tunnuslukua, joka lasketaan jakamalla korttelissa olevien tonttirajojen piiri koko korttelin piirillä. Luvun pitää olla vähintään 1. Esimerkiksi Fredrikinkatu Helsingissä on tällä mittarilla hyvin urbaani elävyyttä synnyttävä kivikuilu lähes koko matkalta. Jos haluaa elävää villin lännen kaupunkia, mallia täytyy ottaa sienirihmastoista, tai homeesta.
ellauri341.html on line 106: Keväällä 2020 Leikola aloitti MTV:n nettikolumnistina ja julkaisi romaanin Teidän edestänne annettu. Ei siitä sen enempää, vaikka paxuhan se oli sekin. Asuu Helsingissä. Yksi aikuinen lapsi. Vaimo lie jättänyt aikapäiviä. Valokuvaaja Juha Metson kanssa tuli tehtyä kirja kalastaja Pentti Linkola-vainajasta.
ellauri344.html on line 169: Suomessa, tuossa porvarillisen demokratian maassa, ovat ne auttaneet maan porvaristoa murhaamaan kymmeniätuhansia proletaareja. Helsingissä ajoivat he konekivääritulen edessä naisia ja lapsia. Heidän avullaan kävi Suomen valkokaartilaisille ja ruotsalaisille brigadisteille mahdolliseksi toimeenpanna verilöylynsä voitettua Suomen proletariaattia vastaan. Tampereella pakotettiin kuolemaan tuomitut naiset itse kaivamaan hautansa; Viipurissa niitettiin tuhansia suomalaisia ja venäläisiä miehiä, naisia ja lapsia j.n.e.
ellauri348.html on line 169: Helsingin, Espoon ja Vantaan vuotuinen muuttovoitto on noussut koronan jälkeen historiallisella tasolle. Vuotuinen muuttovoitto on ylittämässä 12 kuukauden aikana yli 20 000 uuden asukkaan vuosivauhdin. On luonnollisesti selvää, että 5000 uuden asunnon vuosituotanto ja yli 20 000 uuden ihmisen muuttaminen johtaa asuntopulaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Arvioidemme mukaan tyhjien asuntojen varasto on tyhjennetty ja asuntopulan ensimmäiset merkit koetaan jo vuonna 2024. Uutisissa on vahvasti jäänyt käsittelemättä se, että asuntojen hinnoissa on tapahtunut käänne nousuun. Toivon toiveikkaan analyysin mukaan pohja on saavutettu ja asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun hyvin korkealla todennäköisyydellä! Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että vuokranantajia suojaa uudisrakentamisen hinta. Nykyisellä hintatasolla näyttäisi siltä, että uudistuotantoa ei tule merkittävästi, kunnes asuntojen hintataso nousee. Nyt mukaan Toivo Groupin osakkaaxi tahkoamaan tulosta!
ellauri348.html on line 260: Suomessa rauhan asiasta muistuttavat Helsingin Töölönlahden puistossa sijaitseva Suomen Peace-Blossoms-Nations-muistolaatta (1998), rauhanmaileiksi nimetyt juoksureitit Helsingissä (1986) ja Vaasassa (1988), Pellon rauhansilta (1992) ja Tornion ja Haaparannan Green Zone -golfkenttä (1992). Vuonna 1992 Pellon rauhansiltaa olivat vihkimässä Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Tällä haavaa presidenttitarjokas Paavo Väyrynen kerää uutterasti kannattajakortteja. Green Zone -golfkentän vihki Tornion kaupunginjohtaja Hannes Manninen. Vuonna 1998 Töölönlahden puistossa sijaitsevan muistolaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kyllikki Saari sekä Chinmoy.
ellauri351.html on line 589: Sen vaimo Pauliina Remes (1971-) on tuhnu platonismia peukuttava filosofian professori Uppsalan yliopistossa. Perhe asuu Helsingissä Puu-Koskelassa.
ellauri351.html on line 594: Helsingissä 12 hengen murhavyyhti johon sekaantuneista valtaosa oli sekä romaneita, juutalaisia että suomalaisia sekakäyttäjiä.
ellauri352.html on line 161: Antonio Damasio (s. 25. helmikuuta 1944, Lissabon) on portugalilais-amerikkalainen aivotutkija ja neurologi, joka toimi lähes 30 vuotta Iowan yliopiston neurologian laitoksen johtajana ja professorina. Tällä hetkellä hän on David Dornsife neurotieteen professori Etelä-Kalifornian yliopistossa, jossa hän johtaa USC:n Brain and Creativity -Instituuttia. Hän on tutkinut tietoisuutta, tunteita ja aivojen toimintaa. Damasion käsitys aivoista pohjautuu muun muassa hänen aivovaurioihinsa. Damasio sai Yrjö Reenpää -lohtupalkinnon Helsingissä vuonna 2000.
ellauri355.html on line 49: Ostankino tunnetaan myös televisiokeskuksesta ja 540 metriä korkeasta Ostankinon televisiotornista, joka on Moskovan maamerkki. Moskovan monorail (MMTS) kulkee alueen läpi. Moskovassa kokeiltiin monorail-yhteyttä vuosina 2009–2012, mutta se ei saavuttanut metron rinnalla suosiota ja lakkautettiin. Suomessa on monorail Linnanmäen huvipuistossa Helsingissä ja Tykkimäen huvipuistossa Kouvolassa.
ellauri360.html on line 381: Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz oli Saksan Itämeren-divisioonan komentaja, joka nousi joukkoineen maihin Etelä-Suomessa ja kukisti punaisten vastarinnan Helsingissä huhtikuun alussa 1918. Se oli sisällissodan sinetti.
ellauri364.html on line 422: Puunymfi ( ruotsi : Skogsrået ; tekstitetty ballade pour l'orchestre ), op. 15, on suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen vuosina 1894 ja 1895 säveltämä ohjelmallinen sävelruno orkesterille. Sibeliuksen johdolla Helsingissä 17. huhtikuuta 1895 ensi-iltansa saanut balladi seuraa ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydbergin samannimistä runoa vuodelta 1882, jossa nuori mies, Björn, vaeltelee metsään ja sen on vietellyt ja ajanut epätoivoon skogsrå eli puunymfi.ä Organisatorisesti sävelruno koostuu neljästä epävirallisesta osasta, joista jokainen vastaa yhtä runon neljästä säkeestä ja herättää tietyn jakson tunnelman: ensinnäkin sankarillinen voima; toiseksi kiihkeä toiminta; kolmanneksi aistillinen rakkaus; ja neljänneksi lohduton suru.
xxx/ellauri010.html on line 430: Synt. Helsingissä joulukuussa 1938.
xxx/ellauri027.html on line 1111: Syntynyt: 1953 Hyvinkäällä. Asuu Helsingissä. Perhe: Puoliso Pipsa Pallasvesa, pojat Jerome ja Oliver. Isästä ja muusta suvusta netti vaikenee kuin muuri. Tuli mieleen: olikohan Eskin miesväessä sotaveteraaneja? Nimeä ei löydy.
xxx/ellauri044.html on line 342: Muutettuaan Helsinkiin, Talvio tutustui miehensä välityksellä Päivälehden piirissä toimiviin kirjailijoihin ja runoilijoihin, kuten Kasimir ja Eino Leinoon. Talvio alkoi myös itse kirjoittamaan Päivälehteen sekä Suomen Kuvalehteen, taistellen sortovuosien aikana Suomen oikeuksien puolesta. Talvio matkusteli miehensä kanssa useita kertoja Keski- ja Itä-Euroopassa, opiskellen samaan aikaan puolan kieltä ja kääntäen suomeksi useita puolalaisen kirjailijan Henryk Sienkiewiczin teoksia. Talvion kotonaan Helsingissä pitämä kirjallinen salonki nousi myös kuuluisuuteen. Varmaan käänsi Ben Hurin, jonka luin poikasena vaikka se oli paxu kuin tyydyttämätön diplomaatinrouva.
xxx/ellauri057.html on line 835: Voidaan hyvin ymmärtää, että rouva Hamsunilla saattoi olla Helsingissä viheliäistä. Mitä väliä, Hamsun viihtyi kuitenkin hyvin ja hän oli odottanut tätä matkaa. Hän oli hyvin kiinnostunut Suomesta ja Suomi esiintyy pari kertaa Hamsunin teksteissä jo ennen kuin hän tuli Helsinkiin. (Ei kyllä sen jälkeen.) Pransu oli silloin 12v.
xxx/ellauri057.html on line 1037: Tatu Georg Adolf Vaaskivi (vuoteen 1935 Wahlstén, Vahlstén; 19. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. syyskuuta 1942 Oulu) oli suomalainen kirjailija, kriitikko ja esseisti. Vaaskivi syntyi Helsingissä mutta muutti jo pikkulapsena Ouluun. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Georg Wahlstén ja Aino Niskanen.
xxx/ellauri076.html on line 607: Kari "Kape" Aihisella on paljon mietittävää. Hän selittää ja pölöttää. Hän on 1 Suomen tunnetuimmista keittiömestareista. Hän on lukuisista reality-sarjoista tuttu tv-kokki, ruokakirjailija ja Helsingissä ja Turussa sijaizevia huippuravintoloita luozaava monialayrittäjä. Hän on menestynyt valtavan hyvin valizemallaan alalla. Hän ei silti koe izeään julkkixexi. Hän voi perseillä Ruisrockissa ihan samalla lailla kuin ennenkin. Hän on edelleen Kape Aihinen, pölöpää Turuusta. Jos ei kelpaa, niin hän voi lähtee menee.
xxx/ellauri081.html on line 207: Silti on syytä laajentaa aihepiiriä. Kadehdin Suvi Aholan kokemusta siitä, kuinka täysin hän sukelsi menneeseen vuosisataan Hilary Mantelin historiallista romaania lukiessaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus kaikota kauas ajankohtaisista ilmiöistä kirjojen upottavassa meressä. Ilmainen vihje: kokeilkaa vaikka Runebergin runoja. Kolerasta hänkin perheineen selvisi Helsingissä 1840-luvun taitteessa, ja silloin vasta säkeitä syntyikin. Ja ostakaa mun ruuneperintorttuja! Ne on nyt Wreden kostuttamia.
xxx/ellauri084.html on line 86: 28.3.2017.Ampuma-asedirektiivin uudistamisesta 1-5 (loputonta vekutusta pumppuhaulikoista) 11.3.2015.Vielä ö-luokan ehdokkaista (mamuvaaliehdokkaat ovat sekundaa) 3.3.2015. Hirveä työvoimapula (mamut on työllistämiskelvottomia ja/tai laiskiaisia) 9.2.2015. Muutama sana Pariisista (Islaminvastaista veistelyä Charlie Hebdosta) 8.1.2015. Ihmisoikeudet uhattuna länsinaapurissa (Pakolaiset ovat röyhkeitä ja nirsoja), 3.1.2015. 6.11.2014. Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta (En tiedä, minkä lakipykälän mukaan rasismi olisi rikos), 11.9.2014. Rikkautta, jolla on arvoa (Olen kade somaleille), 23.8.2014.Uskonto uskontojen joukossa (Ellet rukoile, olet pahempi kuin kafferi), 19.5.2014.Kysymys kunnallisesta mamubisneksestä, 24.4.2014.Kommentti kehysriiheen ja Ylen toimintaan, 26.3.2014.Unionin tulevasta ampuma-asepolitiikasta, 10.3.2014. [Päivitys 17.3.!]Kirjallinen kysymys äärisaarnaajista Suomessa, 7.3.2014.Kirjallinen kysymys Ukrainan tapahtumiin liittyen, 4.3.2014.Lieksalainen ikiliikkuja, 18.2.2014.Lieksa käsirysyn partaalla, 10.2.2014. [Lisäys 12.2.2014!]EU, maahanmuutto, taakanjako, 16.1.2014.Toimeentuloperäistä maahanmuuttoa, 9.12.2013.Kuntarakenneuudistus eli kaksikielisyyttä saranapuolelta, 28.11.2013.Puheenvuoro asevelvollisuudesta, 15.11.2013.Kiihottamisesta ja kansainvälisistä sitoumuksista, 25.10.2013.Kirjallinen kysymys epäterveistä vetovoimatekijäistä, 7.10.2013.Pakolaiskiintiän kasvattaminen revisited, 30.9.2013.Kirjallinen kysymys pakolaiskiintiän kasvattamisesta, 20.9.2013.Luottamus Kataiseen ja Himaseen, 19.9.2013.Kaksi lakialoitetta sananvapauden edistämiseksi, 10.9.2013.Kansalaisaloite pakkoruotsista luopumiseksi, 15.8.2013.Kirkko, kaupunki ja moskeija, 13.8.2013.Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Corolla!, 8.8.2013.Majoituspalveluja kerjäläisille, 5.6.2013.Husbyn herättämiä ajatuksia, 23.5.2013.Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä, 7.5.2013.Sosialidemokratiasta ja islamismista, 3.5.2013.Puheenvuoro Kyproksen pelastuspakettiin 17.4. 2013, 18.4.2013.Kirjallinen kysymys opettajien toimintaedellytyksistä, 8.4.2013.Muutamia ilmoituksia, 5.4.2013.Helsingin johtajiston palkankorotuksista, osa 2, 12.3.2013.Suomen Sisun suurkäräjät 10.3.2013, 11.3.2013.Aseaiheisia lakialoitteita, 15.2.2013.Jyväskylästä, 6.2.2013.Connecticut, Yhdysvallat, aseet, 18.12.2012.Sisäministeriön linjaukset aselain uudistamiseksi, 5.12.2012.Kysymys uskontojen halventamisesta, 30.11.2012.Milloin kotoutus on onnistunut?, 1.11.2012.Rikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, 22.10.2012.Helsinki ja "Globaalin vastuun strategia", 28.9.2012.Kirjallinen kysymys somalien suojeluntarpeesta, 22.8.2012.Etninen syrjintä rekrytoinnissa, 21.8.2012.Avoimia vastauksia Meri Valkamalle, 4.6.2012.Hyvinkäästä, 30.5.2012.Kreikkalaisia näkymiä, 10.5.2012.Maahanmuuttajien työllistymisestä, 1.4.2012.Miksi pahis palkitaan?, 26.3.2012.Homoseksuaalisuus suojeluperusteena, 25.2.2012.Matka Addis Abebaan, 17.1.2012.On rotumme synkkä ja siksi jää, 13.1.2012.Mitä tehdä rattijuopoille?, 11.1.2012.Hyvää uutta vuotta 2012!, 8.12.2011.Tilastoista ja etnopositiivisuudesta, 26.10.2011.Rasismin kitkentää Vaasassa, 3.10.2011.Muutama ajatus kunniaväkivallasta, 30.9.2011.Ottawan sopimuksesta, 6.9.2011.Loikka, 13.8.2011.Viharikoksista ja mediasta,
xxx/ellauri084.html on line 354: Näistä Wallun huumetarinoista tulee ezimättä mieleen Carl-Erik Carlsonin sanoma omille pojille: izekuria! Ota izeäsi niskasta! Lopeta se izesi paapominen! Niin sille varmaan sanoi (tosin ruozixi) Bror Clas Carlson, joka oli sen ehkä oppinut sedältään Ernst Carlsonilta, rautakauppiaan veljeltä, jonka luona se kiinasi opiskellessaan Helsingissä lakia. Kyllä asiaa auttoi varmaan myös sota-ajan fiilixet, kaikkienhan piti siihen aikaan harjoittaa izekuria ja kukaan ei paljon ketään paaponut kun seisoi jossain pakkasessa väijyssä tai vaihtoi verisiä siteitä. Silloin oli miehet puuta ja luotipyssyt terästä.
xxx/ellauri087.html on line 96: Se vetosi. Filosofiasta tuli muotiaine. Kun vielä 1970-luvulla teoreettisen filosofian opinnot aloitti Helsingissä keskimäärin kaksi opiskelijaa vuodessa, 1990-luvun puolivälissä luku oli 30. Laitoksesta tuli yliopiston tehokkain ja suosituin. Kun filosofiasta tuli lukioaine vuonna 1994, sitä opetettiin Esa Saarisen kirjasta.
xxx/ellauri091.html on line 177: Tämä tarkoitti sitä, että Krohnin piti etsiä säännöllinen tulonlähde, josta saisi RÃHÃÃ. Perhe muutti Tampereelle, jonne Ilmari Krohnille tehtiin paikka Aleksanterin kirkon urkurina. Urkurin työn ohessa hän myös "teki opetustyötä" Helsingissä, mikä varmasti kävi "pidemmän päälle" raskaaksi (nilkki tietää). Emilie von Dittman kuoli sentään vuonna 1905. Avioliitosta oli syntynyt kahdeksan (8) lasta ja moni heistäkin menehtyi omilla urillaan tieteen ja taiteen parissa.
xxx/ellauri091.html on line 214: John Mott ei ole järin tunteisiin vetoava puhuja. Älyllinen selkeys ja johdonmukaisuus leimaa hänen esityxiänsä. Helsingissä hän ei ehtinyt valmistautua, hyvä että ehti vaihtaa matkanahkatakkinsa moitteettoman esitelmöizijänasuun. Tällä kertaa hänellä oli löyhät housut ja leopardipikkutakki. Mainoxista päätellen hän oli tottunut täysiin saleihin. No nyt ei ainakaan tarvinnut huutaa. Varmaan hän laivalla sumusireenin puhallellessa oli ajatellut: "Johan tuo on kuin tuomiopäivän pasuuna. Jumala tarkoittaa että minun tulee nyt hiljentyä hänen eteensä. Kiinteät tulot silti odottavat."
xxx/ellauri091.html on line 316: Woku pörrää Nyrzin pihalla kuin orava. Se on on kuin väkkärä, ihmettelee naapuri. Indeed, monien oravien parittelusysteemissä on sekä säntäys- että turnauskilpailujen piirteitä. On silmiinpistävää että oravat poikkeavat nisäkkäiden tavallisesta meiningistä, missä koiraat on tyrnävämpiä kuin naaraat (Tab. 1). Riku onkin niistä territoriaalisempi, kaipaa takas piikkilanka-aitaa Majan ympärille. Ja on pahoillaan että Talasniemen naapurit ei tiedä kuinka hienot pesäpöntot meillä on Helsingissä. Riku ja Woku kiusaavat Aku Ankkaa Rauharannan puolella ja säxättävät.
xxx/ellauri103.html on line 138: Helsingissä on lähiö, joka loistaa ko­ro­na­kar­tal­la yksinäisenä punaisena täplänä, ja se on ihasteltu Roihuvuori – mitä siellä oikein tapahtuu? No siellä on aivan helvatisti pedofiilejä transuneekereitä ja poliittisia islamisteja.
xxx/ellauri116.html on line 509: Naisnarsisti on erittäin kilpailuhenkinen ja lyttää muiden ilot ja onnistumiset kertomalla omista, isommista saavutuxistaan. Jokainen toisen onnistuminen on puukko naisnarsistin selässä. Hän haluaisi näyttää ulospäin menestyxen määrän: talot Helsingissä, kakkosasunto, lasten ja muun tiimin menestyminen... Auto, matkat, pukeutuminen hm nojaa vaihtakaamme puheenaihetta. Paizi mun tiimissä...
xxx/ellauri120.html on line 386: Suomalaisen vapaarytmisen runon laajassa tuotannossaan uudistanut Viljo Kajava kuoli 2. helmikuuta 1998 Helsingissä 88-vuotiaana. Hän oli syntynyt 22. syyskuuta 1909 Tampereella. Viljo Kajavan vanhemmat olivat räätäli Konrad Johannes Kajava ja Martta Johanna o.s. Granlund.
xxx/ellauri120.html on line 412: Nyrki ja Tapio Tapiovaara asuivat yhdessä Helsingissä. Alussa meno oli niin rajua, että he joutuivat pois erään sukulaisen Katajanokalla omistamasta asunnosta. Veljeksille muutto merkitsi vapautumista ja ennen kaikkea mahdollisuutta hakeutua ihanteidensa, Tulenkantajien seuraan. Tutuiksi tulivat niin Erkki Vala, Olavi Paavolainen, Raoul Palmgren kuin Uuno Kailaskin, edestä ja takaa.
xxx/ellauri120.html on line 414: 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma, ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä 1933 isä-Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin Yleisradion säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä 1934 hän aloitti myös työn Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri121.html on line 156: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 157: Juhani Heikka (vas.) on jääkäri Pekka Heikan pojanpoika. Markku Marttinen puolestaan on säveltäjä Toivo Kuulan tyttärenpoika. He tapasivat Helsingissä sata vuotta Toivo Kuulan kuoleman jälkeen.
xxx/ellauri121.html on line 242: Isoisänsä elämäntyön ja klassisen musiikin Marttinen löysi uudelleen opiskellessaan yliopistossa. Ny­kyään hän toimii Toivo Kuula -seuran sihteerinä. Hän on kuullut vapun 1918 tapahtumista monenlaisia huhuja ja tarinoita. Yllättävin yhteydenotto tuli, kun Marttinen oli 15-vuotias. Hän oli yksin kotona Helsingissä, kun puhelin soi.
xxx/ellauri123.html on line 383: Olen pitänyt Kiteellä ja Helsingissä muutamia vuosia Raamattukursseja nimeltään Juutalainen perimätieto ja Raamattu. Tämän muinaisjuutalaisuuden perimätiedon on Friedrich Weinreb tuonut ensimmäisen kerran nykymaailman tietoon nykykielellä, eli hollannin ja saksan kielellä. Raamatun lukemiseen ja ymmärtämiseen on juutalainen perimätieto osoittautunut hyvin hyödylliseksi ja se paljastaa Raamatun sanoman sisäisen rakenteen ja näin Sanan voima ja syvempi merkitys korostuvat.
xxx/ellauri124.html on line 635: Tukiainen oli lapsimallina Always-mallitoimistossa Helsingissä. 1990-luvun
xxx/ellauri124.html on line 642: esiintyen monta vuotta Gentlemen's Club -stripteaseklubilla Helsingissä sekä
xxx/ellauri124.html on line 777: pariskunnalla oli kodit Helsingissä ja Loviisassa.Tukiainen purki kihlauksen
xxx/ellauri125.html on line 634: Munamies asuu Helsingissä ja oli naimisissa näyttelijä Annika Poijärven kanssa, mutta he ovat nyttemmin eronneet, ja jättivät avioerohakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen 9. joulukuuta 2019. Heillä on kaksi lasta. Albumi debytoi Suomen virallisen listan sijalla 1, ylittäen myynnissä kultarajan.
xxx/ellauri128.html on line 570: Risto Rasan vanhemmat ovat diplomi-insinööri Raimo Rasa ja yo-merkonomi Liisa o.s. Marjanen. Rasa on syntynyt Helsingissä mutta viettänyt pääosan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Vaasassa. Hän on toiminut kirjastonhoitajana eri paikkakunnilla, muun muassa Varkaudessa ja vuodesta 1989 Somerolla. Hän valmistui kirjastonhoitajaksi Tampereelta 1987. Rasa on ollut naimisissa vuodesta 1974. Sotilasarvoltaan Rasa on korpraali. Vuonna 2019 Rasalle myönnettiin siitä hyvästä taiteilijaeläke.
xxx/ellauri128.html on line 613: Markku Juhani Lahtela (1. elokuuta 1936 Kemijärvi – 31. heinäkuuta 1980 Nummi) oli suomalainen kirjailija. Hänet tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoista, sillä hän oli humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 1963). Lahtela suomensi teoksia, joista keskusteltiin 1960-luvulla paljon, muun muassa A. S. Neillin teoksen Summerhill, joka oli niin sanotun vapaan kasvatuksen perusteos, sekä yhden beat-kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, Jack Kerouacin Matkalla. Keväällä 1967 Lahtela herätti huomiota polttaessaan julkisesti sotilaspassinsa Helsingissä Esplanadin puistossa Kalevi Seilosen, Ilpo Saunion ja Tauno Tuomivaaran kanssa. Miehet kärähtivät ja Mara tuomittiin sakkoihin. Lahtelan isä oli kansanedustaja ja ministeri Olavi Lahtela, äiti kirjailija Kyllikki Kallas ja isänisä kansanedustaja Matti Lahtela. SDP:n poliitikko Mikael Jungner on hänen sisarenpoikansa. Lahtela kärsi alkoholismista. Hän teki itsemurhan pyssyllä vuonna 1980. Taisi olla aihetta. Markku Lahtelan kirja "Se" (1966) oli "huikea".
xxx/ellauri129.html on line 233: Syyskuussa 2009 Korhonen avioitui kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kanssa. He erosivat vuonna 2020. - Voin vahvistaa, että ero on jo voimassa, kirjailijanäyttelijä Härkönen vahvistaa Iltalehdelle. Eron syitä hän ei halua tarkemmin avata. Arvatenkin yhteensopimattomuus. Ensimmäisenä erosta kertoi Ilta-Sanomat. Häiden jälkeen he ovat eläneet etäsuhteessa Härkösen asuessa Helsingissä ja Korhosen Turussa. Molemmat ovat narsistin näköisiä, muta pituusero on valtava. Ei tarvinnut Anna-Leenan polvistua häräntappoaseen edessä.
xxx/ellauri129.html on line 380: Kirjailija Korhonen siemaisee oluttuoppinsa tyhjiksi. Hän ei haastattelun päätyttyä jää roikkumaan Koulu-ravintolaan. Romaanissa on viimeisteltävää vielä pari kuukautta ennen julkaisua. Riku Korhonen haluaa asua rakkaassa Turussaan, jossa on opettajantyökin ja josta voi käydä parisuhdetta toteuttamassa Helsingissä.
xxx/ellauri137.html on line 114: Markus J. Rantala, 43, on juhlistanut Masennuksen biologia -kirjansa julkaisua Helsingissä. ”Kirjaprojekti lähti vähän käsistä. Käytin siihen enemmän aikaa kuin väitöskirjoihini”, Rantala kertoo. Se on helppo uskoa.
xxx/ellauri193.html on line 818: Sivulla 142 Nadine siteeraa Brochin Schlafwandler nidettä jossa tuumitaan että aina vallan keikauxissa tulee svoboda, kagda vsjakij delajet tshto hotshit. Niin varmaan onkin. Tilaisuus tekee varkaan, murhaajasta puhumattakaan. Niin kävi kansainvaellusten Roomassa, Pärttylinyönä 1542, Pariisissa 1789, Pietarissa ja Helsingissä 1918, Saxassa 1938, hulluina vuosina 1848 ja 1968, South Africa 1991, Black lives matter päivänä, Capitolin valtauxessa. Mikäs siinä, looting is fun. Se on vähän kuin karnevaalia. Kaikki mukaan! Apinat tekevät mitä pystyvät, ellei toiset estä.
xxx/ellauri208.html on line 743: Helsingissä 12. marraskuuta 1947 syntynyt Idström nousi eturivin kirjailijoihin 1980-luvulla. Hän tuli suomenruotsalaisesta kodista, mutta kirjoitti suomeksi.
xxx/ellauri208.html on line 921: Kamu Ilse Rautio kynäili Caylle nekrologin. Legendaarinen radioääni, toimittaja Cay Idström kuoli Helsingin Kivelän sairaalassa 21. tammikuuta 2005. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Helsingissä 19. syyskuuta 1917. Cay Idström aloitti sodan aikana Yleisradiossa ja jatkoi viihdemusiikkiohjelmien tekemistä kunnes jäi eläkkeelle 61-vuotiaana. Annika eli vain 6 vuotta pitempään. Hän veti Lauantain toivottuja, joihin tuli alkuaikoina levytoiveita jopa rintamakorsuista tuohen palalle kirjoitettuina. Myöhemmin hän toimitti muun muassa ohjelmia Valkokangas soi ja Äänilevyn vuosisata.
xxx/ellauri212.html on line 470: Helsingin kaupunkisuunnittelu on "täysin demokraattisesti valittujen päättäjien käsissä". Näin "jyrähtää" gryndeerien apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) väitteisiin siitä (HU 8.6.), että Helsingissä rakennusliikkeillä ja kiinteistösijoitusyhtiöillä olisi liikaa valtaa. Suunnittelussa vaan annetaan ensin kehittämisvaraus "yksityiselle toimijalle", jonka jälkeen kaupunki vasta lähtee kaavoittamaan alueen.
xxx/ellauri225.html on line 474: Sillä aikaa etelä-Helsingissä uusia, entistä kiivaampia yhteenottoja interior decoratorin kanssa, taas ilman housuja. Nyt alkaa pikkuriikkisen siltä tuntua, että Staffan on kenties hitusen verran naisvihamielinen. Voisiko se tosiaankin olla niin? Hmm!
xxx/ellauri237.html on line 252: Wasenius aloitti Helsingissä suhteellisen pienellä rihkamakaupalla, mutta siirtyi pian laajempiin ympyröihin. Jo 1822 hän oli kaupunginvanhimpien esimies sekä Ruotsin ja Norjan varakonsuli. Wasenius loi alkuvarallisuutensa tuomalla viljaa Venäjältä ja Baltiasta, mutta jo 1820-luvulla hän alkoi etsiä viljakaupan rinnalle uusia liiketoimia. Hän matkusteli ulkomailla ja etsi tietoisesti "tulevaisuuden alaa", joka löytyi kirjakaupasta, kirjapainosta ja sanomalehden kustantamisesta. Kirjakaupan perustaminen 1823 oli eräänlainen uhkayritys, samoin 1826 perustamisoikeutensa saanut kirjapaino, sillä kaupunki oli pieni ja yliopisto edelleen Turussa. Yliopiston muutettua Helsinkiin 1828 asiakaskunta laajeni huomattavasti. Yliopiston kirjakauppiaan arvon Wasenius onnistui saamaan 1834, jolloin hänen kirjakauppansa oli jo koko maan suurin. Kirjapaino toimi Waseniuksen kauppiastalossa Etelärannassa ja kirjakauppa Senaatintorin varrella.
xxx/ellauri237.html on line 254: Kirjakauppiaat laajensivat usein luontevasti toimintaansa kustannustoimintaan. Waseniuksen painon tärkeimmäksi ja kannattavimmaksi tuotteeksi tuli hänen 1829 perustamansa Helsingfors Tidningar. Koko maassa oli tuolloin vain muutamia sanomalehtiä, ja Helsingissä ilmestyi ainoastaan senaatin virallinen äänitorvi Finlands Allmänna Tidning. Helsingfors Tidningar edusti Suomessa uudenlaista lehtityyppiä. Waseniuksen mielestä lukeva yleisö kaipasi ennen muuta kotimaisia uutisia ja helposti sulavaa ajanvietettä, ja juuri näitä suomalaisista lehdistä puuttui. Linjaansa toteuttamaan hän hankki myöhemmin lehteensä muun muassa Zachris Topeliuksen mutta epäsi J. V. Snellmanin tulon toimitukseen; Waseniuksen mukaan Snellman oli niin huonosti sulava että se olisi kirjoittanut lehden nurin kolmessa viikossa, Topelius sen sijaan kirjoitti Helsingfors Tidningariin muun ohella Välskärin kertomuksia. Levikki kasvoi, ja Wasenius huomasi rikastuvansa myös lehtensä avulla. Rahantuloa ei voi es-tää!
xxx/ellauri239.html on line 580: Jari Aarnio A-Talkissa 2007: ”Hurjimmat väitteet, mitä ollaan kuultu, niin että Helsingin huumepoliisi johtaa huumekauppaa Helsingissä.”
xxx/ellauri253.html on line 329: Tony seurasi Natalien jänteviä, kissamaisen kireitä pakaroita housuissa. Luuletko että kaikki amerikkalaiset ovat tyhjäpäisiä bimboja? Denkste dass alle Amerikanerinnen sind leerköpfige Dirnen? Ganz richtig! Helsingissäkin on heikkotehoiset lamput koska ollaan kommunisteja.
xxx/ellauri255.html on line 523: Ensimmäiset A-klinikat aloittivat toimintansa nykyisen Alkoholitutkimussäätiön kokeiluna Helsingissä ja Vaasassa vuodenvaihteessa 1953–54. Nyze on jonkun kusipään yxityinen firma joka sentään näyttää tappiotiliä. On se vittua voimattomana seurata miten Suomi menee hyvinvointivaltiona taaxepäin kuin rapu, yxityistää apinan raivolla seuraten muiden länkkärien esimerkkiä. Cameron purki briteiltä julkisen sairaanhoidon 10-luvulla, nyziellä jonotetaan lasarettiin kuten jenkeissä. Norminpurkua. Normit suojasivat köyhiä kökkäreiden mielivallalta. Kohta ollaan takaisin 19. vuosisadalla. Työväen saavutuxet syöty ja köyhät entisessä kyykyssä.
xxx/ellauri259.html on line 174: Käytyään Kajaanin alkeiskoulua ja Oulun suomalaista lyseota (1889–1890) Leino siirtyi veljensä, toimittaja Oskar Lönnbohmin luokse Hämeenlinnaan. Tähän pakotti perheen taloudellisen tilanteen heikkeneminen isän kuoleman jälkeen 1890. Hämeenlinnan lyseosta hän valmistui 16-vuotiaana ylioppilaaksi 1895. Leino aloitti opinnot myös Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, mutta ne jäivät pian "taka-alalle" kurjaliston harrastusten vuoksi. Antiikin kirjailijat kuten Cornelius Nepos tulivat tutuiksi latinan tunneilla. Koti- ja kouluympäristönsä tapahtumia Leino kuvaili kaitafilmille ja julaisi elämänsä lopulla muistelmateokseensa Elämäni kuvakirja (1925).
xxx/ellauri259.html on line 635: Kirjankustantaja Vilho (Ville) Viksten kuoli kotonaan Helsingissä 7. lokakuuta 2014 84-vuotiaana. Hän oli syntynyt Tammelassa 3. heinäkuuta 1930. Vikstenin opinnoilla oli filosofinen, loogisen empirismin pohja. Kirjallisuudentutkijana hän oli yhdysvaltalaisen uuskritiikin miehiä.
xxx/ellauri265.html on line 135: Tuukka Pietarinen (s. 1996) on opiskellut estetiikkaa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän asuu Helsingissä, josta on myös kotoisin. Hänen runoläpysköjensä nimet ovat Lukematon sekä Yxin ja toisin. Seuraavasta tulee Edestä ja takaa.
xxx/ellauri268.html on line 145: Tangokunkku Jari Sillanpää bongattiin joulun alla istumassa iltaa Helsingissä sijaitsevassa homobaarissa. Siltsun käytös sai ravintolakansan huolestumaan, ja eräs samassa kapakassa ollut silminnäkijä otti yhteyttä Seiska-lehteen. Aluksi ilta oli sujunut hyvin, kunnes alkoi tapahtua.
xxx/ellauri273.html on line 427: Aluxi naisia oli 10, loppupeleissä joukkokanteeseen on liittynyt ainakin 120 naista eri maista. Paikkaan on liittynyt monia hyviä muistoja, sanoo Kaj. Mukana olivat myös George W. Bush, Michael Jackson ja Robert deNiro. He olivat Peterin pieniä ylpeydenaiheita. Nygårdia juhlittiin Herlinin Sanomissa esimerkkinä maailmalla menestyneenä suomalaisena, tosin hurrina. HS kertoi innoissaan helsinkiläisnaisesta, jonka Peter oli raiskannut 17-vuotiaana Peterin vieraillessa Helsingissä HS:n vieraana. "Tässä on kyse ihmiskohtalosta", HS ozikoi. Kaupungin virkamiehet häiriköivät häntä ja rikkovat lakia kävellessään korjaamon tontilla ilman hänen lupaansa. Get off my property! Kaikki oli kuitenkin Peterin ilkeän naapurin Possu Pekonin tekosia. Eiväthän ihmiset voi elää noin, sanoo naapuri. Vain siat voivat asua tuollaisessa rytökasassa.
xxx/ellauri280.html on line 475: Ester Toivosen työperä ainakin oli kunnossa. Esterin perhe asui teatterin rekvisiitassa. Esterin musikaalinen isäpuoli lauloi kuorossa. Äiti piti lehmää saadaxeen maitoa. Lapset saivat kunnollisen ja perinteisen hyvän kotikasvatuksen, jossa korostettiin rehellisyyttä, vanhempien ihmisten kunnioittamista ja hyvää käytöstä. Ei kerjätty eikä varasteltu energiajuomia. Helsingissä Ester Toivonen alkoi vasta viihtyä. "Säteilevän kaunis ja terve, reipas nuori nainen", kuten rumempi Helvi Hämäläinen kuvasi kotiinsa muuttanutta serkkuaan, oli toimessa Elannon lihakaupassa. Korjaan: Ester Toivonen oli 19-vuotias Elannon leipäpuodissa työskentelevä kauppa-apulainen. Colf-Casinon johtaja pyysi Toivosta osallistumaan miss Suomi kisoihin seurattuaan tämän pienoisgolfia Casinolla.
xxx/ellauri292.html on line 318: Sensijaan Valentin Vaalan ohjaamassa hienovireisessä komediassa Juurakon Hulda (1937) on feminististä särmää. Vakavakatseisen (so. ei kovin sexikkään) Irma Seikkulan esittämä Hulda pyrkii sinnikkäällä työllä ja opinnoilla eteenpäin 1930-luvun Helsingissä. Elokuva pohjautuu Hella Wuolijoen Juhani Terskanpää -salanimellä kirjoittamaan näytelmään.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri296.html on line 584: Suomen kielen kääntäjänä Kivikk'aho sai käännösvaltion palkinnon vuosina 1970 ja 1979. Hän kuoli Helsingissä 83 -vuotiaana.
xxx/ellauri304.html on line 166: Usko johonkin toiveiden ja tunteiden pohjalta ei tee asiaa todeksi eikä edes todennäköiseksi, jos pätevät todisteet puuttuvat. Yllättävän väitteen esitti molekyylifysiikan lisensiaatti ja ohjelmistosuunnittelija Robert Brotherus viime viikolla tieteen ja kristinuskon suhdetta käsitelleessä Veritas Forumissa. Tilaisuus pidettiin ammattikorkeakoulu Arcadassa Helsingissä.
xxx/ellauri357.html on line 90: Tärkeä voimahahmo mannermaisen filosofian piirissä on Helsingissä ollut myös 1980- ja 1990-luvuilla käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut Hannu Sivenius (s. 1949), joka on myös suomentanut Heideggerin Taideteoksen alkuperän (1995). Sivenius käsitteli ja esitteli monia Suomessa huonosti tunnettuja mannermaisia virtauksia, erityisesti Derridan dekonstruktiota ja lacanilaista psykoanalyysiä, ja tältä pohjalta syntynyt Helsingin Lacan-piiri muodostui mannermaisesta ajattelusta kiinnostuneiden vapaamuotoiseksi yhteenliittymäksi Helsingissä. (Tästä ks. Aula & Hirvonen & Santanen (toim.) 1999.) Lacan-piirin toimesta ja myötävaikutuksesta Helsinkiin on myös kutsuttu luennoimaan ja esitelmöimään useita mannermaisen filosofian kansainvälisiä huippunimiä.
xxx/ellauri361.html on line 63: Reijo Paavali Telaranta, s. 7.7.1943 Helsingissä

xxx/ellauri361.html on line 225: Suomen-vierailunsa muistoksi maailmankuulu tieteiskirjailija Brian Aldiss sijoittaa uuden romaaninsa kehykset maahamme. Hän oli SF-kirjallisuustapahtuman kunniavieraana Helsingissä vuonna 1986.
158