ellauri031.html on line 50: Boken är tryckt i Helsingfors 1953, men man kan märka att tiden som beskrivs är mycket tidigare, tydligen Dikkes egen barndom (hon var född 1853). De här barnen är små klassmedvetna bättrefolkare, känslolösa mot mindre bemedlade, som det var gängse på 1800-talet. Dvs också då.
ellauri064.html on line 134: Klaus von Grewendorp 2007 (Hikipedia) (synt. 29. elokuu 1963 Helsingfors - Haaga) on valokuvaaja ja filmaaja.
ellauri135.html on line 453: Erik Ticklénin tunnetuin runo oli Neidon valitus. Johan Ludvig Runeberg käänsi tämän runon ruotsiksi ja se julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa vuonna 1832. Sieltä Nikke Berg sen lukaisi ja teki venäjännöxen. Erik Ticklénin veli Pietari (Pehr) Ticklén oli myös runoilija ja Oulun Wiikko-Sanomia-lehden perustaja. Lähteet. Kotivuori, Yrjö: Erik Ticklén. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852.
ellauri135.html on line 457: Nuorempi veli Eero Ticklén oli syntynyt 1794, tuli ylioppilaaksi 1815, vihittiin papiksi 1817 ja kuoli kappalaisena Kärsämäellä 1827. Ainoa hänen sepittämänsä runo on Neidon valitus, joka on painettuna vanhemman Sakari Topelius'en julkaisemien vanhojen runojen ja nykyisempien laulujen joukossa. Tälle on tullut se kunnia osaksi, että Runeberg sen käänsi ruotsiksi, luullen sitä kansanlauluksi, niinkuin hän itse tunnustaa Helsingfors Morgonblad'issa 1832. "Minulla on tätä ihanaa runokappaletta ruotsiksi kääntäessäni ollut sama tunne, kuin sillä, joka yrittää kukkaiskasvia kiskoa irti ja siirtää yhdestä maaperästä toiseen. Joka hetki olen pelännyt vahingoittavani sen hentoja juuria —käyttääkseni vertausta — ja hienoja lehtiä, ja toivotonna epäillyt, olenko sitä voinut varjella niin, ett'ei siinä olisi liiaksi oman käteni hävittävää jälkeä".
ellauri214.html on line 259: Helsingfors
ellauri216.html on line 1056: Vuonna 1713 venäläiset joukot valloittivat Suomen kampanjan seurauksena Helsingforsin ja Abon.
ellauri245.html on line 734: Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio.
ellauri299.html on line 48:
Plug Powers vd Andy Marsh kommenterade bla Finlands Nato-medlemskap när han besöktes Helsingfors i tisdags, Det är en av flera saker som stärkt Marshs tro på att Finland är ett land som delar Plug Powers vision och värderingar.

ellauri328.html on line 87: Helsingfors
xxx/ellauri136.html on line 713: Det är inte första gången som polisen är sysselsatt med skrämmande clowner. I Helsingfors ledde clownens beteende till en polisanmälan eftersom clownen skrämde barn utrustad med ett slagträ. För tjugofem år sedan spökade clowner i stora delar av världen. Det handlade om personer som klädde ut sig till elaka clowner och sedan skrämdes. Idén kommer från en av Stephen Kings bästsäljare. Jo, just den.
xxx/ellauri208.html on line 638: Toinen Gunnar Björling oli suomenruozalainen postdadaisti Helsingforsista.
xxx/ellauri208.html on line 639: Gunnar Olof Björling, född 31 maj 1887 i Helsingfors, död 11 juli 1960 i Helsingfors, var en finlandssvensk poet. Han var vid sidan av Edith Södergran, Hagar Olsson och Elmer Diktonius en av de ledande gestalterna inom den finlandssvenska litterära modernismen. Björling medarbetade i tidskriften Quosego 1928–1929.
xxx/ellauri208.html on line 642: Fågel badar snart i vattnen, Gunnar Björling. Helsingfors: Akademiska bokhandeln (distr.). 1934.
xxx/ellauri208.html on line 644: Att syndens blåa nagel. Helsingfors: Akademiska bokhandeln (distr.). 1936.
xxx/ellauri208.html on line 655: Enckell, Mikael (1972). Över stumhetens gräns åt stumhetssidan. Helsingfors: Söderström.
xxx/ellauri208.html on line 754: Ilse Annika Idström, född 12 november 1947 i Helsingfors, död 20 september 2011 i Helsingfors, var en finlandssvensk författare som skrev på finska.
xxx/ellauri215.html on line 303: Bor: I Kottby, Helsingfors
xxx/ellauri237.html on line 246: G. O. Waseniuksen jälkimaine perustuu paljolti hänen nimeään kantaneeseen, Helsingin Esplanadilla vuoteen 1969 asti toimineeseen kirjakauppaan. Omana aikanaan hänet tunnettiin myös kustantajana, jonka julkaisema Helsingfors Tidningar -lehti sai suuren suosion. Vanhemmilla päivillään hän luopui niin kirjakaupasta kuin kirjapainostakin, osti tupakka- ja paperitehtaan sekä keskittyi maanviljelyyn.
xxx/ellauri237.html on line 254: Kirjakauppiaat laajensivat usein luontevasti toimintaansa kustannustoimintaan. Waseniuksen painon tärkeimmäksi ja kannattavimmaksi tuotteeksi tuli hänen 1829 perustamansa Helsingfors Tidningar. Koko maassa oli tuolloin vain muutamia sanomalehtiä, ja Helsingissä ilmestyi ainoastaan senaatin virallinen äänitorvi Finlands Allmänna Tidning. Helsingfors Tidningar edusti Suomessa uudenlaista lehtityyppiä. Waseniuksen mielestä lukeva yleisö kaipasi ennen muuta kotimaisia uutisia ja helposti sulavaa ajanvietettä, ja juuri näitä suomalaisista lehdistä puuttui. Linjaansa toteuttamaan hän hankki myöhemmin lehteensä muun muassa Zachris Topeliuksen mutta epäsi J. V. Snellmanin tulon toimitukseen; Waseniuksen mukaan Snellman oli niin huonosti sulava että se olisi kirjoittanut lehden nurin kolmessa viikossa, Topelius sen sijaan kirjoitti Helsingfors Tidningariin muun ohella Välskärin kertomuksia. Levikki kasvoi, ja Wasenius huomasi rikastuvansa myös lehtensä avulla. Rahantuloa ei voi es-tää!
xxx/ellauri239.html on line 758: Helsingfors 4.12.80. H. och M. Tikkanen"
xxx/ellauri314.html on line 145: Känslan av samhörighet när man sjunger tillsammans är nåt heligt, säger en annan svensk käring med glasögon på. Nina Österholm jobbar med disinformation i Helsingfors församlingar.
21