ellauri042.html on line 435: Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja
ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)
xxx/ellauri120.html on line 320: Hellaan valkeaa
xxx/ellauri120.html on line 322: Hellaan elämä ( Βίος Ἑλλάδος ) - Bios Hellados , kolmessa kirjassa, on Dicaearchuksen tunnetuin teos. Tunnetuimpia kohtia ovat Varron ja Porphyryin mainitsemat kohdat, jotka viittaavat dualistiseen näkemykseen edistymisestä. Esimerkiksi maatalouden keksiminen lievittää nälkää luomalla ylijäämää, mutta ylijäämä puolestaan osoittautuu yllyttämään ahneuteen, joka johtaa sotaan. Jokainen ihmisen edistyminen ratkaisee yhden ongelman, mutta aiheuttaa myös toisen.
xxx/ellauri130.html on line 680: | Hellaan vaan koko paska. | Franz Kafka, v.s. | M | KILL! |
xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
6