ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri107.html on line 332: Heinrich Heinen kerrotaan sanoneen joskus, että Jumala on olemassa ja hänen nimensä on Aristofanes. Kopsiko se siltäkin?
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri313.html on line 583: Saksalaisen luopiokirjailijan Heinrich Heinen miälestä "kuten Luther oli kukistanut paavinvallan, niin Mendelssohn kukisti Talmudin ; ja hän teki sen samalla tavalla, nimittäin hylkäämällä perinteen ja julistamalla Raamatun olevan uskonnon lähde ja kääntämällä sen tärkeimmän osan. Näillä keinoilla hän murskasi juutalaisuuden, kuten Luther oli tuhonnut kristinuskon, katolilaisuuden ; sillä Talmud on itse asiassa juutalaisten katolilaisuus."
xxx/ellauri157.html on line 141: Kun Jumala vihastuu juutalaiselle läsnäolo toppuuttelee kuin juutalainen äiti. Iisko kuuluu ao. luokituxessa selkeästi mammmanpoikiin. Iisko pelkäsi myös Goethen Erlkönigiä ja Heinen Loreleita. Pikku väpelö.
5