ellauri023.html on line 175: veljensä Heikin luoxe Lapinlahdelle. Kotiin pirun mertaan ei ole hyvä yxin mennä.
ellauri023.html on line 476: Perinnöistä rikastuttuamme korjautimme mökin izexemme, Reijo Laineen ja Heikin voimalla.
ellauri036.html on line 145: Musse uskoo että tässä tosiaan on jokin koira haudattuna, ja järkkää äkkilähdön matkalle yrittäen sillä yllättää Pipan ja Heikin paljastamaan korttinsa. Seuraa kummallista venkoilua, jota ei jaxa edes hirveen tarkkaan lukea. Naisen ainoa vastaus on äänettömyys, sanoo Brigitte. Niinpä niin. Turpa kii tai se turpoo kii. Musse ei usko naisen selvää sanaa, kun Pipa sanoo sen, se on ihan tyypillinen setämies. Pipa tiivistää aika hyvin millaista on olla kun mies on bipolaarinen narsisti.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.
ellauri088.html on line 730: Hullu kun en ottanu kurinta, sanoo Heikin Kaisa kun ei hyppelhön haettu. (Kauhava)
ellauri092.html on line 412: Hesarin takavuosien törkysuu Seppo Heikinheimo jonka tappoi joku homostelukaveri (vrt. Richard Montague) oli Heikel. Poliisihallituxen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo joka hajotti väkivaltaisesti mielenosoituxen Kaisaniemessä viime syxynä taistelukaasulla on Heikel. Mielenosoituksen järjesti nykyistä järeämpiä ilmastotoimia vaativa Elokapina-liike. Haista ize tästä kasvihuonekaasua sanoi Heikel.
ellauri092.html on line 440: Helmi Heikinheimo joka läxi lähettinä Kiinaan (Wilhon kolleega) oli Heikel, samoin sen veli Hannes, mutta palasivat maitojunalla. Hilja oisi kernaasti avautunut Mottille, mutta se otti vastaan vaan miespotilaita tällä käynnillä. Ne on nopeammin hoidettu.
ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuurimeikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
ellauri204.html on line 115: Vielä kerran, jopa kaksikin, kuului matkalla rytinä, ja kuninkaan-poika aina yhä arveli vaunujen särkyneen, mutta vain vantehet katkesivat uskollisen Heikin sydämmen ympäriltä, koska hän näki herransa pelastetuksi ja taas onnellisena.
ellauri204.html on line 799: Joulukuussa menehtynyt Heikki Länsisalo oli sivistyksellään viimeisiä lajiaan, kirjoittaa Herman Raivio. Ystäväni Heikki Länsisalo kuoli 14.12.2016 kotonaan äkilliseen sairauskohtaukseen. Hän oli 38-vuotias. Sattumalta tapasin Heikin viimeistä kertaa oopperassa, Richard Wagnerin Lentävän hollantilaisen näytöksessä. Tai sattumalta ja sattumalta. Heikki piti itseään menneen maailman miehenä. Hän oli ainoa tuntemani ihminen, joka ei ollut koskaan kuunnellut pop- tai rockmusiikkia.
ellauri236.html on line 550: Vähän tollasia flaidixia oli Satu Illallakin psykologiheilojensa kanssa. Ne oli koko porukka tosi sekoja. Heikki hakkas Satua ehkä vielä enemmän kuin Esa Sariola. Heikin paras julkaisu Turun ja Bergenin (!) yliopistoista taisi olla tämä:
ellauri249.html on line 62: Miesasiamiessarjakuvien miehillä ei ole silmiä, esim Andy Capp ja Beetle Bailey. Miesasiamiessarjojen miehet tekee usein vierailuja toisten miesasiamiessarjojen strippeihin. Andy tunnistaa perheen äidin alkuraskauden hajuaistin avulla eräässä Family Guyn jaxossa. Irlantilaistaustainen Beetle Bailey on Hi and Loisin Loisin veli. Helmin ja Heikin Heikki oli Suoman Kuvalehdessä ihan nuoren CEC:n näköinen. Musta sitä oli kiva lukea. Vaikka Lois ei ollut yhtään Pirkon näköinen, pikemminkin Seijan. Hi and Lois oli kyllä Pirkon ja Callen kaltaisia kiipijöitä. Heikin naapuri Paavo lainasi siltä aina työkaluja ja ruohonleikkuria eikä palauttanut.
ellauri283.html on line 186: Heikki ja Kaija on parodia samannimisestä televisiosarjasta 1960- ja 1970-luvulta. Pariskunta esimerkiksi kauhistelee kovaan ääneen, kuinka eräs tuttu ei ottanut lakkia pois päästään sisällä, kun taas esimerkiksi tutun eläkeläispariskunnan tekemä itsemurha kerrostalon katolta kuitataan vain Heikin lausahduksella: "Jaa. No annaksää mulle kaffetta?" Keskustelua värittävät lukuisat "nääs nääs" -lausahdukset kädenliikkeillä ja päänpudistuksilla vahvennettuna. Voivottelujen pituudet vähitellen kasvavat ja tulevat jopa raivokkaiksi.
ellauri308.html on line 472: Isä Józef Sienkiewicz polveutui Liettuan suurherttuakuntaan asettuneista tataareista ja oli venäläisvaltaisen Puolan aatelistoa. Äiti Stefania Cieciszowska oli valkovenäläisestä säätyläisperheestä. Sienkiewiczin perhe muutti asuinpaikkaansa useita kertoja. Lapsuusvuosinaan Henryk eli kartanoelämää. 1870-luvun lopulla hän matkusti Yhdysvaltoihin ja lähetti takaisin matkaesseitä, jotka saivat hänet suosioon puolalaisten lukijoiden keskuudessa. Heikin kirja Tuhotulvs kz albumia ellauri330.html on line 283: Rafael Koskimies syntyi Savonlinnassa helmikuussa 1898 fennomaani-ihanteita kannattavan keskiluokkaisen lehtoriperheen vanhimmaksi lapseksi. Perheen fennomaanimyönteisyys ei ollut yllättävää, sillä suku kytkeytyy kuuluisiin fennomaaniaatteen ajajiin, kuten Yrjö Sakari Yrjö-Koskiseen, josta Rafun äiti pissi herneitä. Rafael Koskimiehen sukunimi olikin vuoteen 1926 asti Forsman. Yrjö-Kossuilla on mahtipontinen kivi Hietaniemessä. Siinä lähistöllä on Rafukin pienen kiven alla. Rafun äisky oli voimisyelunopettaja, os. Heikinheimo, ex-Heikel, ex-Heikkilä Oulunjoelta, Oulun Houruloiden naapurista. Musta lammas Armas tuli esiin Katri Valan partnerina.
ellauri382.html on line 393: Heikin isä, baptistiministeri, lempinimeltään "Sir John", kuoli vuonna 1781, jolloin Henry ja hänen veljensä saivat kumpikin kaksi orjaa; hän jätti myös vaimolleen 18 orjaa ja 464 eekkeriä (188 ha) inkkareilta ryövättyä maata. Savi oli täysin englantilaista syntyperää; hänen esi-isänsä John Savi asettui Virginiaan vuonna 1613. Saven perheestä tuli tunnettu poliittinen perhe, johon kuului kolme muuta Yhdysvaltain senaattoria, lukuisia osavaltion poliitikkoja ja Saven serkku Cassius Clay, tunnettu orjuuden vastainen aktivisti, sukupuolisesti aktiivinen 1800-luvun puolivälissä.
ellauri393.html on line 544: Hendryk Sienkiewiczin paxu romaani Tuhotulva (huono suomennos Vedenpaisumus), jonka lunastin 7 eurodollarilla ränsistyneen "Heikin" loppuunmyynnistä, kertoo esipaapa Kalle Kustaan pienestä Pohjan sodasta. Läski Kalle kazoo meitä Rauhixen vessan seinältä Jönsyn lahjoittamista kirjankansista. Samaan aikaan puolalaiset koittivat turhaan suizia kapinoivia Ukrainan kasakoita Hmelnizkyn joholla.
xxx/ellauri227.html on line 123: Camillan isä oli ex-poliisi, joka oli saanut potkut käytettyään liikaa väkivaltaa pidätyxissä. Camillasta tuli hikari ja isän tyttö, joka odotti isän käskyjä hommioasennossa. Camilla luki krimiä ja horroria ja kirjoitti ize niin verisiä juttuja jo alakoulussa että opettajat huolestuivat. Päästyään Fjällbackan lukiosta ällän papereilla se meni kauppixeen 17-vuotiaana ja menestyi suht huonosti. Saatuaan perse ruvella kokoon maisterin paperit se meni energiafirmaan töihin markkinointimixixi muttei viihtynyt. Isä kuoli maxakirroosiin suht nuorena. Äiti oli kylmiö. Camilla meni naimisiin opiskelutoverinsa Micken kanssa (yllä). Ennen pikku Willen syntymää se sai Jääprinsessan valmiixi, ja lähti markkinoimaan sitä kauppis-Heikin opeilla.
xxx/ellauri234.html on line 392: Mulla on ollut tää Nokan pornokirjan suomennos hyllyssä 50 vuotta, enkä ole saanut luetuxi. No sieltä täältä vähän, mutta kokonaisuutena se on triste kuin omne animal post coitum. Osasyyllinen voi olla kyllä sen proosallinen suomentaja Seppo Heikinheimo. Ei helvatti, kyllä Nokka izekin on varsinainen törkimys:
xxx/ellauri253.html on line 259: Pääkallokehrääjä on olematon perhoslaji. Se on vaihtoehtohistoria toisenlaisesta Suomesta. Tässä spekulatiivisessa fiktiossa (spefi) Suomen demokraattinen tasavalta on kuulunut osana Neuvostoliiton itäblokkiin kesäkuusta 1944 lähtien, jolloin neuvostojoukot miehittivät Suomen jatkosodan päätteeksi. Sosialistisessa Suomessa Leininintien varteen pysäköidyt autot ovat Ladoja ja Otto-Ville Kuusisen jättipatsas vartioi postitaloa, joka on vanhaan tapaan Heikinkadulla. Epämiellyttävä valkokenraali on lakaistu vittuun. Eletään vuotta 1986, kun kansainväliset tapahtumat käynnistyvät. Kreml saa viestin vetää puna-armeijan joukkonsa välittömästi pois Suomesta. Uhkaus vahvistuu vakavaksi ja todelliseksi. Suurvallan turvallisuuskoneisto käynnistyy täydellä teholla, sillä Sininen Armeijakunta -niminen terroristiryhmittymä aikoo tehdä Suomessa demilitarisaation.
xxx/ellauri253.html on line 268: Ervastin pseudotiedekokoelmissa oli Runebergiä, Dostojevskia, Jylhää. Odotuxenmukaisia paskaläjiä. Ilves oli viisikymppinen sännätessään voitokkaasti puskissa pupujussin perässä. Aika epätodennäköistä. Ei brittihumoristitkaan jaxaneet uida Kreikassa edes poijulle, alkoi kättä särkemään. Ervasti sai stipendin Ahlströmin säätiöltä. Tehtailijasuvut onnistuivat varastamaan omaisuutta talteen Neuvosto-Suomesta. Omaisuus ei ole varkautta, vaan päinvastoin Varkaus oli Ahlströmin omaisuutta. Avioliitto sopi huonosti Heikin Tornioon jääneille lisäntymiselimille. 2v avioliiton jälkeen Kaarina jätti hyvästit Heikin tyhjille munapusseille. Ervastista tuli grynderi. Kun Kaarina pyysi apua Heikki sulki linjan. Hemmetti tää Heikki on paha kusipää. Fanaatikko Eero Iljexen fanaatikko isä Ilmari oli tehnyt epäonnistuneen attentaatin amerikkalaisvalmisteisella Colt-reikäraudalla. Eero salakuljetettiin Ruåziin jossa se hyvästä kodista huolimatta sortui rikosten poluille.
xxx/ellauri253.html on line 353: Koppiauton hintainen Dr Scholl työpöytä oli sisustettu pelkistetysti mutta kalliisti: asiakkaiden lompakon luottamuxen mukaisesti. Tää Heikki onkin nähtävästi maailman paskin nalle sillä se johtaa Ruåzista käsin Sampo-konsernia. 7 keskijalan jacuzzi ja 200K kruunun juppinalle. Mixhän nää kerskakonsumptiojutut kuumottaa niin paljon karhennettuja turtanoita? Heikin kainalot kostuivat kitkerästä hiestä. Näistä eritteistä Unto näyttää ize olevan enstex eniten kuumissaan. Seuraavassa kuvassa Hoblan nätin espoolaisen keskiaukeamatytön esiin kiihottamia fiktiivisiä jääkärieritteitä. Tytössä on jotain samaa kuin Lea Lehtisalossa.
xxx/ellauri253.html on line 382: Heikin hyllyissä oli rinnakkain Jylhän Kiirastuli ja Dostojevskin Pelurit. Tuuba tuuban vieressä. Ryssä karkotettu teryleenikankahilta, ja vapaa Adlercreutzin tie. Pitkän linjan miesten riemu kaikuu
xxx/ellauri253.html on line 396: Holmsten oli nazipoliittisten asenteittensa takia mahdottoman luotettava. Lyhytkasvuinen Tuomo käveli edellä. Aunus harmaasilmä kykki Uzi-konepislarin kanssa tornissa. Ervasti oli vaihtanut neulepuseroon ja puuvillaisiin vapaa-ajan housuihin puuvillaisella vyöllä. Ei ihme että Irvexen housut kiristivät. Tuomon isä oli ollut kaukopartiomies joka partioi Prippsin kylmävarastossa. Kuuro Tuomo oli leikkinyt poikasena ilotulituxilla. Vitun säälittäviä häviäjiä koko porukka. Muutaman täytyi kärsiä jotta neljän miljoonan ei tarvizisi imeä kärsiä (Peter Singer). Varsinkin lapset saivat Heikin kyrvän nykimään ja kirvelemään.
xxx/ellauri253.html on line 475: Ole "Yucca" niinkuin Harry herttua ja ajattele koko kansakuntaa pikemmin kuin noita shakkinappuloita. Mäkin ajattelen ensi kädessä mun äitiä. Mitä vittua? Jos Ervastin äiti kuoli justiinsa kuusnepikkana, ei Ervasti millään voi olla kuin vähän päälle neljäkymmentä, tai sit Heikin isä oli nussinut tosi tuoretta sakkolihaa. Naurettavaa. Ervastin paita on tosi hikinen.
xxx/ellauri253.html on line 502: Poliisien päämajassa on tunnelma kireä. Atfield ja Kuckelmann järsivät kilpaa kinkkusämpylää. Kuckelmann oli vikkelämpi. Vuosikymmenen uutissensaatio oli luvassa. Kiva kiva! läpyttävät tyhjäntoimittajasopulit. Ervasti tiesi olevansa koko maailman ykkösuutinen, siinä Heikin 8 sekuntia kuuluisuutena. Maagista voimaisuutta voimainen ilme naamalla. Gorbazov oli pantu pukeille. Muka kurdeja, anna mun kaikki kärsiä.
xxx/ellauri363.html on line 32: Hannes Heikinheimo
xxx/ellauri363.html on line 153: Sairaanhoitotyö ja diakonia kuuluivat olennaisesti työmuotoihin. Ensimmäinen lääkäri Hannes Heikinheimo saapui Kiinaan vuonna 1907. Lääkärin työmäärä oli valtava. Sairaita saattoi olla vastaanotolla päivittäin jopa 80. Lääkkeet valmistettiin omassa apteekissa eli Hannexen vastaanottotilan nurkassa. Hannexen jämentämä sairaala perustettiin vasta viime tingassa 1913, jolloin Wilho lähti sodan alta kotia maitojunalla.
xxx/ellauri363.html on line 159: 1907 maahantunkeutunut Heikinheimo perusti poliklinikkansa veden vaivaamaan Tsingshiin vasta vuoden 1907 lopulla. Vaimo perhana kuoli pahaan mahatautiin puolen vuoden sisällä. Tämän vuoksi poliklinikkaa sekä muita hänen kokemiaan vaikeuksia lääkärin työssä käsitellään kirjeissä vasta vuoden 1908 puolella. Maantieteellisenä rajauksena toimii Luoteis-Hunanin Tsingšin lähetysasema, jonne Heikinheimo perusti poliklinikan. Hannexen kirjeistä nousi vahvasti esille Heikinheimon k7ielitaidottomuus sekä sairaalan, henkilökunnan että lääkkeiden puute.
xxx/ellauri363.html on line 161: Lähetyslääkärillä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee lääkärinä lähetystyön yhteydessä. Hänen työssään näkyvät sekä lääkärin että lähetyssaarnaajan työ. Konkreettisesti tämä näkyi Heikinheimon poliklinikalla odotusaulassa, jossa luettiin evankeliumia sekä jaettiin potilaille pieniä hengellisiä kirjoja. Näihin kirjoihin oli painettu sairaalan leima sekä merkitty potilaan numero. Tämä lahjoitettu hengellinen kirja piti olla mukana seuraavalla kerralla, kun tuli käymään poliklinikalla.
xxx/ellauri363.html on line 163: Hannexen heikinheimolainen, yligynekologi Oskari Heikinheimo pahoittelee 2019 alaisensa yritystä torpata 20-vuotiaan abortti. Heikinheimo sanoo että terveydenhuollon ammattilaiset eivät saisi missään asiassa tuputtaa omia eettisiä näkemyksiään, sehän on lääkärin etiikan vastaista. Se on kuin lääkäri alkaisi vastaanotolla mainostaa kannattamaansa uskontoa (krist) potilaille.
xxx/ellauri363.html on line 165: Heikinheimolla oli hyvin vähän aikaa valmistautua tulevaan lääkärityöhön. Esimerkiksi olematon kielitaito kertoo juuri valmistautumattomuudesta. Heikinheimo joutui tulemaan toimeen niillä resursseilla, joita hänellä entuudestaan oli.
xxx/ellauri363.html on line 166: Heikinheimon kokemia ongelmia olisi kuitenkin kyetty helpottamaan tai jopa kokonaan poistamaan. Tämä olisi kuitenkin vaatinut varoja, joita Suomen Lähetysseura ei ollut valmis uhraamaan lääkärilähetystyöhön. Sielujahan tässä ollaan pelastamassa eikä ruumista. Sielun pelastaminen on kustannustehokasta.
xxx/ellauri363.html on line 170: Hannes Heikinheimo Kakolassa
xxx/ellauri363.html on line 174: vankisairaalan seinäpiirroxia. Hermo- ja mielitautiopin lääkäri Hannes Heikinheimon (toimi Kakolan vankimielisairaalan lääkärinä 1927 – 1945) sielunterveyttä ja -sairautta koskevat tulkinnat avaavat laitostilan ja toisintokuvan ideologisia ulottuvuuksia.
xxx/ellauri363.html on line 181: (korkeakulmakarvaiseen) kulttuuriin kasvattamisen ihanteita. Tulkintaani vahvistavat Vankimielisairaalaa vuosina 1927 – 1945 johtaneen lääkäri Hannes Heikinheimon kristillis-valistuksellinen suhde sielunterveystyöhön.
xxx/ellauri363.html on line 192: Heikinheimon kirjoittama teos Sielunterveys ja sen hoito (1946).
xxx/ellauri363.html on line 397: Alaluvussa Hannes Heikinheimo terveen sielun puolesta pääsen vihoviimein Vankimielisairaalaa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan johtaneen hermo- ja mielitautiopin lääkärin mielenterveyttä ja mielisairaanhoitoa koskeviin ajatuksiin. Näin siitä huolimatta, etten tiedä, antoiko Heikinheimo
xxx/ellauri363.html on line 425: Sairaalan johtoon vuonna 1927 astunut Hannes Heikinheimo oli vankien mielisairaanhoidon
xxx/ellauri363.html on line 440: Hermo- ja mielitautiopin lääkäri Hannes Heikinheimo (1877 – 1964) toimi
xxx/ellauri363.html on line 441: Vankimielisairaalan lääkärinä vuosina 1927 – 1945. Heikinheimoa ennen virkaa oli
xxx/ellauri363.html on line 443: ja Otto Wellenius (1925 – 1927). Heikinheimo lääkäreistä toinen, joka johti vuonna
xxx/ellauri363.html on line 445: Ennen Vankimielisairaalaa Heikinheimo työskenteli kunnanlääkärinä ja alilääkärinä
xxx/ellauri363.html on line 448: Valmistumisensa jälkeen hän oli toiminut Wilhon kolleegana lähetyslääkärinä Kiinassa. Heikinheimo oli syvästi uskova lääkäri, joka virkatyönsä ulkopuolella osallistui muun muassa raittius- ja nuorisotyöhön. Kiinnostus kansansivistystyöhön näkyy myös Heikinheimon kirjallisessa tuotannossa.
xxx/ellauri363.html on line 458: asiantuntemuksen välillä jää tekemättä juuri niinkuin abortinvastaiselta gynekologilta. Heikinheimo hämmentää kasvatuksesta, valistuksesta ja hoitotyöstä tehtyä sielunterveystulkintaa kuin hullu puuroa.
xxx/ellauri363.html on line 460: Heikinheimo soveltaa saksalaisen psykiatri Ernst Kretschmerin (1888 – 1962)
xxx/ellauri363.html on line 464: asettuvat. Heikinheimo käyttää skitsotyymisestä kansantajuista nimitystä ”umpiluonne”,
xxx/ellauri363.html on line 467: temperamenttityypille ominaiseen sielulliseen sairauteen kytee itumuotoisena jokaisessa terveessä persoonassa. Syntyperäinen väkivaltavietti ja kaikissa piilevä kostonhalu voivat kenestä hyvänsä – ellei pyhä henki hallitse – tehdä murhaajan. Pahuus siirtyy isältä pojalle lasten hemmotteluna ja kurituxena. Mäyhä on siitä hyvänä esimerkkinä. Heikinheimo kiittää psykoanalyysia sen ”tajuttomalle sielunelämälle” antamasta painoarvosta ja vietin ylevöittämisen ajatuxesta (sublimaatio). Rukoilu käteenvedon sijasta.
xxx/ellauri363.html on line 470: ”aitoon” ihmisyyteen vasta, kun vietit on jalostettu yliminän alaisuuteen. Heikinheimo
xxx/ellauri363.html on line 478: sukupuolimoraaliin ja korostaa Heikinheimon tapaan itsekasvatuksen ja -säätelyn (izetyydytys)
xxx/ellauri363.html on line 488: olevaan eläimellisyyteen, vaan hengen korkekulmakarvaiseen maailmankulttuuriin”, Heikinheimo kirjoittaa.
xxx/ellauri363.html on line 494: Psykoanalyysi jättää Heikinheimon näkökulmasta siveettömiä aukkopaikkoja sielunterveysoppiin. Ssyntyvyyden aleneminen on sitä vahingollisempaa kun siihen säännöllisesti liittyy suvun rappeutumistaipumus. Huonommat ainekset, jotka eivät mistään piittaa, esim mamut, isääntyvät voimakkaammin kuin rotubiologisesti arvokkaammat ainekset. Meillä huvila-asukkailla ei ole ainoastaan oikeus vaan myös
xxx/ellauri363.html on line 501: Heikinheimon mukaan älyllisesti normaali, mutta tunne-elämältään poikkeava. Hän
xxx/ellauri363.html on line 513: rikolliselta on Heikinheimon mukaan riistettävä vapaus niin pitkäksi aikaa, kuin häntä
xxx/ellauri363.html on line 514: on syytä pitää turvallisuudelle vaarallisena. Heikinheimon mukaan tuomiota langetettaessa henkilön
xxx/ellauri363.html on line 525: Heikinheimon mukaan yksilöä ei voi asettaa vastuuseen perimästään ja
xxx/ellauri363.html on line 537: Teoxen johdannossa hän vetoaa huvilaeläjien yhteiskunnalliseen vastuuntuntoon ja kirjoittaa: ”Ihmiskunnan mieli on sairas”. Merkkeinä tästä Heikinheimo pitää muun muassa syntyvyyden suunnittelematonta säännöstelyä, perimän rappeutumista, rikollisuutta ja maaltapakoa. Lapsuuden aikaisesta pahantapaisuudesta kehittyy herkästi aikuisena rikollisuus, ellei ymmärtäväinen kasvatus (suojelukasvatus), oma terve järki, ja siveellinen, uskonnollinen herätys kyllin ajoissa saa parannusta aikaan.”
xxx/ellauri363.html on line 539: voivat Heikinheimon mukaan vääristää lukijoiden parisuhdekäyttäytymistä. Erityisesti
xxx/ellauri363.html on line 540: nuoriso on Heikinheimon mukaan altis kulttuurin rappeuttavalle vaikutukselle. Kuvassa isoisä, äiti ja perheraamattu pamputtavat lempeästi tytärtä. Isä kazoo idylliä kalterien välistä. Kirche, Küche und Kinder. Barbituraatit korvaavat lepositeet, pitävät potilaat pöhnäisinä.
xxx/ellauri363.html on line 632: melkeinpä sanoa kuvittaneen Heikinheimon sielunterveyttä, such as it was.
61