ellauri011.html on line 1279: Vähän enemmän kuin Harlin, täysi nolla,

ellauri021.html on line 191: Parturissa luin 7 päivää-lehteä. Suomen julkkisuutiset on vähän kotikutoisempia kuin Trumppien. Harlin osoitteli mainostauluja. Toivo Sukari kävi pissalla. Joku standup-koomikko haahuili kaupassa. Ei ollut Bo Burnham, oli lyhyempi.
ellauri021.html on line 207: Harlinin hämmästys, Toivo Sukarin pissahätä ja standup-koomikon haahuilu ovat sellaisia. Niihin on helppo samastua.
ellauri118.html on line 1053: Rennie Harlin elokuvaohjaaja
ellauri206.html on line 522: Lasta odottava Johanna Harlin hehkuu Cannesin juhlissa kuin tulitikku - Some ylistää. Oletko muuten katsonut The Harlins -realityä? Mielipiteitä?
ellauri243.html on line 575: Elä vapaana tai kuole: Kuolema ei ole pahin paha. Elä ilmatteexi tai kuole kovaa, kuten Renny Harlin leffoissa. Lause hyväksyttiin paahtoleivästä, jonka kirjoitti kenraali John Stark, New Hampshiren kuuluisin Yhdysvaltain vapaussodan sotilas, 31. heinäkuuta 1809. Huono terveys pakotti Starkin kieltäytymään kutsusta Benningtonin taistelun vuosipäiväkokoukseen. Sen sijaan hän lähetti paahtixen kirjeitse.
ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari.
ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
ellauri311.html on line 355: Salo kertoo, että opiskeluaikana tuli heilasteltua myös elokuvaohjaaja Renny Harlinin kanssa. Kirsiä noutaessa Rennyn pidennetty limusiini entisestään pidentyi.
ellauri311.html on line 356: Renny Harlinin kautta Salo tutustui oranssilasiseen tuottaja Markus Seliniin (mainittu 300 albumia aiemmin). 2000-luvun alussa Selin tarjosi Salolle juontajan roolia brittiläisen tietokilpailuformaatin suomalaisversiossa.
xxx/ellauri253.html on line 146: Kaurismäki on tunnetusti koirien ystävä. Hänen koiransa ovat esiintyneet myös ohjaajan elokuvissa. Kaurismäki sanoo pitävänsä myös joistakuista ihmisistä, mutta ihmiskunnasta kokonaisuutena hän ei ole varma. Ei varmaan Herlinin Sanomien toimittajasta. "Kaurismäki on yksi tunnetuimmista elossa olevista suomalaisista kulttuuripersoonista. Hän kilpailee Renny Harlinin kanssa Suomen kaikkien aikojen kuuluisimman elokuvaohjaajan tittelistä." Tää on HSn ilmiselvää vittuilua. Kuka muka edes enää muistaa typeriä trillereitä kasarilla väsännyttä Rennyä.
xxx/ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
12