Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan.
ellauri022.html on line 629: Joo, kiitoxista selviää, et Lloyd Hustvedt, toi Minnesotan hongankolistaja, se sieltä tosiaankin vinkkaa haudan takaa. Sirin haamukirjoittaja, kirjaimellisesti. Lloyd llook out, it´s the llandllord. Siiri onkin llaaman näköinen. Tai alpakan. Siinä on jotain samaa kuin Auli Hakulisessa. Samanlainen hujoppi, samanlainen isä, ja isäsuhdekin. Auli Hakulisen isä Lauri Hakulinen kexi sanan "muovi". Seisoi Kuusitiellä parvekkeella ja huusi pihan asukkaille "MUOVI! MUOVI!", saadaxeen ne luopumaan sanasta plasu. Ja niinhän ne tekikin, vaan eivät silti sunkaan luopuneet plastiikista. Sana muovi kuluu kansan suussa, aine kierrättyy sen käsissä, kunnes päätyy pikku hiukkasina luontoon eläinten surmaxi. Maasta olet sinä tullut, sinne päädytkin ja meriin, säilyt siellä iankaikkisesti iankaikkiseen.
ellauri060.html on line 87: Matti Hällin nimi tuli vastaan Maigret puolustautuu kirjan takakannesta. Matti sanoo siinä, että Maigret on dekkareista ehkä sen lemppari. Mutta vain ehkä. Ilmeisesti Matti on izekin kirjoittanut dekkareita. Ja aivan hemmetisti myös muita kirjoja. Vuodesta 1988 lähtien on Ison Paulin ikäinen Matti roikkunut jo nahkurin orrella, kuten sopiikin nahkatyöläisten lapselle. Siltä kuoli äiti pienenä. Åströmin nahkatehdas oli Oulussa. Tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas. Nahkatuotteiden kysyntä hiipui 50-luvulla Lauri Hakulisen huutaessa Pohjois-Haagan parvekkeelta MUOVI! MUOVI! Ois pitänyt vaan kiinni ison turpansa. Nyt on eläinkunta tukehtumassa tähän ihmeaineeseen. Kohta ei riitä elukoita edes kenkänahaxi. Sori riittääpäs, apinan tai lehmännahkoja, lehmiä on jopa enemmän kuin apinoita.
ellauri088.html on line 299: Kettusella oli usein voimakkaita näkemyksiä ja hän kiisteli moneen otteeseen Lauri Hakulisen kanssa muun muassa kielen historiasta. Useammassa kuin yhdessä kiistakysymyksessä on vasta myöhempi tutkimus kyennyt osoittamaan ”rabulisti Kettusen” näkemyksen oikeaksi.
ellauri088.html on line 325: Tyttönorssin suomenope Aino Valli oli Hakulisen ja Saarimaan linjoilla. On hyvää suomea ja hoono soomi. Tukka tiukalla nutturalla se sanoi: Minäpä soitan Sadenniemelle! Luki ääneen oppilaiden aineita ja nauroi päälle. Aasinsiltoja!
ellauri102.html on line 404: Naomi Klein (s. 8. toukokuuta 1970 Montreal, Kanada) on kanadalainen toimittaja, kirjailija, professori ja aktivisti. Hänet tunnetaan erityisesti globalisaatiota ja kapitalismia arvostelevista teoksistaan No Logo (2000), Tuhokapitalismin nousu (2007) ja Tämä muuttaa kaiken (2014). Klein on vuodesta 2018 viestinnän, kulttuurin, feminismin ja fennistiikan tutkimuksen professori Rutgersin yliopistossa. Siellä se jatkaa Auli Hakulisen numeron 42 saappaissa.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri369.html on line 114: Benjaminin nimipäivä on 20. joulukuuta, jolloin on myös Kerkon nimipäivä. Nimi on viime vuosikymmeninä huomattavasti yleistynyt, ja suurin osa Suomen Benjamineista on syntynyt vuoden 1980 jälkeen. Kerkkoja ei ole sanottavasti jälellä, tuskin edes Auli Hakulisen veljeä.
xxx/ellauri273.html on line 498: Hömelön Auli Hakulisen näköinen kalifornialainen yliopistonlehtori Lilli Haarakka on saanut koko sivun palstatilaa esiittääxeen Herlinin mielen mukaisia luontomielipiteitä. Tässä muutama: Trump oli oikeassa sanoessaan että amerikkalaisten pitäisi haravoida matsänsä kuten suomalaiset tekevät. ("Haravoiminen" tässä nimittäin tarkoittaa paljaaxihakkuita.) Puiden harventaminen olisi sekä yhteiskunnan että etenkin yxityisten maanomistajien edun mukaista. Mutta valitettavasti hallituxet vaihtuvat, sanoo Kaarakka ja huokaa. Yxityiset maanomistajat hoitavat palontorjuntaa viranomaisiin verrattuna tehokkaasti. "Yxityisellä puolella on paljon enemmän kapassiteettia, laitteistoa ja henkilöitä reagoida", sanoo Kaarakka. "Täällä ihmiset ovat hirveän kiinnostuneita omista tonteistaan. Yritysten kyky organisoitua ja tehdä luovaa tuhoa on valtava." Ympäristödebiilien heikoin kohta on hiilikeskustelu. Nyt käy niin, että mezät joista on saatu päästöoikeuxia, jätetään kokonaan hoitamatta. Yhdysvaltain puusto on valtava paloriski. Ei hemmetti, paljaaxi ne on hakattava, haravoitava ihan puhtaaxi.
xxx/ellauri296.html on line 349: Apu-lehden tekoa vaikeutti sodan jälkeen paperinsäännöstely, koska se oli luokiteltu ajanvietelehdeksi toisin kuin kilpailija Seura. Tilanne korjaantui sosiaalidemokraattien tuella 1948, ja Lyytikäinen otti perustamansa Kustannus Oy Apulehden johtoon puoluetta lähellä olleen Janne Hakulisen. Lehden myynti provisioineen siirrettiin työttömiltä työväenliikkeelle.
10