ellauri014.html on line 1879: Hämäränäköä
ellauri050.html on line 85: runokirja Hämärän valo.
ellauri060.html on line 324: Ei mulla oo sitä muistikuvaa, että Jussi Peltosen kirjat olis setämiesjorinaa. Onhan sillä Elmokin. Mä rupesin lukemaan Pirjo Hassisen romssua Hämärän aika. Monista sen kirjoista en kylä oo tykännyt. Mutta tää sai vauhtia siitä, että kirjan miehet ei ainaskaan oo punavuorelaisia lattea lipittäviä nappinokkia.
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri163.html on line 959: Hämärän aikaan peurat ja jäljelle jääneet hirvet liikkuvat. Mutta liikkuvatko ne yhtä usein aamuhämärän kuin iltahämärän aikaan? Sen ratkaisemisexi pitäisi herätä vakoilemaan niitä aamuhämärissä, mikä ei oikein nappaa. Sen on paras jäädä uskonasiaxi. Kysymys herättää ajatuksen niiden elämästä mutta myös meidän autoilijoiden. Filosofit viime vuosisadalla pysähtyvät eläimen eteen kuin peura kaukovaloihin huomaamatta, että kyse on ihmisen ja toisen välisestä suhteesta, joka koskee myös jumalia.
xxx/ellauri010.html on line 1058: Hämärän valo
6