ellauri007.html on line 28: (Domprost Karl Gustaf Barkman, vid hans grav)
ellauri055.html on line 1289: Piispan pojalla oli iskän hiippa silmillä. Vaik iskä oli kyllä enempi lipilaari poliitikko. Erkki isän tyylilaji oli apologeettiset kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Erkki kuoli 1944. Arkkipiispa Gustaf Johansson kannattajineen leimasi Erkin järkeisuskoiseksi “liberaaliteologiksi”.
ellauri063.html on line 498: Historioitsija Teemu Keskisarja, 55, tykkää olla vastareaktio yleiselle mielipiteelle. Hän karsastaa suurmiesmyyttejä, mutta yhtä tympäisevältä tuntuu sankareiden painaminen lokaan. Carl Gustaf Emil Mannerheimista hän innostui vasta, kun yleisen vinoilun ja homostelun lisäksi tarjolle tuli aiheesta Keskisarjan "järkeenkäypää näkemystä".
ellauri064.html on line 264: Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon parooni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa – 23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
ellauri064.html on line 301: Project Runeberg - Gustaf II Adolf. Ett trehundraårsminne / Gustaf Adolf i lifsfara vid Wittsjö (1894)
ellauri064.html on line 421: Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja.
ellauri066.html on line 57: Keke tykkäs Einari Vuorelasta, Uuno Kailaasta ja Yrjö Gustafssonista. Yrjö hukkui Seineen, Uuno kuoli etelässä. Einari oli kiltti setämies.
ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ​​ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää.
ellauri153.html on line 412: same issue also arises in the context of debates over atonement. When Gustaf Aulén tried to switch
ellauri189.html on line 656: Suomessa runomuotoa on käyttänyt Otto Manninen. Ruotsissa Gustaf Frödingillä on runo nimeltään "En ghasel".
ellauri189.html on line 658: Ghasel, även kallad ghazel eller ghazal, är en diktform i den arabiska och persiska litteraturen vars bärande idé ofta är den längtande kärleken. Det mest kända exemplet i svensk litteratur är En ghasel av Gustaf Fröding. Ghasel handlar ofta om den älskades ("vännens") skönhet, 'ansikte och kropp' och har ett bestämt rimschema och versmått. Ghasel som diktform är känd hos araber från förislamisk tid. Exempelvis Omro el Kays är känd för denna typ av dikter, i vilka han beskrev sin musa Layla. De persiska poeterna Sadi och Hafez är framstående användare av ghazalen.
ellauri194.html on line 367: Polisens presstalesperson Johnny Gustafsson kallar upploppen ”beklämmande”.
ellauri194.html on line 381: – Det är oerhört beklämmande och man kan undra vilken grundorsaken är. Den personen som skulle haft sammankomsten är inte här och ändå så möts vi av de här reaktionerna, säger Gustafsson.
ellauri196.html on line 362: Gustaf Mattsson: Suomen mies meni Zanzibariin. WSOY 1915 (alkuteos En herre for till Zanzibar)
ellauri214.html on line 261: P.S. Anders Gustafsson från Mariehamn skjuter ännu hårdare mot kvinnorna för Fred Göran. Han köper all västpropaganda mot ryssar som det finns, och sätter eget till.
ellauri217.html on line 379: Schlaraffenland (av tyska Schlaraffe ’slöfock, dåre’, av tyska schlummern slumra, och Affe, apa se SAOB) är ett fantasiland, där man utan ansträngning får alla önskningar tillgodosedda och lättjan är en dygd istället för en synd. I sagan om Schlaraffenland återfinns uttrycket stekta sparvar flyger i munnen på en, vilket känns igen från kung Carl XVI Gustafs jultal 2002.
ellauri217.html on line 381: I jultal till svenska folket önskar Carl XVI Gustaf inför 2003 "...en rättvisare fördelning av jordens tillgångar". Men kungen, som själv årligen får cirka 40 miljoner i apanage av skattebetalarna och har en förmögenhet om 259 miljoner, anklagas nu för att hyckla. Socialt engagerade kändisar och andra hemlösa tycker att statschefens ord klingar falskt. Kungen säger bland annat: "Att vara pessimistisk hjälper ingen, varken dig själv eller andra." Och: "Det kommer inga stekta sparvar flygande om Du inte själv bemödar Dig om att göra Ditt bästa."
ellauri246.html on line 36: Gustafsberg.jpg" width="100%" />
ellauri246.html on line 37:
ellauri254.html on line 622: Keväällä 1919 Suomessa oli lahtarien mielipide jakautunut kahtia Petrogradiin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen, mutta myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Petrogradiin hyökkäämistä, samoin myymälänhoitaja korsettiasuinen Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Petrogradiin.
ellauri262.html on line 186: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues.
ellauri276.html on line 898: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen olla äidin puolelta Penn Dutch.
ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
ellauri301.html on line 370: Asianajaja Gustaf Torstensson ajelee illalla kotiinpäin ja näkee keskellä pimeää ja autiota tietä tuoliin sidotun miehen. Sörsselssön ehtii juuri ja juuri jarruttaa. Kun hän nousee autosta, hän saa päähänsä rajun iskun....
ellauri318.html on line 149: Herr Andoril, född Gustafsson, on fiktioinut liberaalipoliitikko Blixiä. Vassari ulkoministeri Anna Lindh käynnisti 2003 Blix-komission hallituxen rahoilla, jonka tarkoitus oli paljastaa bad Bushin Irak-vedätys. Tästä kiitoxexi Lindhin listi NK:lla samana vuonna serbi Mijailo Mijailovits. Varmaan CIA:n palkkalistoilla. (Lisää aiheesta albumissa 245.) Siihen loppui Ruåzin vasemmistoterrori. Päästiin typerästä "avoimesta yhteiskunnasta." Nyt on Ruozissa skoudeja kuin siiroja ja yhtä täydet vankilat kuin Yhdysvalloissa, ja vankeinhoitolaitos on kiinalaista Volvoakin suurempi työnantaja.
ellauri325.html on line 309: Ole Gustaf Åke-Håkan Stoltzenberg (1. heinäkuuta 1914 Helsinki – 17. heinäkuuta 1983 Helsinki) oli varsinaiselta ammatiltaan helsinkiläisen Liikemainonta McCann -mainostoimiston toimitusjohtaja, 1960-luvun keskivaiheilla myös pääomistaja. Sekin pääsi väsäämään asemasotavaiheen lektyyrejä nimimerkillä Paavo Telenovela. Siviilien rikoxista Paavo veistää viziä.
ellauri330.html on line 508: Erkki Kivijärvi piti myös lausuntoiltoja ja hän oli tunnettu erityisesti ruotsalaisen Gustaf Frödingin lausuntojen tulkitsijana.
ellauri360.html on line 201: Lars Gustafsson : Bernard Foys tredje rockad (Bernard Foyn kolmas linna)
ellauri364.html on line 159: Buddenbrookit on toinen tapaus pisteessä. Thomas Mann piti huonoja hampaita suvun rappeutumisen merkkeinä. Morel (fr. "korvasieni") kiinnitti erityishuomiota korviin. Muita degeneroitumisen merkkejä: pääkopan ja kasvojen luiden asymmetria, suun vinous, kallon muut epämuodostumat, rumat silmät, huonot hampaat, pahanhajuinen hengitys. Heikot lihaxet, luisut hartiat, epämuodostuneet jalat, ylimääräisiä nännejä. Homokunkku Kustaa III:n pääkoppa oli huomattavan vino. Hänen enonsa Fredrik Suuri oli myös sexuaalisesti vajavainen (hinuri). Gustaf, du äst falsker, sanoi Kustaan äitikin. Kyllä sielullisesti terveelläkin yxilöllä voi olla rumat korvat. Uudempaa tutkimusta tällä suunnalla edustaa hra KRETSCHMER.
ellauri365.html on line 455: Carl Gustaf Verner von Heidenstam, född 6 juli 1859 i Olshammar i Närke, död 20 maj 1940 på Övralid i Östergötland, var en svensk författare och poet. Han var ledamot av Svenska Akademien 1912–1940 och tilldelade sej Nobelpriset i litteratur 1916.
ellauri365.html on line 461: Verner von Heidenstam tillhörde adliga ätten von Heidenstam nr 2025. Han var enda barnet till fyringenjören Nils Gustaf von Heidenstam (1822–1887) och Magdalena Charlotta Rotterskiöld (1837–1917). Han föddes på bruksherrgården Olshammar, idag kallad Olshammarsgården, som ligger i Hammars socken vid Vättern och som tillhörde hans mors släkt. Där tillbringade han även sommarloven under uppväxten. Vintrarna tillbringade familjen i Stockholm, men det är Olshammar han kallar barndomshem och i sina verk återvänder han ofta dit.
ellauri365.html on line 498: Beställningsboken Svenskarns och deras hövdingar blev en platt text, där inte bara fantasin saknas utan även Heidenstams goda humör, hans lekfullhet och ibland överraskande fräckhet. Boken blev Heidenstams sista berättande prosaverk, och efter Nya dikter var hans offentliga författarskap i princip avslutat. Gustaf Fröding och August Strindberg var tidvis goda vänner till Heidenstam, men relationerna till både Fröding och Strindberg gick dock i vågor då de inte bara var kreativa kollegor utan också konkurrenter med olika bakgrund och livsåskådning.
ellauri365.html on line 581: It was upon a field of combat that Heidenstam made his début with his first volume of poems in 1888. The old sentimentalism had largely disappeared and a fierce war was being waged between the extreme, unmitigated realists and the new, more vital idealists. Into this combat Heidenstam at once plunged on the side of the idealists along with two other distinguished poets, Gustaf Fröding and Oscar Levertin. Gösta was fat and crazy, Oscar Jewish. That left just Valter to fight the good fight.
ellauri365.html on line 841: likt en solglimt mellan skogens stammar Siunattu olet Gustaf, vaixe oli unta vaan,
ellauri365.html on line 845: Stänk och flikar (Gustaf Fröding, 1898, Roiskeita ja roippeita (Gustaf Fröding, 1898,
ellauri365.html on line 849: Gustaf">Gustaf Fröding, född 22 augusti 1860 på Alsters herrgård i Karlstads socken, Värmlands län, död 8 februari 1911 i Stockholm, var en svensk författare, journalist och poet. En av hans mest välkända diktsamlingar är Stänk och flikar från 1896 som bland annat innehåller dikten En morgondröm ledde till ett uppmärksammat åtal, men han är även känd för att ha publicerat andra dikter, tom på värmländsk dialekt. Som sagt, Gustaf Fröding föddes den 22 augusti 1860 på Alsters bruk i Värmland. I hemmet förekom musik och humanistisk bildning men även mycket sinnessjukdom. Fadern Ferdinand Gustaf Fröding (1826–1881), som var löjtnant, led av depression och lungsjukdom. När Gustaf föddes hade modern Anna Emilia Agardh (1827–1887), dotter till Carl Adolph Agardh, redan angripits av psykisk sjukdom, så svår att hon måste söka vård.
ellauri365.html on line 871: Historien kring Frödings hjärna uppmärksammades 2022 av författaren och serieskaparen David Liljemark. Hjärnan togs om hand efter obduktionen, och Frödings läkare Ernst Olof Hultgren påbörjade en undersökning av den året därpå. Enligt en artikel i Svenska Dagbladet den 27 juli 1943 fanns hjärnan då utställd "på hedersplats" på Karolinska sjukhuset. Under en period (möjligen från 2004) rådde viss osäkerhet kring vilken som var Frödings hjärna, då namnetiketten hade avlägsnats från glasburken; likaså var motsvarande namnetikett borttagen från en glasburk med Gustaf Retzius' hjärna. En patolog, Birgitta Sundelin von Feilitzen, hade dock lagat Frödings hjärna några år tidigare medan namnen ännu fanns kvar på burkarna, då skaldens hjärna hade fallit isär i två delar. I slutet av 2022 redde hon ut osäkerheten, genom att undersöka bägge hjärnorna där hon identifierade Frödings hjärna, som hon hade lagat cirka 20 år tidigare. Adolf Hitlers hjärna kostade bara tiondel av Albert Einsteins, för den var praktiskt taget oanvänd.
ellauri365.html on line 873: Magnus Gustaf Retzius oli ruotsalainen anatomi, antropologi, Karoliinisen instituutin professori ja sanomalehti Aftonbladetin omistaja ja päätoimittaja. Sedan början av 1960-talet hade den politiska beteckningen ”oberoende socialdemokratisk”. Aftonbladet ägs till 91 procent av den norska mediekoncernen Schibsted. Svenska Dagbladet (joka kuuluu nykyään norjalaiseen Schibsted-konserniin) puolestaan oli Heidenstamin porukoiden hallussa. Politiskt betecknar sig tidningens ledarsida som "obunden moderat". Nehän on kuin kiinalaisia pesukoneita, eri nimilappu mutta sama kone sisältä.
ellauri426.html on line 115: Ahlstedt, sittemmin Aro, Kaarle Kustaa. s Pusula 12.4.1876, vanht talonomistaja Henrik Gustaf Ahlstedt ja Mariana Karolina Forsell. Yo Suom. norm.lys. TEt 1903. Vih. pap. 1917. Oppik.opettaja Helsingissä 1905-22. Sosiaaliministeriön raittiusos. os.pääll. 1922-35, opetusministeriön esittelijäneuvos 1935-42. Kirkon keskusrahaston johtaja. 1942-44. Rovasti 1936. Kirkkoneuvos. † Helsinki 17.1.1958. Pso 1930 FM Tyyne Maria Tyrni (Wink wink). Veljenpojanveljenpoika Lupu korjaan Kai Aro oli Jönsin luokkatoveri. Sen isä oli Sorri Uskali ja setä Uhmo Antamo.
ellauri439.html on line 192: Walleniuksen johtaman yleisesikunnan tiedustelu kävi keväällä ja alkukesästä 1927 salaisia neuvotteluja venäläisen valkokaartijärjestön ROVSin maanalaista toimintaa johtaneen kenraali kenraali Aleksandr Kutepovin ja tämän esikunnan kanssa. Suomen hallitus ei muka ollut tietoinen neuvotteluista. Neuvotteluissa Kutepovin edustajat tarjosivat Suomelle Itä-Karjalaa Muurmannin radan lähiympäristöä lukuun ottamatta. Neuvottelujen tuloksena yleisesikunnan tilastotoimiston Viipurin alaosaston ylipäällikkö Gustaf Rosenström avusti kevätkesällä Kutepovin järjestön agentteja rajan yli Neuvostoliittoon, jossa nämä tekivät terrori-iskuja Leningradissa ja Moskovassa. Neuvostoliiton jätettyä nootin asiasta Suomelle yleisesikunnan tiedustelun kanssa Etsivä Keskuspoliisi teki syyskuussa 1927 Suomessa tutkimuksia asiasta. Lopputuloksena muutamia ROVSin venäläisiä emigranttijäseniä karkotettiin Suomesta ja Gustaf Rosenström erotettiin virastaan. Etsivä Keskuspoliisi jätti kuitenkin tutkimatta Walleniuksen johtaman yleisesikunnan ja Britannian Secret Servicen osuuden juttuun.
xxx/ellauri086.html on line 110: Se ei hämmästytä ettei se tiedä mitä on konsultaatio lääkäreiden sanastossa. Nilkki ei ollut mikään hänen majesteettinsa laivaston vikkelin venhe, kuten Wallu sanoisi. No siitä ei nyt saa paljon mailitsia, enemmän vois ehkä saada sen huru-ukko muistelmista kymmenisen vuotta sitten, jolloin se pääsi herrain kanssa marjaan Gustafssonin jossain semmassa.
xxx/ellauri086.html on line 112: Jukka Tapani Gustafsson (s. 2. tammikuuta 1947 Turku) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1987 asti. Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen opetusministeriksi. Hän jatkoi opetusministerinä toukokuuhun 2013 asti, jolloin hänen seuraajakseen valittiin aiemmin saman hallituksen asunto- ja viestintäministerinä toiminut Krista Kiuru.
xxx/ellauri086.html on line 113: Gustafsson on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1976. Ennen uraansa kansanedustajana Gustafsson on työskennellyt konepuuseppänä, koulutussuunnittelijana sekä Murikka-opiston rehtorina opiston ensimmäiset kymmenen toimintavuotta (1977–1987).
xxx/ellauri200.html on line 422: Han efterträdde sin far som kung av Sverige den 8 december 1907. Hans konservativa attityder kom snabbt upp till ytan när han motsatte sig den liberala trenden som hade svept över landet under en tid. Han motsatte sig spridningen av demokratin, de ökande kraven från fackföreningsgrupper och politisk inblandning i militärbudgeten. Gustaf V var den siste svenske monarken som tjänstgjorde som överbefälhavare för militären, vilket han gjorde fram till 1939, och var en plikt han tog på största allvar vad gäller snärtiga militäruniformer.
xxx/ellauri200.html on line 424: Uppgifter gjorde gällande att Gustaf V gjorde närmanden mot och hade sexuella förhållanden med män. Mest känt har Kurt Haijbys påstående om en sexuell förbindelse med Gustaf V blivit, vilket efter kungens död gav upphov till den så kallade Haijbyaffären.
xxx/ellauri224.html on line 572: Pääruoan saapuessa MCCrea vertaa "kevyen ironisesti" itseään natsiarkkitehti Albert Speeriin, joka myös tunsi olevansa tavallisten ihmisten arkisten murheiden yläpuolella. Vähitellen Wall-e alkaa kysymysten sijasta puhua itsekin. Hän kyseenalaistaa McCrean nailonsukista jo vuosia jatkuneen silmäpaon ja jopa väittää tämän tuhlanneen tyhmillä teatteripläjäyxillään vuosia hänen elämästään. McCrea taas on sitä mieltä, että tapoihinsa juuttuminen Wall-en tavalla on pahinta mitä ihminen voi tehdä itselleen. Wall-e mainitsee että hän ja EVE hankkivat hiljattain lämmittävän sähköhuovan, mitä McCrea pitää halvempana pakona kylmästä todellisuudesta kuin hänen omat seikkailunsa lämpimillä leveysasteilla. Wall-e sanoo sähköhuovan voivan auttaa ihmisiä sietämään todellisuutta vähän helpommin kuin McCrean tavalla, kulkemalla ympäri maailmaa oudoissa transuasuissa tai vaikka kiipeämällä Mount Everestille nailonsukat jalassa. Ja niin, se on tuntuvasti halvempi. McCrea suihkaa epäilevänsä, että rahapiirien salaliitto tietoisesti tyhmentää ihmisiä! Hän kertoo tavanneensa yhtä tyhmän ruotsalaisen fyysikon Gustaf Björnstrandin, jolla oli samansuuntaisia ajatuksia. Hän sanoo Einhornin olevan yksi uusimmista luostarien kaltaisista paikoista, joihin ihmiset voivat paeta elämää, joka on tekemässä heistä robotteja. Mutta ilmaista ei sekään ole!
xxx/ellauri230.html on line 136: Gustaf">Gustaf "Kustu" John (G. J.) Ramstedt (22. lokakuuta 1873 Tammisaari – 25. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen tutkimusmatkailija, pyllykielitieteilijä ja diplomaatti. Hän oli vertailevan altailaisen pyllykielentutkimuksen uranuurtaja ja modernin mongoloidistiikan perustaja.
xxx/ellauri230.html on line 137: Ramstedtin vanhemmat olivat konetyömies Gustaf Adolf Ramstedt ja Edla Mathilda o.s. Holmberg. Perheessä oli yksitoista lasta, joista tunnettuja ovat myös laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888–1933) ja kansanedustaja Emanuel ”Manu” Ramstedt (1881–1960).
xxx/ellauri230.html on line 204: MIJAZAŬA Kenĝi (japane: 宮沢賢治 [Mijazaŭa Kenĝi], (27-a de aŭgusto 1896 - 21-a de septembro 1933) estis poemisto, verkisto de fabeloj pro infanoj kaj li estis esuperantisto. Hobie li estis pentristo, muzikisto kaj mineralogo. En 1926 li lernis Esuperanton, kaj lia renkonto kun esuperantisto, finna ambasadoro Gustaf John Ramstedt, rezidanta en Japanio akcelis lian emon lerni ĝin.
xxx/ellauri237.html on line 245: ²Gustaf Otto Wasenius (1789 - 1852) oli kirjakauppias, kustantaja, ja potaskatehtailija.
xxx/ellauri237.html on line 248: Gustaf Otto Wasenius syntyi Ranskan suuren vallankumouksen aikaan, ja hänen nuorin lapsensa Valfrid Vasenius tuli maailmaan Euroopan hulluna vuonna 1848. Luvuissa on sattuvaa symboliikkaa, sillä Waseniuksen elämän keskeisenä pyrkimyksenä oli hulluttelu, ja pojastakin tuli kaiken mahdollisen dissipaation puolestapuhuja. Framåtanda (eteenpäin pyrkimisen halu) oli se käsite, jota G. O. Wasenius kernaasti käytti iskusanana muuten karun asiallisissa kirjeissään. Myös aikalaiset puhuivat Waseniuksesta levottomana eteenpäinpyrkijänä, jolla oli aina tuhat rautaa tulessa. Ajalle tyypillisesti hän ei tehnyt suurtakaan eroa henkilökohtaisen taloudellisen edistyksen ja yhteisen hyvän välillä ja lahjoitti rikastuttuaan sikana yhteisestä laarista suuria summia uutta luovan hengenviljelyn hyväksi. 1800-luvun Suomessa hyvin varustettu kirjakauppa ja korkeatasoinen kirjapaino olivat sekä liikeyrityksiä että kulttuuri-instituutioita.
xxx/ellauri237.html on line 250: G. O. Wasenius polveutui jo 1700-luvun alkupuolella Hämeenlinnassa vaikuttaneesta Waseniusten porvarissuvusta. Hänen isänsä kuoli 1797, mutta äiti jatkoi perheen kauppaliikettä ilmeisesti menestyen, sillä kaikki kolme aikuiseksi elänyttä poikaa lähetettiin 1800-luvun alussa harjoittamaan opintoja Turun akatemiaan. Gustaf Otto Wasenius ei kuitenkaan opiskellut pitkään vaan ryhtyi lukuisten merimatkojen jälkeen hoitamaan äitinsä kauppaliikettä. Hänen vanhemmista veljistään sen sijaan kasvoi monipuolisesti sivistyneitä virkamiehiä. Heistä Adolf Johan Waseniuksella oli osuutensa kauppiasveljen siirtymisessä uuteen pääkaupunkiin; hän toimi esittelijäsihteerinä senaatissa, ja G. O. Waseniuksen muuttaessa 1817 Helsinkiin oli myös senaatin muutto uuteen pääkaupunkiin jo tiedossa. G. O. Waseniuksen päiväkirjamerkinnöistä selviää, että hän solmi veljen välityksellä innokkaasti tuttavuuksia senaatin virkamiehiin ja haki myöhemmin kirjakauppiaana aktiivisesti yhteyksiä yliopistomaailmaan. Yhteydenpidosta ja liikesuhteista näihin kaupungin keskeisiin instituutioihin tulikin Waseniuksen menestyksen avain. Ennen pitkää hänestä tuli tavarantoimittaja senaattiin, yliopiston kirjakauppias ja monen yliopistonopettajan kustantaja. Näpit syvällä yhteisessä laarissa.
xxx/ellauri280.html on line 486: Ester Toivosen missivuodet kestivät 5v toisen maailmansodan alkuun. Merkittävintä hänen elämässään oli uusi koti: vuorineuvos Gösta Serlachius otti hänet lemmikixeen, ja hän sai tulla Mänttään milloin tahansa. Tässä Suomen rikkaimpiin ja merkittävimpiin kuuluvassa kartanossa hänellä oli tilaisuus "perehtyä" maan merkkihenkilöihin Gustaf Mannerheimista Risto Rytiin.
xxx/ellauri363.html on line 442: hoitanut kolme lääkäriä: Gustaf Winqvist (1911 – 1916), Aatos Lehtonen (1917 – 1924)
55