ellauri151.html on line 110: André Paul Guillaume Gide (French: [ɑ̃dʁe pɔl ɡijom ʒid]; 22 November 1869 – 19 February 1951) was a French author and winner of the Nobel Prize in Literature (in 1947). André was born in Paris on 22 November 1869, into a middle-class Protestant family. His father was a Paris University professor of law who died in 1880, Jean Paul Guillaume Gide, and his mother was Juliette Maria Rondeaux. His uncle was the political economist Charles Gide. His paternal family traced its roots back to Italy, with his ancestors, the Guidos, moving to France and other western and northern European countries after converting to Protestantism during the 16th century, due to persecution.
ellauri210.html on line 718: Annalisa Chirico è una giovane e brillante giornalista dalla lingua schietta. Dietro la sua bella presenza si cela un personaggio preparatissimo, nel suo campo: la scrittura. La giornalista è sempre stata decisa riguardo il suo futuro e suo padre è stato la figura che l’ha spronata maggiormente. Pugliese originaria di Brindisi, a soli diciotto anni, Annalisa sale un pezzo di stivale fino a Roma per frequentare la Luiss Guido Carli, laureandosi in Scienze Politiche.
ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.
ellauri323.html on line 106: Hän syntyi Jacopo dei Benedettiksi ja kuului pieneen aatelisperheeseen. Hän opiskeli lakia Bolognassa ja hänestä tuli menestyvä asianajaja . Jossain vaiheessa 20-vuotiaana hän meni naimisiin nuoren aatelisnaisen Vanna di Bernardino di Guidonen kanssa, joka oli joidenkin kertomusten mukaan hurskas ja antelias nainen. Hänen maineensa vuoksi maallisena ja ahneena miehenä hiän otti tehtäväkseen kuolettaa lihaansa sovitukseksi tämän käytöksestä.
ellauri392.html on line 400: Guido Cavalcanti died in exile (age 35)
ellauri409.html on line 493: Eli tässä Guido kutsutaan paljastamaan itsensä ja selittämään, kuka hän on, olematta vastahakoisempi kuin muut ovat olleet ennen häntä, ja kirottu suostuu siinä väärässä luulossa, että hän puhuu toisen kirotun kanssa, siis jonkun kanssa, joka ei voi palata Maahan ja aiheuttaa hänelle häpeää kertomalla tarinan hänen kadouksestaan.
ellauri409.html on line 495: Liekki huutaa enemmän kuin ennenkin, sitten ravistaa kuumaa kärkeä ja kirottu mies alkaa puhua. Hän sanoo, että jos hän uskoisi puhuvansa jollekulle, jonka on määrä palata Maahan, hän ei sanoisi sanaakaan, mutta koska hän tietää, ettei kukaan ole koskaan lähtenyt helvetistä, hän vastaa ilman pelkoa häpeästä. Hän esittelee itsensä Guido da Montefeltrona, asemiehenä ja sitten fransiskaanina, josta tuli veli uskoen voivansa sovittaa syntinsä: hän olisi varmasti onnistunut, ellei paavi ( Bonifatius VIII ) olisi saanut hänet tekemään syntiä taas. Guido selittää, että eläessään hänen toiminnalleen oli tunnusomaista oveluus ja hän tiesi kaikki politiikan huijaukset ja petokset ja saavutti mainetta kaikkialla maailmassa. Kun Guido oli saavuttanut vanhuuden, hän pahoitteli elämäänsä, jonka hän oli elänyt siihen asti, ja katui syntejään tultuaan peeveliksi.
ellauri409.html on line 497: Sitten kun Guido kuoli, pyhä Franciscus tuli ottamaan hänen sielunsa, mutta paholainen vastusti häntä sanoen, että kyllä hänen täytyy oikeasti mennä helvettiin paaville annettujen vilpillisten neuvojen vuoksi, joiden vuoksi hän (piru) oli seurannut häntä siihen hetkeen asti: itse asiassa ei voi vapauttaa ketään, joka ei tee parannusta syyllisyydestään, sillä samaan aikaan parannus ja halu tehdä lisää syntiä on ristiriitaista. Guido muistaa olleensa epätoivoinen, kun paholainen tarttui häneen ja pilkkasi häntä sanoen, että ei kai hän luullut olevansa filosofi. Demoni oli tuonut hänet Minoksen luo , joka kiersi häntänsä hänen ruumiinsa ympäri kahdeksan kertaa ja lähetti hänet petollisten neuvonantajien Bolgiaan ja puri omaa häntäänsä vihasta. Siitä lähtien Guido on ollut kirottu ja suree liekkien ympäröimänä. Tarinansa
xxx/ellauri154.html on line 214: The theme of Salome is one that Moreau returned to time and again. The artist explored the subject in more than one hundred sketches and drawings as well as in numerous paintings—ranging from highly elaborate to sketchily rendered—and even in sculpture (both Salome and The Apparition figured in Moreau’s waxworks). Moreau was not alone in his passion for the theme of Salome, as other famous artists — Lucas Cranach, Caravaggio, Titian, Guido Reni, Artemisia Gentileschi, Aubrey Beardsley, and Nabil Kanso, to name just a few — shared this interest. Selkeästi perverssiä jengiä.
xxx/ellauri167.html on line 49: Sono i protagonisti del Canto V dell'Inferno, posti fra i lussuriosi del II Cerchio. Francesca era figlia di Guido il Vecchio da Polenta, signore di Ravenna, che dopo il 1275 aveva sposato Gianciotto Malatesta, il figlio deforme del signore di Rimini. Paolo era il fratello di Gianciotto e fu capitano del popolo a Firenze nel 1282-83. Secondo il racconto di Dante, di cui però non c'è traccia nelle cronache del tempo, Francesca ebbe una relazione adulterina col cognato Paolo e i due, sorpresi dal marito di lei, furono entrambi trucidati.
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri187.html on line 283: Guido_Reni_-_Saint_Joseph_and_the_Christ_Child_-_Google_Art_Project.jpg" width="50%" />
xxx/ellauri251.html on line 57: Guido-Reni-780x516.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri319.html on line 369: Guido Gozzano (1883-1916), Italian poet
xxx/ellauri410.html on line 47: Väpelön näköisen nelisilmä Pratherin alkuteos oli Dagger of Flesh, vielä yxitulkintaisempi kuin suomennos. Lihapuukko uppoaa ihohaavaan. Venevajan taus on täys käytettyjä sisäkumeja. Gladys on brunetti kuin Liisa Käsiase. Guido Brunettin tikaristako sillä on luja käsiote?
xxx/ellauri410.html on line 763: