ellauri012.html on line 440: Pyhimys joka on tottunut kumartamaan jumalalle kuolee ihan mielellään. Se odottaa iloisena (sanoo Tri Gregorios) tuomaria, joka varmasti antaa sille hyvät pisteet. Sitä ei pelota jättää tää kurja loukko ja mennä salin puolelle. Toisin on syntisellä, sanoo sama kirkkoiskä, se pelkää, ja syystä, se kauhistuu jo ekaa taudin oiretta; kuolema on sille kamalaa koska se pelkää pahan tuomitsijan tuloa; ja koska se on niin usein murjonut teidän armoanne, ei se nää mitään ulospääsyä kostotoimista.
ellauri216.html on line 882: Ruumiin hiljaisuus on ruumiin rajoittamista. ”Hesykian alku on jumalallinen lepo” (pyhä Gregorios Siinailainen). Välitila on ”valaisevan voiman ja näkemisen tila; ja se päätyy ekstaasiin tai mielen hurmioon kohti Jumalaa” (sama.). Pyhä Portaiden Johannes viitaten ulkonaiseen, ruumiilliseen hiljaisuuteen, kirjoittaa: ”Hiljaisuuden rakastaja pitää suunsa kiinni, eikä koko ajan pomiloi”.
xxx/ellauri166.html on line 176: Pyhä Elmo Nixarilainen nähtävästi sekottaa 2 pyhimystä. 1. Pyhä Erasmus Formialainen eli Elmo joka tunnetaan samannimisestä valoilmiöstä, ja 2. pyhä Gregorios Thaumaturgi Turkin Niksarista eli Neoceaesareasta. Hän oli ratkaiseva peluri kirkon kutkuttavassa 3-1 tilanteessa.
xxx/ellauri166.html on line 180: Grigorij han blei etter kvart biskop i byen. Før han blei ordinert bad Gregorios inderleg til Gud og jomfru Maria, og fekk eit syn av jomfru Maria og evangelisten Johannes som lærte han korleis ein skulle vitna om Treeininga. Seinare blei denne læra utvikla av mellom anna Basilios den store, Gregor av Nazianz og Gregor av Nyssa. Grigorij døydde omkring 266-270 e.Kr.
xxx/ellauri455.html on line 239:

Barlaam Seminarasta: osallisena hesykastikiistassa Gregorius Palamaksen vastustajana , mahdollisesti länteenpäin kääntyneenä. Rationalismin ja mystiikan välillä käytiin kiistaa, joka päätyi Bysantissa mystiikan voittoon, joka hyväksyttiin osaksi teologiaa hesykasmin ohella. Mystiikkaa ja hesykasmia puolusti erityisesti Gregorios Palamas (1296-1359). Ainoat asiat, jotka ovat merkityksellisiä, ovat evankeliumin mukainen elämä ja taivaan valtakunnan löytäminen. Mielen tuli vatvoa jatkuvasti ajatuksia. Tarkkaavaisuuden avulla mieli saavutti hesykhian ja pääsi vapaaksi vaikutuksista ja saavutti mystillisen jumalyhteyden tilan, nibbanan. Harjoituksina käytettiin muun muassa rukoushuokauksia, joissa toistettiin Jeesuksen nimeä, kuten Jeesus-rukousta (hospoti pomiloi). Gregorios Siinailainen antaa myös ohjeen asennosta, jossa rukous tulisi lukea. Myös Filokaliat ovat apuna rukoukseen tutustumisessa ja rukoilemaan oppimisessa, mutta niitä tulee lukea oikeassa järjestyksessä. Kirjat eivät siis yksin riitä ja peeteen ohjaus on niiden lisäksi tarpeen. Muuten hyvänolon tunne lisääntyy, riemukas kuohunta sydämessä, keveys ja virkeys sekä elämänilo, tunnottomuus sairauksille ja murheille lisääntyvät. Kirja opettaa hakeutumaan hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen rukoukseen perehtymiseksi ja sen oppimiseksi, mutta rukouksen siirtämisessä sydämeen ja siitä alaspäin on omat vaaransa. Siksi tarvitaan ehdottomasti ohjaajaa. Kirkkoisät varoittavat fantasioista rukouxen aikans. Asento ei saa olla jäykkänä etukenossa ja kädet on pidettävä kurissa. Jeesuksen rukous ei ole oikotie omin käsin onneen.
xxx/ellauri455.html on line 248:

Benedict Mar Gregorios : Trivandrumin metropoliarkkipiispa , 1955–1994
6