ellauri377.html on line 187: Koska Voegelein sovelsi gnosiksen käsitettä useisiin ideologioihin ja liikkeisiin, kuten marxismiin, kommunismiin, kansallissosialismiin, progressivismiin, liberalismiin ja humanismiin, kriitikot ovat ehdottaneet, että Voegelinin Gnosis-käsitteeltä puuttuu teoreettinen tarkkuus. Siksi Voegeleinin gnosis voi kritiikin mukaan tuskin toimia tieteellisenä perustana poliittisten liikkeiden analyysille. Pikemminkin Voegelinin käyttämä termi "gnostilaisuus" on pikemminkin kiusallinen, kuten "kun propagandan alimmalla leevelillä tahrataan kommunisteiksi ne, jotka eivät ole mukautuneet omaan mielipiteeseen".
xxx/ellauri170.html on line 972: Okay, again I am simplifying a little because science is never anything but theory, there is no element of faith involved. Aristotle was a scientist, Plato wasn´t. Gnosis ei ollut edes pseudotiedettä vaan salatietoa. Tiede on kreikaksi episteme.
xxx/ellauri170.html on line 985: Sana 'gnostilaisuus' perustuu antiikin ajalta peräisin olevaan käsitteistöön: se tulee kreikan kielen 'tietoa' merkitsevästä sanasta gnosis (γνώσις). Gnosis itsessään viittaa kuitenkin hyvin erikoistuneeseen tiedon lajiin, joka on sukua sekä kreikankielisen sanan alkuperäiselle merkitykselle että sen käytölle erityisesti platonistisessa filosofiassa.
xxx/ellauri170.html on line 987: Gnosis ei viittaa tietoon tavanomaisessa merkityksessä, vaan siihen että ihminen on tietyllä tavalla vastaanottavainen mystiselle tai esoteeriselle kokemukselle jumaluudesta. Suurimmassa osassa gnostilaisia järjestelmiä tämä 'tieto' jumaluudesta on itsessään pelastuksen aikaansaava tekijä. Tämä 'tieto' yhdistetään yleisesti sisäiseen 'tietämykseen' tai itsetutkiskeluun, jota muun muassa Plotinos korosti. Ennen uskonnollista merkitystä termiä 'gnostilainen' käytettiin kuitenkin filosofisessa merkityksessä useissa antiikin filosofisissa perinteissä, mikä täytyy pitää mielessä termin uskonnollista käyttöä tutkiessa.
4