ellauri020.html on line 278: Tässä vaiheessa marssitetaan kuvaan Natalie, ja sen partaveizenterävä miljonäärirazastaja Gillette, jonka reittä myöten Natalie on noussut ranskalaisen kauppaketjun sisäänostajaxi. Pomon munaa nuolemalla joo, sanoo kateelliset, Onko ne sen parempia, syystä kyllä kysyy Iivana, nuoleskeleehan nekin saman pomon pyllyä. Kumpi maistuu paremmalta, se on makuasia.
ellauri020.html on line 284: Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.
ellauri020.html on line 414: "Nice place", sanoo Ted Turner tupareissa leveellä etelämurteella. Tuskinpa on enää tervetullut Aku Ankan bileisiin, se on CNN:n perustaja, fake newsien Pelle Peloton. Mut Akukin oli demokraatti ennenkuin se sai kokoon kolmannen biljardinsa. Tedillä on vaan kax, eihän se ole vakavasti otettava rahaläjä vielä. Naurettavan demokraattinen. "Indeed", vastaa Sanelma kaximielisesti. (Huumoria! Bravo Iivana!) Toinen kaamee vieras on Ron Perelman, 49. rikkain jenkki, viekas jutkuketku, jolla on paalua ostaa Aku ja rahaa jää vielä kolmeen veljenpoikaankin. Se viherkiristi izelleen Gilletten partaveizifirman. (Kai sentään eri Gillette kuin Katrinkan uusin heila Jean-Jacques, vai mikä janne se nyt oli. Joku viftailija kumminkin.)
ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
ellauri020.html on line 602: Kati ja Nasu lounastaa Yorkin herttuattaren pöydässä sen poissaollessa. Ne syö hienostuneesti, grillikanaa ilman ranskixia, sijalla parsa ja salaattia. Outoa, melkein kukaan ei tunne niitä! Ne suunittelee Nasun sieppauxen Ascotista Gilletten yxityiskoneella.
ellauri020.html on line 604: Ascotissa on hienoilijoita kuin Salpausselällä. Susijengi hengaa klubitiloissa, members only. Kivointa on kun sekulit jää pihalle. Eksklusiivista. Kesken pelleilyn Kata saattaa Nasun takaportille. Aziz siepataan messiin puistosta ja eiku lentokentälle, jossa Gilletten jetti odottaa. Jännää on rikkaitten elämä!
ellauri020.html on line 606: Arvattavasti Aku reagoi kuin Roope-setä, on vimmoissaan et Kalinka on kenties pilannut sen saudibisnexet. Jos niin käy panen sut kyllä maxamaan, uhkailee Aku nokka rytyssä. Sama retoriikka on Donald Duckilla politiikassa, sekin puhuu koko ajan maxamisesta. Rättipäät puhuu kostosta. Yx kostaa, toinen maxaa. Mitä eroa. No Aku rauhottuu kun kuulee et Gillette suostui syntipukixi. Silti Kalimkaa inhottaa, koko juttu yleensä ja Aku erixeen.
xxx/ellauri085.html on line 73: Burma-Shave sales rose to about 6 million by 1947, at which time sales stagnated for the next seven years, and then gradually began to fall. Various reasons caused sales to fall, the primary one being urban growth. Typically, Burma-Shave signs were posted on rural highways and higher speed limits caused the signs to be ignored. Subsequently, the Burma-Vita Company was sold to Gillette in 1963, which in turn became part of American Safety Razor, and Phillip Morris. The huge conglomerate decided the verses were a silly idea and one of America’s vintage icons was lost to progress.
xxx/ellauri136.html on line 197: Spongebobina olet purkamassa haitallisia esteitä ja rakentamassa moniarvoista maailmaa, jossa tytöillä on mahdollisuus luopua itse elimestään sinun asettamillasi reunaehdoilla. Täytä lomake ja olet mukana arvonnassa, jossa pääpalkintona on mm. Suomen, Etiopian, Ugandan, Mosambikin ja Laosin matkoja. Lohdutuspalkintoina jaetaan Gilletten partateriä.
xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
xxx/ellauri305.html on line 85: Hiäntä sanottiin Billyxi koska hiän piti tälläsistä kavereista ja tästä enteellisestä laulusta. Hiän allekirjoitti rakkauskirjeensä The Kid. Vuonna 1904, 18-vuotiaana, Brown muutti läheiseen Cortlandiin asumaan naimisissa olevan sisarensa Adan kanssa ja työskentelemään uudessa Gillette-hametehtaassa.
xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
xxx/ellauri305.html on line 91: Keväällä 1906 Brown tuli raskaaksi ja palasi vanhempiensa luo Etelä-Otseliciin. Gillette suostui viemään hänet Adirondacksille, ilmeisesti lupaamalla avioliittoa. Koska Brown pakkasi koko vaatekaappinsa matkaa varten ja Gillette vain pienen matkalaukun, jotkut 2000-luvun kirjoittajat ehdottavat, että Gillette oli luvannut viedä Brownin äitiyskotiin New Yorkin osavaltioon, missä hän voisi asua lapsen synnyttämiseen asti.
xxx/ellauri305.html on line 95: Heinäkuun 11. päivänä pariskunta nähtiin soutamassa Big Moose Lake -järvellä. Gillette oli kirjoittanut hotellirekisteriin salanimellä "Carl Grahm" (koska Gilletten matkalaukku oli monogrammi "CEG", hän valitsi nimen samoilla nimikirjaimilla). Kun he olivat järvellä, Gilletten uskotaan lyöneen Brownia päähän tennismailalla (joka oli nähty hänen matkalaukkuun kiinnitettynä) tai mahdollisesti airolla, minkä jälkeen Brownin uskotaan pudonneen veneestä ja hukkunut. Gillette palasi yksin ja antoi vaihtelevia selityksiä tapahtuneelle.
xxx/ellauri305.html on line 97: Kun Brownin ruumis löydettiin seuraavana päivänä, Gillette pidätettiin läheisessä Inletin kaupungissa New Yorkissa. Oikeudenkäynnin puolustaja väitti, että Grace oli hämmentynyt ja hyppäsi yhtäkkiä veneestä veteen, vaikka hän oli täysin pukeutunut. Gillette todisti: "Puhuimme vielä vähän, sitten hän nousi ylös ja hyppäsi veteen, vain hyppäsi sisään."
xxx/ellauri305.html on line 99: Gilletten vuokrahuoneesta viranomaiset takavarikoivat Brownin rakkauskirjeet Gillettelle todisteena. Piirilakimies George Ward luki kirjeet ääneen tuomioistuimelle oikeudenkäynnin aikana syksyllä 1906, ja Brownin kirjeet saivat oikeudenkäynnissä kansallisen huomion. Kirjeissään Brown pyysi Gilletteä ottamaan vastuun raskaudestaan. Viimeisessä kirjeessään, joka kirjoitettiin 5. heinäkuuta, Brown odotti innolla tulevaa Adirondack-matkaansa Gilletten kanssa. Hän jätti jäähyväiset lapsuudenkodilleen Etelä-Otselicille toivoen, että voisi tunnustaa raskautensa äidilleen.
xxx/ellauri305.html on line 103: Oikeudenkäynti kesti kolme viikkoa ja johti Gilletten syyllisyyteen Brownin harkittuun murhaan; hänet tuomittiin kuolemaan. New Yorkin muutoksenhakutuomioistuin vahvisti tuomion, ja kuvernööri Charles Evans Hughes kieltäytyi antamasta armahdusta. Gillette teloitettiin 30. maaliskuuta 1908 Auburnin vankeuslaitoksessa vaarattomalla mutta kiusallisella sähköiskulla.
17