ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri096.html on line 374: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti:
ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
ellauri338.html on line 63: Jaakobin kamppailua enkelin kanssa kuvataan Genesiksen kirjassa ( luku 32:22–32 ; viitataan myös Hoosean kirjaan , luku 12:3–5 ). Kyseessä olevasta " enkelistä " viitataan Genesiksen kirjassa "ihmisenä" ( אִישׁ : Ish ) ja " Jumalana " ( אֵל : El ), kun taas Hoosea viittaa "enkeliin" ( מַלְאָךְ : Malakh ). Kertomus sisältää Jaakobin uudelleennimeämisen Israeliksi (etymologisoituna "taistelee Jumalan kanssa ").
ellauri338.html on line 65: Genesiksen patriarkaalisessa kertomuksessa Jaakob vietti yön yksin joen rannalla matkallaan takaisin Kanaaniin . Hän kohtaa "miehen", joka kamppailee hänen kanssaan aamuun asti. Lopulta Jaakobille annetaan nimi Israel ja hänet siunataan , kun taas "mies" kieltäytyy antamasta omaa nimeään. Jaakob sitten nimeää paikan, jossa he painivat Penuelin ( פְּנוּאֵל : "Jumalan kasvot" tai "Jumalan kasvot"). Masoreettinen teksti kuuluu seuraavasti:
ellauri372.html on line 481: Raamatun kertomusten tärpättipuu (terebintti eli pistaasi) pyhäkön vieressä oli ilmeisesti olemassa jo patriarkkien aikana, koska Jaakobin kuvataan Genesiksen kirjassa hautaanneen vieraiden jumalien epäjumalat (jotka kuuluivat setä Labanille) sen alle. Midrashin mukaan samarialaiset löysivät myöhemmin yhden näistä kyyhkysen muotoisista epäjumalista, ja sitä käytettiin palvonnassa Gerisim-vuorella.
ellauri378.html on line 270: Raamattu ei kerro Kainin vaimon nimeä. Se ei myöskään anna hänestä mitään muuta tietoa. Ainoa viittaus hänen olemassaoloonsa löytyy 1. Moos. 4:17:stä – Kainilla oli suhteita vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Henokin. Kainin vaimon henkilöllisyys on yksi niistä sitkeistä kysymyksistä, joita ihmiset esittävät nykyään tutkiessaan Genesiksen varhaisia ​​lukuja. Kuten mainittiin, nämä varhaiset luvut eivät auta meitä. Sen sijaan he tarjoavat patriarkaalista tietoa vedenpaisumuksellisen ajan elämästä ja tarinan ensimmäisestä koskaan tehdystä murhasta.
xxx/ellauri176.html on line 447: Voisivatko Genesiksen kauhistuttava Jumala ja Golgatan kalpea, ristiltä irrotettu Kristus vielä laitimmaisen kerran todistaa olemassaolonsa ja päästää tyrehtyneen vedenpaisumuxsen jälleen valloilleen, sytyttää uudelleen sen tulisateen. joka muinoin poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kirotut kaupungit, aivokuolleet kaupungit? Vai jatkaisiko tämä liejuvyöry kulkua ja peittaisi ruttotautinsa alle koko vanhan maailman, jossa ei enää idä kuin synnin kylvö ja josta ei enää korjata kuin häväistyksen satoa? Mieti sitä! Tätä miettimään jää nyt Huishaismannin avataari.
xxx/ellauri296.html on line 178: Nykyään Genesiksen luomiskertomus on kauan sitten korvattu
xxx/ellauri303.html on line 445: ultraortodoksiset ryhmät torjuvat evoluution käsitteen ja uskovat maapallon olevan vain muutaman tuhannen vuoden vanha . Muut ortodoksisten ja ei-ortodoksisten juutalaisten ryhmät eivät usko Genesiksen luomiskertomuksen kirjaimelliseen tulkintaan, ja tämän näkemyksen mukaan juutalaisuus ei ole ristiriidassa tieteellisen mallin kanssa, jonka mukaan maailmankaikkeuden ikä on noin 13,77 miljardia vuotta. vanha. Norbert M. Samuelson kirjoittaa "kysymys maailmankaikkeuden tapaamisesta ei ole koskaan ollut juutalaisen filosofian ongelma, viime kädessä siksi, että tämä filosofia ei ole koskaan ottanut Raamatun kirjaimellista merkitystä sen paljastettuna, todellisena merkityksenä".
10