ellauri021.html on line 518:

Steak and a knife (Bee Gees)
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 546: Sirin 2 alter egoa, kallonkutistaja Erik ja kirjailija Inga, kaivelee hiljan kuolleen isänsä taustoja. Varmaan paljastuu joku iskän ristiinsuihkinta, joku onkin jonkun lapsi tai ei oo. Geeniselvitystä noin niinkun surutyönä.
ellauri022.html on line 615: Pelottavinta bastardeissa on se, että bastardikin perii. Menee reviiristä osa harakoille. Geeneillä lunastetaan pesästä meemejä. Ison Paulin hukkakaurasta piti lainhuutoon tehdä tarkka selvitys. Ei löytynyt kyykäärmeen sikiöitä. Carlsonit sopivat että ollaan ihan hiljaa, ei kerrota, lahjottiin hiljaisexi kummilahjoilla. Piru peri, nuo pikku Bernadottet.
ellauri023.html on line 659: Professori Kari Enqvistille uskonnot ovat kuin psykoottisten harhakuvia. Hän tunnustaa olleensa väärässä käsitellessään aiemmissa kirjoituksissaan uskontoja oppeina, joita vastaan voisi järkiperäisesti argumentoida. Nyt hän on päätynyt määrittelemään uskonnon kimpuksi psykologisen todellisuuden viruksia, meemejä. Geenien tavoin meemit pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan oman elinkelpoisuutensa, monistamaan itseään ja leviämään sukupolvesta toiseen.
ellauri025.html on line 1097:

Geenit, meemit, näkyvyys.
ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri026.html on line 477: Geertin iskä pakeni Roomaan kun sen ja Eran äidin Helmin salakihlat tuli ilmi. Sitä huijattiin et pikku Geert ja äiti Helmi oli muka kuolleet. Se rupes papix kuten sen ahneet veljet oli suunnitelleetkin. Sit oli jo myöhästä. Sekin on Jefan mielestä joteskin hämärästi Eran vika. Jotain hämärää onkin koko jutussa, kert Eralla oli isovelikin. Tulee mieleen JJ Rusoon hämärästi hävinnyt isobroidi. Ehkä se oli velipuoli jostain sen isän aikaisemmasta heilasta. (Molemmat vanhemmat elivät vielä Eran käydessä koulua, kuolivat nelikymppisinä.)
ellauri026.html on line 481: Noi lafkat oli takuulla ihan hirveitä paikkoja. Mut taas Jefa rypistelee nenäänsä ja pahexuu, et nehän oli just sopivia pikku Eralle. Pekka-setä oli ahne paskiainen joka hamusi Geertin perintöä. Jefa suvaizee epäillä Eran sanoja, koska Pekka setä toimitti luostareihin muitakin kakaroita. Häh? Mikä tampio tää Jefa oikeen on? Mikä hemmetti sitä vaivaa? Varmaan homofobia.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
ellauri045.html on line 351: Kaikki panot on mukavia, mutta Pissaliisalla on eniten tyyliä ja pätäkkää. Hannulle tuli kiire kertoa se Liisalle. Mut Liisakin ymmärtää hyvän päälle, on muuttanut wiixekkään diplomaatin kanssa omakotitaloon Kulosaareen. Ei paljon nappaa slummailla maalla Hannun komennossa remontoitavassa velkaisessa kesämökissä. Halko on kuitenkin vaan halko, niinkuin halkio on halkio. Geenit jää häpeällisesti hopealle, meemit korjaa kultaa.
ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
ellauri054.html on line 61: Comenius vastasi myönteisesti ruotsalaisten esittämään kutsuun ja matkusti Norrköpingiin Ruotsiin keskustellen koulunuudistusasiasta kansleri Axel Oxenstiernan kanssa, joka oli varsin hyvin perillä koulua ja kasvatusta koskevista kysymyksistä, vaikka suhtautuikin varsin kriittisesti pansofiaan. Comeniuksen tukija Ruotsissa oli rikas teräsmies, Louis De Geer, joka rahoitti hänen toimintaansa ja jolta Comenius toivoi ruotsalaista apua tšekkiläisille veljilleen uskon ja vapauden asioissa.
ellauri055.html on line 964: Sosiaalinen tappio ja eroottinen hyvitys. Eli siis jusze sama kuvio kuin Hamsunilla ja Rousseaulla. Geenipenis tökkii meemipimppiä. Mut kaik ne palaa menestyttyään uusromantismista agraaritaantumuxeen. Geeniottimet on jo onnistuneesti upotettu meemitorttuun.
ellauri061.html on line 1530: ”Geeneihin ei pääse pakoon vastuuta ja vapaata tahtoa.” Moraalia ei löydy liioin Jarin kirjoista. Täysin hakusessa. Mitä tästä opimme? Ei niin midiä. Ei sen vertaa kuin eräkirjoista. Ei edes mihin aikaan vuodesta saa ampua karhuja ja mistä saa makeimmat tammukat.
ellauri071.html on line 237: Tää Geeli kohta (s. 930) on olevinaan jonkun mielestä ihan avainta. Niiku että Pynchon siinä haaveilee jostain viherpiiperryxen ajan paratiisista jossa ei ollut meitä termiittiapinoita vielä. Mut on typerä ajatus että termiittiapinan tarkoitus olis jotenkin estää kuolemista. Päinvastoin, se edistää muun luonnon tuhoa täyttämällä joka paikan kopioilla izestään.
ellauri071.html on line 441: Sateenkaarinotkon S. 948. noitatyttö Emätin-Geeli muka "laukeaa" laittamatta edes sormia liipasimelle, vaan kun se ajattelee tota vanhaa Tshitshikov-ukkelia. Älä unta nää Nipsutin. Hemmetti nää sedät on sit vitun ällöjä. Nyt taas näyttää uskottavalta että Tompalla oli joku neekeriottoveli Katkero jolle se oli katkera kun äiti tykkäs siitä enemmän. Ylläri.
ellauri090.html on line 150: Täähän kuulostaa ruozalaisten pandemiastrategialta. Geenit ja meemit on suht ikuiset, mutatis mutandis, itiöemät lysähtää, siis vanhuxista viis.
ellauri102.html on line 74: Gee but the teacher don't know
ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin ja Florentius Radewijnsin apinoija.
ellauri142.html on line 332: He was a member of the Modern Devotion, a spiritual movement during the late medieval period, and a follower of Geert Groote, Peep Koort, and Florens Radewyns, the founders of the Brethren of the Common Life.
ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures.
ellauri185.html on line 850: Geenien vaikutus ei ole additiivista kiitos homo-ja heterozygotian. Sixi niissä saa ja tulisikin mendelöidä. Meemien suhteen asia on toisin: tilikirjassa on 1+1 vähintäinkin 2, joten rikkaiden kannattaa naida rikkaita. Nämä 2 menestystekijää ovat siis ristiriidassa. Tästä konfliktista saamme kiittää romantiikkaa ja romaaneja, kuten tätä Augie Marchia.
ellauri222.html on line 63: Geenien vaikutus ei ole additiivista kiitos homo-ja heterozygotian. Sixi niissä saa ja tulisikin mendelöidä. Meemien suhteen asia on toisin: tilikirjassa on 1+1 vähintäinkin 2, joten rikkaiden kannattaa naida rikkaita. Nämä 2 menestystekijää ovat siis ristiriidassa. Tästä konfliktista saamme kiittää romantiikkaa ja romaaneja, kuten tätä Augie Marchia.
ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.
ellauri258.html on line 74: 11-vuotias Charlie McGee (Ryan Kiera Armstrong) pystyy sytyttämään tulipaloja ajatuksensa voimalla. Se on seurausta salaisen The Shop -viraston tieteellisestä kokeesta, johon Charlien isä Andy (Zac Efron) ja äiti Vicky (Sydney Lemmon) osallistuivat nuorina opiskelijoina.
ellauri333.html on line 354: Geenitutkimuksissa on todettu Euroopan romanien olevan dalitien jälkeläisiä.
ellauri343.html on line 122:
xxx/ellauri044.html on line 1039: Geenit vs meemit, essentia vs existentia. Eronteko on tärkeä. Existentialistit on tyypillisesti narsisteja.
xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
xxx/ellauri114.html on line 539: Sillä kaikki on loppupeleissä silti tälleen ihmissuhteellista. Geenit kiertoon, ei muusta väliä.
xxx/ellauri124.html on line 558: The above article may contain affiliate links, which help support How-To Geek.
xxx/ellauri125.html on line 817: Bee Geesin – Stayin’ Alive
xxx/ellauri125.html on line 829: Näistä tarttuvista viisuista olen kuullut vain ton Bee Geesinin "biisin", tosin se oli "styke" niihin aikoihin. Dolly Partolla oli hirmu isot kannut, mutta en muista tollasta jollotusta siltä. Ennen globalisaation aikaa maailman nuoret vielä auttoivat Neuvostoliittoa kun maailman rauhaa rakensi se, aina varmimman rauhanomaisen tien valiten. Nyt on rauha mennyttä, sammakoiden keitinvesi kuumenee. Pian on laulut laulettunna, kiigi kaagi koogo.
xxx/ellauri218.html on line 414: ALSO ON 11/9: best-selling Millennium trilogy author Stieg Larsson dies at 50. Jean-Paul Sartre denounces communism 1956. Nazis launch Kristallnacht 1938. TwinTowers come down. Oops that was not 11/9 but 9/11. ("The Lights Went Out In) Massachusetts" is a song by the Bee Gees, written by Barry, Robin & Maurice Gibb and released in 1967. Se oli mun eka ikioma sinkku, sain sen 15-vuotiaana lahjaksi. Sillä ei ollut mitään tekemistä pimennyxen kanssa, BG:t ei olleet edes käyneet Massachusettsissa.
xxx/ellauri233.html on line 261: Brittien ja hollantilaisten protestanttisen kaukoidän ryöstölaivaston laivat oli nimeltään Toivo, Hyväntekeväisyys, Usko, Tottelevaisuus, Voitto-Sanoma. Laivaston alkuperäinen tehtävä oli purjehtia Etelä-Amerikan länsirannikolle, missä he vaihtaisivat rahtinsa hopeaan, ja suunnata Japaniin vain, jos ensimmäinen tehtävä epäonnistuu. Siinä tapauksessa heidän piti hankkia hopeaa Japanista ja ostaa mausteita Molukkeilta ennen kuin he suuntasivat takaisin Eurooppaan. Heidän tavoitteenaan oli purjehtia Magellanin salmen läpi päästäkseen kohtalolleen, mikä pelotti monia merimiehiä ankarista sääolosuhteista johtuen. Laivastossa oli kaiken kukkuraxi mukana 30 englantilaista muusikkoa, mm. Yardbirds, Beatles, Dusty Springfield, Rolling Stones, Tom Jones, Elton John, David Bowie, Phil Collins, Cat Stevens, Sid Vicious, Brian Eno, Ozzy Osbourne, Led Zeppelin, Keith Richards, Freddie Mercury, Keith Moon, Adele, Amy Winehouse, The Who, Electric Light Orchestra, The Smiths, The Gorillaz, Bee Gees, Dua Lipa, Dire Straits, Spice Girls, Iron Maiden, The Queen, Olivia Newton-John, Billy Idol, Boy George, Pink Floyd, Motörhead, The Clash, Elvis Costello, Nick Drake, Donovan, Marianne Faithful, Edward Elgar, Petula Clark, Kate Bush, Sade, Dido, Sting, Seal, Cream, Haendel ja Rod Stewart. No okei, oli niitä enemmän kuin 30, mutta silti vittu. Ne kaikki hukkuivat. Jotkut heitettiin laidan yli ärsyttävästä soitosta.
xxx/ellauri329.html on line 178: Eilinen ranskalainen 50-luvun leffa Bretagnen ryöstökalastajista koski iänikuista tematiikkaa meemikäs typykkä ja geenikäs koirasmies. Geenikkään siittiössä oli riskialttiimpia geenejä kuin silkotukkaisen väpelön. Sitä meemikäs tipu tykkäs enemmän Tintin Alan kapteenin näköinen appiukkokin piti siitä: Sullon mun luonto. Mitäs läxit. Opetus: Ketkuilu kannattaa jos on onni myötä eikä jää kiinni. Yrittänyttä ei laiteta, vaan se pääsee panemaan.
38