ellauri034.html on line 419: Vanhemmat oli molemmat Galician eli Puolan ja Ukrainan rajaseudun juutalaisia. Siellä niitä sikisi kuin kärpäsiä, kunnes ryssät alko ajaa niitä pois, kts. Viulunsoittaja katolla. Get off my property! (Tosi amerikkalaisesti sanottu galitsian jutkulta ryssän upseerille muuten, tais olla vaihtoehtoista historiaa.)
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 122: Philip Roth was born in Newark, New Jersey, on March 19, 1933, and grew up at 81 Summit Avenue in the Weequahic neighborhood. He was the second child of Bess (née Finkel) and Herman Roth, an insurance broker. Roth's family was Jewish, and his parents were second-generation Americans. Roth's father's parents came from Kozlov near Lviv (then Lemberg) in Austrian Galicia; his mother's ancestors were from the region of Kyiv in Ukraine. Viulunsoittajia katolta.
ellauri190.html on line 103: Many eventually settled to the west of the Black Sea, influencing the politics of Kievan Rus', the Galicia–Volhynia Principality, the Golden Horde Khanate, the Second Bulgarian Empire, the Kingdom of Serbia, the Kingdom of Hungary, Moldavia, the Kingdom of Georgia, the Byzantine Empire, the Empire of Nicaea, the Latin Empire and Wallachia, with Cuman immigrants becoming integrated into each country's elite. The Cumans also played a prominent role in the Fourth Crusade and in the creation of the Second Bulgarian Empire. Cuman and Kipchak tribes joined politically to create the Cuman–Kipchak confederation.
ellauri190.html on line 313: Little Russia (Russian: Малороссия/Малая Россия, romanized: Malaya Rossiya/Malorossiya; Ukrainian: Малоросія/Мала Росія, romanized: Malorosiia/Mala Rosiia), also known in English as Malorussia, Little Rus' (Russian: Малая Русь, romanized: Malaya Rus'; Ukrainian: Мала Русь, romanized: Mala Rus', and Rus' Minor (from Greek: Μικρὰ Ῥωσία, romanized: Mikrá Rosía), is a historical non-native name (or exonym) for Ukraine. The first use of such names has been attributed to Bolesław-Jerzy II, ruler of Ruthenia and Galicia-Volhynia, who in 1335 signed his decrees Dux totius Russiæ minoris.
ellauri191.html on line 2144: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.
ellauri316.html on line 118: onnea antanttiryhmille: koko Bukovina ja Galician osa voitettiin. Saksan oli pakko
ellauri316.html on line 120: loukkaavaa käytöstään Italian suuntaan siirtääkseen Galician 7-divisioonaan.
ellauri316.html on line 167: Brusilovin lyhyt korkea komento, kun uusi hyökkäys Galiciassa vuonna 1917 muuttuu
ellauri368.html on line 105: Galicialaisen Haskalahin tärkeimmät teokset olivat kuitenkin proosasävellyksiä. Tuloksena katkerasta riidasta hassidismin kanssa, ne muodostivat syövyttäviä satiireja, jotka pilasivat hassidimaailman. Hienostunein esimerkki tästä genrestä on Megaleh temirin (Salaisuuksien paljastaja; 1819), jonka on kirjoittanut Yosef Perl, kirjailija, joka tunnetaan tinkimättömästä taistelustaan hasideja vastaan. Hasidilaisen elämäntavan yksityiskohtainen kuvaus ja heidän heprealaisen tyylinsä täydellinen jäljitelmä sai jotkut hasidit uskomaan, että tämä oli aito hasidilainen teos heidän liikkeensä myrkyllisen parodian sijaan. Ne tekevät sen ize.
ellauri373.html on line 616: Monissa kaupungeissa Venäjällä, Romaniassa, NI, Galicia ja Puola, Bne Moishe -yhteiskunta perustuu Lodgen kuilu, nimeltään "Lishkot" (Бізпкоі). Heidän seuraukset leviävät edelleen ja ulottuivat Pariisiin, Berliiniin, Englantiin, Varsovaan ja Palestiinaan.
xxx/ellauri075.html on line 424: The melody was imported to North America in the 1920s. The renowned klezmer clarinetist and self-proclaimed “King of Jewish music” Naftule Brandwein recorded a purely instrumental version with the title “Der Terk in America” in 1924. Brandwein was born in Peremyshliany (Polish Galicia, now Ukraine) and emigrated to the US in 1909 where he had a very successful career in the early 1920s.
xxx/ellauri125.html on line 467: Galicia, Austro-Hungary (now known as Tysmenytsia, near Ivano-Frankivsk, Galicia,
xxx/ellauri125.html on line 475: born in Tysmenitz near Stanislawow, Galicia, Austro-Hungary (now known as
xxx/ellauri125.html on line 476: Tysmenytsia, near Ivano-Frankivsk, Galicia, Ukraine). Although his parents
xxx/ellauri231.html on line 269: Punaisten kasakkojen ympäröimänä ja jatkuvan takaa-ajon alaisena Mahnon osasto pystyi etenemään vain hitaasti raskaan konekivääritulen ja tykistöpommitusten alla. Mahno johti joukkonsa Galician rajalle, ennen kuin hän yhtäkkiä heilautti ympäriinsä ja suuntasi takaisin Dneprin yli. Poltavasta pohjoiseen Belgorodiin suuntautuessaan he onnistuivat lopulta karkottamaan takaa-ajoa harjoittaneet kasakat tammikuun lopussa 1921. Tähän mennessä hän oli matkustanut yli 1500 kilometriä, menettänyt suurimman osan varusteistaan ​​ja puolet joukostaan, mutta löysi myös itsensä, voidakseen johtaa jälleen hyökkäystä puna-armeijaa vastaan. Taudin puhkeamisen jälkeen Kronstadtin kapinassa Mahno lähetti joukon joukkojaan Etelä- ja Keski-Venäjän eri alueille lietsomaan kapinaa, samalla kun hän itse jäi kiinni Dneprijoen rannoille. Tällä hetkellä Mahno haavoittui jalkaan, ja tachanka joutui kuljettamaan häntä, mutta onnistui silti johtamaan yksikköä henkilökohtaisesti edestä. Palattuaan takaisin Ukrainan vasemmalle rannalle hän jakoi osastonsa uudelleen ja lähetti yhden kapinaan tšekaa vastaan ​​lähellä Azovinmerta, kun Mahnon oma 1500 ratsuväen ja kahden jalkaväkirykmentin joukko jatkoi tiellään ja tarttui punaiset yksiköt, jotka se reititti.
xxx/ellauri231.html on line 281: Koska Romania jahnasi edelleen luovuttamisvaatimuksista, Mahno päätti tehdä loikkaset Puolan puoleen. Häntä jäi kiinni rajalla ja kuljetettiin puolalaiselle Strzałkowo nimiselle keskitysleirille huhtikuussa. Mahno yritti myöhemmin saada luvan siirtyä Tšekkoslovakiaan tai Saksaan, mutta Puolan hallitus kieltäytyi. Bolshevikkihallitus lähetti agenttiprovokaattorin vangitsemaan Mahnon ja pakottamaan luovuttamaan hänet sotkemalla hänet suunnitelmaan kapinan käynnistämiseksi Galiciassa. Puolan viranomaiset syyttivät tästä Mahnoa ja hänen vaimoaan virallisesti, ja he olivat yli vuoden alatutkimusvankeudessa, jossa Halyna synnytti heidän tyttärensä lokakuussa. Vankilassa Mahno laati ensimmäisen muistelmakirjansa, jonka Peter Ustinov julkaisi vuonna 1923 berliiniläisessä sanomalehdessään Anarchist Messenger. Mahno lähetti myös kuvapostikortteja maanpaossa oleville Don-kasakoille ja Ukrainan kommunistiselle puolueelle ja alkoi oppia saksaa ja esuperantoa. Hänen tuberkuloosinsa uusiutui vankilan olosuhteissa. 
xxx/ellauri280.html on line 227: Venäjällä Banderan kiistanalaista toimintaa käytetään Ukrainan vastaisen propagandan välineenä. Neuvostoliiton ja sitten Venäjän propaganda kuvailee Banderaa ja hänen kannattajiaan vastenmielisinä natsien kätyreinä. Toisen maailmansodan jälkeen sanaa " Bandera " alettiin käyttää suhteessa kaikkiin ukrainalaisen nationalismin muotoihin, ja siitä tuli "neuvostovastaisten ukrainalaisten" nimitys riippumatta ideologisesta yhteydestä Banderaan. Venäläisen propagandan suosittu myytti Banderan SS-divisioonan "Galicia" perustamisesta on suuntaa-antava , vaikka se muodostettiin paikallisista vapaaehtoisista, ja OUN boikotoi divisioonaan mobilisaatiota [9], johti asianmukaista kampanjointia ja otti mielellään karkurit Galician divisioonasta UPA:n riveihin. Totta, myöhemmin OUN tunnusti divisioonan potentiaalisten taistelijoidensa kouluksi ja yritti ottaa divisioonan riveihin luotettuja ihmisiä, joiden piti kampanjoida sisällä ja oikeaan aikaan ottaa se haltuunsa. Saksalaiset yrittivät kuitenkin estää tämän vapaaehtoisten huolellisen valinnan avulla.
xxx/ellauri314.html on line 99: He was born into a Jewish family of Polish-Jewish descent. His father was born in Radomyśl Wielki, Galicia (then part of Austria-Hungary, now Poland), and his mother was a native of New York whose parents also arrived from that town. Isidore owned a women's clothing manufacturing business employing 400 people. They owned a summer house in Far Rockaway, Queens, and employed a chauffeur. In the Wall Street Crash of 1929, the family lost almost everything and moved to Gravesend, Brooklyn.
20