ellauri004.html on line 1553: Fredrik_Ferdinand_Carlson">Wikipediassa se on kaunisteltuna.

ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
ellauri014.html on line 230: Rousseau suututti ranskalaiset piirit uskonnolla ja sveitsiläiset politiikalla. Se teki brexitin Humen luokse Lontooseen, suututti jengin sielläkin, suuttui kun Walpole väsäs vitsikirjeen muka sille Preussin Fredrikiltä, riitaantui julkisesti Humen kaa.
ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri015.html on line 1146: Kerttu Fredrika Räisänen (o.s. Kärkkäinen, s. 30. heinäkuuta 1881 Iisalmi) oli suomalainen kirjailija. Räisäsen vanhemmat olivat kauppias Lauri Olli Kärkkäinen ja Karoliina Putkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1902 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1910.
ellauri031.html on line 462: Under 1700-talet gjordes flera misslyckade försök att bygga färdigt slussarna. 1753 var Polhems slussled klar, 1754 var Ekeblads sluss klar och invigdes av kung Adolf Fredrik. Den sista slussen blev färdigsprängd 1755 men på grund av tekniska problem kom den aldrig i bruk.
ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
ellauri047.html on line 857: Ne oli kiusanneet myös isäpappaa Fredrik Wilhelmiä kovasti.

ellauri047.html on line 860: Joka inhosi ja pelkäsi psykopaatti isäänsä, Fredrik Wilhelmiä, krenatöörikuningasta.

ellauri047.html on line 867: Fredrik Suuri eli Fredrik II (saks. Friedrich II der Große; 24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussi – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussi) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786. Hänet tunnetaan taistelukentillä menestyneenä soturikuninkaana ja valistuneena itsevaltiaana, joka nosti Preussin yhdeksi Euroopan mahtivaltioista. Hänen aikanaan Preussiin liitettiin muun muassa Sleesia sekä itäinen Länsi-Preussi. Hän puolusti Preussia seitsenvuotisen sodan aikana muun muassa Venäjää, Itävaltaa, Ranskaa, Saksia ja Ruotsia vastaan varsin varsin menestyksellisesti liittolaisenaan ainoastaan Britannia. Puolan jaossa 1772 hän sai lopulta yhdistettyä Preussin historialliset alueet valtansa alle. Sotilaallisten saavutustensa lisäksi hänet muistetaan myös Preussin oikeusjärjestelmän uudistajana, elinkeinoelämän edistäjänä ja ranskalaisen sivistyksen suosijana. Hän oli myös pisimpään Preussia hallinnut kuningas. 46 vuotta.
ellauri047.html on line 873: Fredrik kiistää sen väitteen, että valtioiden suhteen muka olisivat voimassa toiset siveelliset lait kuin yxilöiden suhteen, kuvailee valloituxia tavallisixi halpamaisixi varkauxixi ja opettaa että sodan sankarin ja maantierosvon ero on se, että edelliselle painetaan päähän laakeriseppele, jälkimmäiselle pujotetaan hirttonuoransilmukka kaulaan.
ellauri047.html on line 877: Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.
ellauri047.html on line 904: Tähdellisempi kymysys: Mix Eurooppa oli taas kerran uusi 1770-luvulla? Mitä oli tapahtunut? Teollinen vallankumous alkamassa. Maailmankauppa järistänyt rahalautan tasapainoa. Porvaristo nousukiidossa. Nehän ne luki näitä romanttisia pläjäyxiä, esim Pamela. Säätymylläys oli taas menossa, porvarien nuoret apinat näki tilaisuuden tulleen. Tässä on siis puhe Fredrik Suurta seuraavasta polvesta, johon Goethe kuului, valistuxen ja vallankumouxen välisestä. Goethe oli väliinputoaja, ei perustanut kummastakaan.
ellauri047.html on line 912: Romanssi oli persukansan liikehdintää: peliin tulee kansallinen porvaristo, joka on päässyt vuorollaan vaurastumaan ja käymään kouluja, ja haluu osansa myös vallasta. Tästä oli kysymys myös Amerikan izenäistymisessä ja Ranskan vallankumouxessa. Saxan kielialueella lähti Fredrik Suurelta ja Maria Teresialta kruunajaispallo hanskasta, porvarismiliisi tuuletti Berliinissä Fredrik Suurelle. Mut olix pörssi bear vai bull? Nazismi nousee yleensä lamasta.
ellauri047.html on line 916: Fredrik Suuri lievensi onnettomien piikojen eli lapsenmurhaajien tuomiota, nyt ne mestattiin eikä enää ommeltu säkkiin ja hukutettu kuin kissanpoikia.
ellauri047.html on line 918: Voltaire, uskovaisten paholainen, ateisti pahan ruhtinas, on mulla vielä sättimättä. Esipuheena voi mainita, että se ja yhtä jumalaton Fredrik Suuri oli yhtä saitoja. Niille tuli nokkapokka Voltairen matkalaskusta. Voltaire haukkui Sanssoucin hotellijärjestelyjä ja Fredistä Arouetin narrinpalkka oli liian korkea. Fred kirjoitti laskun reunaan: Suurlurjus! Hälläpyörä! Tyhmyyxiä! Älä jauha! Täst mie piäm! Mun mieleiseni mies.
ellauri047.html on line 920: Me käytiin Charlotten kanssa Potsdamissa Sanssoucissa kun se oli 2-vuotias. Kaarle XII fanin Fredrikin linnasa kävi pieni Vaasan kruununperijätär. Iso-Retukin tykkäs juoksennella siellä nurmikolla ja syödä eväitä. Siellä Voltairekin virnuili harppisakulle 1743. Niillä kyllä ei ollut pientä hattua ja hellemekkoa eikä sateenvarjorattaita. Pieni herkkuisan siro palazi, surutoin, iloisissa väreissä.
ellauri047.html on line 924: Vaimolla ei ollut huvilinnaan asiaa. Oliko Fredrikillä suuri, oliko se harhaviettinen eli homo kuten Kaarle XII? Tai sitten vain munaton. Naiset ikävystyttivät. Läpättää kuin Iines Ankka, piexää nokkaa. Mixi otit kuuron vaimon, Lessingilläkö se joku kysyi. Erehdyxessä, toinen vastaa, luulin eze oisi mykkäkin. Vääräleukaisesti laukaistu. Lärvimistä, sanottiin pienenä. Kavereita oli, ne istui kiltisti pyöreän lounaspöydän ääressä ja kuunteli kun kunkku kertoi henkeviä kaskuja, nauroi oikeassa kohdassa. Valitettavasti kuolivat. Kuten vanha elostelija paroni Pöllönitz, joka kirjoitti rasvaisia juttuja August Väkevästä.
ellauri047.html on line 964: oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.
ellauri047.html on line 972: Vanhana Retu Sorainen oli jotenkin Immanuel Kantin oloinen. Retu oli Manua n. 10v vanhempi. Valistusfilosofit hurras Fredrikille, ne näät kannusti Platonin tyylistä valistunutta izevaltiutta. Laahus on liian tyhmä päättämään edes omista asioistaan. Tiedosta tässä on epäselvyyttä eikä tahdosta, ne kuvitteli. Väärin, väärin.
ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri049.html on line 138: Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon. Ankara uskonnollinen kasvatus on perseestä. Ankara kasvatus ja uskonnollinen kasvatus ovat erixeenkin perseestä, yhdistettyinä ne on tuplahanurista.
ellauri049.html on line 157: Vaimonsa menehtymisen jälkeen Eevert Salonen ei kokenut pystyvänsä kasvattamaan poikaansa. Hänellä oli ylläpidettävänään rapistuva Kailasen ratsutila, jossa perhe oli asunut. Uuno siirtyi asumaan äitinsä vanhempien Juho Markunpojan ja Maria Fredrikan luokse Honkapään taloon Hartolaan vuonna 1903.7 Uuno Kailaan eno, Juho Honkapää nuorempi, kirjoittaa Uunon eläneen isovanhempien alaisuudessa heidän kuolemaansa saakka vuoteen 1919. Tuona aikana Uuno suoritti heidän avustuksellaan Heinolan
ellauri049.html on line 164: Uunon kaksijakoinen ja impulsiivisesti vaihteleva luonne alkoi näkyä varhaisella iällä. Niinistö kuvailee Uunon eläneen perinteisen maaseudun villin lapsen elämää mutta julmuutta tai vääryyttä nähdessään hän saattoi suistua vavisuttavaan itkukohtaukseen, ailahdellen näin tunnetilasta toiseen. Uunon lempeäluontoinen äidinäiti, Maria Fredrika, aisti tyttärenpoikansa herkän luonteen ja näki ruumiillisen heikkouden, joten hän varjeli Uunoa raskailta töiltä. Uuno vietti aikaansa paimenessa lukien ajankulukseen. Tämä erikoiskohtelu aiheutti mielipahaa serkkujen keskuudessa, jotka asuivat Honkapäässä.
ellauri049.html on line 166: Kirjallisen innostuksensa Kailaan katsotaan saaneen Honkapäässä. Lukemaan hän oppi jo varhain seuratessaan serkkujensa kansakoulun läksyjen lukua. Maria Fredrika luki lapsenlapsilleen Raamattua, varsinkin Vanhan testamentin kauhukertomuksia. Raamatullinen kasvatus on vaikuttanut runoilijan uskonnolliseen tuotantoon, mutta sen katsotaan myös voimistaneen aikuisena koettuja synnin- ja syyllisyydentuntoja, mielenterveysongelmia sekä ankaraa itsekritiikkiä.
ellauri049.html on line 1038: JL Runeberg oli sarjarunkkari, avionrikkoja ja setämies. VA Koskenniemi ylistää sen rakkauskirjeitä jollekulle Emilielle niin pydeen, että ei voi välttyä epäilyxeltä, et VA näkee niissä oikeutuxen omille pikapanoille Huiskun tytärten keskuudessa. Mitähän Runkun alkuperäinen Fredrikan torttu oli tästä mieltä? Ehkä se oli lakannut piittaamasta. Ja Vienokin. No tähän löytyy uudempiakin lähteitä. Runkku on Suomen nuuskituin runoilija. Seuraavissa lainauxissa puhuu Wexi, joku Nalle "HS selvitti" Nyberg ja Panu Rajalan ploki ristiin kuin oravat.
ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallis­runoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
ellauri055.html on line 1203: Carl Fredrik Fredenheim

  • ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.
    ellauri072.html on line 353: Vilka djur hatar Svenskfinland mest? HBL:s kulturchef Fredrik Sonck råkar av en slump vara förvillande lik en miljöhomofil. Och lite smygreligiös med, fast han inte medger det (lägg märke till skvallrande marknadstermer: bristfällig, oförtjänt, tilliit, förtjäna, nåd.)
    ellauri092.html on line 356: Pastori Ekman piti hyppytunnin ja pyysi meitä tyttöjä pyllistymään puoleensa, ja niin me yhdyimme hyvässä hengessä. Norjalainen miehekäs Leergang aikoi lähteä Zulukansan keskuuteen mustimpaan Afrikkaan. Tulisieluinen tanskalainen Fredrik Balle valmistui Norjan retken jälkeen lähtemään Grönlantiin elimiään jäähdyttämään.
    ellauri093.html on line 833: Tunnustuksen allekirjoitti seitsemän ruhtinasta: Saksin herttua ja vaaliruhtinas Juhana, Brandenburgin rajakreivi Yrjö, Lüneburgin herttua Ernst, Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen, Saksin herttua Fredrik" title="Juhana Fredrik">Juhana Fredrik, Lüneburgin herttua Frans, Anhaltin ruhtinas Wolf(gang) ja kaksi valtakunnankaupunkia (Nürnberg ja Reutlingen). Siis tämmösiä pikkukaupunkien pormestareita tai läänin maaherroja, joita paavin kieltojen maailma oli alkanut ahdistaa.
    ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
    ellauri098.html on line 521:
    Roope Ankka, Benedict XVI (nazipaavi), Stannis Baratheon, Jeff Bezos, George Bush sr, Karl Dönitz, Kirk Douglas, kuningatar Elisabet II, Henry Ford, Sigmund Freud, Stonewall Jackson, Fredrik Suuri, Martin Heidegger, Thomas Hobbes, Ingvar Kamprad, Alexej Karenin, Julia Roberts, Mitt Romney, Gary Sinise, Severus Snape, Sting, P.Tuomas, Harry Truman, George Washington, Welligtonin herttua, Xenophon

    ellauri102.html on line 37: Fredrikintorilla mustat volttiyrittäjät rämillä pyörillä venyy penkillä ja odottaa talousliberaalien yhtiökumppanien ja muiden sidosryhmien toimexiantoja.
    ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
    ellauri135.html on line 161: Kenraalikuvernööri, kreivi Fredrik Wilhelm Rembert von Berg (1794-1874), venäjäxi Fjodor Fjodorovits, on nimenä tuttu kaikille historian harrastajille, mutta kovin paljon muuta hänestä ei yleensä tiedetäkään. Paizi tsaari ylensi sen kreivixi v. 1856, ja se kirjattiin adoptoituine veljenpoikineeen Suomen ritarihuoneelle kreivillisenä sukuna nro 11. Eikai yxi veljenpojista, vaikka Tupu, sunkaan ollut toi Nikolai? Ei vaan ne oli nää Hupu ja Lupu:
    ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)
    ellauri196.html on line 408: Fredrik Böök: Kesäinen leikki, romaani. Otava 1927 (alkuteos Sommarleken)
    ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
    ellauri245.html on line 234: b) Laihan kurjen näköinen chargé d´affaires (väärinkirjoitettuna) Fredrikstadista

    ellauri257.html on line 412: Katolinen ikivanha vanha ämmä Amelia antaa Muumipappa Gonzolle ja sen keski-ikäiselle kamulle Fredrikille ikäänkuin smiskiä paljaalle pyllylle. Ni är ateist. Ja jag är ateist. Nää keskivartalolihavat setämiehet ovat kyilä ateisteja, mutta jotain aivan uutta sorttia, joka pitää vanhan mummun smiskistä paljaille pakaroille.
    ellauri257.html on line 428: Gombrowiczin partisaani Simian on itäpolakki Ukrainasta. Tää on tämmöstä markiisi de Sade tyyppistä synnintunnosta hikeentymistä. Vizaa paljaalle pyllylle, se tuntuu kivalta. Partisanismi ei sovi vanhoille ja läskeille. Wizi Witold on pervo pedofiili. Että vaan toinen jalka paljaana! Fredrik on Muumipapan nuoruuden ystävä. Hän on ex-regissööri, siitä noi paljaat jalat. Witold, miten voit? Hauska tavata. Hizi mikä apinoiden planeetta. Läskien setämiesten urheilumezästystä nuoret notmiinä. Vaclawin on nähtävä tämä. Ei tässä juonta ole, mennään kiihotus edellä. Polta nämä kirjeet. Bara vidare! Utför allt nogrannt! Apinoiden planeetalle on hyvä mennä yhdessä ettei olla hulluja.
    ellauri257.html on line 434: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja. Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra.
    ellauri257.html on line 440: Fredrik? Var fanns Fredrik? Jag saknade Fredrik oerhört. Nej men vad kom det ut ur Fredriks stjärt? Oskuld? Helighet? Renhet? Het renbajs? Just det där. När Karol sticker kuken i Siemian, sticker jag min snopp samtidigt i .... Jozeeeeeek! They're going to take me away haha! Haha, hihi, haha!
    ellauri285.html on line 784:
    Fredriksson still more than 3/4 positive about her thesis

    ellauri311.html on line 719: Fredriksen kertoo, että maa luovuttaa Ukrainalle yhteensä 19 kappaletta
    ellauri318.html on line 81: Stekare, med adjektivformen stekig, är ett uttryck som i svenskan under tidigt 2000-tal kommit att användas om en viss typ av personer i svensk överklass som unga personer inom adelskalendern och nyrika. Stereotypen "stekare" refererar vanligtvis till en typ av ung man som är, eller åtminstone tydligt försöker ge sken av, att vara ekonomiskt oberoende. Liksom många tidigare provocerande ungdomsgrupper såsom det sena 1800-talets grilljannar och 1940-talets swingpjattar förknippas även stekarna i stor utsträckning med en viss klädstil. Aftonbladets krönikör Fredrik Virtanen beskrev 2005 denna så här: "Flottigt Runar-hår, brun utan sol-kräm, Canada Goose-täckjacksväst, röd skjorta, jättestora wraparoundshades, blekta lyxjeans och hiphop-sneakers."
    ellauri318.html on line 90: Enimmäxeen Fredrik puhui izestään, merkkitavaroista ja veneistä. Patek Philippe. Tästä kellosta näkee kuinka köyhä olen.
    ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa:
    ellauri322.html on line 295: Norjalaiset vaikuttavat ahkerammilta ja varakkaammilta. Ruåzalaiset nimittävät niitä konnixi, ne sanovat svedupellejä teeskentelijöixi. Oikeassa ovat kumpikin. Slaves are not sharpened by the only thing that can motivate a man, namely self-interest. Fredrikshallissa omat ampui selkään Kalle Tusinaa. Poor Charles!
    ellauri325.html on line 638: A. A. Granfelt kuului Granfeltin aatelissukuun, ja hänen vanhempansa olivat teologian professori Axel Fredrik Granfelt sekä Agatha Fredrika Nordensvan. Hän vietti lapsuutensa Ryttylän kartanossa Hausjärvellä mutta joutui muuttamaan Helsinkiin yhdeksänvuotiaana äitinsä kuoltua. Granfelt kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1866 ja aloitti lääketieteen opinnot. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1871 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1878, mutta ei koskaan harjoittanut lääkärin ammattia.
    ellauri335.html on line 131: Wartiainen arvioi, että tällä reunaehdolla ei synny urbaania tilaa. Urbaani tila on aivan hirveää. Osattomat sekakäyttäjät nirhaa toisiaan ja näkyy CCTV:stä. Hän käyttää korttelin urbaaniuden mittarina tunnuslukua, joka lasketaan jakamalla korttelissa olevien tonttirajojen piiri koko korttelin piirillä. Luvun pitää olla vähintään 1. Esimerkiksi Fredrikinkatu Helsingissä on tällä mittarilla hyvin urbaani elävyyttä synnyttävä kivikuilu lähes koko matkalta. Jos haluaa elävää villin lännen kaupunkia, mallia täytyy ottaa sienirihmastoista, tai homeesta.
    ellauri345.html on line 640: Saksan liittovaltion olisivat kuuluneet muut Saksan valtiot paitsi Itävalta, mikä merkitsi niin sanotun piensaksalaisen vaihtoehdon (kleindeutsche Lösung) valitsemista. Kansalliskokous tarjosi huhtikuussa 1849 Saksan keisarin kruunua Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle, mutta tämä kieltäytyi siitä.
    ellauri345.html on line 642: Fredrik Vilhelm kieltäytyi vastaanottamasta keisarin kruunua vedoten siihen, että hänen asemansa kuninkaana tuli ylhäältä. Konservatiivina hän ei halunnut vastaanottaa kruunua joltain kämäseltä vaaleilla valitulta kansalliskokoukselta eikä myöskään hyväksyä Frankfurtin perustuslakia. Tynkäparlamentti yritti epätoivoisesti puolustaa aiemmin hyväksytyn perustuslain voimassaoloa edes eteläisen Saksan alueella, kunnes Württembergin armeija hajotti sen 18. kesäkuuta. Saksan vallankumous päättyi samoihin aikoihin Badenin sotilaskapinan kukistamiseen.
    ellauri364.html on line 159: Buddenbrookit on toinen tapaus pisteessä. Thomas Mann piti huonoja hampaita suvun rappeutumisen merkkeinä. Morel (fr. "korvasieni") kiinnitti erityishuomiota korviin. Muita degeneroitumisen merkkejä: pääkopan ja kasvojen luiden asymmetria, suun vinous, kallon muut epämuodostumat, rumat silmät, huonot hampaat, pahanhajuinen hengitys. Heikot lihaxet, luisut hartiat, epämuodostuneet jalat, ylimääräisiä nännejä. Homokunkku Kustaa III:n pääkoppa oli huomattavan vino. Hänen enonsa Fredrik Suuri oli myös sexuaalisesti vajavainen (hinuri). Gustaf, du äst falsker, sanoi Kustaan äitikin. Kyllä sielullisesti terveelläkin yxilöllä voi olla rumat korvat. Uudempaa tutkimusta tällä suunnalla edustaa hra KRETSCHMER.
    ellauri365.html on line 511: I följande artiklar gick Strindberg till angrepp mot monarkin, Dramatiska teatern, Svenska Akademien och militär upprustning. Medan kampanjen väckte stark motvilja i den borgerliga pressen vann han stöd i socialdemokratiska tidningar, kallades "landets största nationella diktare" och en stor nydanare. Så småningom föreslog en arbetare en nationalinsamling för Strindberg som kompensation för det uteblivna Nobelpriset. Debatten politiserades när den radikale Strindberg ställdes mot den påstått konservative Heidenstam, en vinkel som hade etablerats långt innan Heidenstam själv gav sig in i debatten. Skalden kommenterade i ett brev att "man svarar inte en fyllbult som ropar hotelser åt en" och överlät debatten till Svenska Dagbladets konservative kulturredaktör Fredrik Böök. Som konservativ hade Böök svårt att måla Heidenstam som radikal. Böök själv blev också en av Strindbergs måltavlor. Statsvetaren och högerriksdagsmannen Rudolf Kjellén beskrev Strindberg som "en ligapojke" och hävdade att han kränkt nationens själ, medan Heidenstam och Sven Hedin – ytterligare en av Strindbergs främsta måltavlor – stod för det ridderliga och djärva i svensk kultur. Just så.
    ellauri365.html on line 515: Enligt Gedin (2006) blev resultatet av Strindbergsfejden att Strindberg kunde återta sin position som Sveriges nationalskald medan Heidenstam detroniserades till en högerns galjonsfigur. Hos konservativa som Fredrik Böök och Sven Hedin var hans ställning grundmurad medan han hos de unga författarna ansågs passé.
    xxx/ellauri027.html on line 245: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikkot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua). [Vitut "noutamassa", ostamalla sileillä seteleillä. Niitä piisaa. Oivallus ja nide.]
    xxx/ellauri044.html on line 743: Molemmat oli kontroversiellejä julkimoita ja ketteriä steppailijoita laillisuuden rajoilla. Molemmat lauloi "My way". Fredillä oli mafiosotuttuja, Arouetin kaveri oli ize piru ja ateistikunkku Fredrik Suuri. Niiden vahvuudet oli eri päissä: Astairella oli steppikengät, Voltairella tuoli.
    xxx/ellauri044.html on line 766: Voltaire joutui usein vaikeuksiin arvostelunsa takia: hän istui kahdesti Bastiljin vankilassa ja joutui 1726 kolmeksi vuodeksi maanpakoon. 1750-luvulla Fredrik II Suuri otti Voltairen suojelukseensa Sanssoucin linnaan. Siellä ollessaan hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa Katariina Suuren kanssa.
    xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
    xxx/ellauri084.html on line 143: Meidän on avattava sydämemme", sanoo pääministeri Fredrik Reinfeldt. Ja vähän muutakin. Kaljusimppu tarkoittanee lomssaansa. Sen sfinkteri on kiristetty niin tiukalle ettei siitä mene edes ruuvimeisseli.
    xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
    xxx/ellauri128.html on line 401: Hans Thorvald Gahlin, född den 14 mars 1910 i Göteborg, död där den 14 februari 2006, var en svensk serie- och skämttecknare. Han bidrog med skämtteckningar i bland annat Dagens Nyheter och med serierna Klotjohan (1934-1970) och Fredrik (1934-1973, Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning).
    xxx/ellauri128.html on line 402: Han var son till Hans Gahlin och Selma Andersdotter. Han bodde en lång tid i en villa i Långedrag och var känd för att spritsa fram sina tuschfigurer under nattens mörka timmar. Gahlin debuterade som tidningstecknare 1933 och blev fast anställd vid Dagens nyheter 1937. Som tecknare medverkade han även i Söndagsnisse-Strix, Morgontidningen i Göteborg 1933-19490, Vårt Hem 1935-1940. Gahlin medverkade i 43 år (1932-1975) dagligen med sina karaktäristiska skämteckningar i Dagens Nyheter under vinjetten Salon Gahlin på sidan Namn och Nytt. Han tecknade också serierna Klotjohan (1934-1970) och Fredrik (1934-1973); den senare i Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning. Han fick Adamsonstatyetten 1970.
    xxx/ellauri128.html on line 624: Axel Martin Fredrik Munthe, född 31 oktober 1857 i Oskarshamn, död 11 februari 1949 på Stockholms slott, var en svensk läkare och författare. Han var kronprinsessan, sedermera drottning, Victorias livläkare från 1893 och fram till hennes död 1930. Han är känd som skaparen av Villa San Michele på Capri. Axel Munthe var son till apotekaren Fredrik Munthe och Lovisa Ugarph. Enligt familjetraditionen tillhörde han en adelsätt från Flandern och senare Tyskland, först invandrad till Skåne. Tro om du vill.
    xxx/ellauri130.html on line 385: Kaikki hyvin, vuohenselkä on ylitetty!Fredrik Suuren kuuluisat viimeiset sanatMKILL!9
    xxx/ellauri208.html on line 651: Hertzberg, Fredrik (2018). ”Mitt språk är ej i orden”: Gunnar Björlings liv och verk. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 820.
    xxx/ellauri208.html on line 676: Peter Sandelinin veli on kirjailija Carl Fredrik Sandelin. Peter Sandelin avioitui vuonna 1967 Oscar Parlandin tyttären kirjastonhoitaja Nina Parlandin kanssa. Heille syntyi kaksi lasta, joista Annika Sandelin (s. 1972) on kirjailija. Ankat räpistelee lammessa. Kaikki saavat työtä joka vastaa koulutusta.
    xxx/ellauri208.html on line 678: Vuonna 2018 kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg julkaisi ensimmäisen elämäkerran Gunnar Björlingistä, Mitt språk är ej i orden. Gunnar Björlings liv och verk.
    xxx/ellauri227.html on line 152: Lopputulemana oli oma tv-sarja, siitä Camilla tiesi että oli tullut perille. Keväällä Camilla matkusti pr-kiertueelle Yhdysvaltoihin. Hän oli päässyt yhtä pitkälle kuin Charles Dickens! Nykyään hän vierailee vain niissä maissa, jotka ovat tärkeysjärjestyxessä ensimmäisiä. Camilla on ilmielävä Crocs-kenkä jee! Hän haluaakin olla helposti lähestyttävä, osa Ruåzin kansallissielua, kuten Micken pumppu Säätiö. Hän on ylpeä siitä että saa olla kirjallisuuden Crocs-kenkä! DN antoi Camillalle kirjoista kyseenalaisen kunnianimen Roskakulttuurin painosten kuningatar. Mutta Fredrik Reinfeldt piti niistä.
    xxx/ellauri233.html on line 112: Nåväl, nu kan tråden låsas, för nu har Fredrik Virtanen recenserat programmet på aftonblaskan.se. Beklagansvärd läsning från en beklagansvärd skribent på en beklagansvärd tidning. Jag citerar: "Hade han inte varit professor på Handels så hade hans 90 minuter varit outhärdliga". Jaha? Säger ju det mesta om både Dahlén och Virtanen. Tyvärr. Medelmåttornas triumf. Jag vet fanimig inte om jag ska skratta eller gråta, men förmodligen det senare:
    xxx/ellauri237.html on line 258: Wasenius edusti niitä helsinkiläisiä suurkauppiaita, jotka avioliittojen, liikesuhteiden ja yhteisten kulttuuririentojen myötä sulautuivat kaupungin säätyläispiireihin. Wasenius rohkaisi poikiaan yliopisto-opintoihin ja ahtaiden ammattikunta- ja säätyrajojen ylittämiseen sekä tyttäriään luomaan seurustelusuhteita kaupungin aatelisperheisiin. Pyrkimystä säätyrajojen ylittämiseen konkretisoi huomattava stipendi, jonka hän lahjoitti 1840 yliopistolle kauppiaaksi aikovien opiskelijoiden opintoihin. Symbolisempi ilmaus samasta pyrkimyksestä oli Waseniuksen lasten vahva panos ensimmäisessä kotimaisin voimin tehdyssä oopperassa. Harrastajavoimin 1852 esitetyssä Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksessä kaksi Waseniuksen lapsista lauloi pääosissa ja kolmas kuorossa. Ooppera käsitteli vertauskuvallisessa mielessä Topeliuksen (ja Waseniuksen) mieliteemaa: vanhan hierarkioihin kiinnittyneen aristokratian sekä uuden dynaamisen porvariston vastakkainasettelua. Wasenius ehti nähdä uuden oopperan ensiesitykset juuri ennen kuolemaansa. Viimeiseksi lahjoitukseksi jäi ensi-illan jälkeen perustettu rahasto uuden teatteritalon pystyttämistä varten.
    xxx/ellauri237.html on line 262: G. O. Waseniuksen kolmesta avioliitosta syntyi 12 lasta, joista 7 saavutti aikuisiän. Adolf Fredrikistä tuli Tervakosken paperitehtaan omistaja ja kehittäjä sekä moninkertainen valtiopäiväedustaja ja Valfrid Vaseniuksesta Suomen ja Pohjoismaiden kirjallisuudenhistorian professori sekä niin sanotun Valvojan ryhmän perustajäsen. Isänsä lehden menestyksekkäästä toimittajasta Z. Topeliuksesta kirjoittamassaan massiivisessa, monituhatsivuisessa elämäkerrassa Valfrid Vasenius kuvasi samalla eläytyvästi isänsä sukupolven suuria murroksia. Jossain määrin paradoksaalista on se, että G. O. Waseniuksen jälkimaine helsinkiläisten keskuudessa perustuu paljolti kuuluisaan Waseniuksen kirjakauppaan, joka toimi Esplanadilla vuoteen 1969 saakka. Kaupan nimi jäi elämään, vaikka sen perustaja myi kirjakauppansa pois jo 1851.
    xxx/ellauri250.html on line 235: Hoblan ainut edes jotenkin lukukelpoinen sarakenikkari Fredrik Sonck on saanut potkut lehdestä varmaan mädännäisen Erja Ala-Tuuhosen toimesta. Viele vehen vasemmalle ja se on game over. Sama kohtalo saattaa olla edessä hiukka liikaa tuuleen kääntyneellä ex-talousliberaali Torstenilla, joka kehtaa epäillä charitymiljardöörien motia näillä sanoilla:
    xxx/ellauri252.html on line 503: Catalina är että namn för DC-3. Tre år tidigare hade Sverige, i strid med den officiellt strikta neutralitetslinjen, ingått ett hemligt avtal med USA och Storbritannien. Svenska signalspaningsdata skulle bytas mot amerikansk teknisk utrustning. Flygvapnets specialutrustade Tp 79:or 79001 Hugin och 79002 Munin (Odens korpar, see album 144 genomförde regelbundet topphemliga flygningar över Östersjön med amerikansk signalspaningsutrustning ombord. Sverige bedrev även fotospaning mot Sovjetunionen. Under 1948 hade en S 26 Mustang flugen av Fredrik Lambert-Meuller medvetet kränkt sovjetiskt territorium. Flygplanet var utrustat med en kamera lånad från USA:s flygvapen. Under 1949 hade spaningsflygningarna fortsatt med en S 31 Spitfire flugen av Ingemar Wängström.
    xxx/ellauri273.html on line 115: #19 Fredrik Eklund #20 Brian Tracy #21 Robin Sharma
    xxx/ellauri366.html on line 168: Vilksin koirojen toinen hylkääminen aloitti kiihkeän keskustelun Ruotsin tiedotusvälineissä itsesensuurista ja sananvapaudesta. Ruotsin oikeistopääministeri Fredrik Reinfeldt kommentoi asiaa 31. elokuuta ja sanoi: "Mielestäni on tärkeää sanoa kaksi pointtia. Ensinnäkin haluamme varmistaa, että Ruotsi pysyy maana, jossa muslimit ja kristityt, ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ja ihmiset, jotka eivät usko Jumalaan vaan koiriin, voivat elää rinnakkain keskinäisen kunnioituksen hengessä. Toisexikin: hahaha lällällää.
    81