ellauri028.html on line 833: Kok jäi viimesex, ei ollut vielä aika kypsä. Johtoon meni kexusta. Totta Mooses, Puovon loputon autiomaavaellus simahti lopulta. Jätemäen irakgaten jälkeen päsmärixi tuli uuniperunoista kuulu Frankenstein. Hyi kuinka olikin aika vastenmielistä, saatana. Ja mä olin aina vaan siellä Babylonin vankina.
ellauri053.html on line 190: Aarnesta ei tullut kirjailijaa, tuli vaan professori. Sen palloista ei koskaan tullut isoja, lommoposki ei jaxa puhaltaa. Teki sitten retiisejä. Uarne on Caesarin murhaajan Brutuksen näköinen, synkkäkulmainen, kuin Frankensteinin hirviö.
ellauri053.html on line 401: Joteskin Frankensteinin hirviö on kökkötraktori. Mitä kanzii heittää vaan 1 "tulkinta" jostakin, mixeise vähän pöyhi eri mahixia? Se ei kyllä ole mikään tutkija. Se on maallikkosaarnaaja, telttapastori. Izekkin pittoore, runoseppo manqué.
ellauri053.html on line 408: Tää on Uarnesta arkiraaka pila. Se vähän säikähtää. Ettei vaan jumala nyt suutu. "Näin on runoilija arvioinut mystiikan, jumalan hengen kaikkiallisen läsnäolon." Täh? Mistäs nää mystikat nyt tähän ilmestyi? Frankensteinin tornipäästä. Siellä lepattelee vielä Kinnuska. Hyi Aarne pyydä anteexi.
ellauri053.html on line 444: So what? Frankensteinin hirviö on onneton. Se kazoo Frankensteiniin syyttävästi: loitko mut ihan vaan vittuilumielessä?
ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.
ellauri053.html on line 486: Mitähän tää Frankensteinin hirviön näköinen tornipää voi töröhampaisesta pyylevöityneestä ilkiöstä oikein ymmärtää? Tuskin paljoa.
ellauri053.html on line 632: Frankenstein on kuollut, mut hirviöllä pönttö yhä peuhaa yxinään. Naulattuna Puovon puuhun.
ellauri067.html on line 521: Frankensteinin poika on vuonna 1939 valmistunut elokuva. Sen on ohjannut Rowland V. Lee. Elokuva on jatkoa kahdelle aikaisemmalle elokuvalle: Frankenstein (1931) ja Frankensteinin morsian (1935).
ellauri098.html on line 467: John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg
ellauri115.html on line 934: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.
ellauri133.html on line 580: Frankenstein
ellauri133.html on line 589: Aika moukkamaisia, Austenia lukuunottamatta, joka moukan mielestä on romcomia. No tavallaanhan se onkin, muttei siinä kaikki! Frankenstein on Maryn avainromaani Percy Shelleystä. Loput infantiilit äijä"klassikot" löytyy myös leffana, kuvitettuina ja piirrettynä leffana. Tota Austen cartoonia en ollut ennen nähnyt. Kertaalleen tää moukka on vielä lisäx lukassut:
ellauri322.html on line 138: Konservatiivisessa reaktiossa brittiläistä radikalismia vastaan Godwinia vastaan hyökättiin, osittain hänen avioliittonsa vuoksi feministisen kirjailijan Mary Wollstonecraftin kanssa vuonna 1797 ja hänen rehellisen elämäkertansa vuoksi, kun tämä kuoli synnytyksen seurauksena. Heidän tyttärensä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Mary Shelley, jatkoi Frankensteinin kirjoittamista ja meni naimisiin runoilija Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Godwin perusti toisen vaimonsa Mary Jane Clairmontin kanssa The Juvenile Libraryn, joka antoi perheen kirjoittaa omia teoksiaan lapsille (joskus käyttämällä noms de plume) sekä kääntää ja julkaista monia muita kirjoja, joista osa on pysyvästi merkittäviä. Godwinilla on ollut huomattava vaikutus brittiläiseen huumorikirjallisuuteen (Eric Linklater) ja muuhunkin kirjalliseen kulttuuriin.
ellauri322.html on line 229: Radikaali englantilainen filosofi William Godwin päätti: "Jos koskaan oli kirja, jonka on suunniteltu rakastuttavan pallopään kynäilijäänsä, tämä näyttää minusta siltä kirjalta." Lontoossa Godwin ja Wollstonecraft aloittivat rakkaussuhteen. Vuoden sisällä hiän oli taas raskaana, ja huolimatta heidän pahamaineisesta vastenmielisyydestään avioliittoa kohtaan, he päättivät mennä naimisiin. "Luulen, että olette maailman erikoisin aviopari", ystävä kommentoi. Wollstonecraft synnytti sitten tyttären, tulevan Mary Shelleyn, Frankensteinin ( 1818) kirjoittajan. Hiän (äiti siis) kuoli pian sen jälkeen, 38-vuotiaana.
ellauri340.html on line 398: Säännöstöä tarkistettiin useita kertoja vuoden 1971 aikana, alun perin 28. tammikuuta, jotta se sallisi muun muassa joskus "sympaattisen kuvauksen rikollisesta käyttäytymisestä... [ja] virkamiesten korruptiosta" ("niin kauan kuin se on kuvattu poikkeuksellisena ja syyllinen rangaistaan") sekä joidenkin rikollisten toimintojen salliminen tappaa lainvalvontaviranomaisia ja "vihottelun ehdottaminen, mutta ei esittäminen". Lause "Viehaava asento ei ole hyväksyttävä" poistettiin. Myös äskettäin sallittuja olivat "vampyyrit, haamut ja ihmissudet... kun niitä käsitellään klassisen perinteen mukaisesti, kuten Frankenstein, Dracula ja muut korkealuokkaiset kirjalliset teokset, jotka ovat kirjoittaneet Edgar Allan Poe, Saki, Conan Doyle ja muut arvostetut kirjailijat, joiden teoksia luetaan kouluja ympäri maailmaa". Zombit, joilla ei ollut tarvittavaa "kirjallista" taustaa, pysyivät tabuina. Kiertääkseen tämän rajoituksen Marvel kutsui 1970-luvun puolivälissä eri haitilaisten superroistojen näennäisesti kuolleita, mielenhallinnassa olevia seuraajia revenanteixi (zuvembies). Tämä käytäntö siirtyi Marvelin supersankarilinjalle: The Avengers -elokuvassa, kun reanimoitu supersankari Wonder Man palaa kuolleista, häntä kutsutaan "zuvembieksi". DC-sarjakuvat julkaisivat oman zombitarinansa Swamp Thing #16:ssa (toukokuu 1975), jossa vainajat nousevat haudoistaan, kun taas sielua syövä demoni esiintyy Swamp Thing #15:ssä (huhtikuu 1975).
ellauri351.html on line 175: Ei ole yllättävää, että aiempien kirjojensa perusteella Britton ajattelee, että kirjallisuus ja teologia ovat rikkaita mielenelämän mallien lähteitä. Tämä teos sisältää mielenkiintoista uutta materiaalia myytistä mielenelämän mallina sekä Blaken, Miltonin ja Mary Shelleyn kirjoittamisesta. Britton näkee Miltonia itseään vastaan jakautuneena miehenä. De Doctrina Christianin teologin kirjoittajan piti turvautua epäilyltä, että Jumala voisi olla sadisti (tutkimuslinja, jonka Stanley Fish väittää, kulkee Paradise Lostin kautta). Mutta kadonneen Paratiisin runoilija tekee Saatanan runonsa sankariksi ja kuvaa hänet "kokona ihmisenä, joka kokee konfliktia, katumusta ja pelkoa". Saatana (erillään Miltonista) on tuhoava narsisti Herbert Rosenfeldin termein ja olemalla hänen kanssaan mielikuvituksellisesti tekemisissä Milton puolustaa itseään masentavaa melankoliaa vastaan, jonka Britton uskoo olevan hänen teologiansa ytimessä. Brittonilla on elävä käsitys siitä, mikä saavutus on elää konfliktejaan tällä tavalla. Samaan tapaan Britton lukee Blaken taivaan ja helvetin avioliittoa tutkivana sitä, mitä superminän korvaaminen omalla ihanneitsellään sisältää. Vaikuttavin kaikista on luku Mary Shelleyn Frankensteinista ("Mikä teki Frankensteinin olennosta hirviön?"). jonka Britton lukee vertauksena perinataalisen hylkäämisen ehdottomasta kauhusta sekä äidille että lapselle”.
xxx/ellauri010.html on line 911: Mielialan heilahtelua on piisannut, epäkunnioitusta auktoriteeteille, arroganssia ja varsinkin kyynisyyttä kiitettävästi. Itsetuhoisuuttakin, ja ihan samasta syystä: olen niin hyvä etten edes kelpaa itselleni. I am my worst enemy, and my own best friend, my Frankenstein, and my lord. My game of solitary, with two roles. Viettelyt on vanhemmiten jääneet mielikuvaharjoittelun asteelle. Onneksi oireet on lieventyneet iän mukana, kun muistaa äidin läksyn: naura sinäkin.
xxx/ellauri122.html on line 784: 'Frankenstein' by Mary Shelley
xxx/ellauri122.html on line 786: 'Frankentein' tells the story of Victor Frankenstein, a doctor who brings a creature to life, only to recoil at how hideous it is.
xxx/ellauri129.html on line 238: Kärpänen ja härkänen. Samaa näköä. Frankenstein morsiamineen.
xxx/ellauri200.html on line 554: Kun Frankenstein oli poikanen, Itä-Eurooppa ravisti hartioiltaan kollektivismin houreenrippeitä liittyäxeen länsimaiseen kapitalistiseen kaikki mulle heti nyt-ahneuteen. Sehän sopi Frankille kuin nenä trollin naamaan.
xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
xxx/ellauri357.html on line 443: Shelleyn elämää leimasivat perhekriisit, huono terveys ja vastareaktio hänen ateismiaan, poliittisia näkemyksiään ja sosiaalisten käytäntöjen uhmaamista vastaan. Hän joutui pysyvään maanpakoon Italiaan vuonna 1818 ja tuotti seuraavien neljän vuoden aikana sen, mitä Zachary Leader ja Michael O'Neill kutsuvat "joiksi romanttisen ajanjakson hienoimmista runoista". Hänen toinen vaimonsa Mary Shelley oli Frankensteinin kirjoittaja. Hän kuoli veneonnettomuudessa vuonna 1822 29-vuotiaana. Percy oli niikö Dr. Frankenstein ja Mary oli sen hirviö.
xxx/ellauri357.html on line 469: Claire aloitti seksuaalisen suhteen lordi Byronin kanssa huhtikuussa 1816, juuri ennen hänen omatoimisuuttaan maanosassa, ja sitten järjesti Byronin tapaavan Shelleyn, Maryn ja tämän Genevessä. Shelley ihaili Byronin runoutta ja oli lähettänyt hänelle Queen Mabin ja muita runoja. Shelleyn puolue saapui Geneveen toukokuussa ja vuokrasi talon lähellä Villa Diodatia, Genevejärven rannalla, jossa Byron oleskeli. Siellä Shelley, Byron ja muut keskustelivat kirjallisuudesta, tieteestä ja "erilaisista filosofisista opeista". Eräänä yönä, kun Byron lausui Coleridge's Christabelia, Shelley sai vakavan paniikkikohtauksen ja hallusinaatioita. Edellisenä yönä Mary oli nähnyt tuottavamman näkemyksen tai painajaisen, joka inspiroi hänen romaaniaan Frankenstein.
25