ellauri011.html on line 275: samalla myös Foucaultin heiluri,

ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ​​ja asiantuntemuksestaan ​​ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia ​​laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: Martin Heidegger, Jacques Derrida and Foucault Michel">Michel Foucault; Carl Jung and Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
ellauri040.html on line 340: Noin just sanoivat postmodernisteille 60-lukulaiset. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Hetkinen, onko meidän pikku postmodernistien gurut oikeestaan niitä edellistä sukupolvea? Juupa, Calvino 1923, Deleuze 1925, Foucault 1926, siis ne oli nelikymppisiä eli parhaissa voimissaan 60-luvulla. 80-luvulla ne oli jo vanhoja ukkoja.
ellauri040.html on line 353: Deleuzen kirjojen Différence et répétition (1968) ja Logique du sens (1969) jälkeen Michel Foucault julisti, että ”kenties yhtenä päivänä tätä vuosisataa kutsutaan deleuzeläiseksi”. Deleuzen mielestä Foucault’n kommentti oli ”vain vitsi, jonka tarkoitus oli saada meistä pitävät ihmiset nauramaan ja muut raivostumaan”. No oikeasti kaikki nauroivat.
ellauri040.html on line 355: Yhteistyö Guattarin kanssa politisoi Deleuzen, joka 1970-luvulta alkaen osallistui aktivistina mielenosoituksiin, Michel Foucault’n perustamaan mielipiteen vankien tukiryhmään ja poliittisiin keskusteluihin. Viimeisinä vuosinaan Deleuze luennoi ja kirjoitti erityisesti elokuvasta, maalaustaiteesta ja kirjallisuudesta.
ellauri049.html on line 637: Paul Valéry välitti luennoissaan Mallarmén ajatuksia Kirjasta, josta Maurice Blanchot sai ajatuksia teoksiinsa Kirjallinen avaruus (1955) ja Le livre à venir (1959, Tulevaisuuden kirja). Mallarmén ja Lautréamont’n runokielen uudistus on aiheena myös Julia Kristevan väitöskirjassa La révolution du language poétique (Runokielen vallankumous, 1969). Jean-Paul Sartren postuumisti ilmestyneessä teoksessa Mallarmé. La lucidité et sa face d’ombre (Mallarmé. Älyn kirkkaus ja sen varjopuoli, 1986) Sartre korottaa Mallarmén runoilijaksi ylitse muiden. Mallarmé on suuresti vaikuttanut myös muihin ranskalaisiin ajattelijoihin, kuten Roland Barthesiin, Jacques Derridaan, Michel Foucault'hon ja Jacques Lacaniin.
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri080.html on line 520: A good example of this mentality can be found in the theories of Michel Foucault, who himself describes society as a series of power structure grids you can lay on top of the truth in order to reveal some things but conceal others, and our goal essentially should be to experiment with various power grids to discover the true limits or bounds of how human society can successfully be structured. Another example could be Martin Heidegger’s discussion of Being or existence, and how many different perspectives are required to observe it and get a full picture, because of our extremely subjective position in relation to the nature of our own existence, not to mention existence within the ever shifting realm of time.
ellauri080.html on line 522: Olsko Foucault ISFP Unassuming yet passionate aesthete? Ja Heidegger vaikka ENFJ Engaging and compelling communicator :D ei tää ihan skulaa nyt.
ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.
ellauri182.html on line 153: 1996 tää heppu melkein kuoli uimareissulla ja kirjoitti siitä lähin vain kylmiä paloja alakulttuureista kuten manga, kirjallisuus, politiikka, yhteiskunta ja uskonto. (Hindut, bambut, banaanit ja uusi testamentti. Mitähän se viirusilmä siitäkin ymmärsi, varmaan vähemmän kuin Malamudin simpanssi.) Yashimoto oli sodanjälkeisen Japanin ajattelun pikku jättiläinen joka veljeili entisen vihulaisen kaa. Näytti Tokiota tyypeille kuten Michel Foucault, Félix Guattari, Ivan Illich, and Jean Baudrillard.
ellauri182.html on line 157: L’introduction à la théorie du phénomène psychique est également publié en 1971. Il traite, dans d'autres essais, des auteurs occidentaux tels que Georges Bataille, Maurice Blanchot, Michel Leiris, Henry Mille, Carl-Gustav Jung ou encore Gaston Bachelard, et dialogue avec Michel Foucault ou Jean Baudrillard.
ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.
ellauri210.html on line 212: Roussel oli omana elinaikanaan marginaalinen kirjailija, eivätkä läheskään kaikki kirjallisuudenhistoriat mainitse hänen nimeään. Sen sijaan surrealistit arvostivat häntä. Michel Foucault kirjoitti ensimmäisen kirjansa Rousselista. OuLiPo-ryhmä, Nouveau Roman –kirjailijat ja Tel Quelin jäsenet sen sijaan ovat jatkaneet Rousselin viitoittamalla päättömyyxien tiellä.
ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him. No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism. Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.
ellauri308.html on line 447: Dugin hyödyntää ranskalaisilta filosofeilta kuten Michel Foucault’lta ja Jean-François Lyotardilta peräisin olevaa valistuksen “suurten kertomusten” kritiikkiä. Sen avulla voidaan horjuttaa liberalismin itsestään kertomaa tarinaa, jonka mukaan liberaali demokratia on historian universaali päätepiste, johon kaikki kehitys on tähdännyt. Dugin viittaa erityisesti amerikkalaisfilosofi Francis Fukuyaman ajatukseen liberaalista demokratiasta “historian loppuna”.
ellauri340.html on line 623: Baudrillard kuului ranskalaisten ajattelijoiden koiravaljakkoon, samaan kuin Henri Lefebvre, Roland Barthes, Pierre Bourdieu, Gilles Deleuze, Jean-François Leotard, Michel Foucault, Jacques Derrida ja Jacques Lacan, jotka kaikki olivat de Saussuren hypnotisoimia postrukturalistisia pellejä.
ellauri340.html on line 650: Lotringer huomauttaa, että Gilles Deleuze, "muuten tunnettu anteliaisuudestaan", "teki Pariisissa tunnetuksi", että hän näki Baudrillardin "ammatin häpeänä" sen jälkeen, kun Baudrillard ryttäsi sen rakasta Foucaultia.
ellauri352.html on line 321: Hänen mukaansa uskomuksemme ja kielemme eivät tule vain sosiaalisesta ympäristöstä, vaan loogiseen ajatteluun tarvittavilla käsitteillä ja kategorioilla, kuten aika, tila, kausaalisuus, numero, on sosiaalinen alkuperä. Tässä Durkheimin analyysi on vähintään viisikymmentä vuotta edellä ranskalaisia strukturalistisia filosofeja, kuten Michel Foucault, johon Durkheimin teoriaa voidaan eduxeen verrata monessa kohdassa.
ellauri362.html on line 783: Yleisesti ottaen althusserismin seuraajia rajoitti marxilaisuuden poliittinen taantuminen 1970-luvulta sekä Michel Foucaultin ja Pierre Bourdieun yhteiskunnallisen ajattelun merkitys, joiden teesit, vaikka ne olivatkin hyvää kritiikkiä sinänsä, eivät perustuneet marxilaisuuteen.
ellauri392.html on line 122: Mannermaisilla oli valkeat stezonit, mustahattuja olivat taantumuxelliset americaanogringot. Muka niin, vaikka ranut ja sakut, Foucaultin heiluessa päällimmäisenä, vastustivat talousliberalismia ja yxityisomistuxeen perustuvia ihmisoikeuxia. Zum Glück, returning GIs restored optimism to American criticism. American Studies koulutuxet kukoistivat, mehän voitimme! Leo Marx hakkaa Karlin kädet selän takana. Emerson ja Whitman olivat Usan omat upeat järvipoeetat.
ellauri392.html on line 131: Antihumanistit Nietzsche, Marx, Freud ja Heidegger siittivät vielä antihumanistisemman kvintetin Lacan-Althusser-Barthes-Derrida-Foucault. Karseaa yxtyisyrittäjän vainoa.
ellauri392.html on line 667: Harrystä ranut ja sakut eivät ymmärrä että Amerikan historia on sui generis, se ei ole tollasta whackingia kuin reign of terror ja kaasukammiot. Inkkarien puzaus, orakauppa ja verinen kansalaissota oli jotain ihan muuta, positiivisempaa, puhumattakaan Korean, Vietnamin ja Irakin sodista ja kähminnästä uuden mantereen banaanitasavalloissa. Mutta kontinentaalit vaan vihaavat liberaalidemokratiaa yleensä ja amerikkalaista suurkapitalismia erityisesti. Foucault halveeraa "yxilöä", "liberaalia demokratiaa" ja "lakia ja oikeutta". Foucaultin masentavaa apinankuvaa paljon valoisampi on Genesixen versio, missä apinan käsketään lisääntymään kovasti ja tekemään paratiisista tehomaanviljelys. Seuraavaxi paras apinan majesteetillisuuden julistus on sit American Bill of Rights. Huoh, ei jaxa. Disziplin ei ole paha asia. Arbeit macht frei sanoi jo Thoreau Juuso Walden pondilla. Disregarding the gibes of those who are less fortunate than ourselves.
xxx/ellauri103.html on line 657: Aivan naurettavaa hippeilyä, levitetään aitaan vessapaperia ja luetaan poliisille Foucaultia. Tyhjistä rakennuxista tehdään pikaisesti kokoontumiskeskuxia ja vaihtoehtoiset mediatuottajat perustavat aktivistien bajamajoja.
xxx/ellauri139.html on line 1157: Le philosophe Michel Foucault considérait que la notoriété de Lacenaire chez les Parisiens marquait la naissance d'un nouveau genre de bandit adulé, le criminel romantique bourgeois. Le roman La Voix Secrète de Michael Mention retrace les dernières semaines de sa vie.
xxx/ellauri233.html on line 372: Michel Foucault kertoi uudelleen Adamsin tarinan The Discourse on Language -kirjassa. ​​Foucault'n mukaan tarina ilmentää yhtä "eurooppalaisen kulttuurin suurista myyteistä", nimittäin ajatus siitä, että pelkkä merimies voisi opettaa matematiikkaa japanilaiselle shogunille, osoittaa eron avoimen tiedonvaihdon välillä Euroopassa ja sen vastakohtana tiedon salainen valvonta "itämaisen tyrannian" alla. Itse asiassa Adams ei kuitenkaan ollut pelkkä merimies, vaan laivaston päänavigaattori, ja hänen arvonsa Shogunille oli laivanrakennuksen käytännön linjoilla. Vittu mikä lännyrkäinen tääkin Foucaultin heiluri. Siitä on mainintoja siellä täällä mm. albumeissa 96 (kooma-malli) ja 194 (feminismin trendejä), mutta se ei ole ollut luupin alla kunnolla. Lukemattakin voi olla suhteellisen varma että se on totaalinen ääliö.
xxx/ellauri356.html on line 150: Derrida on yhdistetty usein ”vuoden 1968 ajattelijoihin”, joita hänen lisäkseen ovat olleet esimerkiksi Louis Althusser, Jacques Lacan, Michel Foucault, Roland Barthes ja Gilles Deleuze. Kokonainen nippu spedejä. Derridan ajattelun mukaan kielen ja todellisuuden välistä suhdetta selittämään tarvitaan dekonstruktio eli lukutapa, jossa on paljon kirjallisuuden, taiteenteorian, uskontotieteen, antropologian ja psykoanalyysin aineksia.
xxx/ellauri356.html on line 166: Saatuaan kirjeen tutkinnon Pariisin kirjallisuustieteellisessä tiedekunnassa hän lähti Husserlin arkistoon Louvainiin vuosina 1953-1954. Hän suoritti filosofian tutkinnon väitöskirjalla aiheesta Genesis-ongelma Husserlin filosofiassa Jean Hyppoliten, Tran Duc Thaon ja Jean Cavaillèsin teosten vaikutuksesta. Hän seurasi Michel Foucault'n kursseja.
xxx/ellauri356.html on line 475: Kristeva saapui länteen viime tingassa ehtiäkseen kokemaan strukturalismin heikkenemisen ja sen haastajien Michel Foucaultin ja Jacques Derridan antaman haasteen. Kristeva opiskeli muun muassa Roland Barthesin johdolla ja osallistui niin sanotun Tel Quel -ryhmän kirjalliseen toimintaan.
xxx/ellauri356.html on line 480: Sollers oli näät henkisen kiihkoajan ytimessä 1960- ja 1970-lukujen Pariisissa. Hää johti avantgardistista Tel Quel -lehteä vuosina 1960-1982. Hän osallistui kriitikoiden ja ajattelijoiden, kuten Jacques Derridan, Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Roland Barthesin julkaisemiseen. Lehdessä julkaistuissa tyypeistä osa on vähän tunnettuja tai kiistanalaisia: Lautréamont, Dante, Artaud, Bataille, Joyce, Derrida, Foucault ja jopa Barthes. Jotkut heistä kuvattiin myöhemmin romaanissaan Femmes (1983) muiden ennen toukokuuta 1968 ja sen jälkeen toimineiden ranskalaisen intellektualismin hahmojen rinnalla. Philippe Sollers oli 1960- ja 1970-luvuilla läheinen muun muassa Jacques Lacanille, Michel Foucault'lle, Louis Althusserille ja ennen kaikkea Roland Barthesille, jotka ovat kuvattu romaanissa Naiset (1983). Lopuista julkkixista tuli sen verisiä vihamiehiä.
xxx/ellauri363.html on line 184: historioitsija ja huuhaafilosofi Michel Foucault’n (1926 – 1984) analyysi. Eurooppalaisen vankilalaitoksen ja rangaistuskäytännön historiaa käsittelevässä teoksessaan Tarkkailla ja rangaista
xxx/ellauri363.html on line 186: kykenemisen ja vallan (pouvoir) kolminaisuudesta. Foucault’n analyysin keskiössä on
xxx/ellauri363.html on line 189: katseeseen. Foucault pitää sitä yhteiskunnan eri osa-alueille soluttautuneen vallan kaavana. CCTV valvoo grafitisteja joka kadunkulmassa.
xxx/ellauri363.html on line 193: Foucault haastaa tulkinnan ihmisen muuttumattomasta psyykestä ja sen ajattomista
xxx/ellauri363.html on line 595: Palataanpa nyt Foucaultin heiluriin. Vapausrangaistuksen yleistyminen
xxx/ellauri363.html on line 597: sielun kahlitsevasta, ”poliittisesta anatomiasta”, jolle Foucault antaa nimeksi
xxx/ellauri363.html on line 600: Foucault’n mukaan tieto ja valta eivät ole toisilleen vieraita, vaan kytkeytyvät
xxx/ellauri363.html on line 602: Historiantutkimuksen metodina genealogia tarkoittaa kehityskertomusten ja jatkuvuuksien purkamista sekä vastamuistien kuulemista. (Mitähän vittua sekin mahtaa tarkoittaa.) Foucault’n mukaan
xxx/ellauri363.html on line 605: Foucault tarkastelee reformaation 1700- ja 1800-luvuilla tuulettamia
xxx/ellauri363.html on line 612: minuudestakin on vaan valvontavallan synnyttämä tarrapinta. Oikeisto- ja talouslipilaaripiireissä Foucault’ta on kritisoitu deterministisistä ja strukturalistisista painotuksista. Hän tekee subjektista zydeemille alisteisen position, jolta uupuu intentionaalisuus.
xxx/ellauri363.html on line 617: Foucault’n mukaan vankilarakennus käy koneiston lailla ja tekee sen
xxx/ellauri363.html on line 619: arvioivasta katseesta. Foucault’n mukaan tuo tunne pureutuu vähitellen yksilön
xxx/ellauri363.html on line 635: Foucault’n mukaan on yhdentekevää, kuka kurinpitokonetta loppuen lopuksi käyttää. Vaikka
xxx/ellauri363.html on line 636: kurinpitolaitoksessa valta saa hierarkkisen muodon, ei tämä Foucault’n mukaan tarkoita,
xxx/ellauri363.html on line 639: Kurinpitovalta ja tuotanto ovat Foucault’n mukaan erottamattomat, sillä kuri
xxx/ellauri363.html on line 646: Foucault’n mukaan tuotantosuhteiden piiriin. No niin tietysti, samaa termiittipesän normitouhua.Yksilön toimintaa ohjataan ”oikeaan” suuntaan palkintoon ja sanktioon perustuvan mekanismin avulla. Foucault kirjoittaa, että kurinpidollinen rangaistus ”ei ole niinkään loukatun lain kostoa kuin toistoa, sen toistettua painottamista. Parannus saadaan aikaan behavioristisen kasvatuksen
xxx/ellauri385.html on line 278: Antifundamentalistien jäsenluettelossa onkin kokonainen nippu talousliberaalikyrpiä ja puolivillaisia idealisteja ja oikeistohyyppiä, mm. John Dewey Stanley kala Michel Foucault GWF Hegel Max Stirner William James Emil Cioran Eugene Thacker Thomas Ligotti Friedrich Nietzsche Charles Sanders Peirce Ludwig Wittgenstein TS Eliot Otto Neurath Wilfrid Sellars Karl Popper Anton Tšehov Richard Rorty Charles Taylor Jacques Derrida Edgar Morin Willard Van Orman Quine Nelson Goodman Roy Bhaskar.
51