ellauri039.html on line 308: Fjodorilla oli lavantauti 1841. Parani äidin luona kuten nuori Goethe (ja minä vesirokosta). Naimisiin mentyä ne oli köyhiä, kun Fjodorilla ei ollut duunia. Mäkin jaoin yhden kesän lehtiä. 7 lapsesta kuoli 3 vauvana. Se oli kai aika tavallista.
ellauri039.html on line 728: Kylmän sodan aikana Camus syrjäytyi Ranskan älymystön keskuudesta. Algerian sotaan hän omaksui maltillisen kannan, ja hänestä tuli epäsuosittu niin Ranskassa kuin Algeriassakin. Hän muokkasi muiden teoksia teatteriin (mm. Pedro Calderón, Fjodor Dostojevski, William Faulkner). Erinomaista! Et kelvannut kylmäänkään sotaan.
ellauri051.html on line 309: Että tietyn kirjailijapolven tuotannosta voisi löytää kuolemanpelon muokkaamisen runolliseksi ironiaksi edeltävän sukupolven vallanpitäjiä kohtaan? Ehkäpä. Ulkomaisista esimerkeistä ovat mukana niin Trifonov kuin Fjodor Dostojevski, Émile Zola, Albert Camus, Göran Tunström, Selma Lagerlöf ja Sylvia Plath.
ellauri066.html on line 376: Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”. Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?.
ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri105.html on line 151: Fjodor Dostojevski (1821-1881) sanoi:
ellauri111.html on line 172: E.Saarisen toisen kaxosen nimi on Jerome, niinkuin Topeliuxen paha jesuiitta Hieronymus Mathia. Geronimo huusi usalaiset hävittäjälentäjät. Hiero sinne hässöy. Hellikää toisianne. Toinen on Oliver. Ei ei se on minun. Shakespearen toinen tytär oli Judith ja toinen Susanna. Apokryfisiä naisia. Tääkin saattaa olla merkittävä viesti jostakin, en kyllä tiedä mistä. Aljosha on Alexanteri, miesten torjuja. Fjodor on Theodoros, jumalan näytelahja. Michael on kysymys: kuka muistuttaa jumalaa? Oikea vastaus kompakysymyxeen on apina.
ellauri111.html on line 910: Jöns, Lauri ja Petteri vois esittää näytelmän Karamazoffin veljexet. Jöns olis vale-Dimitri, Lauri Iivana ja Petteri tietty Aljoosha. Calle voisi edustaa poissaolevana niiden ilkeätä isäpappaa Fjodoria. Kristina olis isä Zosima.
ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
ellauri135.html on line 161: Kenraalikuvernööri, kreivi Fredrik Wilhelm Rembert von Berg (1794-1874), venäjäxi Fjodor Fjodorovits, on nimenä tuttu kaikille historian harrastajille, mutta kovin paljon muuta hänestä ei yleensä tiedetäkään. Paizi tsaari ylensi sen kreivixi v. 1856, ja se kirjattiin adoptoituine veljenpoikineeen Suomen ritarihuoneelle kreivillisenä sukuna nro 11. Eikai yxi veljenpojista, vaikka Tupu, sunkaan ollut toi Nikolai? Ei vaan ne oli nää Hupu ja Lupu:
ellauri135.html on line 171: Hän (Fjodor siis) oli yksi niistä balttilaisista paroneista, joilla Venäjää oli Pietari Suuresta lähtien niin runsaasti siunattu. Häntä voidaan verrata toimitusjohtajaan, joka on palkattu johtamaan kansainvälistä yhtiötä. Tällaisia imperialismin palvelijoitahan nähtiin meilläkin, hamaan Frans Albert Seyniin saakka. Fjodor sitten palkkasi Puolan sählinkiin Nikolain hovirunoilijaxi.
ellauri135.html on line 197: Fjodor_Logginovitj_Heiden.jpg/800px-Fjodor_Logginovitj_Heiden.jpg" height="200px" />
ellauri135.html on line 200:
ellauri192.html on line 871: Kohtaus, jossa isä Fjodor kaatuu polvilleen insinöörin eteen ja anoo tätä myymään kaikki kaksitoista tuolia, palaa jaksoon Dostojevskin romaanista "Idiootti": Juri Shtseglovin mukaan samalla tavalla miljonääri Afanasy Ivanovitš Totski yritti ostaa punaisia kamelioita vanhalta kauppiaalta Trepalovilta maakunnan rouva Anfisa Alekseevnalle:
ellauri192.html on line 873: "Potkin häntä jalkoihin! Joten sepä venyi!" Yhteys Dostojevskiin paljastuu myös upotettaessa 200 ruplalla ostettua kuulokemikrofonia pakettiautoon – tutkijat huomauttavat, että Raskolnikovin takkinsa alle lenkkiin asettama kirves on verrattavissa Vostrikovin hameen alle kätkettyyn nyöriin. Katkaistuaan kaikki Batumin rannikon tuolit isä Fjodor huomaa olevansa kaukana kotipaikoistaan ilman aarteita ja rahaa paluumatkaa varten; nyt hän jo "jatkaa automaattisesti matkaa".
ellauri203.html on line 482: Riivaajat (ven. Бесы, Besy) on Fjodor Dostojevskin romaani vuodelta 1872. Se on filosofis-poliittinen romaani, jossa Dostojevski kritisoi utopistisia vallankumouksellisia ja heidän toimintamallejaan.
ellauri216.html on line 523: Viimeisinä vuosinaan Nikonin ja tsaariperheen välit paranivat. Aleksein seuraaja Fjodor III kutsui Nikonin takaisin Moskovaan, mutta filmi loppui Nikonista matkalla.
ellauri216.html on line 645: Luostarin alueella sijaitsee Lasarevin ja Tihvinän hautausmaat, joihin on haudattu monia merkittäviä 1800- ja 1900-luvulla Pietarissa vaikuttaneita kirjailijoita, taiteilijoita ja säveltäjiä, muun muassa Mihail Lomonosov, Modest Musorgski, Fjodor Dostojevski, Pjotr Tšaikovski ja Nikolai Rimski-Korsakov. Siellä Hariton tykkäs traipsata munkkidiakonina.
ellauri254.html on line 171: Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset.
ellauri254.html on line 351: Fjodor">Fjodor Kuzmich Sologub (oikea nimi - Teternikov ; 17. helmikuuta ( 1. maaliskuuta ) 1863 , Pietari - 5. joulukuuta 1927 , Leningrad ) - venäläinen runoilija, kirjailija , näytelmäkirjailija, publicisti, kääntäjä, joka tunnetaan myös nimellä Theodor Sologub, esseisti.
ellauri254.html on line 356: Sologub syntyi Pietarissa köyhän räätälin Kuzma Afanasjevitš Teternikovin perheeseen, joka oli ollut maaorja Poltavan läänissä, paikallisen maanomistajan aviottomana poikana. Kun hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1867, hänen lukutaidoton äitinsä Tatiana Semjonovna Teternikova joka oli pulska rynteikäs kana, pakotettiin sexipalvelijaksi aristokraattisen Agapovin perheen kotiin, jossa Sologub ja hänen nuorempi sisarensa Olga varttuivat. Perhe kiinnostui nuoren Fjodorin koulutuksesta ja lähetti hänet pedagogiseen oppilaitokseen, jossa Sologub oli malliopiskelija. Nähdessään kuinka vaikeaa hänen äitinsä elämä oli Agapovin patjana, Sologub päätti pelastaa hänet siitä, ja valmistuttuaan Pietarin opettajien instituutista vuonna 1882 hän vei äitinsä ja sisarensa mukanaan ensimmäiselle opettajapaikalleen Kresttsyyn , missä hän aloitti opinnot. Kirjallinen ura: vuonna 1884 julkaistiin lastenlehdessä hänen runonsa "Kettu ja siili". Kettu osaa monta konstia, siili vain yhden, mutta hyvän. Paizi kettu kusee päälle kun siili menee mykkyrään.
ellauri276.html on line 441: Russell hylkäsi ensin Kavanaghin työn, mutta rohkaisi häntä jatkamaan alistumista, ja hän julkaisi Kavanaghin säkeet vuosina 1929 ja 1930. Tämä inspiroi maanviljelijää lähtemään kotoa ja yrittämään edistää toiveitaan. Vuonna 1931 hän käveli 80 mailia (noin 129 kilometriä) tavatakseen Russellin Dublinissa, jossa Kavanaghin veli oli opettaja. Russell antoi Kavanaghille kirjoja, muun muassa Fjodor Dostojevskin, Victor Hugon, Walt Whitmanin, Ralph Waldo Emersonin ja Robert Browningin teoksia, ja hänestä tuli Kavanaghin kirjallinen neuvonantaja. Kavanagh liittyi Dundalk Libraryyn ja ensimmäinen kirja, jonka hän lainasi, oli TS Eliotin The Waste Land.
ellauri279.html on line 99: Jokaisella kulttuurilla on oma antisemitismimerkkinsä. Solzhenitsynin tapauksessa se ei ole rodullinen. Sillä ei ole mitään tekemistä veren kanssa. Hän ei todellakaan ole rasisti; kysymys on pohjimmiltaan uskonnollinen ja kulttuurinen. Hän muistuttaa jonkin verran Fjodor Dostojevskia, joka oli kiihkeä kristitty ja isänmaallinen ja raivokas antisemiitti. Solzhenitsyn on kiistatta Venäjän äärioikeiston vallankumouksen näkemyksen otteessa, jonka mukaan se oli juutalaisten tekoja. Holokaustista selvinnyt Elie "Pop meni Wiesel" oli eri mieltä ja kirjoitti, että Solzhenitsyn oli "liian älykäs, liian rehellinen, liian rohkea, liian suuri kirjailija" ollakseen antisemiitti.
ellauri279.html on line 138: Tatjana Morozova kuoli vuonna 1983 Alupkassa. Aleksei kuoli "siellä jossakin" 2000-luvun puolivälissä. Hänen setänsä mukaan nimetty poika Pavel kuoli vuonna 2006. Syyskuun 2. päivänä 1932 Pavel ja hänen nuorempi veljensä Fjodor menivät metsään marjoille, aikoen viettää siellä yön (äitinsä poissa ollessa, joka oli mennyt Tavdaan myymään vasikkaa ). Syyskuun 6. päivänä Dmitri Šatrakov löysi heidän ruumiinsa ja puukon haapametsästä.
ellauri279.html on line 149: Syyskuun toisena lähdin Tavdaan, ja 3. päivänä Pavel ja Fjodor menivät metsään marjoille. Palasin 5. päivänä ja huomasin, että Pasha ja Fedya eivät olleet palanneet metsästä. Aloin huolestua ja käännyin poliisin puoleen, joka kokosi ihmiset ja ihmiset menivät metsään etsimään lapsiani. Pian heidät löydettiin kuoliaaksi puukotettuina.
ellauri279.html on line 151: Keskimmäinen poikani Aleksey, hän on 11-vuotias, kertoi nähneensä Danilan kävelevän nopeasti metsästä 3. syyskuuta ja koiramme juoksi hänen perässään. Aleksei kysyi, oliko hän nähnyt Pavelin ja Fjodorin, johon Danila ei vastannut ja vain nauroi. Hän oli pukeutunut itsekudottuihin housuihin ja mustaan ​​paitaan - Aleksei muisti tämän hyvin. Nämä housut ja paita löydettiin Sergei Sergeevich Morozovin luota etsinnässä.
ellauri279.html on line 155: Morozov Pavel makasi tieltä 10 metrin etäisyydellä pää itään päin. Hänen päänsä päällä on punainen laukku. Paul sai kohtalokkaan iskun vatsaan. Toinen isku annettiin rintakehään lähellä sydäntä, jonka alla oli hajallaan karpaloita. Pavelin lähellä oli yksi kori, toinen heitettiin sivuun. Hänen paitansa oli repeytynyt kahdesta kohdasta, ja hänen selässään oli purppura veritahra. Hiusten väri - vaaleanruskea, valkoiset kasvot, siniset silmät, auki, suu kiinni. Jalkojen juuressa on kaksi koivua (...) Fjodor Morozovin ruumis oli viidentoista metrin päässä Pavelista suolla ja pienessä haapametsässä. Fedoria puukotettiin tikulla vasempaan temppeliin, hänen oikea poskensa oli tahrattu verellä. Kuolettava isku tehtiin veitsellä vatsaan navan yläpuolella, josta suolet tulivat ulos, ja myös käsi leikattiin veitsellä luuhun asti.
ellauri279.html on line 160: Pavel ja Fjodor Morozov haudattiin Gerasimovkan hautausmaalle. Hautamäelle asetettiin obeliski punaisella tähdellä ja sen viereen kaivettiin risti, jossa oli merkintä: ”3.9.1932 kaksi Morozov-veljestä, Pavel Trofimovitš, syntynyt vuonna 1918, ja Fjodor Trofimovitš kuolivat pahan miehen pahuxen terävästä veitsestä”.
ellauri279.html on line 168: Uralin alueoikeuden päätöksellä löydettiin heidän oma isoisänsä Sergei (Trofim Morozovin isä) ja 19-vuotias serkku Danila sekä isoäiti Ksenia (rikoskumppanina) ja Pavelin kummisetä Arseni Kulukanov, joka oli hänen setänsä. syyllinen Pavel Morozovin ja hänen veljensä Fjodorin murhaan (kylän nyrkkinä - murhan alullepanijana ja järjestäjänä). Oikeudenkäynnin jälkeen Arseny Kulukanov ja Danila Morozov ammuttiin, kahdeksankymmentävuotias Sergei ja Ksenia Morozov kuolivat vankilassa. Myös Pavlikin toista setä, Arseni Silin, syytettiin osallisuudesta murhaan, mutta oikeudenkäynnin aikana hänet vapautettiin syytteestä.
ellauri315.html on line 255: Aleksanteri Kerenski syntyi Simbirskissä (nykyään Uljanovskissa ) Volgan varrella 4. toukokuuta 1881 ja oli perheen vanhin poika. Hänen isänsä Fjodor Mihailovitš Kerenski oli opettaja ja paikallisen lukion johtaja, ja hänet ylennettiin myöhemmin julkisten koulujen tarkastajaksi. Hänen isoisänsä Mihail Ivanovitš palveli pappina Kerenkan kylässä Gorodishchenskyn alueella Penzan maakunnassa vuodesta 1830.
ellauri346.html on line 79: Lisäksi elokuva oli lähes kuuden vuoden ajan, tammikuusta 2008 lokakuuhun 2013, eniten tuottanut venäläinen elokuva, ja vasta vuonna 2013 se hävisi ennätyksen Fjodor Dostojevskin elokuvalle Stalingrad - Jatkuu.
ellauri386.html on line 60: Vuonna 1828, kun hänen kaksi poikaansa, Mihail ja Fjodor, olivat kahdeksanvuotiaita ja Fjodor seitsemänvuotiaita, Fedjan pappa ylennettiin korkeakoulututkijaksi, mikä nosti hänen oikeudellisen asemansa aateliston asemaan ja antoi hänelle mahdollisuuden hankkia pienen kartanon Darovoye-kaupungista. noin 150 km (100 mailia) Moskovasta, jossa perhe yleensä vietti kesät. Fedjalla oli paljon sisaruxia, sen ilkeä isä muistutti pappa Karamazovia. Fedjalla oli Annalta (ja kääntäen) 4 lasta, 2 tyttöä Sofia ja Ljubov, joista Sofia kuoli kolmikuisena, ja 2 poikaa, Aljosha ja Fjodor, joista Aljosha kuoli kaatumatautiin nuorena.
ellauri386.html on line 131: Annan elämän alku aviomiehensä kanssa oli hellän rakkauden ja tulikivenkatkuisten haukkumisten paradoksi, jossa koskemattomasta Annasta tuli masentuneen ja velkaantuneen taiteilijan opiskelija ja tukijatke vyöllä. Anna Grigorijevna Dostojevskaja oli suuren venäläisen kirjailijan Fjodor Dostojevskin loistava vaimo, pikakirjoittaja ja liikekumppani, feministi. Anna oli miehekkäämmän näköinenkin kuin Fedja setä.
ellauri386.html on line 182: Sen lausuu Ivan Fjodorovitš Karamazov keskustelun aikana veljensä Aleksein, aloittelevan munkin, kanssa henkilökohtaisen ja hyväntahtoisen Jumalan mahdollisuudesta. "Suurinkvisiittori" on tärkeä osa romaania ja yksi modernin kirjallisuuden tunnetuimmista kohdista ihmisluonnetta ja -vapautta koskevien käsitystensä vuoksi.
ellauri386.html on line 198: Dostojevski täytti jokaisen Fjodor Karamazovin pojan valtavilla osilla itseään.
ellauri386.html on line 207: Pikku Aljoshan nieltyä kielensä Fjodor kävi luostarissa marisemassa pyhälle Ambroselle. Pyhä Ambrose sanoi: "Rukous on sielun ruokaa. Älä nälistä sielua. On parempi antaa kehon olla nälkäinen." Ambrose ei tiennyt että tämä erottelu on epäraamatullinen. Sielu ei tule toimeen ilman ruumista.
ellauri386.html on line 506: Solovjov yritti kai sovittaa siihin Schellingiltä saamaansa saksalaisessa idealismissa juhlittua harhaoppista dualismia (subjekti-objekti). Vuonna 1877 Solovjov muutti Pietariin, jossa hänestä tuli kirjailija Fjodor Dostojevskin (1821–1881) ystävä ja uskottu. Ystävänsä vastakohtana Solovjov suhtautui myötätuntoisesti roomalaiskatoliseen kirkkoon (sen äisky oli polakki). Solovjovin teoksista käy selvästi ilmi, että hän hyväksyi paavin ensisijaisuuden yleismaailmalliseen kirkkoon nähden. Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen aktiivisena jäsenenä hän puhui hepreaa ja kamppaili sovittaakseen yhteen juutalaisuuden ja kristinuskon. The Jewish Encyclopedia kuvailee häntä "juutalaisten ystäväksi" ja toteaa, että "hänen sanotaan jopa kuolinvuoteessaan rukoileneen juutalaisten puolesta".
ellauri390.html on line 177: Radcliffea luki Jane Austen tukka pystyssä, markiisi de Sade (molo pystyssä). ja Fjodor Dostojevski (molemmat ja parta).
ellauri391.html on line 345: Homjakovin koko elämä keskittyi Moskovaan. Hän piti tätä "tuhatkupoliista kaupunkia" venäläisen elämäntavan ruumiillistumana. Yhtä menestyksekäs vuokranantajana ja keskustelukumppanina hän julkaisi hyvin vähän elämänsä aikana. Hänen postuumisti ystäviensä ja opetuslastensa painamat kirjoituksensa vaikuttivat syvästi Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja venäläisiin filosofeihin, kuten Fjodor Dostojevskiin , Konstantin Pobedonostseviin ja Vladimir Solovjoviin. Kaikki aiemmista paasauxista tunnettuja konnia.
ellauri405.html on line 298: Jokaisessa kaupungissa, joka synnytti Aleksanteri Puškinin, Mihail Bulgakovin, Fjodor Dostojevskin, Nikolai Gogolin ja Wassily Kandinskyn, on enemmän kuin kohtuullinen älykkyys, eikä Moskova varmasti petä. Ja lopuksi - Euroopan parhaimman näköiset naiset. 🔥
ellauri409.html on line 545: Tom ja Vivien olivat rasittavaa seuraa koska ne suhtautuivat kaikkeen kamalan vakavasti. En ole eläissäni tavannut kopeampaa ihmistä kuin Tom, sanoi eräs tuttava. Tomi oli snobi. Äyskähteli muille tylysti, koska oli tyytymätön izeensä. Tomin mielisanoja oli 'lamauttava' ja 'turruttava'. Tom oli kylmiö ja siitä vielä ylpeä. Massinen massiivinen törrömuna trikoissa oli siitä upea. Leonid Fjodorovitš Mjasin (ven. Леонид Фёдорович Мясин), ranskalaisittain translitteroituna Léonide Massine (9. elokuuta 1896 (J: 28. heinäkuuta) Moskova – 15. maaliskuuta 1979 Köln), oli venäläinen balettitanssija. Eliotilla oli aina sormessaan Eliotien sukusormus ellei Massisen anulus.
xxx/ellauri075.html on line 56: Sestofilt sai vaikutteita erityisesti Friedrich Nietzscheltä, Søren Kierkegaardilta, Fjodor Dostojevskilta ja Leo Tolstoilta, joista hän kirjoitti useita teoksia. Teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa teologiaa, nihilismiä, rationalismia ja irrationalismia. Sestofiltilta ovat saaneet vaikutteita muiden muassa D. H. Lawrence, Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Albert Camus, John Middleton Murry, Jules de Gaultier, Lucien Lévy-Bruhl ja Czeslaw Milosz.
xxx/ellauri121.html on line 130: Hyvä Levinas! Toiseuden lisäksi keskeinen teema Lévinasin etiikassa on kasvojen merkitys. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta, toisin kuin arvoasemamme, tapamme pukeutua tai se mitä passiin on kirjoitettu. Hmm. Kiinalaisista kasvoihin kuuluu noikin asiat, joiden menetystä ne pelkäävät. Passistakin kazotaan nimenomaan kasvoja. Kasvojen menetystä suri se uskonnollinen sähkömies [viite tarvitaan], tai venäläisen huoran pilluun kurkistanut suomalainen matkamies. Nykyään on musta mukava käydä kaupassa, kun on naamarit, ei tarvize kazoa kaikkien turveloiden pärstävärkkejä. Vastuu menee jopa niin pitkälle, että Lévinas allekirjoittaa täysin Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten lausuman:
xxx/ellauri123.html on line 410: Nyt varsinaiseen asiaan: Noin 35 vuotta sitten luin Fjodor M.
xxx/ellauri128.html on line 563: Ab 1903 war er literarischer Lektor im Verlag von Bruno Cassirer, mit dem er freundschaftlich verbunden war. Er betreute und förderte dort u. a. Robert Walser. Zuvor war er Dramaturg bei Felix Bloch Erben. 1905 reiste er nach Wyk und hatte einen Sanatoriumsaufenthalt in Birkenwerder, der nicht zum gewünschten Erfolg führte. Zudem erschienen in diesem Jahr seine Galgenlieder und er las Fjodor Michailowitsch Dostojewski. Ein Jahr später reiste er aus gesundheitlichen Gründen in Kurorte in bayerischer, Tiroler und Schweizer Alpenlandschaft, nach Bad Tölz, Längenfeld, Obergurgl, Meran, Obermais, St. Vigil und Tenigerbad und beschäftigte sich mit Jakob Böhme, Fechner, Fichte, Hegel, Eckhart von Hochheim, Fritz Mauthner, Spinoza und Tolstoi.
xxx/ellauri139.html on line 1221: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta. Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla.
xxx/ellauri193.html on line 145: Konnat jotka tappaa toisia konnia on toiminnan miehiä, ne on tappavinaan omaa pahaa minäänsä. Ne ei vaan tiedä sitä kun eivät saa lukeaxeen Nadinea ja Fjodoria. Pelkästä Terixestä se ei selviä.
xxx/ellauri224.html on line 208: 5 syvällistä lainausta venäläiseltä kirjailijalta Fjodor Dostojevskilta
xxx/ellauri224.html on line 212: