ellauri026.html on line 445: Efraim, Jefim, Fima, Egyptin mamupojan kaima, jumaluusoppinut, Emerton teellä eikä siis ässällä kuten se kuuluisampi kusipää Waldo Wiisas, ei nähtävästi tykännyt Erasta yhtään. Era oli esim epäisänmaallinen ja inhos stoalaisia, tykkäs epikuroxen porsaskollegoista Lukianoxesta ja Horatiuxesta. Jenkit inhoo vaistomaisesti tällästä vanhan maan EU-lurjusta. Epämiehekäs. Jenkit on patrioottiohjuxia.
ellauri026.html on line 451: Fiman väritetystä historiikista käy entistä selvemmäx että koko protestanttiliike oli yxityisomistuxen kapinaa valtio-omistusta vastaan. Paavi oli kommari niinkuin Jesse, toteutti taivaan suunnitelmataloutta. Nyt oli talousliberaali trendi liikkeellä, uskonvapauden nimessä. Hararikin totesi että uskon päätarkoitus on luottokelpoisuus. Uskonpuhdistus oli vitun pankkireformi. Pientä luottoa ize kullekin suoraan Jeesuxelta ilman välikäsiä et saa ize yrittää. Notmiiden territorioiden possessio ja industrialismi oli jumalan uusia suuria lupauxia luvatulle kansalle. Luppoovoo, hieroo Pekka setä käsiään.
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri066.html on line 941: Fimages.saymedia-content.com%2F.image%2FMTczODAxMTYxODIyODQwNDU5%2Fcovid-cululative-deaths-per-million-people-2020-07-07.png?w=720&q=20&h=575&auto=enhanced&fit=crop&crop=focalpoint&fp-x=0.5&fp-y=0.5&fp-z=1&fp-debug=false" />
ellauri099.html on line 92:
ellauri102.html on line 211: Fimageserve%2F5a8d930431358e4955adf1bb%2F0x0.jpg%3Fbackground%3D000000%26cropX1%3D1457%26cropX2%3D2405%26cropY1%3D17%26cropY2%3D966" width="150px" />
ellauri102.html on line 453: Fimages.cdn.yle.fi%2Fimage%2Fupload%2Ff_auto%2Cfl_progressive%2Fq_88%2Fw_1024%2Ch_576%2Cc_fill%2Cg_faces%2Fw_1024%2Fv1522313997%2F13-3-7564781.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri147.html on line 485: Fimage%2F6095122%2Flandscape16_9%2F1600%2F900%2F30193b82ea4a7394c2674fe244dfab15%2Fhp%2F11216263.jpg&f=1&nofb=1" width="20%" />
ellauri236.html on line 162: Fimages%2F19%2FJames%2BHadly%2BChase%2B%25281906%2B%25E2%2580%2593%2B1985%2529.jpg&width=960&height=720&typemap=png%3Apng%3B*%3Ajpg&quality=60&use-cache-headers=yes&crop=no&enlarge=no" width="70%" />
ellauri338.html on line 28: Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" />
xxx/ellauri227.html on line 111: Fimages.genius.com%2Ff50daa9295e3e62ab8d0acf18031b2fb.600x600x1.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 54: Fimages%2F3550%2F6b09c6c865bf314f29e263b8e585b674.jpeg&f=1&nofb=1&ipt=7d19f1a30d0686d9b789e6d339e24ecf6ed40908c9862efc7e28548a7cd2d51d&ipo=images" width="100%" />
xxx/ellauri329.html on line 102: Mark Berman, idealistinen juutalainen kanadalainen teini-ikäinen Torontossa, viettelee raivoiseen tapaukseen salaperäisen ulkonäköisen, mutta äärimmäisen häikäilemättömän Natashan, setänsä Fiman uuden venäläisen postimyyntimorsiamen tyttären, joka on elänyt kaksoiselämää seksityöntekijänä lapsuudesta asti. Vaikka alkuperäinen novelli tapahtui 1980-luvulla, Bezmozgis päivitti elokuvan ajallisen ympäristön nykypäivään tutkiakseen nykyteknologian, kuten Internetin, vaikutusta tarinaan. Neil Genzlinger The New York Timesista [jutku sekin takuulla] kirjoitti "[elokuva] luo häiritsevän muotokuvan tytöstä, joka on kasvatuksensa vuoksi muuttunut laskelmoivaksi ja nihilistiseksi, eikä tässä ole mitään röyhkeyttä". The Village Voicen Tatiana Crainen mukaan " Natasha on yhtä houkutteleva ja hämmentävä kuin sen nimihenkilö".
14
Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" />