ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
xxx/ellauri056.html on line 535: Monet Kantin merkittävimmistä oppilaista, kuten Reinhold, Fichte ja Jakob Sigismund Beck, etenivät kantilaisuudesta yhä jyrkempään idealismiin. Tämä sai aikaan saksalaisen idealismin nousun. Kant vastusti tätä kehitystä ja arvosteli Fichteä avoimessa kirjeessään vuonna 1799. Nappuloilta lähti mopo käsistä.
xxx/ellauri056.html on line 550: Novalis ja Schlegel yhessä fanitti Fichteä. Schiller, Herder, Wieland ja Goethe oli niille vanhoja setiä.
xxx/ellauri056.html on line 564: Fichte kuulostaa siis pahalta paskiaiselta. Aika vittumaiselta egoistilta ja ilkeältä protofasistilta. Se onkin tullut mainituxi aika monen myöhemmän paskiaisen kohdalla. Idealistivirkaveljiensä Hegelin ja Schellingin vanhempi idealistikolleega, jota ne ablehnas mutta silti apinoi. Aina elegantti Goethe vinoili: „daß doch einem sonst so vorzüglichen Menschen immer etwas Fratzenhaftes in seinem Betragen ankleben muß“. Hullu Hördelin fanitti Fichteä, ylläri. Fichte oli antisemiitti. Die Nationalsozialisten nahmen Fichte zur Begründung ihrer Ideologie in Anspruch
5