ellauri110.html on line 944: Nacido Eliseo de Jesús de Diego y Fernández Cuervo, fue hijo del asturiano Constante de Diego González (01/01/1877-12/01/1944) y de la cubana Berta Fernández Cuervo y Giberga (21/11/1891-05/08/1981). Creció, hasta los nueve años, en la finca Villa Berta, en Arroyo Naranjo, pueblo cercano a La Habana. En 1926 viajó con su familia por Francia y Suiza, viaje este que Eliseo consideraba clave en su formación poética.1​
ellauri110.html on line 948: Pablo Armando Fernández (Central Delicias, Oriente, Cuba, 2 de marzo de 1929) es un destacado poeta y narrador cubano, Premio Nacional de Literatura.
ellauri110.html on line 956: "He has a movie poster face with a full mane of white hair and a Rasputin like goatee, like a more handsome Uncle Ben. Since his return shortly after the revolutionary victory he has been in and out of favor, then in again. Fernández has settled comfortably into a position of responsibility and respect. He is one of the OWs, the Official Writers."
ellauri144.html on line 188: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä.
ellauri146.html on line 592: Hispaniolassa Balboa ryhtyi maanviljelijäksi, mutta velkaantui yhdeksän vuoden aikana. Hänen oli pakko paeta velkojiaan. Balboa piiloutui tynnyriin San Sebastiánissa Urabánin lahdella purjehtivaan laivaan. Laivan kapteeni Martín Fernández de Encison aikomus oli heittää Balboa laidan yli, mutta hän luopui ajatuksesta, kun miehistö uhkasi kapinalla.
ellauri360.html on line 153: Agustín Fernández Mallo : Trilogía de la guerra (Asiat, jotka olemme nähneet)
6