ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri325.html on line 305: Päätoimiensa ohella Salonen oli mukana monissa kulttuurihankkeissa, esimerkiksi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana, teatteri- ja museojärjestöissä sekä nuorisoseuraliikkeessä. Hän pyrki Suomen kulttuurihallinnon tehostamiseen. Toinen suuri tavoite oli maakuntien kulttuurielämän voimistaminen ja sen Helsinki-keskeisyyden vähentäminen. Toinen oikispaskiainen Seikko Eskola kirjoittaa Kanava-lehdessä, että Salonen oli taitava puhuja, puheenjohtaja ja erimielisyyksien sovittelija. Hänen elämänkäsitykseensä vaikutti suuresti rintamakokemus pohjoissavolaisen komppanian päällikkönä talvisodassa, jossa hän oppi arvostamaan tavallisten maalaismiesten vastuuntuntoisuutta.
ellauri325.html on line 710: Mutta kekä oli Suomalaisen Suomen (sittemmin Otavan Kanava, toim. paska Seikko Eskola) oikeistopakinoizija Piipää? Nimeä ei löydy. No mutta sehän oli Matti Six ize! Hän pakinoi julkisesti että kirjailijat ovat hulluja. Siinä kävi sitten hullusti, Matti sai kenkää liitosta. Uudexi puheenjohtajaxi kodin, uskonnon ja isänmaan tukipylvääseen nousi Martti Santavuori (Sandberg), humaani everstiluutnantti. Hän oli erikoistunut kuvaamaan historiallisissa romaaneissaan muun muassa sodankäyntiä. Matti ei selkeästi pitänyt Yrjö Soinista. Humoristit ovat yllättävän usein siviilissä vittumaisia, kuten Kouvolassa se ruipelo alivaltiosihteeri.
ellauri347.html on line 39: Sivupöydältä löytyi yhdessä kasassa joukko vanhuxille sopivia izehoitokirjoja, joista otin lainaxi kuvassa näkyvät neljä näpeintä. Ontto Eskolan kirja toimii luozina, muut kolme edustavat EAT! FUCK! KILL! aiheita vanhuxen kannalta. Vittu minne päin vaan kääntää päänsä, löytyy toinen toistaan ällömpiä tyyppejä ja niiden toinen toistaan ällömpiä juttuja.
ellauri347.html on line 52: Siinä Ontto Eskolan De Senectute kirjan motto vanhuudesta. Nythän Ontto on jo vainaja. Pääsi kazomaan onko toisenlaista rajan takana. Huono motto, mitä toi spuge Dylan muka siitä tiesi, kun ei kokeillut. Pahoin alkoholisoitunut Thomas oli 39-vuotias kuollessaan vuonna 1953 New Yorkissa. Valot sammuu haju jää.
ellauri347.html on line 160: Tämä menetys oli tuhoisa Greenbergille, mutta hän oli päättänyt pitää lupauksensa. Hän kirjoitti kirjan En koskaan luvannut sinulle ruusutarhaa (I Never Promised You a Rose Garden) terapiassa oppimiensa tietojen perusteella. Siinä hän kuvaili poikkeuksellista matkaansa hulluudesta järkeen. Se oli matka, jonka hän teki Friedan ohjauksessa ja ilman lääkitystä. Kappaleen on suomexi sovittanut Perza Reponen ja sen esitti Eija Merilä kauniilla äänellä, kuten selvisi Ontto Eskolan kirjasta.
ellauri347.html on line 577: Tässä iässä kuoleminen on ihan tavallista, lohduttautuu Ontto Eskola. Kazotaampa kuitenkin mitä muutamat suomalaisen filosofian kärkinimet sanovat kuolemasta Jönsin vanhan heilan Terhi Kiiskisen ja kuikelon Sami Pihlströmin vuonna 2002 toimittamassa kirjasessa Kuoleman filosofia. Miten he ymmärtävät ja selittävät esimerkiksi sen, että jotkut ilmeisesti ihan tosissaan haluaisivat elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään, jopa ikuisesti? Paizi eihän tätä maanpäällystäkään ikuisuuteen asti riitä. Jossain vaiheessa alkaa kynsi kylmetä.
ellauri347.html on line 631: Hemmetti mikä narsisti. Kuollinilmoituxen textinkin se on etukäteen sanellut. Eskolan porukoissa se oli ihan sääntönä. No kyllähän mullakin oli 1 suosikki, se jo albumissa 4 siteerattu Jeesus Siirakin kirjasta löytynyt säkeistö, jossa tyyppi häviää huizin saharaan kuin löyhkä ja taskunöyhtä.
ellauri347.html on line 642: Eskola suunnitteli viestittää jälkeentuleville ilmeillä, odottiko sitä rajan takana kuuma paikka vaiko holotna. Edellistä veikkaisin.
ellauri348.html on line 340: Opittu optimismi-menetelmän on tehnyt tunnetuxi positiivinen psykologian tutkija Seligman. Hänkin on juutalainen. Menetelmän optimistisena perusajatuxena on, että kuka tahansa voi oppia optimisteisexi, vaikka olisikin perimältään pessimistinen. Sensijaan että sanot "Olen liian lihava" sanotkin kuten Ontto Eskola: "Painoni on juuri sopiva kehoni tyypille. En ole liian lihava, olen hivenen liian lyhkänen."
ellauri348.html on line 344: Rakentava meedia ei kertoisi rumista konflikteista tai toivottomista yrityxistä pysäyttää luontokatastrofia, vaan välittäisi liikuttavia menestystarinoita ihmisistä jotka jakavat hyväntekeväisyyttä toisille. Suosituimmat elokuvat olisivat Remember the Titans, Forrest Gump ja Eternal Sunshine of the Spotless Mind. Kyseiset elokuvat koettiin merkittävixi, koska ne sivuavat FUCK! teemoja. Ne auttavat iloizemaan ihmisistä, jotka ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin me ize. Elokuvat lisäsivät yleisesti halua hymyillä ihmisille, jopa tuntemattomille. Ontto Eskolakin hymyili mustalaisille. Iloinen ukko! romanit sanoivat.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuuri­vaikuttaja­vanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirja­sarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri298.html on line 471: Antti Eskolan esseekokoelman Uhka, toivo ja vastarinta aiheet ja teemat ovat (tai olivat) elämänhallinta, uhat ja yhteiskuntakuvaus. Tarkka aika on (oli) 80-luku.
xxx/ellauri298.html on line 473: Samoihin aikoihin, kun Eskola oli jo asemansa vakiinnuttanut yhteiskuntakriitikko, professori Risto Alapuro väitteli tohtoriksi. Molemmat miehet kuvaavat (kuvasivat) aikaa suomalaisen sosiologian kultakaudeksi. Kultakausi viittaa siihen vaikutusvaltaan, joka sosiologeilla oli.
xxx/ellauri298.html on line 477: -Sodanjälkeinen, ajattelultaan yksiulotteinen Suomi alkoi vapautua, ja juuri siihen aikakauteen sosiologien puhetapa puri erittäin hyvin. Sosiologiassa oli tuolloin iskuvoimaa, sanoo tätimäisen näköinen Alapuro, munakarvat ozalla. Tai sanoi, nythän sekin on jo vainaja. Niin on muuten Antti Eskolakin. Ja shakinpelaaja Thomas Ristoja, joka kuoli hiljan Ruåzissa.
xxx/ellauri298.html on line 479: – Diktaattori Urho Kekkonen seurasi tiettävästi aika tarkkaan, mitä minä tai muut sosiologit kirjoittivat. Myös pääministeri, ja myöhemmin presidentti, Mauno Koivisto oli kiinnostunut – varmaan siksi, että hän oli itsekin sosiologi, Eskola muistelee (muisteli).
xxx/ellauri298.html on line 488: – Nyt kaikki on kaupallistettu: vanhukset ovat bisnes, sote-uudistuksen valinnan vapaus bisnes ohjata verorahoja yrityksille ja niin edelleen. On selvää, että kehitystä nyt myös kommentoivat taloustieteilijät, Antti Eskola murisee. Tai murisi, se veti henxelit 2018. Heitti lusikan nurkkaan. liittyi jäykkäjalkaisten pataljoonaan työntämään koiranputkea.
xxx/ellauri298.html on line 497: Alapuro kiteyttää (kiteytti) asian niin, että vaikka sosiologia tieteenä on (oli) edelleen vahvasti hengissä, se ei ole enää aikakautensa karismaattinen muotoilija. Kaikkein haikeimman arvion antaa (antoi) Antti Eskola. – Aikoinaan me uskoimme tietoon ja valistukseen. Ajattelimme, että jos tieteen keinoin ihmiselle kerrotaan, kuinka tosiasiat ovat ja miten yhteiskunta toimii, se johtaa muutokseen. Oli virhe uskoa niin. Eivät ihmiset vapautta halua vaan rahaa, ja rahan puutteessa edes viihdettä. Panem et circenses. Odi profanum vulgus et arceo. Pecunia non olet.
xxx/ellauri314.html on line 201: Tampereen yliopiston apulaisprofessori Seikko Eskola kääkättää nonagenaarina Hetmanin propagandaplärässä. Suomi voisi olla Ruozina Ruozin paikalla ellei olisi ollut tota kiusallista punakapinaa. [Sehän olisikin hienoa, kato sveduja nyt.] P-sana on taas uusi normaali uusfasistisessa Suomessa. Pitäs mennä liisteröimään punavangin paskaa Seikkoloiden tönön seinään Taivaskalliolle. Vittu ryömi Seikko peikko mäntylaatikkoon ja vedä kansi kiinni perässä. Jätkä on ja oli täys lahtari ja sixi se saa paljon palstatilaa Herlinin propagandaplärässä. Useita tärkeitä luottamustehtäviä kokoomuspuolueessa. Nuole kääkkä jo hyvä mies se lusikka ja käännä ääni pois.
xxx/ellauri394.html on line 369: Hyttysen piston aiheuttama kutina on kipua vaikka pientä. Siitä päätellen nauru ole merkki helpotuxesta, vaan se on ize pieni itku, joka helpottaa jotain pientä yhteisöllistä kipua. Hyttysen pisto ei naurata koska se ei ole yhteisöllinen. Naistentautien erikoislääkäri Liisa Eskola kikattaa aina kun sitä kutitetaan. Pieni ärsytys tuntuu pahalta mutta hyvältä, se on merkki yhteisöllisyydestä.
22