ellauri023.html on line 1067: Kolmen tunnin hymistelyn jälkeen on yleisöllä kyynel silmäkulmassaan. Jotkut jää tunnixi vielä tunnustamaan tai muuten makustelemaan. Kyllä olis Eskistä tullut Syväntö-luokan Johannes Kastaja. Miten niin olisi? Sehän siitä tulikin.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri349.html on line 450: Dan Kivipukki oli pahvikaupungin toinen sheriffi. Muistaaxeni Dan oli Eskistä hyvin ärsyttävä. Samanlainen uhka kuin vaatimattomampi "Hej de ä Gösta här". Jos Eski olisi osannut ruåzia se olisi voinut olla sveduissa yhtä suuri tähti kuin M.A.Numminen. Mutta se ei osannut. Bugger it. Se on yhtä isänmaallinen suomalainen kuin Aira Samulin. Jonka paras kaveri oli sentään hurri Peter Nyyperi.
ellauri349.html on line 613: Eski antaa vähän ymmärtää että Nokialla alkoi mennä heideggerilaisittain alaspäin kun ne lakkasivat tilaamasta E. Saarisen voimaannuttavia valmennuxia. "Inspiring Leader" ohjelmakin lopetettiin, Esa jäi ilman ilmaisia lounaita. Ei ihme että Nokia-Suomi romahti. "Mutta Esa, olisit ainutlaatuinen myös Amerikassa, jos vain osaisit enkkua", lohdutti Bengt Holmström, tuo paska-Nallen luihu kaveri, josta on jo paasahdettu albumissa 102. Eskistä Bengt on ilkamoiva. Siperia opettaa kun saa siihen tilaisuuden.
xxx/ellauri027.html on line 372: Eskistä tuli soveltava filosofi, musta soveltava kielitieteilijä. Sitähän kääntäminen on. Paizi Eskin filosofia soveltui johonkin, sillä tuli paljon hilloa. Siitä tuli kestojulkkis, Ekbegin salonkileijona leopardin lainavaateissa, ja linssilude. Musta tuli lapsellinen paska, tai siis, sehän mä jo olinkin. Mä en soveltunut mihinkään. Ei tullut rikasta eikä julkkista, vaan tällänen tavis. Haitanneeko tuo. En tunnusta.
xxx/ellauri027.html on line 912: Onkohan tää tilanne nyt premissoitu oikein tai edes ollenkaan? Mix ajatella et ihmisissä ylipäänsä ON jotain muita elukoita mainiompaa? Huono lähtökohta, mun miälest ainaskin. Ja mix niitä pitää olla neljä, mixei kolme riittänyt? Oliko paperissa tyhjä tila? No ei se lukumäärä ehkä ole tärkeää. Kohta niitä varmaan on jo viideskin, jos ei Eskistä sitä ennen aika jätä, onhan enkun sanastossa e-alkuisia sanoja (se on englannin yleisin kirjain), ja vaikkei oliskaan, äkkiähän Eski niitä lisää kexii, onhan se sen ihan keskeisiä vahvuuxia.
xxx/ellauri027.html on line 991: Mikähän Jeffersonin laukaisu oli Eskistä kaikkien aikojen leukavin? Koska se on suht laiska mies, todennäköisesti textin ensimmäiset sanat, joita ei tarvi kauan eziä:
xxx/ellauri027.html on line 1058: Tän on Eskikin oivaltanut kun hinnoittelee Pafos-seminaarit jokamiehen (tai ainakin joka etelänmatkoilla käyvän keskiluokan apinan) kukkarolle sopivax. En arvannutkaan että Eskistä oli tullut näin porvari. Seura tekee kaltaisexensa. Ja kaltaisexeen myös Pafoxen retretin:
xxx/ellauri044.html on line 471: jotka Eskillä onkin tarkoituxeen oikein hyvät, tummat ja suorat. Iän mukana Eskistä

xxx/ellauri250.html on line 620: Das Buch „Schlechte Verlierer“ hat Originaltitel: Erections, Ejaculations, Exhibitions and General Tales of Ordinary Madness. Bukowski befindet sich zeitlich und geografisch irgendwo zwischen Beat Generation und Gonzo-Journalismus, ist diesen Stilen aber nicht zuzurechnen. Eskistäkin tollanen oli jotenkin hienoa, niin Hyvinkään kiltti hymypoika kuin olikin. Kumma ettei sillä näytä olleen juuri muita ilmoittautuneita kirjallisia jäljittelijöitä kuin Jonne Nääsböö.
xxx/ellauri265.html on line 248: Eskistä opiston kadeederi ja teatteriramppi on pyhiä paikkoja. Lisää eklottavia kirkkosanoja. Parikeskusteluja. Yäk, yäk, yäk. Onnexi toi on jo kaikki takana. Onnistumisen filosofi ja psykologi, säv Kirsti Lonka, san. E. Saarinen, arr. Risto Ihamuotila.
12