ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri055.html on line 1289: Piispan pojalla oli iskän hiippa silmillä. Vaik iskä oli kyllä enempi lipilaari poliitikko. Erkki isän tyylilaji oli apologeettiset kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Erkki kuoli 1944. Arkkipiispa Gustaf Johansson kannattajineen leimasi Erkin järkeisuskoiseksi “liberaaliteologiksi”.
ellauri112.html on line 103: Jussi Snellman oli harras teosofi, jolta ilmestyi mm. teoxet Miten meidän käy kuolemassa?, Muutamia ajatuxia ihmissielun kehityxestä uudelleenruumiillistumain kautta, ja Ristimiekka. Se on myös kääntänyt Teosofisen seuran julkaisuja, ml julkaisun Teosofia, Teosofinen seura 1953. Sen poika varatuomari Erkki Virkkunen os. Snellman kuoli 14. tammikuuta 2013 Helsingissä 95-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1917 kuten Lea. Virkkusen isä Jussi Snellman ja äiti Ruth Snellman olivat Kansallisteatterin näyttelijöitä. Kesäkiertueiden aikana vanhemmat veivät lapset isovanhempien hoidettavaksi Ainolaan. Erkin "mummi" oli Aino Sibelius ja "pappa" Jean Sibelius. Lapsena se oli Jannen epävirallinen levynkääntäjä ja aikuisena hoiti Jannen vero- ja raha-asiat. Virkkusen kellarista löytyi pahvilaatikollinen Sibeliuksen veroilmoituksia. Jussi oli Ollin Opintovuodet-elokuvassa Ollin isä patrbluuna Wolmar.
ellauri349.html on line 261: "Nenä kukkii" on kenties Erkin tunnetuin teos. Eski ja Erkki olivat kumpikin sympaattisia keskinkertaisuuxia Sisä-Suomesta, joilla oli kova pyrky pinnalle. Kompostia hoiti senaattori homo-Pekka Haavisto.
ellauri461.html on line 226: Ahlman (1892-1952) was born in Turku. He started out as a linguist. He worked as a theoretical science education professor at the Jyväskylä College of Education from 1935 to 1948 (rector from 1940 to 1948) and then Professor of Moral Philosophy of the University of Helsinki from 1948 to 1952. His most important works are Arvojen ja välineiden maailma (1920), Kulttuurin perustekijöitä (1939) and Ihmisen probleemi (1953).Erik Ahlman's daughter was a professor of psychology at the University of Turku, Kirsti Lagerspetz (1932–2001). The family's philosophical traditions have continued at the University of Turku with philosophy professor Eerik Lagerspetz (1956–) and Åbo Akademi University philosophy professor Olli Lagerspetz (1963–), kaikki turkkulaissi. Erkin ajattelun perusta oli Das lateinische Präfix com- in Verbalzusammensetzungen (väitösk.) 1916. Se kuoli suorilta jaloilta 60-senä, mikä lie tappanut. Kirsti tietäisi, jos olisi elävien kirjoissa. Ei sekään selvinnyt 70-sexi. Nyt jännäämään miten kauan pojat (pianisti ja 3 professoria) jaxavat. Tai no Olli on vaan lehtori. Sen "Lian filosofia" pääsi ozikoihin The Guardianissa. Siihen ei Erkki pappa yltänyt. ”Smuts är bra” står det på baksidan av tvättmedelspaketen bredvid den växande högen med kläder. Det kan man, om än med vissa förbehåll, instämma i.
ellauri461.html on line 240: Siinäkö kaikki? Entä FUCK!? Kaveruus? Erkin (ja Margitin) mielestä ne kuin myös raskausarvet, mahti ja reilu peli ovat sekundäärisiä, kun ne ei ole ihan vaan minäminäkivaa. Ei tunnu uskottavalta. Kyllä pano on ihan ykkösparasta. KILL! on sentään päässyt fasismin ansiosta ihan hopeasijalle. Eeditilliset arvot on sitten tertiäärisiä, whatever they may be. Hölmö, ei mieluisuusarvoja ei voi erottaa muista tolla tavalla, kaikki arvot on mieluisia. Ja mitä vittua on uskonnolliset arvot? Tää luokitus on aivan onneton. Eetos on arvojen järjestämistä kun syntyy arvokonflikti. Pillu on hedooninen hyvyys sikäli kun se on jaettavissa (esim käteenvedossa, joskaan ei sinne monta melaa mahdu samalla hetkellä, tai syntyy konflikti).
ellauri461.html on line 255: Pyhän idean Era ronttaa samalta Rudolf TOOTilta kuin Dawkinin kriitikko albumissa 450. Etwas ganz Anderes. Onko olemisto järjellinen, so. arvokkaiden prinsiippien läpitunkema? Pitäisi olla käynyt jo aika selväxi että ei. Nyt ehkä pitää menna alkulähteille eikä luottaa Erkin referaattiin. Eli mitä sanoo ize TOOT?
ellauri461.html on line 285: Tunaroiva Pestalozzi oli esimerkki lähimmäisenrakkauteen perustuvasta charitystä. USA ja Englanti olivat vielä 100v sitten maita jossa epämiellyttävä köyhä saattoi kuolla nälkään koska sen ruokkiminen oli vapaaehtoista. Siihen ollaan länkkäreissä taas menossa kovaa kyytiä. Apinat kykenevät sympatiaan vain jos samalla saa vihata. Säälin takana on vallanhalu, huomas mursuwiixi, tuskin ensimmäisenä. Tarvitaan vallanpitäjiä, pelkästä veljeilystä seuraa anarkia. Käskemistä ja alistumista, SM menoa. Siitä pitävät niin käskijät kuin altavastaajat. Valta ratkoo eettiset konfliktit, ja se on hieno asia. Ainoa oikeus on vahvimman oikeus. Politiikka on yhteisten asioiden kotiinpäin vetoa. Mahtimiehet tietävät, että apinaan tehoaa kuten koiraan vain keppi ja porkkana. Ne toimii myös jumaloiden aseena. Muut mahtimiehet ovat sixi jumaloiden puolella. Erkin luku "tarkoitus pyhittää keinot" on erittäinkin ajankohtainen. Propagandakusetuxessa ei ole tapahtunut mitään muutosta viime 20/30-luvulta.
xxx/ellauri126.html on line 325: Erikson syntyi juutalaisten Salomonsenien avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen Saksassa. Eriksonin biologinen isä oli luultavasti tanskalaismies nimeltä Auf Wiedersehn. Äiti muutti jäätyään elävän leskeksi Karlsruheen, missä hän avioitui Erkin lastenlääkärin Theodor Homburgerin kanssa, joka myöhemmin adoptoi Erikin omaksi pojakseen. Erikson ei tuntenut syntymäänsä koskevia seikkoja. Siitä se oli äiskälle aina katkera. Identiteetin kehittyminen on ollut Eriksonille keskeistä niin omassa elämässä kuin ammatillisestikin :D. Se kexas izelleen sukunimen Erixon, jottei lapsille jenkeissä naurettaisi etne on hampurilaisia. Goyt pilkkas Erkkiä jutkuxi ja jutkut goyx. Oli siinä kriisiä.
xxx/ellauri265.html on line 163: Erkki Anto Markus Leikola (s. 17. maaliskuuta 1960 Helsinki) on Anto Leikolan törkeen läski poika, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori, oikea ihrratynnörri. Erkin yxityiselämä koostuu kuuluista sukulaisista. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen tätinsä on/oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius.
10