ellauri101.html on line 120:
ellauri101.html on line 122: Tomppa kirjoitti psykopaateille kirjan "Idiootit ympärilläni" ja sitten idiooteille toisen "Psykopaatit ympärilläni". Niissä tämä autodidakti ruotsalainen guru väitti, että ihmisten luonteet voi jakaa neljään väriin - nyt paljastui yllättävästi, että kyseessä on huijaus. Thomas Eriksonin persoonallisuuksien värianalyysi on kriitikoiden mukaan suurta huijausta. No sehän on vaan kopsannut Marstonin 50-luvun DISC scheissea, kz. albumia 181. Tiivistettynä 3 pointtia:
ellauri101.html on line 124: Thomas Eriksonin mukaan ihmiset voidaan jakaa punaisiin, sinisiin, keltaisiin tai vihreisiin.
ellauri101.html on line 126: Eriksonin kirjat ja kurssit ovat olleet taloudellisesti valtava menestys.
ellauri101.html on line 128: Psykologian asiantuntijat kritisoivat, että Eriksonin teoria ja menestys on suuri huijaus.
ellauri101.html on line 130: Thomas Eriksonin kirjat ja erityisesti teos Idiootit ympärilläni on saavuttanut huikean suosion kirjoittajansa kotimaassa Ruotsissa ja myös muissa maissa. Kirjan oikeudet on myyty kymmeniin maihin ja sitä on painettu jo yhteensä pari miljoonaa kappaletta eri kielillä.
ellauri101.html on line 132: Viime vuonna Eriksonin teorioita ja kirjaa alettiin arvostella voimakkaasti. Jonkun kateellisenn Fritz the Katzin mukaan kyseessä on lähinnä vain tieteelliseltä vaikuttava höpöhöpö, sillä Eriksonilta puuttuvat syvälliset tiedot psykologiasta ja käytöstieteestä. Erikson on Katzin mukaan lähinnä huijari.
ellauri101.html on line 134: Mitä kielen väri kertoo terveydestä? Eriksonin mukaan olemme persoonallisuudeltamme joko punaisia, keltaisia, sinisiä tai vihreitä. Karkeasti hahmoteltuna punainen olisi dominoiva ja ratkaisukeskeinen, sininen olisi analyyttinen ja huolellinen, vihreä olisi kärsivällinen ja mukava, keltainen ulospäin suuntautunut ja luova. Tää on sitä samaa horoskooppipaskaa kuin Jungin persoonallisuustyypit, paizi tyyppejä on enää neljä kuudentoista sijasta. Kuusitoista oli ihan liikaa idiooteille, kenellä on 16 sormea? Lue myös:
ellauri283.html on line 59: Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp.
ellauri393.html on line 286: Saunders on Norman Rockwell luokan vässykkä. Rockwellin lehtikuvittajan ura alkoi Boy’s Life -lehdestä vuonna 1913, ja pian hänet tunnettiin ”poikakuvittajana” joka sai toimeksiantoja muiltakin kasvatuksellisilta nuortenlehdiltä, kuten St. Nicholas, American Boy ja Youth’s Companion. Jotain vähän pederastista oli siinäkin. Rockwell oli lieväshti nyrjähtänyt, Erik Eriksonin (os Salomonsen, hapajuutalainen) potilas. Celebrated as a painter of American ideals, he was actually craving male beauty. Deborah Solomon makes a clear case of him.
ellauri393.html on line 294: As Rockwell’s career flourished, wife #2 Mary suffered the neglect that has befallen so many wives of artists, and she turned to alcohol for solace. Norman turned to another 2nd rate artist, Erik Erikson.
ellauri393.html on line 295: Much of what Erikson did in the therapeutic hour resembled counseling, as opposed to analysis. For Rockwell, the immediate crisis was his marriage. He bemoaned his shared life with an alcoholic whose drinking, he said, made her petulant and critical of his work. Rockwell was a dependent man who tended to lean on men, and in Erikson he found reliable support. “All that I am, all that I hope to be, I owe to Mr. Erikson,” he once wrote.
xxx/ellauri126.html on line 323: Erikson"/>
xxx/ellauri126.html on line 324: Erikson Erik">Erik Homburger Erikson (15. kesäkuuta 1902 – 12. toukokuuta 1994) oli tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen psykologi, joka tutki kehityspsykologiaa.
xxx/ellauri126.html on line 325: Erikson syntyi juutalaisten Salomonsenien avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen Saksassa. Eriksonin biologinen isä oli luultavasti tanskalaismies nimeltä Auf Wiedersehn. Äiti muutti jäätyään elävän leskeksi Karlsruheen, missä hän avioitui Erkin lastenlääkärin Theodor Homburgerin kanssa, joka myöhemmin adoptoi Erikin omaksi pojakseen. Erikson ei tuntenut syntymäänsä koskevia seikkoja. Siitä se oli äiskälle aina katkera. Identiteetin kehittyminen on ollut Eriksonille keskeistä niin omassa elämässä kuin ammatillisestikin :D. Se kexas izelleen sukunimen Erixon, jottei lapsille jenkeissä naurettaisi etne on hampurilaisia. Goyt pilkkas Erkkiä jutkuxi ja jutkut goyx. Oli siinä kriisiä.
xxx/ellauri126.html on line 327: Erikson kävi niin sanotun klassisen oppikoulun, jossa opiskeltiin latinaa, kreikkaa, kirjallisuutta ja historiaa. Hänen koulumenestyksensä ei kuitenkaan ollut kehuttava. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Erikson matkusteli seitsemän vuotta pitkin Eurooppaa harrastaen muun muassa puupiirrosten ja etsausten tekoa sekä suoritti jonkin verran taideopintoja. Erikson sai 25-vuotiaana eräältä lapsuudenystävältään taide- ja historianopettajan pestin englantilaisille ja amerikkalaisille lapsille tarkoitettuun Wienissä toimivaan yksityiskouluun. Erikson tutustui Wienissä Sigmund Freudin perheeseen, minkä johdosta kutsuttiin opiskelemaan psykoanalyysia Wienin psykoanalyyttisen yhdistykseen. Erikson suoritti myös Montessori-opettajien yhdistyksen järjestämän Montessori-opetustekniikan koulutuksen sekä hygieniapassin.
xxx/ellauri126.html on line 329: Valmistuttuaan psykoanalyytikoksi Erikson muutti Yhdysvaltoihin, ja rupesi pitämään Bostonin ensimmäistä lapsia hoitavaa vastaanottoa. Erikson ei ollut suorittanut lääketieteellisiä eikä muitakaan yliopisto-opintoja, mutta sai silti paikan Harvardin lääketieteelliseen tiedekunnan tutkimusapulaisena, ja myöhemmin se nimitettiin sinne proffaxi ilman tutkintoa. No tässä välissä se tutustui Margaret Meadiin ja sen partneriin Ruth Benedictiin ja meni tutkimaan intiaanilapsia. Erikson oli kova egopsygologi. Olikohan se pedofiilikin vai pysyikö iidee sillä lapsia tutkiessa pöxyissä? Omiin kokemuxiinsa perustuen se listasi...
xxx/ellauri126.html on line 332: Psykososiaalisen kehityksen kriisit Eriksonin mukaan
xxx/ellauri126.html on line 347: Erikson lanseerasi identiteettikriisin käsitteen. Mikäli nuori ei kykene tekemään päätöksiä omasta elämästään, hänestä voi tuntua, ettei hän tiedä kuka on. Kriisin onnistunut ratkaisu tuottaa oman identiteetin aitouden tunteen.
xxx/ellauri126.html on line 356: Vanhuudessa on aika hyväksyä eletty elämä. Eriksonin mukaan tämän kriisin onnistunut ratkaisu tuottaa viisauden tunteen. Epäonnistunut ratkaisu tuottaa kuolemanpelkoa ja ahdistusta menneisyydestä, jonka olisi voinut elää toisinkin.
xxx/ellauri139.html on line 160: Vaikutteita Bataillen ajattelusta löytyy ainakin G. W. F. Hegeliltä, Sigmund Freudilta, Karl Marxilta, Marcel Maussilta, Markiisi de Sadelta, Alexandre Kojèvelta ja erityisesti Friedrich Nietzscheltä. Hänkin oli kiinnostunut Kaukoidän ja Amerikan alkuperäiskansojen pickaninnyistä kuten ystävämme Erikson">Erikson.
21