ellauri002.html on line 1192: Toinen Epikuroksen on oppilas: λάθε βιώσας.
ellauri004.html on line 549: On tässä yhteydessä muistettava Epikuroksen
ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
ellauri141.html on line 65: Kun Maecenas oli rauhoittunut, Horatiuksesta kehittyi onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi Epikuroksen laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta. Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan raakaakin pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat.
ellauri141.html on line 205: Epikuroksen porsas rivoilee
ellauri299.html on line 566: Hän seurasi filosofi Epikuroksen opetuksia, vaikka tutkijat ovat tukkanuottasilla siitä, vaikuttivatko nämä uskomukset hänen poliittiseen elämäänsä vai eivät. Kyllä vaikuttivat: diktatuuri on hyvä juttu oikeistostoalaisille, vassariepikurolaiset näyttää sille fäkkiä. Cassius on päähenkilö William Shakespearen näytelmässä Julius Caesar, joka kuvaa Caesarin salamurhaa ja sen seurauksia. Hänet esitetään myös Danten Infernon helvetin alimmassa ympyrässä rangaistuksena Caesarin pettämisestä ja tappamisesta.
ellauri350.html on line 413: Atticuksen teologian piirre on, että se ei jaa muinaisten platonistien keskuudessa muuten vallitsevaa uskomusta, jonka mukaan ylin jumaluus ei välttämättä tunne mitään muutosta sen täydellisyyden vuoksi. Atticuksen jumala harkitsee, suunnittelee, odottaa, päättää ja huolehtii henkilökohtaisesti luomistaan asioista. Tämä jumala-idea on siksi lähempänä populaariuskontoa (ja kristinuskoa) kuin platonistien perinteinen teologia. Se on vastamalli Aristoteleen ja Epikuroksen opasteille, joita vastaan Atticus taisteli ja jotka väittävät, että jumalallinen kaitselmus ei käsittelisi yksittäisiä kohtaloita. Pikemminkin Kaitselmus on yksi opeista, joita Atticus painokkaammin puolustaa. No kyllä arvasin että tosi hölmö hörhö oli kyseessä, jos toi muovinaamarinen kanukki piti sitä mallina. Atticuxen demiurgijorina on aivan sekopäistä potaskaa.
ellauri362.html on line 780: Tämän ajatuksen kehittämiseksi Althusser väittää, että Marxin, Demokritoksen, Epikuroksen, Lucretiuksen, Machiavellin, Spinozan, Hobbesin, Rousseaun, Montesquieun, Heideggerin ja Derridan esittämä "satunnaisen materialismin" maanalainen filosofinen virtaus, jota tuskin tunnistetaan, on olemassa.
xxx/ellauri292.html on line 477: Kun hän edistyi nuoruudessaan, hän osoitti useimpien kirjainten tuntemusta ja suurta muistin voimaa ja sovelluksen voimaa ja että hän puhui ullakon murretta (attic dialect). Opimme myös, että "kun hän täytti neljännentoista ikävuotensa, hänen isänsä vei hänet Tarsokseen, Foinikialaisen Euthydemuksen luo, joka oli hyvä retori, ei nuuskuttanut, ja antoi hänelle koulutuksensa. Apollonios tarrautui opettajaansa." Opimme edelleen, että "hänellä oli opiskelutovereina Platonin ja Khrysippoksen koulun jäseniä ja perin pateettisen joukon jäseniä." Että hän myös kuunteli uutterasti Epikuroksen oppeja, hän ei halveksinut edes niitä, vaikka hän käsitti Pythagoraan opetukset tietyllä sanoin kuvaamattomalla tavalla.
9