ellauri151.html on line 1147: Vertailemme tätä tarinaa Balzacin Lys in the Valley -elokuvaan, jossa Henrietten hahmo on täynnä rakkautta ja mieluummin kuolee päästäkseen paratiisiin kuin kiroaa itsensä jakamalla "maallisen" onnen Félixin kanssa. Alissan sisko Juliet meni naimisiin Ensio Tissarin kanssa mutta ajatteli silmät kiinni Jeromea jopa Ension puuhaillessa. Heillä oli silti viisi lasta kuten Arvidilla. Kyllä halutonkin kana pääsee munimaan kun on kukko koppava.
ellauri270.html on line 208:
ellauri284.html on line 310: YK-joukoissa Majuri oli palvellut upseerinarvoisena luutnanttina ja kenraali Ensio Siilasvuon autonkuljettajana, Erkkilä taas korkea-arvoisena aliupseerina, vääpelinä.
ellauri325.html on line 249:
Ensio Tissarri
ellauri325.html on line 251: Ensio Rislakki (kz. albumia 296) eli Valentin ihmeletti, miten hän ja Stephen Leacock oli ihan doppelgängereitä. No ainaskin samanveroisia misogyynejä. Sanelma-täti rintamalla oli siitä näytteenä. Ei tehty tällä kertaa halpaa pilaa vanjoista vaan tädeistä.
ellauri333.html on line 180: Sri Lankan perinne esittää Ashokalle suuremman roolin buddhalaisyhteisössä. Tässä perinteessä Ashoka alkaa ruokkia munkkeja laajasti. Hänen ylenpalttisen holhouksensa valtion suojeluksessa johtaa siihen, että monet väärennetyt munkit liittyvät luostariin. Todelliset buddhalaiset munkit kieltäytyvät yhteistyöstä näiden väärennettyjen munkkien kanssa, ja siksi uposatha- seremoniaa ei pidetä seitsemään vuoteen. Kuningas yrittää hävittää väärennetyt munkit, mutta tämän yrityksen aikana liian innokas ministeri päätyy tappamaan todellisia munkkeja. Kuningas kutsuu sitten vanhimman munkin Matkaliputta-Tissarrin auttamaan häntä karkottamaan ei-buddhalaiset hänen perustamansa Pataliputran luostarista. 60 000 harhaoppisuudesta tuomittua munkkia ( bhikkhua ) riisutaan aseista seuraavassa prosessissa. Tämän jälkeen pidetään uposatha-seremonia, ja Tissarri järjestää tämän jälkeen kolmannen buddhalaisen neuvoston Ashokan 17. hallitusvuotena. Ensio Tissarri kokoaa Kathavatthun, tekstin, joka vahvistaa theravadinin ortodoksisuuden useissa kohdissa.
ellauri343.html on line 257: Bobi Sivénin vanhempi veli oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivina sittemmin tunnettu everstiluutnantti Paavo Susitaival (ent. Sivén). Ei sentään Hukkataival. Ensiö Hukkataipaleen isä oli Auf Wiedesehen tyyppinen polakki Wladislaw Willga. Kurt Ensio Napoleon otti äitinsä nimen Helin ja muutti sen sitten Takkahuipaleexi. Rahat sille tuli firmasta nimeltä Ulkomainos Oy. Niitä riitti vielä mersulla kuskattavaxi muovikassissa meidän naapuriin.
ellauri369.html on line 449: Chesterton teki McCabesta vitsauksen: "Mr. McCabe ajattelee, että en ole tosissani, vaan vain hauska, koska herra McCabe ajattelee, että hauska on vakavan vastakohta. Hauska on ei-hauskan vastakohta, eikä mitään muuta." Esim Valentin (Ensio Rislakki) teoxessa Melkein vakavaa on hauskan vastakohta olematta vakavasti otettava.
ellauri377.html on line 223: Tästä Valentinuxesta ei valitettavasti tullut ystävänpäivän pyhimystä eikä edes Seura-lehden pakinoizijaa kuten Ensio Rislakista. Tulipahan pelkkä Aku Korhonen, lapatossu. Februat oli roomalainen puhdistuksen juhla, jota kutsutaan myös nimellä Lupercalia. Festivaali, jossa on pohjimmiltaan kyse kevätpesusta tai siivouksesta (liittyy myös tämän vuodenajan sateisiin), on vanha, ja mahdollisesti Sabine alkuperää. Ovidiuksen mukaan "Februare" latinankielisenä sanana, joka viittaa puhdistuskeinoihin (erityisesti pesemällä käsidesillä tai vedellä), on peräisin aikaisemmasta etruskien sanasta, joka tarkoittaa alapesua.
ellauri389.html on line 53: Kiukkuinen viirusilmä Karen Torahammas Houstonista todistaa jäännöxettömästi, että Lammas ei ollut niinkään romantikko kuin pesunkestävä postnapoleonisen imperiumin keskiluokan nousukas, eikä mikään 1700-luvun jätös. Se oli Lontoon Valentin eli Ensio Rislakki, ja London Magazine jossa Elian pakinat ilmestyivät oli sen Seura-lehti. Former bluecoat boy and child of servants.
ellauri401.html on line 597: ”Se kuvaa alkuaan ruotsinkielisen indologin, tohtori Ensio Kotkan Amerikan matkaa. Kotka ei matkustele muuten vain, hän on okkultisti ja Kristuksen seuraaja ja menee Amerikkaan edistääkseen uuden uskonpuhdistuksen asiaa. Suurta seikkailua ei voi pitää pelkästään kaunokirjallisena teoksena – se on merkittävä uudenaikainen rosenkreutsilainen manifesti. Se kertoo, että näkymätön maailma on olemassa, ja yrittää edistää ihmiskunnan onnellistuttamista. Samalla se on Pekka Ervastin elämän, suuren seikkailun kuvausta.” (Gullman 2020, 273.)
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri057.html on line 53: Hannu Ensio Nakkila kiisti rikoxensa Piexänmäellä. Förbi vajakilta voittoarvan. Vitun nakki. Mies valehteli ostaneensa arvan ja sopi Veikkauxessa voittokahvit itselleen. Ilmoitti ruoka-allergiansa sinne. Aivan vitun nakki. Nyze sentään pantiin siitä nalkkiin. Se on varmaan pettynyt. Mitä muka vammainen tekee miljoonilla.
xxx/ellauri149.html on line 93: Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.
xxx/ellauri149.html on line 129: Eskillä on näyttöä myös laissez faire liberaalina, rahanahneen trustikapitalisti-ajattelija Ension perässähiihtävänä luottomiehenä ja toisiokääminä. Lisää rnahaa käämimässä Enston hallituksen hovinarrina.
xxx/ellauri149.html on line 131: "Muutostekijä on yritysjohtaja Ensio Miettisen ja filosofi Esa Saarisen voimakaslinjainen johdatus 1990-luvun yritysajatteluun. Millainen on luova organisaatio? Millaisia ovat työyhteisöjen huomaamattomat nöyryytykset? Mikä vapauttaa, mikä latistaa? Lennokkaassa ja häpeämättömän suorapuheisessa kirjassaan Miettinen ja Saarinen porautuvat aikamme työyhteisöjen ydinkysymyksiin ja hahmottavat tien ulos. Muutostekijä on värikäs ja haastava perusteos, kattava kokonaishahmotus ihmislähtöisestä yrityskultuurista ja uudenlaisista yritysarvoista. Yhdistäen Miettisen käytännön kokemukset liikkeenjohdosta Saarisen filosofiseen tietämykseen, tekijät esittävät Suomessa ennennäkemättömän moniulotteisen, muutosvoimaisen yritysnäkemyksen, joka painottaa avoimuutta ja luovaa vuorovaikutusta hierarkiaa ja rooliutumista vastaan. Tämä kirja antaa käytännöllisen ja filosofisen viitekehyksen ihmiselle, joka 1990-luvun maailmassa haluaa olla muutostekijä työssään ja elämässään."
xxx/ellauri149.html on line 135: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi.
xxx/ellauri149.html on line 140: Miettinen, Ensio & Saarinen, Esa: Muutostekijä. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16376-7.
xxx/ellauri149.html on line 141: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Luottamuspääoma (Trust Capital). Yrittäjyyden kolmas voima. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3840-X.
xxx/ellauri149.html on line 142: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Vastuuyhteiskunnan peruslait. Tampere: Tampere University Press, 1995. ISBN 951-44-3771-3.
xxx/ellauri149.html on line 143: Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio: Klassinen liberalismi. Tampere: Tampere University Press, 1997. ISBN 951-44-4119-2.
xxx/ellauri259.html on line 631: Vilho (Ville) Ensio Viksten (3. heinäkuuta 1930 Tammela – 7. lokakuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, opettaja ja kustannusjohtaja. Vikstenin vanhemmat olivat puutarhuri Vilho Veikko Viksten ja Eliisa Elviira Ört (hehe, pirttiviljelijä, knulla ört på pört). Hän pääsi ylioppilaaksi 1952 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1960, mun opiskellessani Tehtaankadun kansakoulussa.
xxx/ellauri296.html on line 404: Yhtyneet Kuvalehdet -yhtiön Seuran ensimmäinen lehti ilmestyi 6. joulukuuta 1934. Tuolloin lehden päätoimittajaksi valittiin Ensio Rislakki. Seurasta tuli siihen aikaan ”Suomen kotien viikkolukemisto”, tarkoituksena oli tehdä koteihin sopiva lehti. Minna Craucher hankki ilmoituxia kiristämällä tehtailijoita purkitetulla sikiöllä.
xxx/ellauri296.html on line 406: Henrik Ensio Ezechiel Rislakki (vuoteen 1934 Svanberg; 14. helmikuuta 1896 Hausjärvi – 30. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja matkakirjoja. Rislakki käytti pakinoitsijana nimimerkkiä Valentin ja kirjailijana salanimeä Heikki Vaanila. Hän käsikirjoitti Aku Korhosen huippusuosittuja Lapatossu-elokuvia 30-luvulla.
xxx/ellauri296.html on line 414: Ensio-Rislakki-1958.jpg" />
xxx/ellauri385.html on line 252: Parrat röyhöttävät mutta alaparrat ajetaan porsliinixi. Jo on aikoihin eletty. O tempora o mores! Habent sua fata libelli, sanoisi Ensio Rislakki jos ei olisi suu täysi multaa.
xxx/ellauri385.html on line 470: Avainsana tässä hyvekeskustelussa on "sankarillinen" ja viittaa pyhän kykyyn voittaa syntiset taipumukset ja kiusaukset. He eivät olleet immuuneja synnille, ja monet heistä joutuivat kamppailemaan vuosia voittaakseen syntiset intohimonsa. Esimerkixi Ensio Rislakki tupakkapaheen vankina.
xxx/ellauri387.html on line 58: Jan Guilloun Arn oli Euroopan unioniin ja nyt Natoon liittyneen talousliberaalin orjavaltion Ruåzin auguuri. Anglosaxit munkit ja niiden burgunderit leikkikaverit (lekbröder) plus Siirin mutiaiset orjat Sot och Svarte rakentavat munkeille vesivessoja. Porukat on yhtä anakronistisia kuin Conncticut Yankee King Arthurin hovissa. Suomen raideleveys muutetaan eurooppalaisen kaposexi että Naton ammusjunat pääsee nopeammin sisämaahan. Muttei sentään itärajalle, rataverkko lopetetaan Kouvolaan, ja maantiet Haminaan. Mikäs siinä, siihenhän se itäraja sodan jälkeen varmaan palaakin, Ruåzinpyhtäälle. Jäämeren turha rata rakennetaan Ruåzin puolelle, Narvikista Kiirunaan. Olispa se ollut paikoillaan viime erässä niin saxalaiset olis päässeet jo silloin Narvikista Ruåziin rautaa hakemaan. Rautaa rajalle, Suomi hajalle. Harvaanasutusta Suomesta tulee taas ei kenenkään maa kuin säteilevästä Zernobylistä. Eläimet on mielissään. Niin mekin, sanon kuin Ensio Rislakki. Turvallisuus on tärkeintä, vahvistaa Ensio TISSSARRRRI. Siiri perrkele on 1100-luvulle siirretty Adam Smith, vitun talousliberaali kasvuprofeetta.
xxx/ellauri388.html on line 90: In 1925, Craucher met 12 years younger Olavi Paavolainen, who would be her mister for several years. Together with journalist Ensio Svanberg (Rislakki), Craucher co-founded the magazine Seura.
29