ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
ellauri172.html on line 735: Est-elle brune, blonde ou rousse ? - Je l'ignore. Onxe ruskeaverikkö, blondi vaiko punatukkainen? - Enpäs tiedäkään.
ellauri206.html on line 493: "Enpäs kerrokaan, mutta aihesanoja löytyy noin 680, joista pystyy kukin valitsemaan itselleen sopivan "sanapilven" tämä tulee sekä näkyviin profiiliin että algoritmien avuksi mahdollista kumppaniehdokasta varten. Sanan voi valita sen perusteella, mitkä ovat itselle tärkeitä tai mistä on kiinnostunut."
ellauri221.html on line 257: Miksi sinä et ennen ollut, kysyi Päivänkakkara. - Ennen olin tyhmyri. Pelkäsin, että minua aletaan kiusata, kun olen tyttöjen parissa. - Kyllä sinä vieläkin rupeat pelkäämään, Jyvä sanoi. - Enpäs. Nyt minä jo olen viisastunut. Tahdotko, niin olen sinunkin ystäväsi? Ja se, joka alkaa nauraa, saa minulta kyytiä.
ellauri238.html on line 657: Enpäs tiennyt että naapurimme Osmontiellä äiti Brita Polttila oli ollut Saarikoskilla jatkoilla Puovo Huovikon ja Evan isän Ano Turtiaisen kanssa ja nähnyt kun Ano joi syntymättömälle Anna Livialle Tuula2n kengästä? Eikös Eva Polttila ollut ammatiltaan uutistenlukija? Sen mies kuoli viinaan, mikäs sen nimi oli? Ikonen. Juhani Ikonen. (Joo, tiedetään, se oli Arvo eikä Ano. Molemmista on jo paasaus.)
ellauri301.html on line 364: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.
ellauri350.html on line 785: Enpäs tiedäkään.
xxx/ellauri114.html on line 716: Ja siton näitä lapsenlapsia: Javan or Ion, Jaafetin 4. pojan nimi, josta tuli kreikkalaiset (Gen.x.2, 4); ja kai Lud (ei saa selvää,) joka on Seemin 4. pojan nimi, josta tulee Vähän-Aasian asukkaat. Nää yhdessä olis näitä hamatiitteja. Phut oli Haamin 4. poika (Gen.x.6), jonka jälkeläiset asuu Ebyktistä länteen. The sons of Shem: Elam, Asshur, Arphaxad, Lud, and Aram (Gen x.22). Siis oliko Abraham (ilman H:ta tässä vaiheessa) Seemin poika? Enpäs tiennytkään. Onx Lud sit niinku Lyydia tai luuvit? Juurikin näin, vahvistaa Wikipedia:
xxx/ellauri287.html on line 475: Enpäs tiennytkään että Tapin seikkailut löytyvät minunkin raamatustani, nim. apinoiden teoista, luku 7.
10