ellauri147.html on line 187: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta.
xxx/ellauri450.html on line 396: Japansk barnfilm om låzaskamrater the Imaginary var jättetråkig. Based on A.F. Harrold's 2014 novel of the same name, som säkert var lika tråkig. Safe at last, Rudger shares a tearful embrace with Lizzie and Fridge. Buting ends Emilys låzas life with a låzas gun. Hur äckligt, alla anglosaxernas standardklichéer var där: never give up hope, I promise, trust me, you name it. How I hate pretend playmates. Except for Pygmalion of course. Jag tyckte mera om den magra tonårsflickan i den jättenarsistiska netflix filmen vars föräldrar var monster som grälade jättemycket. Och K-menuflickorna naturligtvis (se nästa album).
2