ellauri003.html on line 401: Elisabeth Bennett pukusarjassa.
ellauri008.html on line 717: Postkolonialistit sanoo et Conradin valkoset on asennevammasia koska ne on niin rasistisia. Värilliset on sekarotusia, niitä sopii Jimmy-serkun hukuttaa, Elisabeth-tädin kissanpoikia. Näyttää että Conrad tuntee jotain syyllisyyttä siitä kuiteskin.
ellauri008.html on line 1284: Elisabeth Rehnin kuolinsiivous

ellauri016.html on line 820: Mut nyt kova mutta rehellinen Elisabeth-täti

ellauri019.html on line 785: Elisabeth Rehn, joka kerran lentokentällä

ellauri030.html on line 329: Erityisesti Epiktetos on vaikuttanut ja vaikuttaa vieläkin moraalisen puhtauden hyväksi. Puhtausintoilijat on anaalisobsessiivisia, kazo vaikka Elisabeth Rehniä tai Marie Kondoa. Tekevät kuolinsiivouxia. (tähän sitaatti Make Eskeliseltä!)
ellauri032.html on line 424: Siljo oli jonkin sortin fasisti. Haistanko tässä taas salaliittoteorian? Aarne tykkää Kleistista, Kleistin on kääntänyt Siljo, joka oli oikeistopaskiainen. Onko Kleist myös, ja Aarne? hmm. Liian skizofreenista. Kai. Mut parempi pitää niitä nyt silmällä. Jarno Pennanen, Ain´Elisabethin ja Orjatsalon poika, oli taas vasisti. Serkku Eila ei nuorena osannut päättää. Vanhana se oli Aarnen tyylinen "temokraatti".
ellauri038.html on line 85: Nietzsches Schwester Elisabeth erkennt sich später selbst in der Figur des "alten Weibleins" karikiert, weil sie ihrem Bruder auch einmal den Rat gab, strenger gegen "in Trieben und Charakteren ungebändigte Frauen" zu sein und metaphorisch von der "Peitsche" sprach, die "nicht tugendhafte" Frauen nötig hätten.
ellauri038.html on line 121: Kiihkeä luomiskausi edelsi Nietzschen lopullista henkistä sortumista, mikä tapahtui Torinossa vuodenvaihteessa 1888–1889. Loppuelämänsä (12v) Nietzsche vietti Saksassa parantumattomasti sairaana sen jälkeen kun aivohalvaus oli lamauttanut hänen henkiset toimintonsa. Nietzschen 2v nuorempi pikkusisko Elisabeth">Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935) hoiti häntä sairauden aja Weimarissa. Hemmetti, koiran iän se vaan hoivasi hölmähtänyttä veljeä. Hän keräsi veljensä kirjallisen jäämistön ja perusti Weimariin Nietzsche-arkiston 1894. Äkee Liisa latas tiskikoneen ja pesi pyykkiä sillä aikaa kun Retu nojas päähän ja näytti syvälliseltä, vaikka viimeisetkin muumit oli lähteneet laaxosta. Tämmöistäkin on liikkeellä.
ellauri042.html on line 676: Hukkapätkä (160cm) väkäleuka koukkunenä Elisabeth Moss on jotenkin X-filesien Gillian Andersonin tapainen, joka nyttemmin on niin paljon The Witchin näköinen että esittääkin sitä Lady Di-pätkässä. Ne on parhaimmillaan happamissa ilmeissä. Komendantti on luihun jutkun oloinen. Junen 2 bylsijää Nick ja komendantti ovat kuin Kummelien Lyhkönen ja Kolli. Hirmusesti ikävystyttävää panoa ja huohotuxia. Ei meinaa millään jaxaa kazoa, mutta täytyy kai se loppuun ährätä et voi kirjottaa tähän lisää juonenpaljastuxia. Mitä oli juonenpaljastus enkuxi? Joo se oli spoileri. 80-luvulla se tarkotti auton takasiipeä.
ellauri043.html on line 7117: Hieno kirja, iso läpy Kustaville. Monissa jaxoissa on paljon samaa kuin Harry Potterissa, samoja hahmoja, mut on tää sentään paljon parempi, ihan parasta A-lohkoa. Harry juoxee perässä pallo hukassa jossain kolmosdivarissa, tai istuu kazomossa. Kustaa on kuningatar Elisabeth, ja Harry sen kuraveriseen haxahtanut pönttöpäinen poika.
ellauri052.html on line 446: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.
ellauri069.html on line 622: Ritari ja minnelaulaja Tannhäuser on ollut pitkään Venusbergissä (Hörselberg Eisenachin lähellä) jumalatar Venuksen rakastajana. Hän on kuitenkin kyllästynyt ja pyytää Venusta päästämään hänet pois, mutta Venus kieltäytyy ja yrittää suostutella häntä jäämään. Lopulta Tannhäuser julistaa pelastuksensa olevan Mariassa, jolloin Venus katoaa ja Tannhäuser huomaa olevansa laaksossa lähellä Wartburgin linnaa. Hänen ohitseen kulkee joukko pyhiinvaeltajia matkalla Roomaan. Paikalle saapuu metsästysseurue, jota johtaa maakreivi Hermann mukanaan joukko minnelaulajia. Nämä tunnistavat Tannhäuserin ja pyytävät häntä tulemaan Wartburgin linnassa pidettävään laulukilpailuun. Tannhäuser ei aluksi halua tulla heidän mukaansa, mutta muuttaa mielensä, kun ritari Wolfram von Eschenbach, yksi minnelaulajista, kertoo maakreivin veljentytär Elisabethin ikävöineen Tannhäuseria siitä asti, kun tämä lähti. Tannhäuser suostuu lähtemään seurueen mukaan.
ellauri069.html on line 626: Laulajien sali Wartburgin linnassa. Elisabeth tulee iloisena saliin kuultuaan Tannhäuserin palanneen ja tervehtii häntä. Tämä harmittaa Wolframia, joka on rakastunut Elisabethiin. Laulukilpailu alkaa ja paikalle saapuu joukko aatelisia ritareita. Useat minnelaulajista laulavat lauluja rakkaudesta, mutta Tannhäuser pilkkaa näitä ja väittää, etteivät he osaa kuvata rakkautta oikein. Lopulta hän itse laulaa Venusta ylistävän laulun. Tällöin paikalla olevat ymmärtävät hänen olleen Venusbergissä ja uhkaavat surmata hänet, mutta Elisabeth estää heitä ja pyytää, että Tannhäuser saisi etsiä armahdusta synneilleen. Maakreivi Hermann määrää Tannhäuserin lähtemään pyhiinvaellusmatkalle Roomaan ja pyytämään paavilta synneilleen anteeksiantoa. Jos sitä ei anneta, hän ei saa koskaan palata.
ellauri069.html on line 630: Tannhäuserin lähdöstä on kulunut aikaa, ja Elisabeth sekä Wolfram odottavat hänen paluutaan Wartburgin laaksossa. Pian pyhiinvaeltajat saapuvat, mutta Elisabethin kauhuksi Tannhäuser ei ole heidän joukossaan. Elisabeth pyytää Neitsyt Mariaa ottamaan hänet luokseen ja palaa tämän jälkeen Wartburgiin jättäen Wolframin yksin. Pimeän tultua Wolfram tapaa Tannhäuserin, joka aikoo palata Venusbergiin. Tannhäuser kertoo Wolframille, että paavi kieltäytyi antamasta hänen syntejään anteeksi ja sanoi, että ennemmin hänen sauvaansa kasvaisi lehtiä. Venus ilmestyy paikalle ja pyytää Tannhäuseria tulemaan hänen luokseen. Wolfram yrittää kaikin tavoin estää Tannhäuseria lähtemästä ja mainitsee lopulta Elisabethin nimen. Samaan aikaan paikalle saapuu hautajaissaatto ja Venus katoaa. Tannhäuser saa kuulla Elisabethin kuolleen, jolloin hän kuolee itsekin. Samalla paikalle tulee joukko pyhiinvaeltajia, jotka kertovat, että paavin sauvaan on kasvanut lehtiä ja näin ollen Tannhäuser on saanut syntinsä anteeksi.
ellauri077.html on line 234: A theory developed by psychiatrist Elisabeth Kübler-Ross suggests that we go through five distinct stages of grief after the loss of a loved one: Denial, anger, bargaining, depression, and finally acceptance.
ellauri077.html on line 279: 352 sivua pelkkää siirappia, Wallu kuittaa Elisabethin uurastuxen. Miehet surevat eri lailla kuin ämmyrkäiset. Miehekkäämmin. Ei mitään siirapinlitkutusta. Murti päätä, murti suuta, murti mustoa haventa. Ei ole itku lapsen itku eikä vaimojen valitus; itku on partasuun urohon, jouhileuan juorottama.
ellauri077.html on line 756: Yleensä on katsottu, että rukous on peräisin Niebuhrilta, mutta sen alkuperästä on esitetty erilaisia arveluja. Niebuhr itse piti itseään rukouksen ensimmäisenä esittäjänä, ja se esiintyy muun muassa hänen teoksessaan The Essential Reinhold Niebuhr: Selected Essays and Addresses (1987) sekä hänen tyttärensä Elisabeth Siftonin teoksessa The Serenity Prayer: Faith and Politics in Times of Peace and War (2003). Siftonin mukaan hänen isänsä oli käyttänyt rukousta vuonna 1943. Hän on kuitenkin ilmeisesti käyttänyt sitä saarnassaan jo vuonna 1932 tai aikaisemmin. Rukous on pantu virheellisesti muun muassa Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Franciscus Assisilaisen, Paul Tillichin, Friedrich Christoph Oetingerin ja Udo Kuckucksuhrin nimiin. Kaikki kieltäytyivät.
ellauri092.html on line 403: Managed by: Susanne Elisabeth Snellman
ellauri099.html on line 152: Elisabeth GaskellpelikaaniveriAthletiker
ellauri109.html on line 110: Elisabeth Kübler-Ross:
ellauri110.html on line 349: Propriety did not prevent him from engaging in a number of extramarital liaisons with various women that were chronicled in his diary, often in some detail when relating the intimate details. The most dramatic of these encounters was with Deborah Willet, a young woman engaged as a companion for Elisabeth Pepys. On 25 October 1668, Pepys was surprised by his wife as he embraced Deb Willet; he writes that his wife "coming up suddenly, did find me imbracing the girl con [with] my hand sub [under] su [her] coats; and endeed I was with my main [hand] in her cunny. I was at a wonderful loss upon it and the girl also...." Following this event, he was characteristically filled with remorse, but (equally characteristically) continued to pursue Willet after she had been dismissed from the Pepys household. Pepys also had a habit of fondling the breasts of his maid Mary Mercer while she dressed him in the morning.
ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault? Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire.
ellauri145.html on line 519: His sister Elisabeth held fascist views. She published an unreliable biography of him and delayed publication of his autobiography, Ecce Homo, until she had deleted all the uncomplimentary references to herself.
ellauri145.html on line 520: Elisabeth greatly admired Mussolini. In 1932 she persuaded the Weimar National theatre to put on a play written by him. Hitler showed up during the performance and presented her with a huge bouquet of flowers.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri184.html on line 126: Joseph died, and I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko?
ellauri196.html on line 300: Pastori Sigmund Bitziuksen ja Elisabeth Bitzius-Kohlerin perheeseen syntyi poika Albert 1797 Murtenissa. Isä toimi maalaiskylässä Utzenstorfissa. Täällä Albert tutustui talonpoikaismaailmaan. Isä opetti Albertia aluksi itse.
ellauri220.html on line 185: Apropos kuningatar, Englannin sievä Elisabeth joka nousi valtaistuimelle meidän syntymämme aikoihin, on lopultakin heittänyt nurkkaan lusikan. Kokeileekohan Charles III peilin edessä kärpännahkatakkia sanoen kuvajaiselleen: Yes yes yes!
ellauri238.html on line 457: In die von Engels so trefflich als „Muckertal“ benannte Wiege der Frühindustrialiserung wurde am 11. Februar 1869 Elisabeth Schüler geboren von ihrer Mutter Janette, geborene Kissing. Der Vater von insgesamt sechs Kindern war Aron Schüler, der sich als Privatbankier einen Namen machte, wie viele Juden im Tal, wie die Wichelhaus, von der Heydt und Kersten.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri254.html on line 1031: Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
ellauri263.html on line 530: Keväällä 1859 eversti von Hahn, Helena, Vera ja Elisabeth (everstin tytär hänen toisesta avioliitostaan) matkustivat Pietariin. Sieltä he matkustivat Rugodevoon, Pihkovan lääniin, jossa sijaitsi Veran edesmenneeltä aviomieheltään perimä maatila. Rugodevossa Jelens oli vajaan vuoden muka 'vakavasti sairaana", varmaan synnyttämässä vahinkolaukausta, pikku Juria. Keväällä 1860 Helena, Vera ja hänen kaksi poikaansa matkustivat Tbilisiin tapaamaan isovanhempiaan. Kaksi vuotta myöhemmin Blavatsky matkusteli Gruusiassa, Mustanmeren rannikolla ja Transkaukasian vuorilla.
ellauri264.html on line 626: Ebba Busch, mellan 2013 och 2020 känd som Ebba Busch Thor, egentligen Ebba-Elisabeth Busch, ursprungligen Busch-Christensen, född 11 februari 1987 i Gamla Uppsala i Uppsala län, är en svensk politiker (kristdemokrat). Sedan den 25 april 2015 är hon partiledare för Kristdemokraterna och sedan 2022 även energi- och näringsminister samt vice statsminister och statsministerns ställföreträdare i regeringen Kristersson.
ellauri276.html on line 883: 5. elokuuta 1908 hän meni naimisiin Elisabeth von Pausingerin kanssa, tiedättehän, Franz Xaver von Pausingerin tytär, taiteilija, Salzburgista, Itävallasta? Heillä oli tytär Rosalie (Stork) Regen ja kolme poikaa, Francis Wharton, George Frederick ja Carl Alexander. Vuonna 1939 Stork selvisi zägällä SS Athenian uppoamisesta Atlantin valtamerellä.
ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
ellauri308.html on line 494: Elisabeth_Warling-Hans_Olof_Hildebrand.jpg/500px-Elisabeth_Warling-Hans_Olof_Hildebrand.jpg" />
ellauri308.html on line 495:
Hans Hildebrand, porträtt målad av Elisabeth Engdahl 1897.

ellauri318.html on line 363: Leif Gustav Willy Persson (s. 12. maaliskuuta 1945 Tukholma) on ruåzalainen luokkaretkeläinen joka on kirjoittanut dekkareita. Leif G.W. Persson växte upp på Gärdet i Stockholm som son till Gustav Vilhelm Persson (1913–2001) och Margit Elisabeth, född Löfgren (1916–2008). Fadern var timmerman och grovarbetare medan modern var hemmafru.
ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
ellauri348.html on line 258: Chinmoy tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Kansainvälisestä rauhanjuoksusta (World Harmony Run), jossa juoxukalja siirtyy juoksijalta toiselle ja maasta toiseen. Viestijuoksu on järjestetty kaikissa maanosissa, yli 130 maassa. Suomessa juoksu on järjestetty yhdeksän kertaa vuodesta 1987 lähtien. Tapahtuman suojelijoina Suomessa ovat olleet muun muassa rouva Tellervo Koivisto, ministeri Elisabeth Rehn, tohtori Pentti Arajärvi ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Suomessa Rauhanjuoksua ovat tukeneet valtioneuvos Harri Holkeri ja useana vuonna Suomen Urheiluliitto. Vuoden 1983 rauhannobelisti Lech Wałęsa on sanonut: Rauhanjuoksun reitti yhdistää kaikki maat yhdeksi, ikään kuin niiden rajoja ei olisi olemassa. Presidentti Putin on työskennellyt uutterasti sen puolesta, ettei Iso- ja Vähä-Venäjän rajaa olisi olemassa. Israel tekee samaan aikaan parhaansa poistaaxeen Filistean mailta joutavia rajapyykkejä. Joelta merelle miekalla piirrämme rajan.
ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri116.html on line 188: Elizabeth’s mother was raised as a Roman Catholic in a middle class upbringing, and later converted to Judaism following her marriage. She raised Élisabeth in the Jewish faith. Elisabeth and her two sisters were raised by parents who believed in the equality of the sexes. Jag har nog längre sladd än famo!
xxx/ellauri130.html on line 611: Carmen Sylva: Gedanken einer Königin – Les pensées d'une reine. Gesammelte Aphorismen in deutscher und französischer Sprache und Epigramme der Königin Elisabeth von Rumänien, geborene Prinzessin zu Wied (1843–1916). Herausgegeben und mit einem Vorwort von Silvia Irina Zimmermann. ibidem-Verlag, Stuttgart 2012, ISBN 978-3-8382-0385-0 (Studienausgabe).
xxx/ellauri130.html on line 613: Prinzessin Elisabeth Pauline Ottilie Luise zu Wied VA (* 29. Dezember 1843 auf Schloss Monrepos bei Neuwied am Rhein; † 2. März 1916 in Bukarest) war durch Heirat Königin von Rumänien und unter dem Pseudonym Carmen Sylva Schriftstellerin.
xxx/ellauri130.html on line 621: Elisabeth_of_Wied.jpg" width="20%" />
xxx/ellauri130.html on line 627: In zärtlicher Liebe Deine Elisabeth – Stets Dein treuer Carl. Der Briefwechsel Elisabeths zu Wied (Carmen Sylva) mit ihrem Gemahl Carol I. von Rumänien aus dem Rumänischen Nationalarchiv in Bukarest. 1869–1913.
xxx/ellauri173.html on line 925: ”Hänen omatuntonsa, sanotko sinä?… Mutta meillä miekkosilla, tämä Pyhän Hengen lahja, Omatunto, muuttuu ennen kaikkea kyvyksi älylliseen ystävyyteen. Jokainen nuori mies, joka ei muinaisten tasavaltojen päivinä kyennyt 20-vuotiaana saamaan ystäväänsä suoristumaan, julistettiin tunnottomaxi, sanalla sanoen pahamaineiseksi. Historiassa on mainittu tuhat esimerkkiä ihailtavista ystävistä: Damon ja Pythias, Pylades ja Orestes, Akhilleus ja Patroklus, David ja Jonatan, Dupont ja Dupond, Henry Higgins ja Colonel Pickering, Tiku ja Taku, jne. 2-neuvoisia etanoita 2 hengen junissa tuntosarvet ulkona. Nimeä kaksi naisystävää koko ihmiskunnan historian aikana? Ruth ja Naomi. Sappho and her friend. Maria ja Elisabeth. Katri Vala ja Elina Vaara. Elizabeth Bennett ja Charlotte Collins. Jane Austin ja Cassandra. Tove ja Tuutikki. No joo mut silti vittu oikeesti. Mahdoton juttu. Miksi ? ― Koska nainen tunnistaa itsensä liian tajuttomasti lähilontossaan, jolta se ei koskaan tule huijatuksi. Miehet taas kusettaa ja tulee kustux silmään ihan sikana kun ne on niin tolloja - no en viizi jatkaa tästä aiheesta.
xxx/ellauri225.html on line 255: In 1953 (aged 24) while traveling to France aboard the Queen Mary, Ursula met historian Charles Le Guin.They married in Paris in December 1953. According to Le Guin, the marriage signaled the "end of the doctorate" for her. While her husband finished his doctorate at Emory University in Georgia, and later at the University of Idaho, Le Guin taught French and worked as a secretary until the birth of her daughter Elisabeth in 1957. A second daughter, Caroline, was born in 1959. Also in that year, Charles became an instructor in history at Portland State University, and the couple moved to Portland, Oregon, where their son Theodore was born in 1964. They would live in Portland for the rest of their lives, although Le Guin received further Fulbright grants to travel to London in 1968 and 1975.
xxx/ellauri225.html on line 457: Terve Burre Borrare, sanoo sillä aikaa luuriin kiero lakimies. Sinun pitää heti ottaa yhteyttä kansankomissaari Olli Rehniin. Elisabeth ei ehdi, hän tekee juuri kuolinsiivousta. Elisabeth Rehn petti Ovea lomamatkalla: "Olin suoraan sanottuna uskoton ...
xxx/ellauri225.html on line 458: Ymmärrystä sivuoven salasuhteeseen lisäsi se, ettei Elisabeth Rehn itsekään ollut ollut "mikään pyhimys". Hän paljastaa, että eräällä lomamatkalla hänellekin syntyi romanssi. "Siellä sitten vähän retkahdin, olin suoraan sanottuna uskoton. Kerroin sen heti ovella kun tulin kotiin, vaikka ei ehkä olisi edes tarvinnut - se nyt olisikin vielä puuttunut...
xxx/ellauri227.html on line 275: Liza Marklund (oik. Elisabeth Marklund, s. 9. syyskuuta 1962 Piitime, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan rikoskirjoista, joiden päähenkilönä on iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Bengtzon. Hän omistaa Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa Piratförlagetin, joka on Ruotsin suurimpia kustantamoja. Marklundin kirjoja on käännetty 30 kielelle ja niitä on myyty noin 17 miljoonaa kappaletta. Kontista ilmaisexi löytyneen Lizan esikoisen kannessa kynäilijä ize heruttaa super lähikuvassa huulet kosteina kuin sylkisesti natustava Assi ASMR.
xxx/ellauri307.html on line 128: Mikin epäonnexi v 2017 Finlandia palkinnon pääsi valkkaamaan förbannade Elisabeth Rehn, joka ei tietystikään valkannut homon tiiliskiveä O:ta vaan klisheisen semitietokirjailijan, Juha Nurmeen Niemen. V:a Kosken, Niemi.
xxx/ellauri307.html on line 564: Elisabeth Badinter
xxx/ellauri307.html on line 942: 1. Elisabeth Badinter.
xxx/ellauri307.html on line 945: Elisabeth Badinter on ranskalainen filosofi, kirjailija ja historioitsija. Badinter tunnetaan parhaiten filosofisista tutkielmistaan feminismistä ja naisten roolista yhteiskunnassa. Marianna-uutislehtikyselyssä vuonna 2010 hänet nimettiin "Ranskan vaikutusvaltaisimmaksi intellektuelliksi".
xxx/ellauri307.html on line 946: Elisabeth Badinterin nettovarallisuus on noin 1,3 miljardia dollaria, mikä tekee hänestä Jehovan ja Allahin jälkeen maailman kaikkien aikojen rikkaimman kirjailijan. Tästä badass jutkuttaresta on varhempi paasaus albumissa 116. Rahat tulee papan mainosfirmasta, ei badassin feminismikirjoista. Ämmä täyttää ensi vuonna 80. Se on islamofobi eikä ihme, juutalaisena.
58