ellauri014.html on line 1287: Piipunrassi senjorito Niklas ei osaa päättää ottaisko Hannan vaiko Elinan. Nai sitten Hannan ja bylsii Elinaa. No äiti Leocadia sen määrää, vaikka ryppynenä löyhäsprigi Agostin ja botoxattu Mersu koittaa vehkeillä. Comic reliefinä toimii keittiöhenkilökunta ja hukkapätkä pehtoori. Sen ainokainen poika Jeesus on enimmäxeen rojollaan sängyllä tai Mersun alla.
xxx/ellauri057.html on line 1417: Vaaskivi tahtoi nähdä paljon palmuja. Ei ottanut Elinaa mukaan Italiaan. Ne oli menneet naimiaisiin 1937, kai ne oli jo kyllästyneet toistensa naamoihin. Münchenissä Tatu hukkasi hattunsa. Hän ei ollut tottunut koskaan suoriutumaan käytännöllisistä asioista ilman naisomaistensa apua. Veneziassa tarjottiin ihmeellisen värisiä kalaruokia (kalasta ei Tatu pitänyt, minkään värisestä). Elina kai tuli sittenkin perässä. Firenze ja Rooma oli hienoja. Taorminassakin kävivät, niinkuin mekin. Maxuttomaan rantaan lasinsirpaleisiin astumaan. Sinne oli Empedokles pudottanut tohvelinsa...
xxx/ellauri057.html on line 1431: Tatun Charlotte Lönnqvist oli Lyyli-täti. Lyyli Niskanen. Lyylillä oli kylmä puuhuvila Oulun Hietasaaressa, jossa nyt on se Tatun puumuistomerkkikin. Siellä Tatu kyyhötti ja kynä sauhusi. Kustantajat antoi täppäländeriä, Elina Vaaralta sai muusia. (Mix mä jotenkin aina ajattelen Silja Huttusta kun ajattelen Elinaa? Onx niissä jotain samaa ehkä?) Elina ja Mara ovat sensuroineet kirjeitä. Axel von Fersenin izesensuroimat kohdat sen Marie Antoinettelle kirjoittamista kirjeistä on saatu luetuxi röntgenillä. Selvis että 2 Marin 4:stä lapsesta oli Axelin pussista.
xxx/ellauri057.html on line 1451: Elinaa kismitti kun joku oli sanonut Tatusta ettei se ollut vapautunut henki. Ehkä ei, ei ollut Tatusta arimatialainenkaan. Kuka niin? Kai se Jooseppi joka lainas hautaluolaa Jepelle. Sepä se. Arimatiaa ei edes ole. Uikipedian mukaan Joose ize haudattiin Glastonburyyn. Tatukin meinaa eze olis jostain pohjosesta. Ehkä Oulusta. Silmät kuitenkin on mulperin väriset. Siis punaruskeat.
4