ellauri052.html on line 317: Coleridgen pääteokset ovat runoelmat Christabel ja The ancient mariner. Tän mä muistan Aku Ankasta: Kuoleman peikko mun hyytävi veren. Ammuin nuolen ilmoihin albatrossia mä haavoitin. Aku veisaa kyynelet silmistä roiskuen. Kenenkäs runo oli se Enoch Arden joka mainittiin Poirotissa? Ai niin se oli se Tennysonin tylsimys. Lisäksi on hänen runotuotteistaan mainittava romanssi "Genevieve", rajun ylevä rapsodia "Fire, famine and slaughter" ja draama Remorse. Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juvenile poems, Sibylline leaves ja Miscellanous poems. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Coleridge tutki saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi.
ellauri061.html on line 1044: Kirjailija, äiti ja puoliso Kati Tervo valmistautuu päästämään irti ainokaisestaan ja elämään jälleen kaksin puolisonsa Jari Tervon kanssa. Elämään mahtuu taas vanhoja harrastuksia, mökkierotiikkaa (rakas on rakas kaikkine läskeineen ja poimuineen)– ja ehkä myös uusi perheenjäsen, kiinalainen tyttö, tai koira. Vaikka Jarza ei kyllä tykkää ulkoiluttamisesta. Kiinalaisisista tytöistä se kyllä pitää kovasti! (No, puoliveteisesti.)
ellauri074.html on line 437: katoavaa. Elämään saa mieltä kun harrastaa pyhistelyä ja rituaaleja jotka vahvistavat
ellauri389.html on line 127: Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juveniileja runoja, Sibylline lähtee ja Sekalaisia säkeitä. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Siinä Coleridge ehdottaa, että hän "ei nauttinut poikamäisestä urheilusta", vaan sen sijaan luki "lakanan alla ja pelasi itsellään".
xxx/ellauri027.html on line 500: Merkittävä tekijä Esa Saariseen liittyen on nimenomaan vahvuuksien kieli. Hän on kehittänyt sanastoa, joka synnyttää osallistujissa elämän- ja tulevaisuususkon tuntemusta. Kielellinen mielikuvitus on Esa Saarisen tavaramerkki. Elämään ovat jääneet latistuksen mankelit, ylä- ja alarekisterit, huikeudet, maagisuudet ja muut saarismaisuudet. Tuskin muuta edes tarvitaan hyvään elämään.
xxx/ellauri087.html on line 635: Nykyisessä Sipoon-kodissa isä on läsnä kehnoissa mutta dramaattisissa öljymaalauksissa. Ne eivät menneet kaupaxi edes Hietaniemen torilla. Muutenkaan 50-luvulla rakennetun omakotitalon sisustus ei kerskaile. Televisio ja liesi ovat 70-luvulta. Ajalta, jolloin kodinkoneet ja stalinistit tehtiin kestämään. Saman aikakauden aatteet ovat saaneet kovempaa kyytiä. – Olimme tietysti aika naiiveja, kun uskoimme, että kaiken voi muuttaa, Yrjö myöntää. Idealisteja. Vapaassa kokeilukoulussa oli mukana monia myöhemmin näkyviä vaikuttajia, kuten Vappu Taipale ja Claes Andersson. Nekin ovat vainajia jo. Lopullisesti idea sammahti peruskoulun perustamiseen 1972. Elämään jäi vain päiväkoti Pakilan Lastenpaikka, jossa lapset yhä osallistuvat päivittäisiin työtehtäviin yhdessä aikuisten kanssa, sekä Hesperian sairaala, jossa vieläkin vaalitaan Vygotskyn ja Esa Sariolan muistoa.
xxx/ellauri175.html on line 588: Mutta ei! ne muut naiselliset ilmeet, jotka nukkuvat sisälläni, - älä herätä niitä. Vihaan niitä vähän. Älä koske tähän tappavaan hedelmään tässä puutarhassa! Älä vitussa koita bylsiä mua, älä edes kädellä koita sieltä! Hämmästyisit silti – ja minä olen vielä niin pieni, että hämmästys hämärtää olemukseni ja peittää sen! Mitä haluat! Elämääni mahtuu edelleen vähemmän kuin elävien.
xxx/ellauri295.html on line 465: Poudan ja perunankukkien alkuasetelma ei ole erityisen jännittävä, ja kokonaisen sarjan avausosaksi se on läpeensä yllätyksetön. Vastakkainasettelu kaupunkilaiselämän ja maaseudun välillä on räikeä. Maaseudun ihmiset ovat käytännössä kaikkea sitä, mitä kaupunkilaiset eivät ole: lämpimiä, toisista aidosti välittäviä ja työteliäitä. Elämään kuuluu rehellinen, käsillä tehtävä työ, jonka merkitystä kaupunkilaiset eivät voi koskaan ymmärtää. Lähimpänä totuutta ihminen on, kun hän katsoo hikisenä kädet pakottaen työnsä jälkeä käännettyään tuntikaupalla kasvimaata.
8