ellauri049.html on line 386: Suomentajana Sarkia oli menestyksekäs, ja eritoten hänen käännöksensä Arthur Rimbaud’n runosta Le Bateau Ivre eli ”Humaltunut venhe” saavutti jakamattoman tunnustuksen ja suuren suosion (lähde?). Teoksen ovat kääntäneet myös Tuomas Anhava nimellä ”Juopunut pursi” sekä Einari Aaltonen nimellä ”Känninen paatti”. Kuitenkin Sarkia saavutti runon oikean rytmin, saman jolla vene heilahtelee aalloilla kuin juopunut ikään (lähde?).Munkin pitäs yrittää, mikähän nimexi? Päihtynyt alus? Sitä ei ole vielä käytetty. Ei, siitä tuli Ruozinlautalla.
ellauri049.html on line 639: Mallarmén tunnetuimpia teoksia ovat Faunin iltapäivä (1876, suom. Einari Aaltonen (2006), Divagations (Harhautumia, 1897) ja Un coup de dés jamais n’abolira le hasard (Yksi nopanheitto ei milloinkaan poista sattumaa, 1897) sekä postuumisti ilmestynyt Igitur (1925). Mallarmélla oli vaimo ja 2 lasta. Mitähän sen vaimo tykkäsi tosta faunirunosta. No ehkä sillä oli oma rölli vaatekaapissa.
ellauri058.html on line 514: Perza Lässylän sotaromaani Kerron päin mäntyä on veretön kuin Perza ize. Paljon on seliseliä, könpelöitä lauseita. Kaikki selitetään rakkaalle lukijalle, neuvoja satelee neuvottomalle, hyvä ettei jää mikään epäselväxi. Einarin ahterissa käy kylmiä ja kuumia aaltoja. Einar sairastuu epsanjantautiin nääs. Einarin Elsa-vainajalle puikkaamalla Taimilla on jo 2-vuotiaana sirot sääret. Miehiltä käy lastenteko liukkaasti. Satamien tytöt ovat pehmeitä ja kuumia. Liha liikahtaa. Lindroos kuluu pönttöuunin kyljessä kuin talvitakki. Elsa saa Einarilta toisen tartunnan. Ei pääse teholle vaan ottaakin ja kuolee siihen. Taimi jää isosisko Ainolle. Pastori Viksund köhii hihaansa. Perza pelkää vähän kärpäsiä.
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri066.html on line 57: Keke tykkäs Einari Vuorelasta, Uuno Kailaasta ja Yrjö Gustafssonista. Yrjö hukkui Seineen, Uuno kuoli etelässä. Einari oli kiltti setämies.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 63: Vuorelan runoudelle oli tyypillistä kansanlaulunomaisuus. Hänen runoissaan palvotaan jylhiä korpimaisemia ja niissä on voimallinen luontoyhteys. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti vuosina 1921, 1934 ja 1937 sekä kerran Aleksis Kiven palkinnon ja Eino Leinon palkinnon. Suomalaisuuden Liiton Johannes Linnankosken palkinto Vuorelalle myönnettiin 1944. Keuruulla on jaettu vuodesta 1997 lähtien Einari Vuorela -runopalkintoa. Myös Vuorelan runoilijakoti sijaitsee Keuruulla.
ellauri066.html on line 65: Lauluja Vuorelan teksteihin ovat säveltäneet muiden muassa Joonas Kokkonen, isäni Toni Erdmann ja muumiääni Samuli Edelmann. Vuorela on tehnyt tekstin Multian kotiseutulauluun, Multian lauluun, jonka on säveltänyt Juhani Pohjanmies. Juhani Pohjanmiehen (1893 -1952) vuonna 1921 säveltämä "Multian laulu", jonka sanat ovat Einarin Vuorelan käsialaa, löytyy nuottijulkaisuna Lahden ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Voit tiedustella omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata nuotti kaukolainaan. Muualta laulun sanoja ei valitettavasti näytä löytyvän. Sic transit multiaisen kunnia.
ellauri066.html on line 71: Einari Vuorela
ellauri066.html on line 73: Unohdettu? Olin kyllä hänet unohtanut, kunnes lällyn Markku Envallin esseekokoelma Henkiinjäämisen suunnitelma muistutti Einari Vuorelasta (1889-1972). Envall totesi, että jos Vuorela olisi elänyt kymmenen vuotta kauemmin, hänestä olisi voinut tulla vihreän liikkeen hovirunoilija. Jos hän olisi elänyt 20 vuotta kauemmin, hänet olisi unohdettu uudestaan.
ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri172.html on line 763: Le roi Knut II de Danemark impose alors comme roi son fils Sven Knutsson qui promulgue des lois danoises jugées inacceptables par les Norvégiens. Rapidement les nobles menés par Einar Tambarskjelve et les populations découvrent alors a posteriori la sainteté d'Olaf.
ellauri308.html on line 271: Ville oli vaurastuneen kyläräätälin äiditön poika jonka lukuaineiden keskiarvo oli 9,2. Isä teki pankrotin ja kuoli. Wille oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa. Oton 1. vaimo Saima oli sitä 8v vanhempi. Lanko Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta) oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Syksyllä 1900 hän kirjautui Helsingin yliopistoon valiten pääaineikseen filosofian, estetiikan ja taidehistorian. Oton ja Saiman esikoistytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mikä johti yliopisto-opintojen katkeamiseen. Siitä huolimatta, että Dalhströmit avustivat taloudellisesti nuorta paria, heidän toimeentulonsa ei ollut kehuttava. Aino-tytär kuoli vuonna 1903, jolloin isänmaallisen maaseudun puolustajan, Jumalaa pelkävään vanhasuomalaisen Kuusisen usko alkoi horjua ja sosialismi otti hänen elämässään uskonnon paikan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.
ellauri333.html on line 281: Einár, oikealta nimeltään Nils Kurt Erik Einar Grönberg (5. syyskuuta 2002 Tukholma, Ruotsi – 21. lokakuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen rap-artisti. Hänen ensimmäistä singleään ”Gucci/Duckar Popo” striimattiin Spotifyssa yli miljoona kertaa. Einár ammuttiin Tukholman Hammarby sjöstadissa 21. lokakuuta 2021 vuosi senjälkeen kun vastapuolen jengi oli napannut ja raiskannut Einarin.
ellauri333.html on line 285: Ruotsissa suursuosioon noussut gangsta rap -artisti Einár ammuttiin kuoliaaksi lokakuussa vuonna 2021. Rikollisjärjestöihin yhdistetyn artistin oli tarkoitus todistaa oikeudessa Vårbynätverketiä vastaan. Ei olis kannattanut Einarin rällättää gangsta rappia.


ellauri333.html on line 290:

Vem är - förlåt var - Ejnar egentligen? Ja, vem vet, och vem bryr sig egentligen. Einarin epätoivosta ne rapisevat.

xxx/ellauri057.html on line 236: Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
xxx/ellauri057.html on line 238: Hilja ja Einar elivät ulkomailla yhdessä viisi kuukautta maljaillen eri puolilla Eurooppaa. Matkalla Hiljan ja Einarin elämistä rajoitti rahapula, eikä matka ollut kovin onnistunut. Hilja merkitsi Einarille paljon: hän oli tälle samalla rakastajatar, äiti ja kumppani.
xxx/ellauri057.html on line 240: Einar vaikutti myös Hiljan tuotantoon. Hiljan ja Einarin suhde muuttui vähitellen ystävyydeksi, eikä heidän välejään katkaisseet avioliitot. Hiljaa käsitteli rajua ja kipeää suhdettaan Einariin muutamissa novelleissaan, Inari-romaanissaan ja runokokoelmassaan Iltakellot. Hilja oli Einarin tukena kuolemaan asti ja hoiti muun muassa Einarin raha-asioita.
xxx/ellauri057.html on line 242: Kun Einar kuoli vuonna 1926, Hilja alkoi kirjoittaa hänestä elämäkertaa. Alun perin elämäkerran oli tarkoitus valmistua jo seuraavana vuonna, mutta se ilmestyi lopulta vasta vuonna 1932. Hilja on jäänyt Einarin varjoon, vaikka Einar ei edes vähätellyt Hiljan merkitystä. Hiljan tuotanto ja persoona ovat kuitenkin aina saaneet vähemmän huomiota kuin Einarin. Niin aina.
xxx/ellauri057.html on line 244: Hilja solmi toisen avioliittonsa Madetojan Leevin (1887-1947) kanssa. Leevi oli komea mutta pöljä, lestadiolaisesta kodista. Hilja ja Leevi tutustuivat Einarin kautta, kun Leevi sävelsi musiikkia Einarin epäonnistuneisiin näytelmiin. Einar oli 4v vanhempi, Leevi 5v nuorempi, lahjakas nuori säveltäjä. Tuttavuus syveni vähitellen rakkaudeksi. Pari kuulutettiin kolmasti avioliittoon vuonna 1913, ja he ilmoittivat kaikille olevansa naimisissa. Todellisuudessa Hilja ja Leevi vihittiin vasta vuonna 1918. Avioliitto jäi lapsettomaksi, vaikka he toivoivat lasta. He pysyivät yhdessä aina Leevin kuolemaan asti, mutta avioliittoa varjostivat riidat ja kummankin alkoholiongelmat.
xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
xxx/ellauri057.html on line 383: Mä Einarta räimin hammasta purren.
xxx/ellauri057.html on line 465: Nyt auta, Einari, hetki on ankee!
xxx/ellauri057.html on line 487: Näytätkö kuinka on Einarin häntä jäykkänä pitkä,
xxx/ellauri057.html on line 506: taas nostan Einarin väsyneen pään…
xxx/ellauri057.html on line 688: Samansävyinen vaaleenpunuri lipilaari Einar oli kuin Toope Sillanpää. Paljastaa oikeen talonpoikaisen karvansa Vanhassa papissa. Leino maalaa lavean kuvan hämäläisestä pappilayhteisöstä, joka joutuu punaisten ”kadun rääsyläisten” ja ”esikaupunkien eläinkansan” piinaamaksi. Valkoisten sankariensa ”itseuhria” hän kuvasi runoelmassaan runebergiläiseen tyyliin voimakkaasti ihannoiden.
xxx/ellauri057.html on line 763: Einari Epätoivosta ne kertovat.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri130.html on line 757: Kukkaportin avaan suljen. Puu on ystäväni hymyhuuli. Enhän toki itke ihanasti maassa.Einari VuorelaMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 760: Tohon Einarin karamelliin loppui tämä osasto. Tommilla on iso kasa julkkisten viimeisiä sanoja. Nehän ei ole mitään aforismeja, eikä ne ole mitenkään vaikuttavia, pikemminkin naurettavia. Ne antaa vaikutelman että kuolemassa ei ole mitään suurta eikä jaloa, se on vaan hölmön toikkaroinnin päätöshölmöys. Tää on ehkä suurin ero Vaakun ja Tommin approacheissa. Vaakku panostaa enemmän taiteelliseen vaikutelmaan naama peruslukemilla, Tommilla on enimmäxeen kieli poskessa. Sen dundeelliset pätkät on vaan mainostaukoja julkimoiden tositeeveen välissä. Noi epigrammit hautakivillä on aivan ilmeisesti feikkejä. Vaakku käsittelee asioita ikuisuuden näkökulmasta kuten Spinoza, Hannu antaa vainajille lyhytnäköisemmin mutta trendaavammin Andy Warholin varttitunnin tai vielä vähemmän, kultakalan 8 sek.
xxx/ellauri178.html on line 109: Snorrin mielestä niissä mentiin liian pitkälle. Snorri draws the line at mixed metaphor, which he terms nykrat "nykrätty, made monstrous" (Snorri Sturluson: Háttatal 6), and his nephew called the practice löstr "a fault" (Óláfr hvítaskáld: Third Grammatical Treatise 80). In spite of this, it seems that "many poets did not object to and some must have preferred baroque juxtapositions of unlike kennings and neutral or incongruous verbs in their verses" (Foote & Wilson (1970), p. 332). E.g. heyr jarl Kvasis dreyra "listen, earl, to Kvasir's blood (=poetry)" (Einarr skálaglamm: Vellekla 1). Niin aina.
xxx/ellauri201.html on line 224: Born Bergliot Ibsen, Bjørn Bjørnson, Erling Bjørnson, Dagny Bjørnson Sautreau, Einar Bjørnson
xxx/ellauri239.html on line 385: Spurgu Einar oli ollut hyvä poliisi kunnes nirhasi jonkun tyypin virantoimituxessa, mutta sen aapinen oli kehno. Poliisixi ei tarvita kummoisiakaan lahjoja. Rikoxet kun tehdään matelijanaivoilla. Raha sexi ja kosto. Eliskä EFK. Einarillakin on vino suu. Niin varmaan tässä kirjassa vähän kaikilla.
xxx/ellauri239.html on line 455: Mutta hetkinen pääseekö Selma sittenkään jouluxi Öky-Janin pukille? Ei hyvältä näytä, Selma ostaa murjuunsa Claes Ohlssonilta muovikuusen ja töllöttää Jania vaan telkasta. Jani ei ole vielä päättänyt: "Asiaa ratkomaan pitää asettaa ylimääräinen hiihtoneuvosto", Jani sanoo ruudussa päättäväisesti. Vaan eikö mitä kohta soi Selman murjun ovikello ja Jan työntyy sisälle kyrpä kitkerästi käryten! Väärin väärin. Eise tullut kuin vaan moikkaamaan. Selma viettää joulun spurgu-Einarin ja ananaspizzan seurassa.
35