ellauri001.html on line 2232: Ehkä El Zorron suosimasssa iässä:

ellauri001.html on line 2486: Ei pie sekottaa pitkänhuiskeaan runoilijaan John Byromiin ämmällä 18.vuosisadan vaihteessa, joka kexi (jonkun) pikakirjoituxen, hauskan joululaulun "Christians awake salute the happy mom" sekä Tweedledum ja Tweedledee aiheisen epigrammin Händelistä ja Bononcinista (meinasin sanoa kuin Lea että no Berlusconi tietysti). Ehkä palaan siihen jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri002.html on line 1664: Vähemmän ehkä ihmeellistä (don Jaimen tuntien) on että olen tyystin unohtanut nimet, vaikka naamat palaavat joskus muistiin. Mikä oli sen mustanharmaapartaisen hipin nimi, entä sen kolhohkon mutta äidillisen intiaaninnäköisen vaimon? Se toinen isoleukainen pitkälettinen intiaani, ehkä lanko? Entä se all-american piikalikka? Senkin nimi on unohtunut. Tapasin sen vuosia myöhemmin joskus uudestaan. Se suuttui, luuli että teen pilkkaa sen new age uskosta. Ehkä teinkin. Ihmisiltä, jotka ovat löytäneet itsensä, ei saa kysyä mitä löytyi.
ellauri003.html on line 428: vai satoiko? Ehkä vähän kumpaakin,

ellauri003.html on line 650: Ruoan jälkeen hienot huokasivat ja vapautuneesti piereskelivät omaan tahtiin ruokapöydässä. Pidätys on epäterveellistä, sanoi Jaakoppi. Ehkä sinusta, teki meidän mieli sanoa, ei meistä. Jaakobin ei tarvinnut ruokapöydän alla yöpyä. Siellä kiinattiin me kolme viikkoa. Tuli pöydän jalat ja kaverien puupat aika tutuksi.
ellauri004.html on line 1386: Tai sit on säädyt joilla ei ole kilpailua, ne on eri dimensioilla kuin lihan kasvis ja raadonsyöjät, linnut, kalat ja madot. Ehkä vielä muodostavat ravintoketjun, hierarkian jossa katotaan vaan yhteen suuntaan, alaspäin. Taikka ravintoverkon, suunnatun syklin: madothan lopulta syövät kaikki muut.
ellauri004.html on line 1802: Ehkä ei muuta tarvitakaan

ellauri006.html on line 1375: Taidatko ajaa jalopeuralle saaliinsa? Ja rawita nuoret jalopeurat? Helppo, niistä taitaa enemmistö olla eläintarhoissa, loput on ammuttu ja syöty, tai ripustettu seinälle. Kuka walmistaa kaarneelle ruuan? Taas termiittiapinat, niiden roskixista ne ryöstää nakkeja. Tiedätkö koska mezäwuohet poikiwat, tahi oletko hawainnut peurain synnytyskipuja? Tottakai, luontovideoista ne voi kattoa, tai netistä. Mut nää ihmeellinen luonto-kysymyxet on enempi retorisia. Yxisarwisen valjastus jää auki, se on yhtä sadunomainen kuin ize jehowa. Kummastakaan ei ole varmaa ewidenssiä. Ehkä ne on sama asia? Yxisarvinen tuikkaa jalkoväliin kaxisarvista. Sarviaisen salaisuus, laivalastillinen malspiikkia.
ellauri006.html on line 1389: No jopia se pelottaa, jopi kauhistuu, ja katuu puheitaan. Se tuhisee nyt tomussa, ja pyytää lisäinfoa. Elifas et co. saa ansaitusti tuulispäältä satikutia. Vähän hämäräxi jää, mitä ne sanoi väärin. Ehkä ne vaan ei työntäneet kärsää tomuun yhtä syvälle kun Jopi, ei tehneet yhtä perusteellista jopia. Rangaistuxexi ne saa uhrata seizemän mullia ja saman werran oinaita, ja suosikkipoika jopi saa ne grillata (plus parhaat palat).
ellauri008.html on line 196: Ehkä se siitä. Kuha ei vaan kuolisi

ellauri008.html on line 2146: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri008.html on line 2165: Utilitarismi on kuin valistunut diktatuuri, se toimii ehkä ideaalimaailmassa, ei tässä. Tässähän ei toimi mikään, tää on ihan paska maailma. Ehkä susta, myhäilee Darwin, älä sure, ota palkinto. Musta tää toimii ihan kivasti. Ei niinkun suunnittelin, koska mä en suunnittele mitään. Se vaan tulee, ja sitten se menee.
ellauri009.html on line 252: Keskiluokka nous Kreikassa, sit Englannissa. Keskiluokka on liikkeessä, hoitaa liikeasioita. Rikastuvia, nousukkaita, liberaaleja. Laissez faire. Älykköjä, ansaizevat oveluudella. Jutkut kexi uskonnon vuohipaimenina mut myi sen NT-version maailmalle kauppiaina. Onx kauppiaat koskaan tehny uskontoo? Ehkä alussa, mut sitten kun se menestyy, uskonto päätyy herran haltuun. Valtauskonnoilla pysytetään kansa paikallaan, ei liikkessä. Kauppiaan on jumala kyltymätön mammona. Liha liikkuu, liikkuu raha.
ellauri009.html on line 893: Kun tein toiminnan mallia yhdistämällä peliteoriaa ja modaalilogiikan malliteoriaa joskus kolmikymppisenä, tuli uskon ja toivon eroxi tämä: rationaalinen pelaaja uskoo sen mikä seuraa pelin ratkaisusta, niissä tulevaisuuxissa missä kaikki pelaajat noudattavat optimistrategioitansa. Se toivoo sitä, mikä toteutuu sen omissa optimaalisissa lopputulemissa. Jos vaikka joku toinen mokaisi, tai jos sattumalla olisi sormensa pelissä, niin toive voisi toteutua, vaikkei se ehkä ole todennäköistä. Mut niin kauan kuin ei ole hengityskoneessa eikä intuboitvava, on toivoa. Ja ehkä sittenkin! Ehkä vainajallakin on toivoa, niin ainakin toivovat ne joilla riittää siihen uskoa. Siis tahtoa uskoa.
ellauri009.html on line 1788: Tätä olen usein miettinyt: miten sopii yhteen lämpökuolema ja elämä, entropian laki ja kasvuräjähdys? Toinen vähentää eroja, toinen lisää? Vai lisääkö? Ehkä me ollaan vaan paikallisia eetteripyörteitä. Aurinko on kuuma, avaruus kylmä, me siltä väliltä. Oisko tää paakkuuntuminen vaan paikallinen välivaihe globaalissa tasoittumisessa? Vähänniinkun Suomi viilenee koska maapallo kuumenee? Singulariteettipuuro silottuu pipunoiden kautta? Maailmankaikkeus jäähtyessään kuplii, kuplat kasvaa ennenkuin plätsähtää ja lässähtää.
ellauri011.html on line 709: sit saarnaajat niinkuin Johansson, evankelistat hännänhuippuna aliupseereina ja sisäänheittäjinä. Oliko Emil Korjus evankelista? Se korjasi Rauhiksen puuhellan, se oli muurari. Laittoi sinne tiilenpuolikkaan. Ehkä se oli voimankäyttöä. Ainakin sillä oli hyvää tietoa. Elämän puusta pudonnutta.
ellauri011.html on line 1109: Mut jepellähän ON mielestään hyvä selitys, jonka se sanoo seuraavassa suunavauxessa: vain jumala on hyvä. Eli jos mä oon hyvä, niinkuin sä osuvasti just sanoit, niin mä oon jumala. No tarkkaan ottaen oikeastaan mä oon vaan jahve junior, superman tattoon poika, mut mä ja mun iskä (ja pyhis kolmantena) ollaan tavallaan samixia. Vaikea selittää, mut niin se on. Ehkä jeppe sai tän idixen just tässä. Nerokasta. Samanlainen retorinen trikki oli sen "sinäpä sen sanoit", ylipapille ja juuttaalle. Niinpä. Leukavasti laukaistu. Se osas nää. Dialogipelimies.
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri012.html on line 488: Ehkäpä se oli vähän häiriintynyt.

ellauri014.html on line 521: Alaviitteessä R. väittää että Platon on rakastavaisten filosofi, muut ei voi sitä sietää. Hmh. Miten niin sehän oli homo? Aika sietämätön selittäjä Plato on, ja huumoriton myös. Ei se sietänyt runouttakaan. Mut niin on Rusakkokin, naurattaa enintään tahatta, kuten lajitoverinsa Kani. Ehkä rakkaus on vähän niinkuin uskonto, liian vakava asia naurettavaksi, niille jotka on jo uskossa. Idealisti ei voi sietää realistia, eikä toisinpäin.
ellauri014.html on line 755: Alaviitteessä JJ oudosti vittuilee vielä Clairelle, omalle kexinnölleen, et se on moukkamainen sveizitär, joka tahkoo vizejä ihan vaan saadaxensa läpyjä. R. ei ole mikään keveen tyylin ystävä. Syvällä se ui syntilastissa. Cunnon Calvinisti happamessa ranskankermakastikkeessa. Ehkä se Clairen kautta kuittailee joillekin tutuille, niille jotka nauroi sille eikä antaneet.
ellauri014.html on line 793: Ja hyvin pysyy Julkun väki jöössä tansseissakin, eivät ota asiattomia vapauxia, ei keuli rinnalle, vaan heti hövelisti tottelee kun julle napsauttelee sormia. Ehkä se myös laulaa huonosti saksaksi joskus (tai useinkin), niinkuin venäläinen varieteeyrittäjä La Republicassa.
ellauri014.html on line 878: Onnex onnex se on sveiziläinen. Sveizissä ja Norjassa on naisilla paras olla, kertoo tutkimus. Ehkä ei ihan tasa-arvoista, mutta rikkain elämä. Näistä maista ei puutu massia eikä maahanmuuttajat ole röyhkeitä.
ellauri014.html on line 1589:

Mut tää voi teidät kyllä yllättää (sanon kuin Matti Vanhanen tv-showssa): sehän oli hittovie homppeli! No so what, niinhän näyttää olevan suurin piirtein puolet kaikista nimekkäistä artisteista. Ehkä ei voi edes tulla nimekkääksi artistiksi ellei sitä kokeile. Voivoi. Multa on jo mennyt mahixet. Ellei sitten riitä vaan tarjota takapuolta pystyvämmille. Jos sillä pääsis edes puolijulkkikseksi.
ellauri015.html on line 32: Miten minä opin estetiikan? Esteettisen arvostelun omaksuminen käy osittain tiedostamatta. Jonkinlaisia heräämisen hetkiä voidaan erikseen mainita. Milloin opin uskonnon, en voi myöskään täsmälleen kuvailla. Ehkä väärän ja oikean, hyvän ja pahan oppii selkeämmin: kun pieneltä lapselta toinen lapsi ryöstää lelun, se on paha ja väärin. Toisen lapsen mielestä se on kaunista.
ellauri015.html on line 103: Ehkä kolkkaa tasaisemmin, mutta voishan argumentoida että toi ilmes-tymisen sananloppuinen trioli just tekee ilmaisusta vekkulin?
ellauri015.html on line 510: Vanha pastori vetosi tilastoihin joiden mukaan aviottomia lapsia ei syntynyt sodan jälkeen enempää kuin ennen sotaa. Ehkä ei, nurisee nuorempi, mutta samoista tilastoista ilmenee tarkemmin lukiessa huolestuttava demokratisoituminen. Ennen sotia aviottomia lapsia tuli käytännössä vaan rupusakille, nyt on herrasväen osuus jo yli kolmannes! Ja pornografisia lehtiä ostaa ja lukee eniten ylioppilaat! Varmaan teologian ylioppilaita enin osa. Eikö past. Raivio ole lukenut Matt. 5:28-30? Joka katsoo nakukuvia on käytännössä vetänyt jo käteen. Ainakin periaatteessa, ja nuori pastori on periaatteen mies. Se ei vilkaisekaan niitä kuvia, etenkään niitä keskiaukeamia, ne on hirveen koukuttavia.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri016.html on line 687: Ostaisitko tältä mieheltä kierrätetyn dieselauton? Ehkä ostaisinkin.

ellauri017.html on line 475: Petos ainakin on mukana. Enneagrammin numeroiden summa olis 45. Suunnilleen sen ikäisena se alkoi menestyä huuhailulla. Paizi se valehteli ikänsä suuremmaxi, vaikuttaaxeen viisaammalta. Ehkä sit 42. Tai täysi kymppi.
ellauri017.html on line 684: Ei ollut Elisalla paljon huumorintajua. Tai sitten aika omituinen sellainen. Ehkä suolavesi nosti verenpainetta. No, kalju on monelle julkkixelle arka paikka, ota vaikka Pekkarinen. Mut oishan se voinut käyttää tupeeta tai hattua. Siis Elisa.
ellauri017.html on line 1156: Hyvä kysymys. Ehkä Petri Puovola saa nyt päälleen sen kiven, jota vieritti toisten päälle. Kiven alta se on ryöminytkin, senkin siira.
ellauri017.html on line 1295: HAHAA!!! ja HOHOO!!! kaikui autossa. Jöns vielä pahensi asiaa sanomalla et Miisun yritys on kuin pissis herneitä. Vitun noloa. Ehkä tällästen kokemusten takia musta tuli lindkvisti. Ei sentään psykiatria.
ellauri017.html on line 1303: Oireellista, että mulla on vaikka kuinka paljon noloja muistoja, mutten muista milloin oisin jotain hävennyt. Hyi häpeä! sanottiin kyllä, mutten silti hävennyt. Ehkä sisäistetty herruus hävis muutaman vääryydexi koetun selkäsaunan mukana. Kaikkein ällöintä oli pyytää joltakulta jotain anteexi siihen pakotettuna. Herruus ulkoistettiin meillä aika tehokkaasti.
ellauri018.html on line 617: Noin 5% raiskaajista saa nykyisin lapsen alulle. Ehkäisyä käyttää nykyään noin puolet naimaikäisistä naisista. Raiskaajien runkku on sitäpaizi huonontunut kovasti.
ellauri019.html on line 236:

Melko perinteistä Judentumia. Alkupää on naisen valitusta, loppu miekkosen. Hepreassa sen näkee muodoista. No muodoista sen näkee muutenkin. Ehkä alkupään runot on Neiti Näpsältä.
ellauri019.html on line 548: Jarmo on entinen vartiointiliikkeen vartija, joka pankkikriisin aattona sai potkut ensin vaimolta, sitten vartiointiliikkeestä. Lähetettiin pakkohoitoon Peijakseen, nousi kuolleista kolmantena päivänä, ja on siitä saakka saarnannut ja profetioinut netissä, istuu Ison Persun oikealla puolella. Yhdennäköisyys raamatun profeettoihin on hämmästyttävä, ja sanomakin lähes sama. Taitaa Jarmossa olla aika paljon apinoijaa, tai sitten juuri tälläinen hulluus on kaikille apinoille yhteistä. Seija pelkää et se on tarttunut jo muhunkin. Ehkä. Ehkä ei.
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 432: Iines alkaa näyttää bisneskynsiä. Akua ei parane neuvoa, muut neuvot kuin "hyvin päätelty Robin" ja "ihan timangia" saa sen takuuvarmasti pahalle päälle. Iines päättää myydä hiihtomajan ja ostaa oman hotlan Nykistä. Hei me lennetään, mennään kuin puhalletut kumilelut Akun privaatilla jumbojetillä. Carter tarjoilee. Sillä on vaan yxi nimi kuin koiralla, se on vaan "Carter nouda" ja "Carter ota luu, hyvä poika". Iines narisuttaa Pyhän Laurin mukavia nahkahousuja koneen nahkapenkillä. Aku röhnöttää toisella laverilla rypistellen jonkun toisen hemmon puvunhousuja, paiskien aivotyötä Eero Asserin paidanhihat käärittynä. Minnehän ne on hukannu taas omat kuteensa? Ehkä Carter on pureskellut ne pilalle kuin Kaxen.
ellauri020.html on line 479: Oiskohan tää ilta nyt apinamaisen naisen maisen onnen huipennus: Iinexen gaala on jymymenestys, se kerää pikku katupojille puolitoista miljoonaa. (Hyttysenpaska meressä, jenkeissä on miljoonia kodittomia. Maxaisivat rikkaat veroja eikä vitun gaalailtoja.) Eikä siinä kaikki, Akukin on hirmu tyytyväinen ja komeasti pukeutunut Armanilta lainaamaansa tuxedoon, ja kun ne tanssahtelee kahdestaan, kaikki muut kazoo ja ajattelee, niinkuin ne izekin: Aku on illan komein mies, nuori, rikas komea, käsittämättömän menestyvä, mikä tarkoittaa että se tekee ainoastaan rahakkaita bisnesdiilejä. Sillä on Midaan kosketus, ja sitä lyytä Kulta-Katriina on yhtä kultainen, siitä tykkää jopa toiset naisetkin. Se on kaunein nainen täällä, ja Aku on komein mies, ja älykkäin. Mitäs sitä voi enää lisää toivoa. Paitsi vielä lisää rahaa tietysti, ja lapsia, joita ei vaan ala kuulua. Ehkä vika onkin Akussa, se saattaa olla tuhkamuna. Tai se on muuttanut Iinexen munasarjat kullaxi.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri021.html on line 369: Ehkä kazotaan joku leffa.
ellauri021.html on line 489: Ehkä on, ehkä ei. Mut mun miälestä

ellauri022.html on line 238: Nyt seuraa ihan perinteistä conduct kirja tavaraa. Kirkkoisä Akun ja uuden Heloisen nazitouhua, hyvä emäntä ja hyvä palvelija potaskaa. Ehkä palkoistakaan ei tarvis aina tinkiä?
ellauri022.html on line 445: niin Inga Sulinista. Ehkä se oli vähän kuin Margit Spranger nuorena.

ellauri022.html on line 613: Larsin isä Olaf oli kiltti ja seurallinen. Vanhuxena yskinäinen. Ehkä on parempi kun ei ole niin seurallinen, ei sitten ole vanhanakaan niin yxinäinen. Viihtyy izexeen.
ellauri022.html on line 895: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
ellauri022.html on line 928: Tulee mieleen Petsku ja mantelipussi, joka näytti siltä että siitä on syöty, ja isin ja minin tiukka komennus Petskulle: - Tunnusta! - Tunnustan. - Siis otit mantelit? - En. Ize asiassa mä oli kurkistanut mantelipussiin, en kyllä ottanut. En tosin muista tapausta henk.koht. Ehkä otinkin. En tunnusta.
ellauri023.html on line 27: Ruozinnoxesta Den moderlöse Olavi on painos loppu. Se kuitenkin muistuttaa, että Olavi oli vaan puolixi orpo, olihan sillä isä elossa. Ja paha äitipuoli. Wilho Pylkkäsen tarina sukupuolenvaihdoxella. Alkuperäisteosta on 1 kpl SKS:n kirjaston varastossa. Ei ihan Ivana Trump-luokan bestselleri, tai Raamatun. Niiden sankarien koettelemuxet kiinnostaa laajempaa yleisöä. Orpo Olavi on huutavan ääni korvessa. Korvessa harva kuuntelee huutoa. Jos puu kaatuu korvessa ja korppikaan ei kuule, tuleeko siitä ääntä ollenkaan? Ehkä jumala kuulee julkkista jota kukaan muu ei nää.
ellauri023.html on line 182: Ehkä vähän liiankin iso. Sen presuppositio voi olla ize asiassa falski.
ellauri023.html on line 250: Huomattavan monella huuhatoiminnan merkkimiehellä on ollut rikkinäinen lapsuus ja vaikeata nuorena. Ehkä niitä on tapana myös vähän hehkuttaa.
ellauri023.html on line 254: Ehkä pohjalta on parempi ponnistaa seurakunnan tunnejohtajaxi ja tajuta muita surkimuxia. Tarve ja paine nousta pohjalta kokkareexi pinnalle on kai myös kovempi, jos on siihen tarpeexi kova koira.
ellauri023.html on line 469: Seija tykkäsi Siiri Sivosta ja sen pyöreistä laseista. Ehkä se tykästyikin mun

ellauri023.html on line 612: Eli taide = kaunis ei päde. Ehkä taide = ize tehtyä kauniixi ja rumaxi. Taide voi peukuttaa hyvää tai näyttää pahalle fäkkiä. Taiteessa ei riitä pelkkä silmämäärä, tarvii makua, sillä se mikä kulloinkin on kaunista tai taiteellista on sopimuxenvaraista. Mut mistä hyvästä ja pahasta on siinä kyse?
ellauri023.html on line 687: Ehkä paras on kuningatar Elisabet. Sillä on järkeviä mietelmiä:
ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.
ellauri023.html on line 746: Muusa ihmettelee, miten me jaxetaan vuosikymmeniä kaivella meidän vanhempia, perhettä ja vanhoja kaunoja. Ehkä siinä sitkeydessä on jotain stoalaista. Jaxaa jaxaa. Älä rakasta, kärsi, alä unhoita.
ellauri023.html on line 1035: Ehkä sille ei ollut jäänyt ystäviä,

ellauri024.html on line 379: Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.
ellauri024.html on line 391: Seuraan tässä Arskan saamaa kirjallista peruskoulutusta, eli elämä ja teokset paradigmaa. Katastrofikässärissä Arska yritti testata kirjailijoiden persoonallisuutta ja liittää sitä niiden kirjoihin. Aika villiä. Ehkä sellainen oli jo silloin 50-luvulla menossa pois muodista, tuli anglosakseista tää positivistinen tuotanto puhuu puolestaan-tendenssi, jonka oppia noudattaa orjallisesti sisareni Kristina.
ellauri024.html on line 501: Entä Arska? Ehkä joskus, esim toi enkun mongerrus. Pitkävihainen Arska muistaa vieläkin, et vt apul.prof. Anna Makkonen kerran nauroi tahattomasti Arskan enkun mongerruxelle. Vt apul.prof kaiken kukkurax!
ellauri024.html on line 656: Komedia on naurunrähätystä, jossa on totta toinen puoli. Se puoli on arvovaltakamppailuja ja muuta nokintaa. Arvovaltuutettua pelätään ja rakastetaan samalla, kumarretaan edessä ja pilkataan selän takana, yritetään keulia. Hyi. Arvovallan nokkiminen izelleen on farssia, just tätä Arnulf pahan domeenia. Ehkä sitä osaa parhaiten sellainen joka on izekin herkkä arvovallalle. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä.
ellauri024.html on line 762: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.
ellauri024.html on line 774: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
ellauri024.html on line 1438: persereijästä. Ehkä eniten pänni toi 70-luvun klisheemäinen lavastus,

ellauri025.html on line 57: Se (Tomppa siis) kuoli epäilyttävän nuorena, 49-vuotiaana. Se on wannabe pyhimyxelle toisaalta hyvä juttu; jos elät kauhu vanhaxi, jengi ehtii unohtaa sut ja sun ihmetekosi. Tomppa sai sädekehän jo 5v päästä kuoltuaan. Dante (1265-1321) oli silloin 14-vuotias. Dante epäili komediassaan Tompan tulleen myrkytetyxi, mutta myöhemmät kuolemansyyntutkijat eivät ole löytäneet indikaatioita foul playstä. Kuinkahan ois käynyt jos Murhia ja kantrimusiikkia sarjan utelias täti oisi ollut paikalla? Se haistaa foul playn jo pitkän matkan päästä. Olikohan knaapin hepallakin joku myrkytys? Ehkä jotain foul play enkeleiden toimesta? Enkeli- ja konitohtorille tehtiin mainosta. Crooked Housessakin epäiltiin foul playta, ja syystäkin.
ellauri025.html on line 265: Ehkä Islannissa oli, olihan ne primitiivisiä. Pitäs kysyä

ellauri025.html on line 587: folk kaveriseura Heka Ehrnroothin johdolla. Heka ei tainnut jäädä kiinni gäng fäkistä. Ehkä sixi että hoidolle maxettiin kimppataxalla. Cosmo on menestynyt
ellauri025.html on line 759: Hetkinen, nyt sanotaan että "villastan" suunniteltiin noin sata vuotta sitten. Sithän se ei voi oikeen olla muu kuin Eira? No tässä menee puurot ja vellit sekaisin muutenkin. Ehkä Annelise oli proffa soc-komissa, jonka piirsi Erik Kråkström 60-luvulla. Kåket skulle rivas 2018. Sic transit etc.
ellauri025.html on line 763: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.
ellauri025.html on line 771: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto.
ellauri025.html on line 773: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
ellauri025.html on line 775: Pojat on mätiä omenoita, niillä on paha olo, ainakin sillä yhdellä Juuttaalla. Lukiallakin on paha olo, koska tän kirjan ihan koko porukka on mätiä. Maistuvat ja hajahtavat pahalta kuin pahentunut omena. Tytön olosta ei ole vielä ollut vielä puhetta. Tekikö sen mieli mätkiä niitä poikia? Ehkä se kerrotaan viimeisillä 40 sivulla. Aina voi toivoa että gängfäkki vähenee kovilla rangaistuxilla. Ainakin päästään enemmän tasoihin. Ja se on puolet rangaistusten tarkoituxesta, se retributiivinen.
ellauri025.html on line 806: No ei oo yxinomaan homo ainakaan, netistä löytyy kuva siitä häämekossa. Jonkun vanhan miehen käsikynkässä. Onkohan se sen isä? Tuskin sittenkään. Stashattu se on joka tapauxessa. Voi olla isän korvike. Olikohan sen isä Nisse juoppo? Äiti ainakin joi sen kanssa isän kuolemaa. Sen äiti oli töissä pääkirjaston lasten osastossa Rikhardinkadulla. Olikohan mun aikana? Ehkä mä oon tavannutkin sen. Monika on aika jyreä, silmät viirulla kuin kissapedolla.
ellauri025.html on line 916: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
ellauri026.html on line 229: Tätä sietää vähän miettiä. Jenkkien toughness on just sama käsite kuin kreikkalaisten äijämiesten arete, eli miehekkyys. Toi käännös on ihan oikea. Ehkä Emilyn ois pitänyt vaan jatkaa ja kääntää myös "kuningatar Äijyys".
ellauri026.html on line 266: Die Kräutermischung besteht oft aus 25 g Schnittlauch, 25 g Petersilie, 25 g Kerbel, 25 g Kresse, 25 g Sauerampfer, 25 g Borretsch, 10 g Estragon, 10 g Dill, 10 g Bohnenkraut. Manchmal auch Zitronenmelisse. Kerbel on kirveli ja Bohnenkraut on kynteli. Meillä on ollut näitä kaikkia, eri vuosina, ei kerralla. Monet kuolee talvella. Sauerampfer, suolaheinä on menestynyt hyvin. (No jaa, nyt se on taas hävinnyt.) Myöhempänä tulee vielä puhe mäkikuismasta eli helleborista, masennuslääkkeestä jota otti myös se melankolinen Burton, jota Puu kasvaa Brooklynissä kirjan tyttö aikoi lukea päästyään B-kirjaimeen. Jos mulle tulee vielä masis vanhana, suostun syömään enää sitä. Ehkä mä sitten lennän ilmapallona kuin Muumi syötyään jotain liljoja.
ellauri026.html on line 477: Geertin iskä pakeni Roomaan kun sen ja Eran äidin Helmin salakihlat tuli ilmi. Sitä huijattiin et pikku Geert ja äiti Helmi oli muka kuolleet. Se rupes papix kuten sen ahneet veljet oli suunnitelleetkin. Sit oli jo myöhästä. Sekin on Jefan mielestä joteskin hämärästi Eran vika. Jotain hämärää onkin koko jutussa, kert Eralla oli isovelikin. Tulee mieleen JJ Rusoon hämärästi hävinnyt isobroidi. Ehkä se oli velipuoli jostain sen isän aikaisemmasta heilasta. (Molemmat vanhemmat elivät vielä Eran käydessä koulua, kuolivat nelikymppisinä.)
ellauri028.html on line 89: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
ellauri028.html on line 252: Ei jäänyt Fatima kiinni CAPTCHA:sta. Peltiheikki livahti kuin mekaaninen leikkikoira veräjästä, sellainen kankeasti kävelevä ja haukkuva, jolla on kovamuovinen patterilaatikko mahan alla ja on-off nappula. Batteries not included. En ymmärrä mix kakrut haluu niitä, tai niitä liioitellun isosilmäisiä kummituxia. (Tai ymmärränhän mä, ne on koneita. Ilman on-off nappulaa, valitettavasti.) But seriously, eihän näistä arvosteluistakaan tiedä enää mitkä on tekoälyn tuotteita. Nettihän on jo täynnä botteja. Turingin testi vuotaa kuin seula. Todennäköisesti tyhmimmät arvostelut tulee vielä kuitenkin lihaa ja verta olevilta apinoilta. Ehkä CAPTCHA:t testaakin jo sitä. En ole robotti, olen pönttö.
ellauri028.html on line 867: Siis kirjoitin alkuun että "Muhammed joidenkin hadithien mukaan kirosi vielä kuolinvuoteellaan krisrityt". Sanoi et perhanan uskottomat koirat. (Ehkä se tarkoittikin koiria?) Olikohan se liikaa vauvan modelle?
ellauri029.html on line 817: Yleisradio lopettaa 27 vuotta jatkuneen Alivaltiosihteeri-ohjelman – ”Emme tietenkään nauti tilanteesta”. ”Ehkä pitäisi olla katkerampi vanha mies”, Pasi Heikura muotoilee tekijäkolmikon tunnelmat.
ellauri029.html on line 885: Antero käyttää sarkasmin ymmärtämiseen kolmea aivojen osaa. Vasemman aivopuoliskon kieleen liittyvä aivokuoren osa tulkitsee lausahduksen kirjaimellisen merkityksen. Otsalohko ja oikea aivopuolisko päättelevät sen asiayhteyden. Lopuksi ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori yhdistää asiat ja tulkitsee lausahduksen sarkasmiksi. Autisteilla ja henkilöillä, jotka kärsivät aivovaurioista, on usein vaikeuksia ymmärtää sarkasmia. Mitenkähän mulle käy kun ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori alkaa laskostua alzheimerixi. Ehkä se on jo laskostunut.
ellauri029.html on line 930: Alivaltiosihteerien läppä on tolla lailla lällyä, se ei pure kunnolla. Ehkä ne onkin kristillisiä. Coarse joking on kanssa kiellettyä. Veri lentää kyllä raamatussa, panoakin on, mutta pieru- paskajutut taitaa olla vähemmistönä. Tääkin täytyy kyllä tshekata. Ainakaan ei niille juuri naureta.
ellauri030.html on line 302: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
ellauri030.html on line 712: Aristoteles piti vizeistä puheissa, mut myönsi et vizit on vaan sivistynyttä julkeutta. Jengi nauraa niille enemmän kuin pitäisi. Ehkä ne pitäis kieltää lailla. Stoalaiset inhos läpänheittoa, naureskelu on niistä izehillinnän puutetta. Heräteostos ei pitänyt siitä, eikä se ize ikinä nauranut. Vittu mikä hapantelija.
ellauri030.html on line 1007: Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana.
ellauri031.html on line 231: Kesäisin lähetetään heidät suuriin leireihin rannikolle tai vuoristoon (kuin Aku ja pojat!). Lapsia ei pakoteta osastoihin. Mutta on sanottava, että koulupojat jotka eivät kuulu nuorisojärjestöihin saavat joskus kärsiä fasististen tovereittensa kiusaa. Järjestöissä pojat oppivat tottelemaan käskyjä, käsittelemään ylempiään ja alempiaan ja aseita, seisomaan vahdissa, sanalla sanoen sotilaan velvollisuuxia. Moraalisesti ja fyysisesti heitä valmistetaan tulevaan tehtäväänsä, jonka sisältö selvään käy ilmi nuorisojärjestön johtajan sanoista: "Ehkä tulee aika maallemme, jolloin kokonaisen sukupolven täytyy uhrata kaikkensa, toimintansa, omaisuutensa ja elämänsä kansakunnan tulevan suuruuden hyväxi. Silloin johtajalla on oleva uusi kansa, palavan uskon ja uhritahdon täyttämä, valmis valittamatta uhraaman kaiken suuren päämäärän vuoxi." Kuuliaista tykinruokaa, kiväärin- ja tykinkuulille maalitauluja. Niinkuin kävikin. Sääli ettei listitty kuin muutamia miljoonia, enemmänkin maalitauluja oisi ollut maailmanlaajuisesti tarjolla.
ellauri031.html on line 306: Myöhään huhtikuussa 1945, lopullisen tappion päivinä, Mussolini ja sen vika kiltsifrentsi Clara Petacci koitti hipsiä hipihiljaa Sveiziin, mutta jäivät kommunistipartisaanien kynsiin, jotka ampuivat ne muitta mutkitta Como-järven kauniissa maisemissa. Mussolinin ruumis vietiin Milanoon ja ripustettiin väärinpäin Esson huolzikalle, todistuxexi siitä että fasismin henki oli siitä pysyvästi karannut. Kyljissä luodinreikiä, venttiili ja tulppa falskasi. Kummastahan päästä henki karkasi. Ehkä kummastakin. Joka reijästä.
ellauri031.html on line 601: Pelisommitelminakaan Sariolan romaaneista ei ole mihinkään. Henkilöiden välisten pelien ratkominen vaatii saman verran älyä kuin pyöreän puikon työntäminen pyöreään reikään. (hmm. apropoo, olikos Sariolalla panokohtauxia? En muista.) Pelikirjana niitä voidaan luonnehtia yhden kortin pasianssixi. Ehkä Esa-Mauri on tahallaan kehitellyt romaaneista skizofrenialääkkeen vastineen. Moniäänisyys kallon sisällä on menestyxellisesti vaimennettu. Sariola saavutti melko laajan lukijakunnan suosion. Ylläri, luku- ja kirjoitustaidottomat löytävät aina toisensa. Hyihyi-humanistit rakastavat halpoja sensaatioita ja helppoja opetuxia. Sariolan paha jos mikä on turvallista pahaa. Kaikkitietävä tsygologi selittää sen niin, että tyhminkin ymmärtää. Paha lakaistaan matolta sen alle yhtä naiivisti kuin kristityillä ja marxilaisilla.
ellauri032.html on line 134: Melkein tommonen mekaaninen laskukone oli mullakin kouluaikana, ostin sen Laivanvarustajankadun paperikaupasta. Siinä ei ollut pyöriä vaan vierekkäisiä liukuja. Made in Taiwan. Se oli musta tosi kiva. Paskaliini näyttää enemmän maalaiskansakoulun ulkohuoneelta. Ehkä sen takeen kuningatar Kristinakaan ei siitä perustanut.
ellauri032.html on line 382: Se että kolmion kulmien summa on oikokulma on jotenkin sama asia kuin se että oikokulmalla lepäävä kolmio tekee silmukan, jonka oikaisee se oikotie. Tää tuntuu ilmeiseltä. n-kulmion kulmien summa on (n-2)*pi eli oikokulma. Nelikulmiossa se on 2pi. Tätä voisi kehitellä vielä. 2pi = (pi-a)+(pi-b)+(pi-g) -> 2pi = 3pi - (a+b+g) -> a+b+g = pi. QED. 2pi on ympyrä, yhtälön oikea puoli kiertää kolmikulmion. Onko tää eri todistus kuin Eukleideen joka käyttää samansuuntaisia suoria? Eukleideen todistus on pitempi ja siinä tarvitaan apuviiva. Kai se riippuu siitäkin mitkä axioomat oletetaan. Epäeuklidisessa kolmiosumma ei pidä paikkaansa. koska paralleelit yhtyy ikuisuuden äärettömän etäisessä pisteessä. Monadit ei pysy loputtomiin erillään. Miten käy ton mun todistuxen oletuxien? Ehkä siellä ympyrä ei olekaan 2pi? Se onkin joku ellipsi tai hyberbeli? Niin kai.
ellauri033.html on line 66: Luin Kouvolan vuosina Proustin magnum opuxen alusta loppuun ranskaxi. Ehkä se oli jotain Niklaxen Alastalon salissa -tyyppistä kuritusta.
ellauri033.html on line 628: Kumma kyllä mä paikka paikoin tykkään Paulin kirjasta. Ehkä vahingossa se löytää jyvän vapaan tahdon ja determinismin pulmasta. Nimittäin sen ettei koko pulmaa olekaan. Sama ilmiö näyttää toimijasta vapaalta ja tarkkailijasta pakonomaiselta. Se on se sama ilmiö kuin että kun on hullu tietää olevansa hullu, ja käyttäytyy hullun lailla tavallaan puolitahallaan. Voimatta sillekään kuitenkaan mitään.
ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
ellauri034.html on line 84: Nyt pitäisi olla alkuperäinen texti käsillä että voisi verrata. Uudessa käännöxessä ärsyttää 2000-luvun sanonnat ja slangi. (Mixhän, niitähän mäkin käytän koko ajan? No mä en edes yritäkkään säilyttää ajankuvaa. Ehkä 2000-luvun kääntäjäkään ei. Saxankielinen äänikirja löytyy ilmaisena netistä, mut se on aivan hirveä äänitehostettu kuunnelma.)
ellauri034.html on line 171: > > Ehkä pandemian biologinen ja ekologinen tarkoitus on poistaa vanhuxet

ellauri035.html on line 1114: Balzun äveriäs mesenaattikaveri, don Vincencio Juan de Lastanosa, oli 6v Beetä nuorempi. Lastanosat aateloi kuningas el Jaime el Conquistador parempina aikoina. Ehkä ne oli tarjoutuneet toimimaan lastanosina kun kunkulle tuli luunmurtuma. Elimäen Wredet aateloitiin kun ne lainas Kaarle XII tunarille hevosta. Don Jaime? Zorron nimi oli se! Joku Ximen esiintyy myös esipuheessa, ettei vaan ollut Zorron sotaministeri Jimenez Farian esi-isiä?
ellauri036.html on line 52: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
ellauri036.html on line 140: Nyt marssitetaan lavalle vielä joku Smith (kexeliäs nimi), joka on oikea pyhimys miehexeen. Kieltäytyy rahakkaasta muusikonurasta maxaaxeen äitinsä ja siskonsa ylöspidon pienestä virkamiehen palkasta. (Mitä vittua?) Kieltäytyy menemästä ize naimisiin koska sitten sillä ei olisi varaa maxaa sisarensa myötäjäisiä. Huoh ja huoh. Tää hemmo on 21 niinkuin Mussekin mut kunnollinen. Silläkin on kuume niinkuin Brigittellä, onkohan se coronaa? Hui. Vai onko niillä hyppykuppa kummallakin? Musse alkaa jälleen olla mustasukkainen. Ehkä sikäli syystä, että toi kumma Henri Smith on ilmeisesti smitten, eli pihkassa Ovaltineen myös, tarkoitan siis Brigitteen.
ellauri036.html on line 179: Le Mal du Siécle on lusittu, jälellä on enää loppuvizit. Musse lähtee maailmanympärimatkalle ja jättää Brigitten jäämistönä Brotheruxelle. Saat siitä ehkä paremman rakastajan (no takuulla), muttet parempaa veljeä (kiusaavampaa ainakaan). Ehkä stikkaan kortilla mutten lupaa sitäkään. Tästä ette kyllä enää selviä. Nähdään! Heippa! Oli kiva tavata!
ellauri037.html on line 47: Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri038.html on line 341: Ehkä kaikki olikin vaan vasureiden propagandaa?

ellauri039.html on line 604: Mummiälest ainakin. Ehkä sinusta. Ei minusta.
ellauri042.html on line 270: Ehkä kannattaisi ottaa talteen coronavainajilta näppejä,

ellauri043.html on line 129: Pyhä Antonios on muun muassa Johanniittain ritarikunnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, munkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä duunia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.
ellauri043.html on line 2366:

Isä, isä! Sun pitää näyttää kuolemallas meille esimerkkiä. Viivyttämällä sitä tekisit takusti jonkun pahan teon joka tekis tyhjäxi hyvät. Sitäpaizi jumalan voima on ääretön. Ehkä sun esimerkki käännyttää koko kansan.


ellauri043.html on line 6105: Sen näkyvät muodot on ehkä aistiharha, sen kouriintuntuvampi mazku ehkä sun mielikuvitusta. Ehkä koko maailma on jatkuvaa asioiden kuralolloa, ja näkyväinen on päinvastoin ainutta vähän todempaa, kuvitelma ainoaa todellisuutta.
ellauri043.html on line 6187: Ehkä jonkun saunan perällä se strippaa kuteita 1 kerrallaan, ensin palttoon, sitten vyön, ekan tunikan, toisen ohuemman, kaikki kauluxet; ja kanelin tuoxu kietoo sen nakut jäsenet. Se menee pötkölleen lopulta lämpimille laatoille. Sen karvat lanteiden tienoilla on kuin musta lammasturkki,
ellauri045.html on line 207: Joku serbi "huippututkija" on selvittänyt Herlinin Sanomille, että Suomen rikkaat on useammin kovapalkkaisia kuin vanhoissa plutokratioissa. No sen selitys voi ihan yxinkertaisesti olla, että meillä on vanhaa rahaa vanhastaan ollut vähän. Muut pohjoismaat Ruozia lukuunottamatta on samassa seurassa, ja muutkin entiset Njeuvostoliiton satelliittimaat. Suomen uusrikkaat on entisiä lotuhousuja jotka tahkoo pätäkkää maxamalla toisilleen tähtitieteellisiä palkkoja. Jahka ne saa tarpeexi kokoon paalua niin eiköhän nekin ymmärrä että pääomaverotus on parempi suoja pesämunille. Homoplutia, ompa hieno sana, ja hieno nelikenttäkin, jossa pystyaxelilla kasvaa erituloisuus (gini) ja vaaka-axelilla pääomatulojen ja palkan suhde (ICF). Toimittaja ei ilmeisesti ymmärtänyt siitä pätkääkään. Se että mennään naimisiin omaan säätyyn ei ole uusi ilmiö, vaan paluuta vanhaan ja koettuun pelitapaan. Ehkä kohta taas saa romanttinen rakkaus jalansijaa, kun vääräuskoiset ja pikkukorvaiset ei enää pääse naimisiin jos ne joutuu eri kohdille plutotaulukossa.
ellauri045.html on line 389: Silti vaikka olen hakannut kovaa päätäni seinään, olen perheen aina uudestaan halunnut muodostaa. Miksi? Ehkä sen aito puute ja kaipuu on jossain tuolla sisällä ollut niin vahva. Lopulta tämä viimeisin ja todellisin perhe muodostui, ei väkisin, vaan pikkuhiljaa. Pietarilaisen vaimoni tyttäret hyväksyivät minut kuten minä heidät. Kiirettä ei ollut, pakkoa ei, mutta yhteys ja sitten yhteisyyskin syntyi. Ehkä juuri sen vuoksi.
ellauri045.html on line 485: Jesenin kasvoi isoisänsä, uskonnollisen myllärin perheessä, ja ortodoksinen usko näkyy hänen runoudessaan. Ehkä uskonnosta kumpuavat varhaisrunouden haltioituneen myönteiset kuvat, jossa runon puhuja syleilee maailmaa puhkuen suvaitsevaisuutta. Runojen yksinkertaisen elämän propagoinnilla on kulttuurista merkitystä, mutta huokaileva nostalgia turvallisen pysyvään maaseutuun on lähinnä surkuhupaisaa.
ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.
ellauri047.html on line 115: Goethe kuoli 82 vuoden iässä vuonna 1832. Hänen viimeisten sanojensa kerrotaan olleen saks. Mehr Licht! (Lisää valoa!). Humphry Davy esitti hehkulampun toimintaperiaatteen 1804, mutta vasta Edison sai patentin Menlo Parkissa 1879, 100v mun kuuluisamman oleskelun etiäisenä. Ei auttanut vielä Wokua; käryttävistä öljylampuista ja tuoxukynttilöistä ei tullut riittäviä tehoja. Onnex ei sattunut sanomaan paapa tulee. Tai noh, minä... Ehkä sanoikin, lääkäri joka kuuli sen ei ollut edes paikalla.
ellauri047.html on line 122: Goethen opiskeluajan runovihon Annette ainoo mainittava runo on sellainen, jonka se on vaan kääntänyt joltain italialaiselta. Ehkä sen oiskin kannattanut ruveta kääntäjäx. Niinkuin mä.
ellauri047.html on line 791: Herder oli Riiasta, josta on kotoisin myös Sprangerien suku. Ehkä alunperin Hollannista, mutta pitkäaikaisia baltiansaxalaisia kuitenkin, niinkuin Herder. Tallinnan suklaatehtaan kautta Suomeen päätyneitä.mamuja. Mamuus oli yhdistävä piirre Pojun ja Margitin välillä.
ellauri048.html on line 253: Lapsena rakastin Pupu Tupuna ja Miina ja Manu -sarjoja. Otso-herra oli myös kova nimi. Ehkä rakkain lastenkirjallisuuden klassikko oli kuitenkin Oiva Paloheimon Tirlittan, jota minulle luettiin ensin ääneen ja jota luin vanhemmalla iällä itse. Tirlittanin tarinassa oli jotain maagista ja jopa pelottavaa. Romaanissa Tirlittanin koti hajoaa salamaniskussa niin, että vanhemmat ja sisarukset lentävät kaikki eri ilmansuuntiin ja Tirlittan jää yksin selviämään maailmassa pyjama päällään. Hän lähtee kulkemaan okariina kädessään ja etsii vanhempiaan. Muistan, että lapsena ei ymmärtänyt monia kirjan asioita - esimerkiksi erään tädin sairastama luuvalo kuulosti nimen perusteella kummalliselta sairaudelta.
ellauri049.html on line 27: Tässä jaxossa on vino pino nuoria neroja, joista suurin osa kuukahtaa matkalla, osasta tulee vähä-äänisiä vanhoja pieruja. Ehkä Goethen nerous oli siinä, että se sai pidettyä neron foliohatun päässä ihan kalkkiviivoille. Se oli hyvä ratkaisu tässä tapauxessa, muissa tapauxissa hyvä ratkaisu on kuolla viinaan, syfilixeen tai laudanumiin viimeistään nelikymppisenä. Älä koskaan vanhene, sanoi Annan kasvatti-isä Matthew Cuthbert flammalleen Jeannielle sydänkohtauxen uhrina. Liian myöhäistä, sanoi se.
ellauri049.html on line 297: Charles Pierre Baudelaire (lausunta ransk. [ʃaʁl bodlɛʁ]) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Les Fleurs du mal (suom. Pahan kukat, 2011). Baudelaireen liitetään usein käsite fin de siècle ('vuosisadan loppu'), ja hänet luetaan Edgar Allan Poen ja Théophile Gautierin ohella dekadenttien johtohahmoihin. Se oli niin dekadentti että valehteli kavereille olevansa homo. Jos valehteli. Ehkä se oli bi. Oli sillä tyttöystäviä ainakin, sekä platonisia että suuhunpantavia.
ellauri049.html on line 1038: JL Runeberg oli sarjarunkkari, avionrikkoja ja setämies. VA Koskenniemi ylistää sen rakkauskirjeitä jollekulle Emilielle niin pydeen, että ei voi välttyä epäilyxeltä, et VA näkee niissä oikeutuxen omille pikapanoille Huiskun tytärten keskuudessa. Mitähän Runkun alkuperäinen Fredrikan torttu oli tästä mieltä? Ehkä se oli lakannut piittaamasta. Ja Vienokin. No tähän löytyy uudempiakin lähteitä. Runkku on Suomen nuuskituin runoilija. Seuraavissa lainauxissa puhuu Wexi, joku Nalle "HS selvitti" Nyberg ja Panu Rajalan ploki ristiin kuin oravat.
ellauri050.html on line 1203: Tänkin pitäs olla Dionysos-Dityrambi, ainaskin Nietschen mielestä, mutta ei tää kovin riehakkaalta vaikuta. Ehkä Nietsche tarkoittaa vaan että sana on vapaa mitan rajoituxista, ei tarvi vahtia niitä saablarin loppsointuja. Muuten tää on enemmän tommonen krapulaisen oloinen, enintään laskukänninen. Pelle runoseppo istuu yxin keittiön pöydän ääressä, ulkona hämärtää, vahakankaalla tukkakuppi täynnä nazoja, tyhjentynyt pullo ja puolityhjä lasi. Täysi tai edes puolitäysi se ei ole ollut enää aikoihin. Nää dityrambit oli Nietschen viimeisiä runoja. Nietsche luultavasti kyllä poltti piippua.
ellauri051.html on line 181: Kristina Carlson: Ehkä ne edustaa myös ns. kunnollisten ihmisten salattua minää ja sopimattomia toiveita?
ellauri051.html on line 193: Kristina Carlson: Ehkä luonto tekee tehtävänsä. Pian.
ellauri051.html on line 309: Että tietyn kirjailijapolven tuotannosta voisi löytää kuolemanpelon muokkaamisen runolliseksi ironiaksi edeltävän sukupolven vallanpitäjiä kohtaan? Ehkäpä. Ulkomaisista esimerkeistä ovat mukana niin Trifonov kuin Fjodor Dostojevski, Émile Zola, Albert Camus, Göran Tunström, Selma Lagerlöf ja Sylvia Plath.
ellauri051.html on line 672: 113 It may be if I had known them I would have loved them, Ehkä jos mä olisin tuntenut ne olisin niitäkin rakastanut,
ellauri051.html on line 673: 114 It may be you are from old people, or from offspring taken soon out of Ehkä sä olet vanholta ihmisiltä, tai liian aikaisin vieroitetuilta lapsilta,
ellauri051.html on line 1826: 1213 Perhaps you have been on it since you were born and did not know, 1213 Ehkä olet ollut siinä syntymästäsi asti etkä tiennyt,
ellauri051.html on line 1827: 1214 Perhaps it is everywhere on water and on land. 1214 Ehkä sitä on kaikkialla vedessä ja maalla.
ellauri051.html on line 1933: 1316 Perhaps I might tell more. Outlines! I plead for my brothers and sisters. 1316 Ehkä kerron lisää. Ääriviivat! Rukoilen veljieni ja siskoni puolesta.
ellauri052.html on line 150: Bellowin novelleissa haisee ja maistuu elämän ehtoopuoli. Jos Bellow jollekin kirjoittaa niin hieman iäkkäämmille ihmisille. Voi hyvin nähdä hänet lukemassa tekstejään amerikkalaisen huippuyliopiston senioreiden alumni-illassa. Ehkä sellaisessa osaisin itsekin arvostaa Bellowia aika lailla nykyistä enemmän.
ellauri052.html on line 649: Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.
ellauri052.html on line 929: Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä. The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa.
ellauri053.html on line 313: Ehkä Puovo oli alkusuinen, muut jälkisuisia. Sen suu oli se alkuperäinen pyllynreikä. Sen se oli ainakin näköinen. Six sen aivoituxetkin on perseestä. Sen partakin oli kuin perseen suti.
ellauri053.html on line 459: Ehkä kirjall. proffa ei viitti sanoo, että "musta tuntuu et" ja tulkinta kumminkin on sitte just sitä.
ellauri055.html on line 580: Tavallisuudesta poiketen yläkerrasta ei kuulunut naputusta. Ehkä Hannes oli sortunut vetämään käteen. Mirja sanoo. Hannes-kulta. Ollaanko jo niin pitkällä?
ellauri055.html on line 1271: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
ellauri058.html on line 618: Rojola kirjoittaa saaneensa Kallen uuden kirjan aina jouluksi sirolla omistuksella varustettuna. ”Pakkohan siitä sitten oli kirjoittaa ja kommentoida. Ehkä kriitikko ei ollut kaikkein objektiivisin. Välillä uuvahdin kyllä, enkä totta puhuen jaksanut seurata teossarjaa loppuun saakka. Tuleekohan koskaan aika, jolloin niihinkin tekisi mieli palata.”
ellauri060.html on line 113: In a 2004 interview, Ackroyd said that he had not been in a relationship since Kuhn's death and was "very happy being celibate." Eliot-kirja on omistettu jollekulle Richard Shonelle. Ehkä ne oli vaan hyvänpäivän tuttuja.
ellauri060.html on line 283: - Se on siirretty sirkuslaisten tarinoimaksi, siksi käytetään sanaa karnevalistinen. Ehkä ensi viikolla pääsemme jo näkemään kokonaisuutta, hän toivoo.
ellauri060.html on line 300: Hän kaipaa naista vierelleen, ja jonkin kuvaston kuvien joukossa hän näkee Tuulan luokkatoverin Lotta-Aulikki Mättään (Mätäksen? Mätäsin?), josta oli tullut keskiaukeaman ärvöttäjä jossain porhojen pornolehdessä. Naisen kuvaa katsellessaan hän masturboi ja tuntee samalla huonoa omaatuntoa. Ehkä itsesääliäkin tilanteensa takia. Kun hän oli riittävästi kiihottunut, hän kokosi [lehdestä irrottamansa] sivut ja meni niitten kanssa Nooran vuoteeseen ja antoi spermansa purkautua.
ellauri060.html on line 372: Ehkä, en tiedä kuka nainen. Eix Heta Häyry ollu paita & perse ent. miehen kaa? Aina samanlaiset villapuserotki.
ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon.
ellauri061.html on line 129: Vedetään tähän heti perään Shaken Kesäyön unelma, joka Eunukista on hauskaa hassuttelua. Ehkä se on vielä harmittomampi.
ellauri061.html on line 970: Nytpä uhraudun yhteisexi hyväxi ja luen kaupunginkirjastosta lainaamani Jari Pervon sukuelimen tarinaa nimeltä Minun sukuelimeni tarina. Ensimmäisillä kymmenillä sivuilla on sukuelimestä esitelty vasta sen kuuluisa ripustin, julkkumulkku Juri Pervo. Kustantaja Aarne Puupään näreän tapaamisen jälkeen se kaipaa lipomista. Ehkä bussissa joku kansalainen tunnistaa sen ja kuiskaa vaimolleen, että tossa menee se, nose, mikäsenniminyt on, joku turha julkero.
ellauri061.html on line 1017: Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä.
ellauri061.html on line 1066: Ehkä tästäkin syystä mamanilla ja Jarilla on aina ollut lämmin suhde. Kati on omistanut isommalle pojalleen huhtikuussa ilmestyneen kolumnikokoelmansakin Rapsuta minua. Äidin mielestä Jarin hallitseva luonteenpiirre on psykopaattisuus, ollut ihan pienestä asti. ”Jari on paras rapsutettava perheessämme”, hän tiivistää. Se on helppo uskoa.
ellauri061.html on line 1103: Panopiste on Jarin julkisessa toiminnassa. Jari istuu näkymässä Ekbergillä. Vieripöydässä lähempänä ikkunaa istuu Eski kuningattarineen. Ehkä Eskikin tarjos romaanikässäriä Jarzan arvosteltavaxi nolosti köhien. Suurmies ja luuseri.
ellauri061.html on line 1585: Seijan mielestä mä oon puun takaa huutaja ja pakoonjuoksija. Se toivoo että Pirkko ja Calle tukistais mua mun blondista tukasta. Mut ei ne pysty enää muuta kuin tuhahtelemaan. Ehkä siziellä rajan toisella puolella, Muurmanskissa tai Haaparannalla.
ellauri062.html on line 323: Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?
ellauri062.html on line 331: Jaakko Yli-Juotikkaan nimikirjoitus näyttää samalla kertaa estoiselta ja narsistiselta. No se muuttuukin Allahixi edempänä. Ehkä se on väärennös. Mä pelkään pahasti eze on samanlainen linssilude ja ilmansuunnan haistelija kuin Pervo, vaikkei ehkä yhtä röyhkeä. Toi julkkisten nimien pudottelu heti kirjan alkulehdillä on paha enne.
ellauri062.html on line 524: Ehkä juuri tämä on elämän merkki:
ellauri062.html on line 557: Sikäli kun sillä nyt on väliä. Ehkä se panovirekin on ihan tahallinen. On useita lukutapoja. Useita tärkeitä mahdollisuuksia, mahdottomia mahdollisia maailmoja, kuten sanoi Jaakko Hintikka. Abessinian selkkauxia. Valtakunnan mulkkauxia.
ellauri062.html on line 561: Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.
ellauri062.html on line 742: Siitä mä oon vähän pettynyt et tässä kirjassa ei ole pinup-kuvia, popup-hahmoja eikä irtileikattavia papernukkeja. Ehkä Arnkil kazoi et nää hahmot on muutenkin jo riittävästi pahvisia.
ellauri062.html on line 758: Jakella on sama ongelma Väyrysen ja vanhojen skezisarjojen kanssa kuin mulla jatkosota EXTRAssa: periaatteessa ymmärtää missä kohtaa kuuluisi nauraa, mutta huvittumisen sijasta joutuu kalsean ahdistuxen valtaan. Ei näitä juttuja kannata vähexyä, syntyhetkellään ne olivat tekijästä hauskoja, sinä olet vain väärää ikäpolvea. Ehkä yhtä sekopää mutta eri sekoitus.
ellauri062.html on line 805: Monomaani muistuttaa kehittymättömille jouluisin myytäviä vizikirjoja siinäkin että niitä saa selata aika ergodisesti löytääxeen mitään edes etäisesti hymyilyttävää. Oletko humoristi Juotikas? Emmä tiedä. Ehkä, ehkä ei. Kysykää Arnkillilta. Ei musta silti saa mitään Jari Pervoa. Mun suu on pieni reikä eikä tehty kumista.
ellauri063.html on line 156: Halla-aho vertaa Trumpia Mariniin. Kuin 2 marjaa siinäkin. Sanoi Marin. Ehkä sellaisia kansantuomioistuimia pitäisi perustaa jo nyt....tavallisten kansalaisten toimesta!
ellauri064.html on line 240: Jaakon(kin) käsitys jännyydestä on omaxuttu gangstaelokuvista ja teeveestä. Se on surullista. Ne on säälittäviä. Ehkä Unto Remexen trillereiden lukeminen oli tehnyt tepposensa hänellekin. Eikö Tuomioja aikoinaan moittinut Remexen kirjoja epäuskottavuudesta ja ryssävihasta? Samaa voisi ehkä sanoa myös Jatkosodasta. Ellei kaikki sittenkin olekin vaan viziä, läppä läppä, ezä tajua. "Ontuva leikinlasku ei minua tällä kertaa kiinnosta", sanoo Jaskan alter ego Riman Alittaja siv. 360. Entä kiinnostaako tässä? Ota selvää Erkki Tuomioja.
ellauri064.html on line 487: Tekijä Samuel Tuominen on 02/10/2019 ja täys mulkero. "Ehkäpä Jumala on kutsunut minut varoittamaan lopusta juuri siksi, että voisin varoittaa ihmisiä paljon vaarallisemmasta "maailmanlopun kultista", joka ottaa muotoaan nyt Prinssi Charlesin johtaman "maissilasten" lapsiarmeijan muodossa (Greta itse tviittasi heinäkuussa Charlesin varoituksen, jonka mukaan meillä olisi vain 18 kuukautta aikaa pelastaa maailma)."
ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.”
ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
ellauri065.html on line 609: Ehkä osa kirjoittajien katkeruudesta vasemmistoa kohtaan selittyy sillä, että he ovat kääntäneet vasemmistolaiset takkinsa. Timo Hännikäinen oli nuorena mielenosoituksissa marssiva anarkisti, Joonas Konstig oli omien sanojensa mukaan McDonald’sin seinään kuseva antikapitalisti ja Marko Hamilo puolusti homojen oikeuksia. Heidän teksteissään näkyy kauna omaa menneisyyttä kohtaan.
ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä.
ellauri067.html on line 229: Tuli tässä mieleen muuten että monilla legendoilla on ollut tollasia pyllynnuolijoita ja aseenkantajia, kuten Pynchonilla Weisburger ja Bloom, ja Haavikolla Mauno Saari ja Aarne Kinnunen. Jotka kiipee julkun siivelle ja pääsee sillä ize esille. Ehkä niiden maine onkin noiden ansiota ja kääntäen. Goethe ja Vaakku Koskenniemi. Sillinpää ja Tatu. Näitä on vaikka kuinka.
ellauri067.html on line 587: Mixei Juotikas kopioinut Tompan panokohtauxia? Ehkä sitä ei vaan kiinnosta. Pynchonin Cumshot-Slapshot-slapstick on just yhtä naurattavaa kuin jenkki slapstick keskimäärin. Eli haukottaa.
ellauri069.html on line 440: Runkkari on ideaalikansalainen, ja runkkukuvat korvaa etevästi naimisen, ainaskin lisääntymistarkoituxessa. Niinhän se ikävä kyllä on, nyt kun maapallo on täynnä hiilijalanjälkiä. Pitäskö Tompalle olla kiitollinen näistä kuvista ja tunnelmista siis. Ehkäpä, vaan on ne silti ällöjä.
ellauri070.html on line 431: Mr. Spock on pääasiassa Leonard Nimoyn esittämä U.S.S. Enterprisen tiedeupseeri ja yliperämies televisiosarja Star Trekissä. Hän on toiminut myös Tähtiliiton kadettien kouluttajana. Spockin tunnetuimpia piirteitä lienevät hänen suippokorvansa. Voisko se olla ollut Marcelin kampausmallina? Ehkäpä:
ellauri071.html on line 484: Nyt ollaan jo ihan loppukärhämissä. Dillinger on pynchonista joku vapaussankari, kai kun se ryösti pankkeja. Maxaa niille samalla mitalla. Se ammuttiin elokuvateatterin ovelle. "Elämän tarkoitus on omituinen kuolema." Nojju, sanois Pirkko tästä. Ehkä sinusta, ei minusta.
ellauri072.html on line 316: Käsite syntyi 1800-luvun lopulla. Sitä on käsitellyt kirjoituksissaan muun muassa André Antoine (1858-1943). Höpsis, sitä oli jo muinaisilla kreikkalaisilla esim Aristofaneella. Ehkä just tämmöisestä pelleilysyistä mä inhoon teatteria ja elokuvia. Kaikkea missä pitää olla "yleisö" jotta rahallista tulosta tulisi. Yleisö on peräaukosta.
ellauri072.html on line 318: Tiedelehti tuuttaa: "Ihmiset lumoutuvat kexityistä tapahtumista esimerkixi sarjoissa, tietokonepeleissä, romaaneissa ja elokuvissa". Mä en. En jaxa fantasioita, en seikkailuja enkä juonenkäänteitä. En taida olla enää ihminen. Siitä olen vaan tosi iloinen. Ehkäpä aivoni ovat menneet overfitin puolelle, eivätkä enää ota vastaan randomeja syötteitä. Minusta on tullut ropotti. Marvin the manic depressive droid lihasta ja verestä. “My capacity for happiness, you could fit into a matchbox without taking out the matches first.”
ellauri072.html on line 345: Wallin alaviitehärdelin läpi paistaa että sitä vaivaa suunnattomasti mitä sen lukijat ehkä ajattelee siitä. Se on paha merkki sekin. Se on luultavasti epäonnistunut narsisti. Ehkä sen vanhemmat ylisti sitä ylettömästi. Ylistämällä alisti. Kehui kuplixi sen keskinkertaista tennispeliä.
ellauri072.html on line 379: Mikko Myrskylä on syntynyt 1978, se on siis 42-vuotias. Onko sillä perettä? Ehkä ei, kunse viuhuu ympäriinsä maailmalla kertomassa, kunka onnellista on lapsettoman elämä. Onkohan se ize homofiili? Ei-binaarinen henkilö? Sukupuoleton liukulukuko? Parta sillä ainakin on siivoton. Jotain inselimäistä sen pärstästä on lukevinaan. Toisaalta yhdessä valokuvassa näkyy jonkun muun aika paxut sääret sohvalla villasukissa, ja yxi lausunto antaa sivumennen ymmärtää että se on ize nuori eli vanha isukki. Anaaliaukon näköiset nörtit usein pääsee naimisiin vasta keräilyerissä.
ellauri072.html on line 387: Useita vaihtoehtoisia selitysmalleja on ehdotettu tälle ainakin näennäisesti irrationaaliselle lasten hankinnalle. Ehkä kulttuuriset ja lähipiirin odotukset saavat ihmiset hankkimaan lapsia, vaikka he eivät niitä itse varsinaisesti haluakaan. Ehkä päätökset lastenhankinnasta tehdään epätäydellisen informaation varassa. Toisin sanoen ihmisillä on liian positiivinen kuva lapsista ja niiden kanssa elämisestä, ja todellisuus iskee vasta, kun huonosti nukutun yön jälkeen lastenvaunut eivät mahdu bussiin, tai viimeistään, kun murrosikäinen osoittaa innovatiivisuuttaan nokkelilla haistatteluilla.
ellauri077.html on line 502: Esteetikko sanoo: on banaalia kysyä mitä mieltä oikeasti olen. Ehkä ei, mutta oikeasti jotain mieltä oleminen on fanaattista. Sellanen poosi/pönötys minkä otti HY:n filosofit että joku asia on "yxinkertaisesti väärin" ilman perusteluja on musta yhtä lailla hölmöilyä. Ei voi aina tietää tarkasti mitä mieltä on, siinä asiassa musta pappa James pragmattisine etiikoineen oli ihan oikeassa: moraali on tentatiivista, sitä pitää korjata kuten tieteellistä tietoa.
ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.
ellauri077.html on line 642: Aamen. Se mikä tässä Riston postillassa jää hämmentämään on että Wallu muka koittaa olla vilpitön, mutta missään ei sanota mistä asiasta. Ihankuin "vilpitön" olis joku ilme tai tietynlainen lippalakki. Ehkä se onkin, se on niinkuin joku Sokrates, jolla ei ole mitään sanottavaa izellään, se vaan koittaa opettaa nuorisolle että "etkö sinä tiedä ettet tiedä midiä", tai "tunne izesi!" tai "ole oma izesi" tai "mene ulos leikkimään".
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri080.html on line 60: Äkkiseltään voisi luulla et nää on vastakkaisia luonteenpiirteitä. Ehkäpä ne onkin samalla faktorilla, mutta ääripäitä. Iskä hyvällä tuulella ja pahalla. Voimainen ilme vastaan hapannaama.
ellauri080.html on line 424: Ehkä se oli vaan vähän yxinkertainen? (Mun arvaus. No sori, jatkakaa.)
ellauri080.html on line 534: Ehkä Keynes onkin pikemminikin INFP Idiosyncratic dreamer with strong imagination. Bertie siis olis ENTP Versatile pattern-seeker with lively intellect. Sellaiset ei jungilaisittain tykkää toisistaan.
ellauri082.html on line 629: Sallikaa minun hymyillä. "...uskonto ... kiihkouskovaisuus aiheuttavat syöpää." Ehkäpä tämä on hyvänlaatuista syöpää, kun adventistien elämänennuste on tutkimusten mukaan yli 7 vuotta korkeampi kuin väestöllä keskimäärin. :-D
ellauri082.html on line 656: Ehkä nämä kommentit edustavat sitä uskonnosta vapaiden ihmisten aivotoiminnan ylivertaisuutta, kun Japanin pitkäikäisimpien ihmisten aluetta edustavan Naganon (Okinawa menetti johtoasemansa v. 2010) miesten ennuste on 80.88 ja naisten 87.18 vuotta (Japanin terveysministeriön tilaston mukaan), kun vastaavat luvut Loma Lindassa ovat miehille 89 ja naisille 91. (Lähteenä CBS Los Angeles ja Los Angeles Times)
ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.)
ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta."
ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri095.html on line 288: Haply I may remember, Ehkä mä muistan sinua,
ellauri096.html on line 418: Akvinolaisen Tompalla oli se juttu henkiinheränneestä hevosesta. Suomenhevosia on menossa teuraalle Suezin kanavalla. Nyt ne kuolevat kun kiinalainen konttilaiva tukkii kanavan. - Enminä niistä ole huolestunut sanoo MTKn mies vaan maataloustuottajien koneiden varaosista. Ne ovat nyt siellä jumissa. Wall-E:n näköinen kaivinkone, 1 yxinäinen karvakäsi hytissä, yrittää työntää 400m kokoista laivaa irti mudasta. Kohta sinne höyryää jenkkien sotalaivoja. No ei sentään, Wall-E sai sen irti lopulta. Ehkä Moosexen taikasauvasta lähti säteitä. Naku teinipoika tafsaa naista tissistä. Taiteilija Schopinin unelma. Mun corona-ajan kampaus on suht sama kuin Schopinin Moosexella. Schopen on saxaa ja tarkoittaa kolpakko. Olikohan Chopinit viinamäen miehiä.
ellauri096.html on line 755: Ainakaan sarjan tässä osassa mitään selvyyttä asioihin ei saa edes heppatyttöjen perustama salapoliisiryhmä Tallitylleröt. Ehkä he jatko-osassa ovat tuloxellisempia. En kyllä usko että niitä jatko-osia koskaan ilmestyy.
ellauri096.html on line 835: [päässä] kulki akanvirta, kaipuu näivettymiseen, supistumiseen, tyhjenemiseen, dementiaan. Eikä hän uskonut olevansa näine ajatuksineen yksin. Ehkä koko läntistä kulttuuria repi kahtaalle sama skitsofrenia, hinku samaan aikaan syödä ja säästää kakku, kakuttaa ja syöstä jalustalta liikkumaton liikuttaja. ("kakuttaa" voi tarkoittaa myös heittämistä kakulla, amerikanismi)
ellauri097.html on line 434: Se oli pyylevä poikamies joka arvosteli Rousseaun sex appealia. Mutta onko tämä evidenssi riittävä? Se oli hedonisti, mutta kummalla puolella kalsareita hedone sitä odotti? Ehkä sillä ei ollut väliä. Mixillä oli tollanen myssy päässä Allan Ramsayn kuvassa? The David Hume Hat! Daniel Dennet teetti izelleen sellaisen.
ellauri097.html on line 562: Ehkä pian kirjoja – tai ei kirjoja, raakana, vaan kirjoista prosessoituja äänijalosteita ja sarjoja – pääasiassa kazellaan ja kuunnellaan. Se onkin jo suosittua, koska samalla voi tehdä muutamaa muuta vetävämpää tai hyödyllisempää asiaa. Eikä tuo kuunteleminen maksakaan juuri mitään. Kallista on ja halvalla menee! Meille kirjailijoille jää vaan pennosia ja kipeä niska ja kyynäspäät.
ellauri099.html on line 286: Angela huudahti huvittuneena: Ehkä hän on jumalatar.

ellauri101.html on line 241: mutta koulutukseltaan Sairasvyö on ylioppilas. Ehkä se on Eskin laitoxen kunniatohtori.
ellauri105.html on line 363: Kannattaa muuten lukea sivulta RAAMATTU.FI Uushi Shana vienankarjalaxi. Se on hupaisa. Ehkä siteeraan sitä vielä jossain toisessa jaxossa. Mutta mitä mieltä normikristityn on oltava Pulkun pesäpuusta? Tuoko se lisää pökköä Kristuxen pesään vai päinvastoin vie tuhkatkin pesästä? Ehei! Tätä mieltä on muuan Iivana, ja "Markus" komppaa:
ellauri105.html on line 539: – Ehkä Immosen mielestä taistelu ei ole väkivaltaista toimintaa, mutta tämä voi innostaa ihmisiä.
ellauri106.html on line 60: Alexandra on tietysti izekin New York Jew. Sen vanhemmat asuu Upper West Sidella, takuulla varakkaita demokraatteja. Ehkä sellasia kuin Orange Is New Blackin vankilamirrin tanakka poikaystävä. Santra kirjoitti mainoxen myös Shtiselin 3. tuotantokaudesta, jota se varovasti kiitteli. Ei se sitten voi olla kokonaan pahakaan. Ehkä se on vaan tyhmä.
ellauri107.html on line 144: Wronging them, that is. Ehkä what was wrong Phillun kohdalla on että se olis ollut vain tai pääasiassa naistenmies. Ehkä se olikin salahinuri, uraniaani joka oikeasti kaipasi yhteiskunnan tukipilaria hanuriin. Oisko Herman tehnyt sille temput pienenä? Pepulla oli vanhuxena tälläinen 20v nuorempi homoihailija Benjamin Taylor:
ellauri107.html on line 592: Ehkäpä hän ei rupea väittelemään. Ehkäpä hän vain
ellauri110.html on line 108: Haluatko kirjoittaa ikävämpää aihetta käsittelevän novellin? Jokainen razastaja kohtaa pelkoja joskus (vrt. Poku-runo). Mieti mikä olisi pahinta, mikä voisi tapahtua ja kirjoita siitä. Tarinalle kannattaa kexiä onnellinen loppu. Ehkä putoat satulasta ja silmänpohja halkeaa, mutta uskallat lopulta jälleen hypätä esteitä.
ellauri110.html on line 978: Kalat ei tunne kipua six niitä voi syödä vegenä. Ne muuten vaan sätkii kun niitä lyö airolla tai nirhaa puukolla. Ehkä ne on ikävystyneitä. Niinkuin mato koukussa kiemurtaa pitkästyneenä. Kalat on niin epäinhimillisiä että niitä sopii syödä. Madot on niin kikkelimäisiä että niitä ei voi syödä. Ei ihmisiä kyllä voi, edes kuolleita, eikä niiden thingejä vaikka Cokis kyytipoikana.
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri115.html on line 162: JJ Rousseau kaiken todennäkösyyden mukaan olis covert tapaus, koska sen äiti kuoli vauvana ja iskä dumppasi sen pastor Müllerin "hoiviin". Mutta voihan joku olla kumpaakin tyyppiä aina sen mukaan miten hyvin sillä menee asiat. Se pullistuu kuin purje myötätuulessa ja kiristyy kun on vastahankaista. Ehkä sitä sit on kehuttu liikaa kun se menestyy ja lytätty liikaa kun se epäonnistuu. Tärkein piirre siinä on toi me first: maailmassa ei ole ketään muuta tärkeää kuin mä, te muut te olette vaan mun onnen välikappaleita tahi esteitä. Te olette kuin Picasson pölyhiukkasia, jotka voi pyyhkästä pois mun kukonsulista tehdyllä pölyhuiskalla tai imuroida mun mustan aukon imuriin.
ellauri118.html on line 51: 21.6.2021 klo 7.20 - Bo Egov: Ehkä!

ellauri118.html on line 52: 21.6.2021 klo 13.22 - helmi: Ehkä on parempi kuin ei!

ellauri118.html on line 53: 21.6.2021 klo 13.23 - Bo Egov: Ehkä, ehkä ei! 😁

ellauri118.html on line 110: 21.6.2021 klo 13.55 - helmi: Ehkä se hirvee huhtasaari?

ellauri118.html on line 158: Niille teistä, jotka eivät ole varmoja harmaasexuaalisista, älä pelkää. Olemme täällä kuvaamassa vain mitä se on ja auttamaan sinua ymmärtämään, onko kyse sexuaalisuudestasi. Ehkä tämä voi auttaa sinua paitsi tuntemaan itsesi syvemmälle myös auttaa ymmärtämään, että sexuaalisuutesi on pätevä.
ellauri118.html on line 168: Jos mietit, kuuluuko sexuaalisuutesi harmaasexuaalisen sateenvarjon alle, voimme ehkä auttaa. Tässä on tiettyjä ominaisuuksia, joilla harmaasexuaalit ovat. Ehkä he kuvaavat sinua täydellisesti.
ellauri118.html on line 186: # 7 Voit liittyä useampaan kuin yhteen sexuaalisuuteen. Ehkä luulet joutuvasi useiden sexuaalien alaisuuteen. Se on ehdottomasti mahdollisuus. Kun sinusta tuntuu siltä, ​​että voisit liittyä useisiin sexuaalisuuteen, mutta ei vain yhteen, saatat olla harmaasexuaalinen.
ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella.
On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri118.html on line 889: Isebel tai Iisebel oli Israelin kuningatar, jonka tarina kerrotaan Raamatun Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa. Sen mies oli Ahab eli se jalkapuoli munaton mies joka jahtasi kaunaisesti valaita. Leviatanilla oli puunjuuren kokonen kikkeli. Ehkä se halus siitä proteesin.
ellauri131.html on line 399: Mitä sanoi Sarah. Hän oli oikeassa, mutta loukkaannuin. Tuohan on ihan perseestä. Niin on. Et kai sinä oikeasti usko tohon? En. En oikeasti. Ehkä vähän. Ei juma emmä osaa sanoa.
ellauri133.html on line 121: Mitä on Teppo Kurkon Kalutoosa? Auttaako se sut paremmax kynäilijäx? (No ei. Ehkä samanlaisemmax kuin Teppo.)
ellauri135.html on line 690: Lermontov kuoli vuotta myöhemmin, ja jotkut pitävät tätä runoa profeetallisena. Ehkä näin runoilija esitteli tulevaisuuttaan.
ellauri135.html on line 696: Lyyrinen sankari on tavallinen sotilas, joka oli kuollessa haavoittuneena ja tietäen kuolevansa, antaa useita tilauksia ystävälle ja välittää sanallisesti hänen erikoisen testamenttinsa hänelle. Hän pyytää, ettei puhu kuolemasta isälleen ja äidilleen, mutta pyytää välittämään tämän viestin rakastetulle naiselle, joka on varma, että hän ei tunne tunteita häneen. Hän on varma, ettei kukaan huolehdi hänen kuolemastaan. Sankari on todennäköisesti yksinkertainen talonpoika, ja asepalveluksessa on rikottu hänen elämänsä. Ehkä hän on vielä nuori, mutta hän hautaa jo itsensä, koska sotilasvelvollisuus ei anna hänelle mahdollisuutta palata.
ellauri135.html on line 757: Runon "Testamentti" kirjoitti Lermontov vuonna 1840, kun hän oli jo toisessa maanpaossaan Kaukasuksella. Monet tutkijat pitävät sitä profeetallisena testamenttina runoilijasta itsestään. Lyriikan sankarin tarina muistuttaa todella paljon Lermontovin kohtalosta. Ehkä hän kuvitteli näin tulevaa tulevaisuuttaan.
ellauri135.html on line 793: Testamentti Lermontov. Lermontovin "testamentti" sisältää piilotetun merkityksen. Runo näyttää ennustavan, että hänen elämänsä on lyhyt ja intuitiivisesti etsimään kuolemaa. Mikhail Yuryevichin ja kirjallisten kriitikkojen monet tutkijat ovat päätyneet siihen, että tätä runoa voidaan pitää profeetallisena, ja tekijälle itsessään on ennakoinnin lahja. Ehkä "Testamentti" Lermontov kirjoitti, ei lainkaan viitannut itseensä, mutta silti on olemassa jonkin verran rinnalleen hänen elämänsä ja tuntemattoman sotilaan kohtaloa.
ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.
ellauri141.html on line 750: Hyvä esimerkki tästä on sattuvasti nimetty ranskalainen nobelisti St. John Perse. Sen tuotanto on aivan perseestä, ja silti se tuli valituxi 1960 epäilemättä pyllistyxenä Saxalle, Neuvostoliitolle, Kuuballe ja Kiinalle ja kyykistyxenä Amerikalle ja länsivalloille. Kukaan ei tiedä kaverista enää muuta kuin ton hassun nimen. Ehkä se sai palkinnon koska se oli erehdyttävästi vaalenpunaisen pantterin näkönen (siis Inspector Clouseaun eri Peter Sellersin). Paizi Sellersillä oli enemmän tukkaa jäljellä. Ja six eze asui jenkeissä sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin.
ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi.
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri144.html on line 127: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
ellauri144.html on line 906: Ehkä oli parempi että tää luritus jäi pois. On se sevverran paxua narsismia. Yritelmän kirjoittaja koittaa kääntää kaikki parhain päin: Runoilija liittyy olennaisesti luomiseen. Ennen kaikkia muita näkökohtia kohtaamme runoilijan, joka luojana ja ihmisenä palauttaa runollisesti luotuun maailmaan. Runoilijalla on immanentti jumala, luomisen periaate, tietoisuudessaan. Jumala ei luo ihmiselle, vaan runoilija on runoilija-mies, joka luo Jumalalle.
ellauri144.html on line 910: Hän on Jumala joka venttaa kaikkien päiden lopussa, kuin kaikkien reunojen reunalla. Eräänä päivänä löytänemme sen. Mikä päivä? Yksi. Ehkä päivä, jolloin Huan Ramón Himénez kirjoitti nämä jakeet useilla sivuilla. Ehkä tänään, kun muut lukevat niitä. Päivän, jok´ei ole eikä todennäköisesti pitäisikään olla sama kaikille, jolloin sisältä ja ulkopuolelta näemme ja tunnistamme toisemme, päivän, jolloin sanomattomuus on dethroned.
ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri150.html on line 187: Ehkä sanat tulivat selkärangasta? Minä olen kosmologi ja emeritus professori, jolta tullaan kysymään, onko Jumala löydetty avaruudesta. Jos minä en ymmärrä keskustelussa, mistä on kysymys, niin ei kukaan järkeväkään valkoinen mies voi ymmärtää.
ellauri151.html on line 1114: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on sntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen.
ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.)
ellauri155.html on line 45: Pahinta netissä, tuossa saatanan kexinnössä on, että kaikki hölmöt meemit pääsee leviämään yhtä viheltäen kuin ne laulaen syntyvätkin. Varmaan aina ennenkin on ollut yhtä hölmöjä, muttei yhtä paljon samanlaisia, kun jokaisen kylähullun yleisö on jäänyt kylän kokoisexi. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja pilvessä se suorastaan härmistyy, muodostaa täysin umpikuplia, joissa eri porukat elää vaihtoehtoisissa todellisuuxissa. Se ei ole mikään vizi eikä jeesusmainen vertauskuva, vaan täyttä totta. Siinä on tosiaan ainexet uuteen totaaliseen riehuntaan eri porukoiden välillä pyssyt ja väkipuukot (30cm) käsissä. Ehkä se on vaan hyvä asia.
ellauri159.html on line 470: Keskiajan katolisen kirkon teologiassa ns. seitsemän kuolemansyntiä olivat seitsemän kristillisen hyveen vastakohtia. (Miten niin? Kato alla olevaa taulukkoa, ei se nyt ole mitenkään ilmeistä. Onx esimerkixi toivo ja kateus vastakohtia? Ehkä tällä tavalla: älä kadehdi naapuria vaan pane toivosi kuonpuoliseen, siellä puntit tasataan! Silti vittu, monet noista näyttää tosi oudoilta.) Näitä paheita olivat ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, himo ja valheellisuus. Seitsemän kuolemansyntiä ovat usein olleet kiinnostava aihe myös taiteessa, erityisesti kirjallisuudessa ja elokuvissa. Paizi hei, toisessa listassa on valheellisuuden kohdalla laiskuus?
ellauri161.html on line 358: Ehkäisy ja abortti: Nyölö latelee tunteella valittuja sanoja ehkäisypilleristä:
ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."
ellauri162.html on line 618: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!
ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat.
ellauri163.html on line 993: Ilmeisesti ilmenen ja ilmestys on toisenlainen asia, mutta tämä on silti osa ilmoitusta. Ilmoitusasioista ei tehdä päätöstä. Raamattu on vain yxi toistensa päälle liimatuista ilmoituxista, kuin heippalaput rapussa. Revi siitä puh.num. jos tarviit apua. Taivaassa pitäisi olla takaisinsoittopalvelu kuten Maisassa. Ehkä siellä onkin, yhtä toimiva.
ellauri180.html on line 64: Tässä albumissa on edellisestä ylivuotanutta mazkua, kun sinne yllättäen kyynärpäili 2 maailmanluokan kirjailijaa, nim. Philip Roth ja Ernesto "Che" Hemingway. Tumpelompi John Irving sai luvan siirtyä käytävällä eteenpäin. Ehkä tähän mahtuu seuraxi vielä Norman Mailerin jeesustelu, plus sen verrokkina Tatu Vaaskiven vastaava, et tälläsiä B-luokan tähtiä.
ellauri180.html on line 132: Vahvat naiset, orjien vapautus ja naisasia ovat keskeisiä ainexia Irvingsin kirjoittamisessa, mahdollisesti sivuvaikutuksena ilman isää kasvamisesta ja vielä syvemmästä suhteesta äitiinsä, mikä johtaa naiseuden ihannointiin ja ylistykseen. Isien osa. Miten he vastaavat, mitä ajattelevat, haluavat, tuntevat, kuinka erilaiset heidän mielipiteensä ja luonteensa ovat äiseihin verrattuna, kuinka typerät yhteiskuntasopimuxet vaikuttavat lapsi-isä-suhteisiin ja mitä on aito miehekkyys. Ehkä olin liiankin vaikuttunut siitä, että Irvingillä ei ollut isää, hän käsitteli tätä aihetta yliteholla, mitä monet huonot, välinpitämättömät tai ylirasittuneet isät eivät voi tai halua sijoittaa. Omaelämäkerta ja hänen kirjoituksensa ovat usein sama asia, enkä pysty nimeämään kirjailijaa, joka olisi lisännyt töihinsä niin paljon itsestään, jopa hyvin jalkovälisiä ja henkilökohtaisia yksityiskohtia. Vain Irving tietää, kuinka paljon on kexastua ja kuinka paljon totta, mutta minusta on hämmästyttävää käyttää kirjoittamisen lahjaa tehdäkseen itseään kuolemattomaksi poistamalla palasia todellisesta elämästään ja tekemällä niistä kuvitteellisia mestariteoksia.
ellauri180.html on line 150: Kirja on huonosti kirjoitettu. Usein ennakoidaan jotain, mitä ei koskaan tapahdu, ikään kuin kirjoittaja olisi ottanut suuria paloja juonen, mutta unohtanut palata muokkaamaan sitä. Candy ei ole ainoa litteä hahmo, ja siellä on paljon hyödytöntä tietoa asioista, jotka eivät todellakaan lisää juonetta tai liity mihinkään. Usein on kohtauksia, sanoja, jotka ovat erittäin häiritseviä. Tämä olisi hienoa, jos nämä kauheat kohtaukset edistäisivät tarinaa tai juonetta tai olisivat mielenkiintoisia tai sijoitettu strategisiin paikkoihin. Sen sijaan ne ovat olemassa vain tehdäkseen lukijan olon epämukavaksi. Esimerkiksi koko pornografinen kuva naisen ja hevosen kanssa, onko se todella tarpeellista selittää Homerin seksuaalista kehitystä ja Melanien väkivaltaa? Vai täytyykö meidän todella kuulla yksityiskohtia Candyn karvojen ajelusta ennen aborttia ja kuinka Homer pelasti hänen hiuksensa? Nämä kohtaukset vievät huomion juonesta, jättävät huonon maun ja maalaavat lopulta maailman karkeaksi, hankalaksi, luonnottomaksi paikaksi. Ehkä näin Irving näkee maailman, ja tämä kirja on hänen paljastuxensa. Tämäpä kiintoisaa.
ellauri181.html on line 83:
"Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "
ellauri182.html on line 203: Toi jonkun taikasanan lakkaamaton hokeminen on tosi yleinen meemi uskonnoissa. Kai se on joku yritys pitää ajatuxet poissa pahanteosta. Ehkä se toimii vastalääkkeenä skizofreniaan. Yhtämittainen pälätys hukuttaa hajaäänet kuulumasta kallon sisältä.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.
ellauri185.html on line 474: Tolstoin sieltä löytämät kultajyvät ovat jumalanlapseus ja keskinäinen rakkaus. Eli kaikki apinat ikään ja sukupuoleen kazomatta ovat jumalan perillisiä, joiden pitää olla kunnolla eikä kinastella takapenkillä. Muuten äiti ojentaa käden penkin välistä ja nipistää kipeästi. Tolstoi uuttaa tästä 5 käskyä, vähemmän kuin Calvin Cohn, jonka kehotuxia oli 6. Ehkä sietää vähän verrata näitä listoja.
ellauri185.html on line 590: Väkivallan käyttöä lähimmäisen puolustamiseksi häntä uhkaavaa toista väkivaltaa vastaan ei voida pitää oikeutettuna jo sen vuoksi, koska se paha, jota tahdotaan estää, ei vielä ole tapahtunut, ja meidän senvuoksi on mahdoton arvata, kumpi on oleva suurempi paha, sekö, jonka minä aion tehdä, vaiko se, jonka tahdoin estää. Mina näen ryövärin ajavan takaa nuorta nubiilia tyttöä. Minulla on kädessäni kivääri ja minä ammun ryövärin ja pelastan niin nuoren tytön. Mutta ryövärin kuolema tai haavoittuminen on varma tosiasia, jota vastoin minä en voi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi ampunut. Ehkä ryöväri olikin kristitty ja tyttö sen partneri? Olisimmeko ehkä voineet sulassa sovussa jakaa sen?" (Gottesreich in Euch. S. 13 (27).
ellauri185.html on line 744: Ehkä tässä puhuu myös depressio. Masennus tuo puheeseen passiivis-argressiivisen sivuhajun. Sääliksikin käy. Vaikka samalla naurattaa.
ellauri188.html on line 468: Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja.
ellauri190.html on line 88: Pieni osa tutkijoista, kuten Moshe Gil ja Shaul Stampfer, katsovat, että kasaarien kääntymistä juutalaisuuteen ei todellisuudessa tapahtunut. Stampferin mukaan lähteet ovat ristiriitaisia ja epäluotettavia, ja luotettavat aikalaistahot jättävät kasaarien juutalaisuuden mainitsematta. Euroopassa on 1800-luvun lopulta lähtien esitetty teorioita, että kasaarit olisivat aškenasijuutalaisten perustajaväestöä. Enemmistö tutkijoista hylkää tämän teorian. Ehkä osa kasaarien porukoista ehkä onkin nyt Pakistanin pashtuja?
ellauri194.html on line 236: Ehkä, mutta kaikille se ei ole mahdollista, ei ainakaan mutanaamoille. Ihmiskunta vie osalta ihmisistä mahdollisuuden pohjoiseen isänmaahan, sori vaan. Menkööt takas sinne missä rusketusta tarvitaan.
ellauri196.html on line 111: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa."
ellauri196.html on line 828: Forse ne abbiamo avuto un surrogato. Ehkä meillä oli sijaissynnyttäjä.
ellauri196.html on line 831: Forse sarebbe bastata quella della Catastrofe, Ehkä tämä olisi riittänyt katastrofista,
ellauri198.html on line 56: "... Näyn pohtineen tässä kirjassa ja myöhemmin Herzogissa sitä, kuinka yksilö voi kiertää tämän laajan kaupallisen yhteiskunnan kontrollia tulematta nihilistixi tai kommunistixi, välttää tyhjän kumouksellisuuden ja sensemmoisen mielettömyyden. Olen pohtinut, onko muita, luonteikkaampia metkuilun ja vapaan valinnan muotoja... Juu ja onhan niitä, esim. silmään kusenta ja vedätys. Olen yrittänyt osoittaa kirjoissani, ettei totuus välttämättä ole kaikki kaikessa. Ehkä on myös vaihtoehtoisia totuuksia jotka ovat dolce vitan puolella. Olen valmis myöntämään, että olemme broidini kanssa parantumattomia valehtelijoita ja moukkia ja että meillä on täysi syy pelätä totuutta, mutta en silti aio lakata toivomasta että selviämme tästä ilman syytteitä. Ehkä kaikesta huolimatta on sellaisiakin lurjuksia, jotka ovat ystäviämme maailmankaikkeudessa."
ellauri198.html on line 524: —It may have been a water-rat I speared, Ehkä osuinkin vaan johkin piisamiin,
ellauri203.html on line 278: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta.
ellauri206.html on line 378: Ehkä se vielä muuttaa mielensä. Ei se opettaminen nyt niin kauheata ole, ainakaan näin jälkeenpäin. Vaan turhapa tuota on koittaa neuvoa, se kieltää kuitenkin kuin pienenä: " Ei saa sanoa!"
ellauri206.html on line 430: rukousta? Kannattaisi, se on lyhkäsin koko virsikirjassa. Ehkä olet rukoillut vilpittömästi
ellauri206.html on line 479: Ehkä toi homo-look onkin Mikille vaan maski joka lisää sen kiinnostavuutta, niinkö anakoreetin imiz libertiini Gassendille. Yhteistä niille saattaa olla eläinten asialla olo. Ensinäytössä The Scenes: Anorexia Is Boring – Miespuolinen Jänis esittää indierockia. Kitara soi, eläimet itkevät vaikkei saisi. Mikin älykkyys ei kyllä ole loogis-matemaattista vaan taiteellista, esim. alvista se ei tajua hevon vittua. Siinä kohtaa sen ja Gassendin tiet eroavat, vaikka kirjailijoita ovat molemmat.
ellauri207.html on line 230: Hän ehosti izensä ja pani päähän silmälasit ja blondin peruukin. Siten sonnustautuneena ja Norjan passilla hän ostaa nipun typerillä nimillä varustettuja Ikea-huonekaluja ja niihin kuuluvan lastulevyn aromin. Sänky on Hästens. Saikohan Stieg provikaa myös tuotesijoittelusta? Todennäköisesti kyllä. Lasku oli hieman yli 90K kurnua. Teevee oli kokonaista 18-tuumainen. Hölmö mixei se mennyt norjalaisexi öljyprinsessaxi sonnustautuneena myös Nobel-mäklareihin? Ois saanut palvelua. Ehkä se vaan ihan tahalteen kaivoi verta nenästään. Sai suuttua.
ellauri210.html on line 80: Panee miettimään että onko musta huumori hauskaa ensinkään. Ehkä siitä haetaan vain jotain helpotusta ikävään.
ellauri211.html on line 70: Raidilla on poikkeuksellinen ystävyyssuhde komisario Eero Janssoniin. Miehiä yhdistää kiinnostus vanhoihin Mercedes-autoihin. Se peili? On tilauksessa. On matkalla. Ehkä meidän kannattaisi syödä eväät tässä.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan ​​Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri214.html on line 292: merikapteeni: En ihmettelisi lainkaan, jos vaikka Venäjä ampuisi seuraavat 8 vuotta vuoronperään eri Ukrainan kaupunkeihin ohjus- tai tykistökeskityksen osoittaakseen maan tavallisille kansalaisille, millaista on elää vuodesta toiseen kuolemanuhan alla. Ehkä venäläiset katsoisivat sellaisen oikeudenmukaiseksi. Nyt näyttää siltä, että he tekevätkin niin.
ellauri214.html on line 654: Ehkä jokaisessa suvussa pitää olla mätämuna, kuten sanoi iso-Paulikin.
ellauri216.html on line 90: Toivottavasti et pelästy kokemaasi vaan pysyt vastaanottavaisena, sanoi Serafim ja puristi olkapäästä. Karvaisia perseitä ei luostarissa ole koskaan tarpeexi. Eikä tässä vielä kaikki, sanoi Serafim... Ehkä toiste. Varmaan Serafim otti nokkiinsa.
ellauri216.html on line 242: Vedin kännistä Susannaa wiixeen kun sillä oli valot sammuxissa, ei se mitään huomannut. Kerrankin se ei pannut yhtään vastaan, se oli hienoa. Eise ollut raiskaus, se pyysi sitä. Sitäpaizi se oli takuulla salaa hereillä, eli raiskauskenkä oli aivan toisessa jalassa. Luin mehukkaan jutun orvosta 12vee kurditytöstä jota raiskattiin 30x edestä ja takaa. Oi jospa oisin saanut olla mukana. Ehkä olisin mieshirviö jos siitä ei olisi seuraamuxia. Naisseuraa olis kiva muxia.
ellauri216.html on line 817: Minulla todetaan pitkälle edennyt kurkkusyöpä. Onkohan se tullut mahorkasta vai kuuensaan kurkuista? Ehkä molemmista. En tahdo vielä kuolla, tokko kiven takana on tätä parempaa.
ellauri217.html on line 340: Mutta olikohan Marinan isä oikeasti merikapteeni? Ehkä, ehkä ei, isästä ei voinut ennen olla varma. Siitä on koitunut no end of trouble varsinkin naisille.
ellauri220.html on line 403:

Ehkä susta


ellauri220.html on line 659: Tää de Lillo on hyvin vanhanaikainen kaveri, ja vanhahan se jo onkin, 86. Hän sanoo: "On yksi mielenkiintoinen juttu. Ukrainassa on nainen joka sanoo olevansa toinen Kristus (tai Krista, oikeammin). Hänen opetuslapsensa naulitsevat hänet ristiin, ja sitten hän nousee kuolleista. Hyvin varteenotettava ihminen. Viisitoistatuhatta opetuslasta. Voitko uskoa? Koulutettuja ihmisiä, aivan normaalin oloisia. En minä tiedä. Tällaista kommunismin jälkeen?" "Ehkä Tšernobylin jälkeen." "En minä tiedä”, hän sanoo.
ellauri221.html on line 180: - Vai mielikuvitusta! keskeytti Älynen kärsimättömänä. Kirjoissa sitä vain niin kirjoitetaan, että pitää olla mielikuvitusta, mutta koetapas kuvitella jotakin, kun kaikki on jo entuudestaan kuviteltu! Kirjoita vaikka mitä, niin siitä on jo ennen sinua kirjoitettu. Mutta tuon laitteen avulla voi ottaa asioita niin sanotusti suoraan elämästä. Ehkä tällä tavalla saa jotain sellaistakin, mitä toisilla kirjailijoilla ei vielä ole ollut.
ellauri221.html on line 288: James Bondin mielestä Elonin pulipäixi ajellut saxalaiset insinöörit ovat epäilyttäviä, koska niillä on kaikilla erilaiset wiixet. Pulipää ja wiixet on aina ollut Jamesista etova yhdistelmä. Sen täytyy tarkoittaa jotakin, ja jotakin hyvin pahaa. Ehkä Elon onkin eloonjäänyt nazi? Ei nyt on liian jänskää, häätyypä kurkata netistä kuinka jätkän käy!
ellauri222.html on line 93: Sale mainizee tossa NYT 1994 kolumnissaan missä se koittaa varistaa takistaan tätä zulumöläystä, että ranskalaiset laivat JJ Rousseau ja Contrat Social laivasivat The American Negroja lapiotöihin jenkkeihin hilut kintuissa. Mitä tekemistä sillä oli tässä? Ehkä se koitti huijata takaa-ajajia jäljiltä kuin fälthare. Elettiin 2 Irakin sodan välisiä aikoja. Ransut eivät lähteneet enää ryöstösotaan 2003. Silloin viimeistään sopi ranskixia vainota napostellen freedom friesejä.
ellauri222.html on line 881: "Ehkäpä sinua kuitenkin kiinnostaa kuulla mitä eräs älykäs kaveri kerran sanoi minulle rakkauden ja aviorikoksen yhteydestä. Minä tahansa päivänä tunnet itsesi onnelliseksi tiedät ettei se voi kestää, vaan sää muuttuu, terveys vaihtuu sairaudeksi, vuosi päättyy ja myös elämä loppuu. Jossakin muualla jonakin toisena päivänä kohtaat toisen rakastetun. Kasvot joita suutelet ovat toiset ja myös sinun kasvosi vaihtuvat toisiksi. Sille ei voi mitään, tuo kaveri sanoi. Tietenkin hän oli itse emälurjus ja mitään tekemätön nilviäinen, istui aina välillä Bellevuessa ja naiset elättivät häntä koko hänen elämänsä ajan ja hän hylkäsi lapsensa eikä kukaan koskaan luottaa häneen. Mutta rakkaus on huorimista, hän sanoi, ja ilmentää muutosta. Muutokseen tottuu. Toinen kaupunki, toinen nainen, en vuode, mutta mies on sama ja hänen täytyy olla joustava. Hän suutelee naista ja näyttää miten tyytyy kohtaloonsa, ihailee ja palvoo elämän muutoksia. Sellainen on hänen lakinsa. Oli tuo roikale oikeassa tai ei, Herra paratkoon, älä luulekaan ettei sinun täytyisi totella elämän lakeja." Joopa joo, juuri tuollainen roikale oli Sale. Varmaan se miettii nyt tekosiaan jossain tulijärvessä.
ellauri222.html on line 1070: Mitähän tämä vuodatus todistaa Salesta? Tollanen sosiaalisia rooleja koskeva ajatustyö tuntuu kovin vieraalta. Ehkä se on joku paranoidi piirre.
ellauri238.html on line 314: Saarikoski oli naisten mies merkityxessä mammanpoika. Miehiä se ihaili, vihaili tai pelkäsi. Yllättävää sikäli että sitä peukuttavat kriitikot on järkiään olleet miehiä. Ehkä ne on kaikki mammanpoikia. Miehiin, ystäviinsäkin hän suhtautui kylmästi ja varautuneesti, takanapäin ylikriittisesti ja pilkallisesti. Tietysti hänkin kilpaili ja halusi päteä. Hänen piti olla Suomen paras runoilija, sitten Euroopan, sitten maailman ja koko avaruuden. Eikä sekään riittäisi. Sori vaan Pena, ei noilla sepustuxilla vielä kuuhun mennä. Pentti Pentti, työnnä vielä sentti.
ellauri238.html on line 396: ”Minusta on nyt tullut Tjörnin runoilija, ja minusta voisi vielä tulla Bretagnen runoilija, kun ne eivät tunne Guillevicia edes nimeltä, tai ehkä se on Guillevicin oma syy, kun se on hyljännyt kotimaansa. Kuten minä omani. Ehkä minuakin ruvetaan Suomessa ylenkatsomaan, unohdetaan, mutta en kadu sitä että läksin sieltä: vieraisiin oloihin muuttamisestahan se johtuu että minä 1980-luvulla kykenen yhtä vahvoihin, ellen vahvempiin suorituksiin kuin 1960-luvulla. Keravalla asuen olisin tukehtunut.”
ellauri238.html on line 801: maybe she´s left him forever Ehkä hiän on häippässyt ikihyväxi
ellauri240.html on line 446: myöhästymiseen on aina jokin syy. Ehkä se on hänen tapansa potkia tutkainta vastaan. Hän ei ehkä tahdo istua Axan hännän alla. Hän ei ehkä pidä sinusta. Lyöminen alkaa kun miehelle on kertynyt enemmän paineita kuin hän jaxaa kestää. Kun asiat eivät suju hänen tavallaan, hän hakkaa sinua. Se on vaaratonta pientä kapinointia, mutta lapsellista.
ellauri241.html on line 899: Perhaps the self-same song that found a path Ehkä sama kappale, joka löysi polun
ellauri244.html on line 197: Me uskallamme olla höpsöjä. Tulee mieleen Annan häiden puolivillaiset musiikkiesitykset, pianonpimputus ja viulunvingutus. Tyhmyys on tiedostavan 70-luvun jäljiltä kova tabu! määkyy kauraprinsessa. Onnexi en ollut näkemässä tätä. Meitä kuzutaan uussubjektivisteixi! Se on kulttuuriestablishmentille jotain eri kielteistä! riemastuu Eski. Se on lähellä Sartrea ja existentialismia. Se on lähellä talousliberalismia. Se on lähellä saarislaista narsismia. Vitun keskustapoliitikko. Pyrki sivusta kasan pinnalle, pääsi kasan sivulle. Käsittämättömän rohkeaa tulla esiintymislavalle ilman housuja. Ehkä kukaan ei ollut ennen nähnyt yhtä pientä pipua. Uskaltaminen on tärkeintä. Mitä potaskaa. Tämä ei ole mitään majakovskilaista paatosta vaan vuosikymmenten takaisia Lennon-sitaatteja. Kazokaa mun pyllyvakoa! (Missäs täällä on väliverhon rako?) Tämä sukupolvi ei ole kauppatavaraa! Haha! Hoho! Ei vai ole? Ohraprinssikirja meni kuin kuumille kiville. Eski tienasi pelkällä keekoilulla enemmän kuin tasavallan presidentti.
ellauri244.html on line 199: Pitkän hengähdystauon jälkeen palaan Kaura-tädin haaskalle. Syysprinssi oli niin ihanan ennustamaton. Se oli hienon vapaaherramaisesti jättänyt kellarikämppänsä imuroimatta 3 vuodexi koska imuri oli särkynyt, minkä jälkeen hän kävi muuten väin öisin kuseskelemassa sisään ihmisten postiluukuista, hauska laskuhumalaisten kotiinpaluiden harrastus. Onpa hauska ja omaperäinen idea! Osasipa Harri kexiä! Että punkit oli luovia! Punkin kotimaassa briteissä maalataan kivijalat jollain roiskemaalilla jotta laskuhumalaisten kusiroiskeet lentää takaisin niiden jaloille. Jossain Ullanlinnan postiluukuissa oli vagina dentata-tyyppiset hampaat luukun sisällä. Sellainen olisi saanut raadella Harrin pisinappulan, Ehkä raatelikin, jos ylettyi. No Kaura-tädin kuiva emätin ajoi varmaan saman asian. Harri oli tollanen pikku nuuskamuikkunen hassispiippuineen. Kivasti näyttää Herlineiltä piisanneen pätäkkää Nuuskixen "jippoihin." Ei ihme että vähäosainen kauramuumi roikkui siinä kuin rengin räkä räystäässä.
ellauri244.html on line 291: Ehkäpä Räntämummo vähän venytti pienoisromaaniin niiden seurustelua romaaniteknisistä syistä. Voi vitjat mikä narsistinen kerskuri tää Kauraskakin on. Hyvä Harri ettet jäänyt siinä roikkumaan. Löysä Kaariposken poka oli tyhmempi mutta älys sekin lopulta ettei kannata. Nykyään Anja lojuu sohvalla kokoon kiertyneenä kuin kissavanhus Musta.
ellauri245.html on line 168: Lepakkomiehen norjalaisen poliisin nimi on sattuvasti Harry Hole. Se menee ausseihin selvittämään jotain murhajuttua. Kolleega Andrew on Australian neekeri (norjalaisten lempinimi). Spermaa ei kuitenkaan löytynyt. Sitä löytyy Camillan kirjasta, tai Keazin Endymionin karvoista. Spermaa ei löytynyt kuten sanottu, koska norjalaisen puoli-TV-julkkisnaisen (23v, blondi, nätti elävänä) kohtu oli viilletty auki kuin norjalainen kalafilee. Ehkä sei koiranruokalaatuna. Toisen Harry Hole -romaaninsa Torakat (1998) Nesbø kirjoitti Bangkokissa, jonne myös teos sijoittuu. Tässä taitaa olla joku sapluuna? Onko Nesbö sarjamatkaopas? Sehän se. Mutta jäbään ei ole luottamista pitemmälle kun sen jaxaa heittää, Torakassa se väittää mm että Kiinassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Se ei ole muuta kuin tietämätön tolvana.
ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva.
ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev:
ellauri246.html on line 920: Kaikista näistä terävistä muutoksista huolimatta Ei mitään tekemistä Zigzag Runoudessa, I. Brodsky, joka on maanpaossa, ei voi jäljittää. Päinvastoin, iskee äärimmäisen sekvenssin korkean perääntymisperiaatteiden kehittämisessä ja kehityksen sisäisen perustelun kehittämisessä. Vaikka runoilija itse on merkittävä kehitys hänen runoissaan todella kiistää. Ehkä kehitys on, että jostain hetkestä lähtien jokainen uusi runo on parempi kuin edellinen.
ellauri257.html on line 318: Minun kukkani, lapset! Miksi rakastin teitä, miksi pidin teistä huolta? Itkeekö sydän yksin koko maailmassa, Kuinka itkin kanssasi?.. Ehkä arvasin sen... Ehkä siellä on neito! Sydän, ruskeat silmät, Että he itkevät omia duumia - En halua enää. Yksi kyynel ruskeasta silmästä - Ja herra herrojen yli! Ajatukseni, ajatukseni, Voi minua teidän kanssa!
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri260.html on line 127: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri260.html on line 241:
Köpfe der frühen deutschen Arbeiterbewegung: August Bebel, Wilhelm Liebknecht (oben), Karl Marx (Mitte), Carl Wilhelm Tölcke, Ferdinand Lassalle (unten) Minnekäs Kautsky on jäänyt? Ehkä se ei ole varhainen.

ellauri260.html on line 353: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa.
ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
ellauri262.html on line 90: Kalkkikivestä rakennettu ja englantilaisen kartanon mukaan muotoiltu laitos jenkeissä on turvasatama Inklingin tutkijoille ja Narnian ja Middle Earthin faneille. Ehkä sen suurin väite kuuluisuuteen on se, että siinä on CS Lewisin kuuluisa vaatekaappi, joka todennäköisesti inspiroi hänet leijonaan, noidaan ja vaatekaappiinsa. Kaappiin sopi piilotella inkling-ystäviä.
ellauri266.html on line 48: Ilmaston lämpenemisen seurauxet oli hyvin tiedossa 70-luvulla. Ei vaan viizitty tehdä mitään, koska voitiin vielä tahkota hyvää tulosta ainaskin kahden seuraavan vuosisadan kvartaalin aikana. Ehkä useammankin? Hetkinen hetkinen, eipä hätäillä, kazotaan vielä tämä tilanne.
ellauri267.html on line 974: Thor. Ehkä suurempi summa kuin pystyt maksamaan.

ellauri267.html on line 1079: Joh. Ehkä voit tehdä kädellä paremmin.
ellauri269.html on line 383: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.
ellauri269.html on line 726: Ehkä tärkein linkki heprealaiseen supersankariin on Supermanin identiteetti osittain assimiloituneena maahanmuuttajana. 1930-luvun New York, joka tuotti maailman ensimmäiset modernit supersankarit, oli täynnä viimeaikaisia ​​juutalaisia ​​pakolaisia, jotka pakenivat 1800-luvun Euroopan pogromeja. Jonathan D. Sarnan ja Jonathan Goldenin Brandeisin yliopistossa "The American Jewish Experience in the Twentieth Century: Antisemitism and Assimilation" mukaan vuonna 1900 yli 40 prosenttia Amerikan juutalaisista oli uusia tulokkaita, ja he ovat olleet maassa kymmenen vuotta tai vähemmän. Ja seuraavan sukupolven aikana tapahtui maahanmuuttozunami, kun toiset 1,75 miljoonaa juutalaista muutti Amerikan rannoille, suurin osa ashkenazeja Itä-Euroopasta.
ellauri282.html on line 69: [26.3. klo 17.08] +358 44 2776451: Camus'n mielestä ei saa välivallalla tehdä kumouksia, kun sitten samalla menetelmällä joudutaan valvomaan uuden vallan pysymistä. Esimerkkinä giljotiini. Ehkä voitaisiin Zysckowicsin päälle käynyt kaveri pannakin giljotiiniin vaihtelun vuoksi.
ellauri282.html on line 77: [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä.
ellauri283.html on line 79: Mixi koomisen karkean videosarjan tekijät laittoi Olan olemaan setämiehempi kuin kirjassa, ja pyytämään vielä kyytimaxua? Ehkä 2020 setämiehet on sellaisia. Eivät ota edes lippistä pois päästä sisällä, nääsnääs. Ola on niljakas kuin ankerias. Semisaami juoxee ohi läähättäen ankerias pussissa. Tässä niteessä on paljon sexivinkkejä.
ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...
ellauri285.html on line 301: Mutta tämäkään ei kelpaa Kuappiselle. Teleologin mielestä on pääasia että kaverin elämä näyttää muista merkityxelliseltä vaikka se sille izelleen olis kuinka ikävää. Ehkä Mahatmakin mieluummin virui alastonna nubiilien neitosten viekossa, ja oli täysin kylästynyt ahimsaan, silti vittu, sen elämä oli merkizevää, sanoi se ize mitä tahansa. Sitävastoin kotirouvan tai sotamiehen elämä on merkityxetöntä, ei koska niillä oli tylsää, vaan koska ne eivät yrittäneet riittävästi, "rather their half-hearted and lackluster pursuit of valuable goals."
ellauri285.html on line 318: Euthyphro ehdottaa (6e), että hurskas ( τὸ ὅσιον ) on sama asia kuin jumalien rakastama ( τὸ θεοφιλές ), mutta Sokrates löytää ongelman tässä ehdotuksessa: jumalat voivat olla keskenään eri mieltä. Ehkäpä hurskasta on vain se mistä kaikki jumalat voivat olla samaa mieltä. Esim. "minä olen herra sinun jumalasi, älä pidä muita jumalia".
ellauri286.html on line 408: Tämä määritelmä myös selittää Venäjän suhtautumista entisiin alusmaihinsa: mafiavaltio ei luovu tiluksistaan enempää kuin USA Etelä-Ametrikasta tai Kaakkois-Aasiasta, oltiin tiluksilla asioista mitä mieltä tahansa. Sananvapauden kannalta tämä määritelmä on ikävä, sillä mafiavaltiossa hallitsee omertan laki. Ehkä siitä pitäisikin luopua. Siis siitä määritelmästä. Ehkä siitä on enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Paizi meille jotka ansaizemme sillä.
ellauri286.html on line 445: Länkkärit kyllä joka päivä väittävät, että sota päättyy tänään. Historia kertoo meille, että Venäjän nykyinen poliittinen hallinto ei pysähdy ennen kuin Ukraina ja demokraattinen maailma pysäyttävät sen. Mitä sitten tapahtuu sen jälkeen, kun rauhanomaiset sopimukset on allekirjoitettu? Sukupuolierot, sukupuoleen perustuva väkivalta, sadat tuhannet PTSD-potilaat, maa, joka on käynyt läpi suurimman sodan Euroopassa vuodesta 1945, ja aggressiivinen naapuri Venäjä, joka varmasti suunnittelee uutta sotaa. Kyllä, luulen, että tulee olemaan vielä enemmän – tarkoitan, että Ukrainassa – avioliittoon meneviä naisia, jotka etsivät ulkomaalaista aviomiestä. Jos demokraattinen maailma ja Ukraina kuitenkin voittavat, naiset haluaisivat ehkä jäädä kehittyvään kotimaahansa. Ehkä. Älkää kuitenkaan menettäkö toivoa.
ellauri294.html on line 262: Mutta onko se todella pahaa? Vai onko se toisinpäin? Ehkä
ellauri294.html on line 476: Korintissa Patu viihtyi puolitoista vuotta. Jotain kiehtovaa Korintossa täytyi olla. Ehkä kukkula, jolta aasialainen Afrodite houkutteli luoliensa saastaiseen pimeyteen?
ellauri294.html on line 658: "Ei ole ketään Margaretin kaltaista." Paizi kenties Synnöve Castrén pienenä. Nämä sanat lausuivat ensimmäisenä Margaret Meadin vanhemmat Edward ja Emily Mead. Vaikka Meadin taloudessa oli viisi lasta, perheen esikoisessa ei epäilemättä ollut jotain erityistä. Lähtevä, eloisa ja itsepäinen nuori Margaret Mead näki elämän seikkailuna ja oli päättänyt kokea kaiken. Ehkä suurin lahja, jonka Meads antoi tyttärelleen, oli kyky iloita maailmasta ja ympärillään olevista ihmisistä. Lapsuudestaan Mead huomautti myöhemmin: "Opin tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja panemaan merkille, mitä näin."
ellauri301.html on line 176: Ehkä Mankelin porukat oli schartaulaisia? Henric Schartau (27. syyskuuta 1757, Malmö – 3. helmikuuta 1825, Lund) oli ruotsalainen pappi ja saarnaaja Henric Schartau. Schartau toimi Lundissa, Lundin tuomiokirkossa lähes 20 vuotta, ja hänen näkemystään leimasi puhdasoppisuuden sävyttämä pietismi. Hänen oppinsa, schartauanismi, pysyi kirkon sisäisenä herätysliikkeenä eikä ollut vapaakirkollinen ilmiö. Hänen saarnojansa perusaineksen muodosti oppi Pyhän Hengen työstä ihmisessä ja oppi armonjärjestyksestä.
ellauri308.html on line 352: Oma viehtymykseni juutalaisuutta kohtaan sai yhtä lailla alkunsa ilman omakohtaista kosketusta siihen. Ehkä kyseessä onkin saman kolikon kaksi eri puolta?
ellauri308.html on line 410: Ehkä sinä Uusitalo poikkeat muista keskustelijoita ja lukijoista. Mutta pidän todennäköisenä, että me muut olemme Abrahamin jälkeläisiä.
ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri313.html on line 338: Ehkä syy ukrainalaisten morsiamien houkuttelevuuteen on historiassa. Ukrainan alue alkoi asuttaa ihmisiä jo kivikaudella, noin 30 000 vuotta sitten. Sen historian (ja useiden erilaisten heimojen ja kansojen, jotka asuttivat sen ja tunkeutuivat ukrainalaisiin naisiin, sen muodostumisen aikana) perusteella on selvää, että täällä asui tuhansia vuosia eri kansoja yksi toisensa jälkeen.
ellauri316.html on line 480: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi.
ellauri321.html on line 216: Linklater ei vaikuta kovin maanpuolustushenkiseltä. Ei sunkaan se ollut pasifisti? Ehkä tavallaan muttei se kieltäytynyt isänmaan palveluxesta.
ellauri321.html on line 227: Amerikkalainen Karen ei pidä sen kynäilytyylistä. Karenin kirjakerho sanoo: Ei. Tämä kirja ei ole minua varten. Mutta opin, kuinka arvokasta ei ehkä ole vain ostaa jokaista kirjaa, jossa on hieno kansi tai jonka Dalkey on julkaissut, tai joka kuulostaa lievästi mielenkiintoiselta takakannessa. Dana antaa lukea kaksisivuisen näytteen. Ehkä minun pitäisi käyttää sitä silloin tällöin. Koska silloin en olisi koskaan ostanut tätä. Se on niin vahvasti tyylitelty toistolla ja mielettömän neuroottisella kertojaäänellä, että et koskaan tunne edistyväsi. Ajattelin, että ehkä luen sitä hieman äänikirjana nähdäkseni, auttaisiko se, mutta se sai minut vain tuntemaan olevani tohtori Seussin vanhempi, vähemmän menestynyt katkera veli. Eri ihmisille on erilaisia kirjoja...
ellauri322.html on line 312: Tämä suloinen nuori tyttö istuu pehmeässä maalaisympäristössä pidellen huiluaan ja hänen pieni koiransa jalkojensa juuressa katselee häntä uskollisesti. Tämän pitäisi olla iloinen, terveellinen maalaismaisema, mutta tämän lempeän hahmon asento viittaa suruun: hän istuu ruohikoisella rannalla kyynärpää ristissä polvensa päällä, pää lepää kädellään, kun hän katsoo unenomaisesti eteenpäin näkemättä mitään idyllisyydestään saati ympäristöst. Ehkä syksyiset sävyt ja kerääntyvät pilvet antavat lisäviivettä synkkyydestä: kesän hyvät päivät ja kirkas taivas ovat ohi. Kuinka loistavasti taiteilija osaa maalata tunnelman kuvaan.
ellauri324.html on line 217: Ehkä maailman paras kulttileffa isolta kankaalta, väittää mainosplärä. Se on totaalisen n.h., joten lienee korkea aika ottaa selvää siitä.
ellauri326.html on line 251: Ehkä venäläinen yhteiskunta hajosi, koska siellä oli vuosisatoja vanha maaorjuus ja melko jäykkä ortodoksinen kirkko? Ortodoksiset kirkot eroavat suuresti muista halussaan nöyrtyä, "vähentää" henkilöä ja tukahduttaa hänet. Ehkä uusi geneettinen muodostuminen on todella kehittynyt?
ellauri326.html on line 273: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
ellauri326.html on line 289: Ainoa tie ulos on tehdä sotilaallinen tappio koko Venäjälle. Siksi demokraattisten maiden on autettava ukrainalaisia ​​kaikin voimin ja ennen kaikkea ASEIN! (Elävän voiman saatte ize tarjota.) Älkää huoliko, sodan jälkeen koko länsimaailma tulee avuksemne rakentamaan uudelleen sen, mikä on tuhoutunut, ja maa pystyy rakentamaan itsensä uudelleen. Voimme kernaasti ottaa länteen myös ukrainalaisia morsiamia, jos niitä on vielä jälellä. Ja Venäjä tulee makaamaan talouden ja tietoisuuden raunioissa, HAHA! Kotimaani uusi syntymä on mahdollista vain maan hallinnon täydellisellä tuholla. Imperiumi on amputoitava venäläisestä ihmisestä, kuin pahanlaatuinen syöpä. Tämä "nollatunti" on elintärkeä Venäjälle. Maallani on tulevaisuus vain, jos se käy läpi täydellisen tappion, kuten tapahtui Saksan kanssa. Ehkä voidaan jakaa se osiin kuten kävi Saxalle ja Puolalle. Tekin voisitte saada jonkun viipaleen. Slava Ukrainy!
ellauri326.html on line 608: Ensin Elbeä pitkin ja sitten ylös Moldaun vesiin. Ukko ihan pärskähti kiukusta. Vai Elbeä pitkin! Ehkä Podmoklyyn saakka, mutta ei sitä pitemmälle. Siellähän on vain kallioita, hyvä ystävä. Olen itse ollut siellä. Tänne salamanterit eivät kuitenkaan pääse, meidän on hyvä.
ellauri326.html on line 613: »Sehän on aivan toista», päätteli ukko varmasti. A puhu typeryyksiä, Frantik. Se oli Guatemalassa, ei meillä. Siellä olosuhteet ovat aivan toiset. Nuori Povondra huoahti. Ehkä, mutta kun ajattelee
ellauri326.html on line 664: Ihmiset? Tosiaan, ihmiset. He palaavat vähitellen vuorilta takaisin niille rannikoille, joita on vielä jäljellä heidän mantereistaan. Mutta valtameri löyhkää kauan mätänevistä salamantereista. Mannermaat kasvavat taas vähitellen virtojen tuomasta mudasta, ja meri väistyy askel askelelta. Kaikki tulee melkein ennalleen. Uusi legenda syntyy vedenpaisumuksesta, jonka Jumala lähetti ihmisten syntien tähden. Kerrotaan satuja uponneista tarunomaisista maista, joiden sanotaan olleen ihmisten kulttuurin kehtona. Ehkä tullaan tarinoimaan jostakin Englannista tai Ranskasta tai Saksasta Entä sitten?
ellauri327.html on line 318: – Näyttää siltä, että Venäjän lähetystö trollaa Suomen keskusrikospoliisia Balticconnectorin tutkintaan viitaten! Ehkä olisi aika suorittaa vähän strategista viestintää ja näyttää, mitä merivartiosto ja merivoimat pystyvät tekemään ja näkemään Suomenlahdella, Salonius-Pasternak kommentoi. Esimerkixi melkein hukuttaa nipun hurri varusmiehiä liian syvään rantaveteen Drakassa.
ellauri330.html on line 552: Kun kreivi F. L. Heiden tuli Suomen kenraalikuvernööriksi, niin hän osoitti halua ottaa selvää Suomen kielellisen enemmistön olosuhteista ja asemasta. Näin hänen ja kielellisen enemmistön välille kehittyi luottamuksellinen suhde, mikä puolestaan ärsytti ruotsinkielistä yläluokkaa. Ehkä merkittävin seuraus tästä Heidenin asenteesta oli kun hän 11. toukokuuta 1882 kutsui Yrjö-Koskisen senaatin makuukamaritoimituskunnan jäseneksi. Yleisesti Yrjö-Koskisen todettiin senaatissa edustavan suomalaista puoluetta ja sen katsantotapaa, vaikka senaatti ei varsinaisesti ollut puoluepoliittisesti järjestäytynyt organisaatio.
ellauri332.html on line 139: Jönsyn profiili: Ehkä siinä on moraalin alkumuoto. Ensimmäinen diskursiivinen sana on luultavasti ollut alkuihmisnaisen sanoma "vielä".

ellauri332.html on line 272: Joten ensinnäkin muistetaan, että olisi lähes mahdotonta seurata "Taru sormusten herrasta" trilogialla, joka olisi jopa lähellä Oscar-palkittua sarjaa. Mutta jotkut faneista olivat ainakin toiveikkaita, että ainakin heidät voitaisiin kuljettaa jälleen Keski-Maan maailmaan. Ehkä hobittijoukon joukossa oli mieltymyksen puutetta tai se, että he vetivät sen, mitä olisi pitänyt olla enintään kaksi elokuvaa kolmeen. Liian pitkät ja hieman hitaat tarinat, nämä elokuvat saivat yliarvostetun merkin sekä katsojilta että kriitikoilta. Booooring, sanoi liikaa kissavideoita massuttaneet ylipainoiset jenkkikazomot.
ellauri332.html on line 350: Ehkä Alfred Hitchcockin tunnetuin ja tunnustetuin elokuva "Psycho" on klassinen kauhutrilleri, jota pelataan vielä tänäkin päivänä jokaisena Halloweenina. Elokuvan pääosassa Anthony Perkins on henkisesti epävakaa hotellin omistaja, jolla on paljon synkkiä salaisuuksia piilossa rakennuksessa, jossa hän työskentelee. Psycho" tuli pioneerinimikkeeksi kauhuelokuvien genren suhteen. Julkaisuhetkellä elokuva oli kuitenkin kiistanalainen sen tuolloisen tabusisällön kuvauksesta. "Järkyttävät" kohtaukset sisälsivät: naimaton pariskunta nai, jakavat sängyn ja näytetään paljas derrière...Gäsp. Ei jaxa.
ellauri332.html on line 486: Mutta jos vika onkin Hawthornen alkup. kässärissä? Ehkä se on perseestä?
ellauri332.html on line 518: Kukapa ei haluaisi nähdä Spockin ja kapteeni James T. Kirkin uskaltavan vanhuxina avaruuteen ja kohtaavan suuren tuntemattoman mysteereitä? Kuuluisa tv-sarja "Star Trek" käynnistyi äskettäin uudelleen, ja fanit kerääntyivät katsomaan. Tähtien sota keskittyi uudelleen käynnistetyn "Star Trek Into Darkness" -sarjan toisen osan kohtaukseen, jossa tohtori Carol Marcus esiintyy alushousuissa ilman näkyvää syytä. Mixei ilman housuja? Eikö yhtiöllä ollut siihen varaa muka? Fanit kritisoivat elokuvaa sen riittämättömästä naishahmon seksualisoinnista. Ehkä elokuvantekijöiden on aika "rohkeasti mennä" seuraavaan elokuvaansa ilman tuota tarpeetonta naisten alusvaatetta.
ellauri336.html on line 204: Ehkä Chazal viittasi vanhempien sopimukseen kirjoittaessaan, että ben sorer u´moreh (kapinallinen lapsi) rangaistaan ​​vain, kun hänen vanhemmillaan on sama "ääni". Eräs tulkinta on, että Chazal viittaa vanhempiin olevan samaa mieltä lapsen chinuchin kanssa, koska vain sitten saako hän asianmukaisen chinuchin ja hänet pidetään vastuussa pahasta käytöksestään. Kuitenkin, kun vanhemmat ovat eri mieltä, lasta ei voida täysin syyttää teoistaan, ja siksi hän ei ansaitse ben sorer u´moreh -rangaistusta.
ellauri336.html on line 303: Ehkä tunnetuin viittaus naisten hiusten lakiin esiintyy parshas Nasossa, sotahin (epäillyn naisen) osassa. 4Moos.5:18 kertoo meille, että koheiini seisoo epäillyn naisen Hasemin edessä ja paljastaa hänen hiuksensa. Kesuboksen Talmud (72a) huomauttaa, että Toora pitää itsestäänselvyytenä, että naimisissa olevan naisen hiukset ovat yleensä peitettyinä.
ellauri340.html on line 510: Käsitellessä Handken uutta kirjaa potentiaalisille lukijoille jää joukon vaikeita kysymyksiä: Voiko kirjailijan lahja muuttaa opasiteetti selkeydeksi ja takaisin hänen Balkanin sotia koskevista mielipiteistä, kuten jotkut hänen puolustajistaan ​​ovat väittäneet? Ehkä on olemassa parempi, täsmällisempi tapa esittää tämä ajan kulunut kysymys taiteilijan erottamisesta taiteestaan: Kuinka kieleen, sisäisyyteen ja yksilöllisyyteen niin huolissaan olleesta kirjailijasta tuli Serbian puolustaja 1990-luvulla? Antakaahan kun kerron.
ellauri341.html on line 121: Jotenkin minulle jäi kuitenkin tunne, että tämä syvempi ulottuvuus vain tuntui jäävän kaiken tuon muun sekamelskan jalkoihin. Kaikkea vain oli niin paljon, että lukijana sain eteeni sellaisen hyökyaallon, josta oli hankala päästä uimaan enää takaisin pinnalle. Ehkä karsitumpi ja keskitetympi rakenne olisi tuonut vahvemmin Leikolan sanoman esiin, sillä tässä nyt vain tuntui olevan hiukan liikaa kaikkea. Sinänsä suuri osan näistä eri tarinoista olivat itsessään sen verran kiinnostavia ja tarkkaavaisia huomioita sisältäviä, että olisin mieluusti voinut lukea erilliset teokset kustakin, kuten Herlinin Sanomien eri osastoista. En siis kadu että kahlasin tämän (kirjaimellisesti) tiiliskiven läpi, sillä kaikesta huolimatta tuntui että sain tästä loppujen lopuksi yllättävänkin paljon irti. Harmi vain että kaksi viikkoa oli auttamatta liian lyhyt aika lukea tämä valtaisa ja runsaita rönsyjä sisältävä teos, jolloin rauhallisen etenemisen sijasta lukemisesta tuli paikoin aika nihkeää pakkopullaa. Tähdet:2.5/5. Terveisin: Heidi Kirjahamsteri.
ellauri341.html on line 318: No kriittisempi kazoja voisi kyllä väittää että nää koittaa vääntää arabeista täysin länsimaisia. Kavereille tulee selkeästi plussaa epäarabimaisesta anglosaxisesta käytöxestä. Ehkä ei tarvizisi olla ihan niin osoitteleva.
ellauri345.html on line 285: Tuo viimeinen teossarja todistaa ja seuraa puhdistumista, jonka ei enää annettu olla vapautumista. Ehkä siksi, että hänen nuoruutensa oli usein liian ketterästi paennut elämän vastoinkäymisiä runouden kentälle, vanhus asetti hirveän rankaisevan ironian kanssa ämmäpahan elämänsä herraksi.
ellauri345.html on line 480: Ja täten esihistoria, jonka Goethe suunnitteli romaanille, on todistus mitä erehtymättömimmistä tunteista. Eduard ja Charlotte ovat rakastaneet toisiaan ennenkin, mutta molemmat solmivat mitättömän avioliiton ennen kuin he olivat laillisesti yhdistyneet. Ehkä vain tällä tavalla se voisi jäädä hämärään, missä virhe on molempien puolisoiden elämässä: joko edellisessä päättämättömyydessä tai nykyisessä uskottomuudessa.
ellauri346.html on line 139: Mykola Shchors kuoli 30. elokuuta 1919 taistelussa Zhytomyr Oblastissa hämärissä olosuhteissa. Levko Lukjanenko kirjoittaa: Ehkä et tiedä, että tšekisti Tanhil-Tankhilevych ampui Shchorsia Browningilla päähän takaapäin Moskovan käskystä (kun Moskova aisti, että Shchors oli alkanut nojata Ukrainan puolelle)?
ellauri347.html on line 94: Aina yhteistyö ei ole sujunut täysin kivuttomasti. Ehkä yllättävä esimerkki on heidän suosittu kappaleensa Kahden maan kansalainen. – Kyseisen biisin työstöprosessi oli nihkeä. Kaija kirjoitti mielestäni säkeistöihin liian pitkiä rivejä. Teimme molemmat kompromisseja – Kaija lyhensi rivejä ja minä tihensin rytmiikkaa. Kun kappale tuli valmiiksi, emme olleet oikein kumpikaan lopputulokseen tyytyväisiä. Yllätykseksemme ihmiset ottivat kappaleen kuitenkin omakseen. Myöhemmin olemme toki itsekin tulleet sen kanssa sinuiksi.
ellauri347.html on line 143: Ja kuulihan se kana Onton pyyntöjä. Tinderissä käytyään Ontto kirjoitti muistiinpanon: "Tänään sain tosi hyvän panon." Ehkä sekin oli vain toiveajattelua. Tapahtukoon sinun tahtosi, eikä minun.
ellauri347.html on line 278: Ehkä hiän oli 25-vuotias; hän oli kaunis, viehättävä ja sisältäpäin lisäksi maalattu, ensimmäinen sisältä maalattu, jonka tunsin. Muistan, että minä olin kuullut että hän oli ollut kihloissa, mutta jonkin ajan kuluttua rikkoi sitoumuxen. Muistan, että hän oli lähes poikkeuksetta isänsä seurassa joka oli leski. Isä, muistaakseni hän oli vanha, epämiellyttävä ja pikemminkin houkuttelematon mies, tai niin minä luulin (ehkä arviointini oli hieman puolueellinen mustasukkaisuus). Sitten eräänä päivänä kuulin järkyttävän uutisen: hänen isänsä oli kuollut ja heti jälkeenpäin hiän oli tappanut itsensä ja jättänyt määrätyn testamentin että hiän halusi tulla haudatuksi isänsä kanssa. (s. 4)
ellauri347.html on line 581: Ehkä kuolema ei sittenkään ole kaiken loppu? kysyy Ontto kuin Saul Bellow ja Cicero. No ei tietystikään, muuthan jää tänne vielä olemaan. Ontto ei tiedä että lauantaista laskien kolmas päivä on maanantai. Naureskelee kuitenkin kun leipäpapit poikkeavat protokollasta.
ellauri348.html on line 64: Ehkä en koskaan voi tehdä sitä, mitä toivon, mutta ainakin on toivoa. Marilyn Monroe. (Izemurha 36-vuotiaana.)
ellauri349.html on line 515: Hunter S. Thompson oli muistaaxeni aika paskiainen, vaimollensa varsinkin, ja päätti päivänsä oman käden kautta kuin yllättäen edesmennyt Unto Remes. Ehkä Eskikin on ENFP:
ellauri349.html on line 815: Ehkä aikamme kaipaa estetiikka, kauneuden ylistystä, yleviä sanoja. Eihän niillä kuuhun mennä, lohduttavat kyllä.
ellauri350.html on line 207: