ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
ellauri196.html on line 109: Eemelin elokuvassa esittämä laulu "Oho, sanoi Eemeli" oli aikanaan hyvin suosittu. Helismaan sanoittama kappale on vuonna 1959 julkaistun singlen A-puolella, B-puolella on "Taas Rovaniemen markkinoilla".
ellauri196.html on line 112: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa."
ellauri196.html on line 121: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri408.html on line 900: Nahjus piti Laveleyen kirjoista. Eemeli de Laveleye oli lipilaari belgi. Katolisessa uskossa kasvatettuna hän kehittyi kohti protestanttisuutta. Mutta jo silloin, kun hän oli katolinen, hän oli hyvin herkkä evankeliumin yhteiskunnallisille värähtelyille. Hän oli yksi edistyksellisen liberalismin ajattelijoista Belgiassa, joten häntä voitiin pitää sosialismin edeltäjänä. Hän oli erittäin kiinnostunut osuustoiminnasta. Hän oli vuonna 18812 perustetun prostituutiota vastustavan Society of Public Morality -järjestön puheenjohtaja. 31. joulukuuta 1891 hän sai perinnöllisen aateliston apurahan ja paronin arvonimen, joka voitiin siirtää miesten primogenituurille. Hän valitsi moton Rede, vrede. Hänen isänsä oli Belgian olympiakomitean perustaja Edouard de Laveleye. Tunnettu kaikkialla maailmassa, hän sai kunniatohtorin arvon monista yliopistoista ja vastasi useisiin ulkomaisiin tutkijoihin, joista tunnetuin on John Stuart Mill. Eemelin mielestä sivistys ei voi jatkua, elleivät ihmiset usko haudantakaiseen jumalaan. Tämä saa nahjuxen taas pohtimaan, käynnistää synonyymigeneraattorin. Hyödyllinen uskomus ei ole totuus, pace utilitaristit. Sota on raakaa, parempi olisi molemminpuolinen kunnioitus. Enkeli ilmaantuu vain harvoin eläimissä. Länkkärien julkinen tunnuslause on niiden todellisen pyrkimyxen suoranainen vastakohta.
ellauri420.html on line 178:

Eemelin kitkeriä syllogismeja

xxx/ellauri116.html on line 430:

Eemelin kasvatuxesta

xxx/ellauri116.html on line 432: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
8