ellauri001.html on line 987: Eemeli">Eemeli Eripurainen.

ellauri001.html on line 993: Eemelille tekee seuraa

ellauri015.html on line 1033: Eemeli Eripurainen.
ellauri019.html on line 140: Homotransu epäkarski marski Mannergeim, punakapinan valkokarvalakki valkokenraali ja lahtari, pyysi punaisella kuuman linjan puhelimella sinkoja hyppelehtivältä pikkuwiixi roimahousu koppalakki Hitleriltä kun hätä oli rintamalla suurin. Matsin jälkeen Calle Kustaa Eemeli teki heti erillisen rauhan ryssän kanssa Aatun selän takana. Siinä kiitos komealta aseveljeltä, selkään puukotus. Urhee Suomi soti omaa sotaansa. Onnex kärmistyneet sakut sentään poistu takaovesta, poltteli vaan nunnukoiden arvotonta Lappia.
ellauri033.html on line 568: Mariannen lisäxi, josta ei kerrota niin mitään, suhtaudutaan kuin nollaan, Roopella on vaan 1 kaveri nimeltä Eemeli, toinen lukutoukka joka kuolee sopivasti lenzuun. Tää ominaisuus josta Polle vikuuttaa Sixteä ja Roopea, et ihmiset ei kiinnosta paljon paskaakaan, on sen oma piirre. Ne on vaan numeroita, ajatushökötyxeen ripustettuja nimikylttejä, kuten leukavasti laukaisee Pellissier.
ellauri035.html on line 1223: Hänen kerrotaan hukuttautuneen tuohon jokeen. Hänen ruumiinsa etsimisestä on saanut alkunsa ns. lohikäärmeveneiden juhla, joka nykyisin on Kiinan kansallinen juhlapäivä. Päivää vietetään kuukalenterin viidennen kuun viidentenä päivänä. Meidän kalenterimme mukaan se on yleensä kesäkuussa. Tuolloin järjestetään lohikäärmevenekilpa-ajot ja syödään erityistä pyramidinmotoista zongzi-riisikakkua. Lohikäärmeveneet kuvastavat yritystä pelastaa runoilija ja noiden kakkujen avulla yritetään saada kaloja jättämään runoilijan ruumis rauhaan. (lähde? ploki Perttu Eemeli Kouvolasta)
ellauri055.html on line 944: Tehtailijanrouva Sofia Selin neuvoi Emppua ottamaan aiheet omasta elämästä. Ei sellainen ole kirjailija eikä mikään joka ei osaa käyttää mielikuvitusta, kopeasti vastasi Eemeli, jolla oli jo silloin suuret luulot itsestään. 20-v ylioppilaana se riiusteli alaikäistä oppilastaan 14-vuotiasta Helvi Seliniä. Ihmiselossa Martti "Sikapaska" Hongisto oli tietysti Taata, Arvo Sotavalta oli ehkä Juhani ja Anna toi Selinin Helvi. On tässä vähän luovuutta kun tyypit ei mee ihan yx yhteen. Helvi Järvi-Haaviston kuolinvuosi puuttuu Genistä. Ilmo Kurki-Suonion poika Kai ei ole selvittänyt.
ellauri055.html on line 972: Mekin ollaan Käpylässä mäkitupalaisia: talo oma mut palsta vuokralla. Eemelillä oli erittäin kaunis ja ihana lapsuus myllykolussa. Kolu on kai jonkinlainen koskipaikka, kivikko. Kivet kolisevat virtapaikassa. Tyhjät tynnörit kolisevat eniten. Sillanpää oli melkein tynnörin kokoinen parhaina vuosinaan kuten Breugnon.
ellauri055.html on line 1124: Belgi Maeterlinckin noobelit mietelmät ihastutti Eemeliä myös. Niitäkin pitää siis pöyhiä.
ellauri055.html on line 1241: Lyylin sukunimi oli oikeasti Kökkö. Ei tullut Eemelistä Evi Hjeltin hjelttiä eikä Lyylin kökkötraktoria.
ellauri074.html on line 280:
Sarri Kualla oli enemmän niteitä kuin Eemelillä.

ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
ellauri117.html on line 125: Täh? Kukas sitten iskän muut lapset kasvattaa? Entä jos lapsi ei olekaan Eemeli vaan Iida? Palkataanko sitten Pröö niin kuin Julielle? Pröö oli riittävästi nuori ainakin että yhdyntäsiteet toimivat.
ellauri140.html on line 508: Strangle her, else she sure will strangle thee. Tapa se Eemeli, kurista, ettei se sua huovuta.
ellauri161.html on line 1011: Kari-Jorin piti olla Maupassantin kanssa Zolan naturistioppilas. Mutta se alkoikin sekoilla katolisten kaa. Zola luovutti, löi hanskat tiskiin. Naturismi myytiin lyhyexi. Sehän olikin vähän niinkö kommunistiviihdettä. Kun sota hävittiin, taantumus teki sellaisesta lopun. Molli-Jori puolustaixen: Ei Eemelikään jäänyt tuleen makaamaan, nuoresta pessimististä tuli ajan kanssa ensin katteeton optimisti ja sitten journalisti.
ellauri196.html on line 49: Ikaros ei noudattanut sananlaskua. Sillä ei olleet arvot kohdallaan. Maamies, kalamies ja merimies tietävät mikä on elämässä tärkeää: maanviljely, kalastus ja purjehdus. Agricola arat. Navigare necesse est. On vältettävä seppoilua, huuhastelua ja pilvilinnoja. Näyttelijät, filosofit, kynäilijät ja muut seppoilijat ym turhat julkkixet joutaa molskahtamaan jorpakkoon. Kuten esim. Eemeli, Esa Saarinen, Joannes Piscator ja Petrus Ramus.
ellauri196.html on line 98: Molskis, sanoi Eemeli, molskis! on suomalainen elokuva vuodelta 1960, jonka on ohjannut Ville Salminen. Elokuva on kolmesta Eemeli-elokuvasta toinen.
ellauri196.html on line 100: Eemeli%2C_molskis%21_-elokuvan_juliste.jpg/250px-Molskis%2C_sanoi_Eemeli%2C_molskis%21_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" />
ellauri196.html on line 102: Eemeli on aikamiespoika. Verottajalla on mielestään saatavia Eemeliltä jonka ei auta muu kuin paeta ja yrittää kaupungista työnteolla ansaita puuttuvat rahat. Vossikkakuskina kaupungissa Eemeli auttelee monia ihmisiä heidän murheissaan. Lopussa selviää, että verottajan tavoittelema henkilö on nimeltään Emil, josta Eemeli toteaa nimensä olevan ihan pelkkä Eemeli. Säästyneet rahat Eemeli antaa iäkkäille vanhemmilleen ja käskee herättää vasta sitten, kun ne loppuvat.
ellauri196.html on line 107:

Oho, sanoi Eemeli on suomalainen elokuva vuodelta 1960. Sen on ohjannut Ville Salminen. Kyseessä on kepeä musiikilla höystetty ilottelu, joka tarjoaa sitä, mitä moukkamainen yleisö siltä odotti. Kriitikoita ei tämäkään elokuva miellyttänyt, arviot olivat tylyt, kuten muillekin Reino "Repe" Helismaan edustaman junttifarssi-tyylilajin teoksille. Ensi-ilta oli 22. tammikuuta 1960 Rexissä ja Tuulensuussa.
ellauri196.html on line 109: Eemelin elokuvassa esittämä laulu "Oho, sanoi Eemeli" oli aikanaan hyvin suosittu. Helismaan sanoittama kappale on vuonna 1959 julkaistun singlen A-puolella, B-puolella on "Taas Rovaniemen markkinoilla".
ellauri196.html on line 112: Vaikka yleisö otti elokuvan innokkaasti vastaan, aikalaisarvostelijat suhtautuivat siihen nuivasti. Paula Talaskivi linjaa, että satiirinen pohjaidea on onnistuttu piilottamaan hyvin. Bengt Pihström (Nya Pressen) ei näe mitään humoristista ilmeettömin kasvoin esiintyvässä ja ilmeettömällä äänellä laulavassa Eemelissä: "Omaperäistä komiikkaa? Ehkä. Kenties." Pohjois-Suomen kriitikoilta tuli sentään joku ymmärtävä sana. Eero Krekelä (Kaleva) kirjoittaa: Eemelin "totinen torvensoittaja -huumori edustaa omintakeista mallia vuosien saatossa kuluneiden farssikoomikkojemme joukossa."
ellauri196.html on line 114: Arviossa todetaan, että komedia on ohjattu olemattomista aineksista. Se aloitti sarjan, jossa Eemeli eli koomikko Esko Toivonen heittää suupielestään tolkuttomia huulenpoikasia.
ellauri196.html on line 116: Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg/250px-Oho%2C_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" />
ellauri196.html on line 120: ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli on suomalainen komediaelokuva vuodelta 1962. Sen ohjasi Åke Lindman. Reino Helismaan tekemää käsikirjoitusta on pidetty heikkona.
ellauri196.html on line 121: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri196.html on line 124: Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg/250px-%E2%80%9DEi_se_mit%C3%A4%C3%A4n%21%E2%80%9D_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" />
ellauri196.html on line 127: Eemeli … turkismetsästäjä Eemeli, v.t. posteljooni
ellauri311.html on line 158:

”Aivan mahtavaa. Veljeyttä ja taistelutahtoa”, toteaa weaselin näköinen Eemeli Aittokallio.

ellauri311.html on line 390: Suurin osa vaihtoehtohenkisyydestä kiinnostuneista on Ketolan mukaan naisia, mutta nuoremmissa sukupolvissa on havaittu, että vaihtoehtoiset uskomukset kiinnostavat myös naismaisia miehiä, kuten se tatuoitu weaselin näköinen Eemeli.
ellauri352.html on line 333: Lähes kaikissa Durkheimin teoksissa yksi tärkeimmistä teemoista on huonovointisuus, josta länsimainen yhteiskunta kärsi jo 1800- ja 1900 - luvuilla. Vika on Eemelistä siinä, että
ellauri352.html on line 343: Émile Durkheim kritisoi suoraa demokratiaa, koska se pohjimmiltaan kieltää valtion erillisen roolin yhteiskunnassa, mikä on Eemelistä tuiki tärkeää. Hänen mielestään mitä tahansa yhteiskuntaa täytyy johtaa vähemmistö, joka on tietoinen ja heijastaa joukkojen reflektoimatonta ajattelua taivaalle.
ellauri352.html on line 352: Eemeli olis mieluusti pitänyt useampaa vaistomaista vaimoa kuten patriarkka Abraham.
ellauri408.html on line 900: Nahjus piti Laveleyen kirjoista. Eemeli de Laveleye oli lipilaari belgi. Katolisessa uskossa kasvatettuna hän kehittyi kohti protestanttisuutta. Mutta jo silloin, kun hän oli katolinen, hän oli hyvin herkkä evankeliumin yhteiskunnallisille värähtelyille. Hän oli yksi edistyksellisen liberalismin ajattelijoista Belgiassa, joten häntä voitiin pitää sosialismin edeltäjänä. Hän oli erittäin kiinnostunut osuustoiminnasta. Hän oli vuonna 18812 perustetun prostituutiota vastustavan Society of Public Morality -järjestön puheenjohtaja. 31. joulukuuta 1891 hän sai perinnöllisen aateliston apurahan ja paronin arvonimen, joka voitiin siirtää miesten primogenituurille. Hän valitsi moton Rede, vrede. Hänen isänsä oli Belgian olympiakomitean perustaja Edouard de Laveleye. Tunnettu kaikkialla maailmassa, hän sai kunniatohtorin arvon monista yliopistoista ja vastasi useisiin ulkomaisiin tutkijoihin, joista tunnetuin on John Stuart Mill. Eemelin mielestä sivistys ei voi jatkua, elleivät ihmiset usko haudantakaiseen jumalaan. Tämä saa nahjuxen taas pohtimaan, käynnistää synonyymigeneraattorin. Hyödyllinen uskomus ei ole totuus, pace utilitaristit. Sota on raakaa, parempi olisi molemminpuolinen kunnioitus. Enkeli ilmaantuu vain harvoin eläimissä. Länkkärien julkinen tunnuslause on niiden todellisen pyrkimyxen suoranainen vastakohta.
ellauri420.html on line 178:

Eemelin kitkeriä syllogismeja


ellauri420.html on line 180: Miehet työntyivät peremmälle kyrvät kitkerästi lemuten. Cioran on Muumin piisamirotan kopio, se marisee vähän kaikesta mutta pitää pikku ryypistä ja täytekakusta. Eemelillä piisaa negativistisia törähdyxiä, enimmäxeen kehnoja. Paremmatkaan eivät aina ole ihan comme il faut, niitä pitää justeerata vähäsen. Esim.
ellauri420.html on line 212: Niinpä juuri, Eemeli. Päivittäiset uutiset todistavat vahvasti että nyt on todella jo menty yli jonkin hulluuspandemian rajan. Apinalaumat kirkuvat ja kiehuvat ilmastopadassa kuin sammakot ja tekevät toisistansa veristä färssiä. Ainoa syy olla mukana on että ei ole muuta planeettaa minne painua. Sanon kuin Henry Melvillen Bartlet the scrivener: ‘I would prefer not to’.
ellauri420.html on line 340: Näin siis Eemeli. Muiden kuolema ei ole outoa, paizi minun, koitti Jönskin sanoa. No jokaisen kuolema on jonkun minun kuolema, paizi elukoiden tietysti joilla ei ole sielua. Puppua, kyllä ne on kaikki samanlaisia.
xxx/ellauri116.html on line 444:

Eemelin kasvatuxesta
xxx/ellauri116.html on line 446: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
xxx/ellauri208.html on line 683: En pidä kaikista Astridin kirjoista ja henkilöistä, kuten Mio ja Joonatan. Enkä järin paljon nenäkkäästä Pepistä enkä Eemelistä.
41