ellauri014.html on line 424: Bumston voisi olla suomeksi Pylkkönen. Edward Pylkkönen.
ellauri014.html on line 431: Kuten teeveen saippuoissa marssitetaan kuvaan uusi henkilö. Kumma kyllä se ei ole se vanha aseveikko vielä, vaan filosofisempi sparreri, kummallinen lordi Edward Bomston. Kaheksannentoista vuosisadan lordi Byron mannermaan kiertueella, tai pikemminkin ehkä lordi Russell, filosofisempi väpelö, tai väpelömpi filosofi. Se on kuin Fast Shown skezin hinttari maanomistaja, Pröö sen vastahakoisempi lammaspaimen. (Nimet vaan on vaihtuneet. Ks. Wikipedia.)
ellauri020.html on line 437: Robert Edward Turner III (born November 19, 1938) is an American entrepreneur, television producer, media proprietor, and philanthropist. As a businessman, he is known as founder of the Cable News Network (CNN), the first 24-hour cable news channel. In addition, he founded WTBS, which pioneered the superstation concept in cable television, which later became TBS (to be sold).
ellauri025.html on line 391: Tylyn mutta fragiilin oloinen kaunis Esther Sanditonissa ei huoli Napoleonixi sonnustautunutta loordia koska luulee rakastavansa veljeään Edwardia. Lady Denham vimmastuu ja ärähtää kuin Tina Turner: Love!? What's love got to do with it? Avioliitossa ei ole kyse rakkaudesta, se on bisnistä, diili jossa sovitaan meemien ja reviirien siirrosta. Hesiodos on tismalleen samaa mieltä. Tismalleen!!! se huutaisi pikku jurrissa juotuaan ize käyttämäänsä kotiviiniä, kuin Obelix ja Aladobix Asterixissa. Kunhan ei saisi maxavaivoja. Maalaistollo.
ellauri039.html on line 768: Edward Morgan Forster OM CH (1 January 1879 – 7 June 1970) was an English novelist, short story writer, essayist and librettist. Many of his novels examine class difference and hypocrisy, including A Room with a View (1908), Howards End (1910) and A Passage to India (1924). The last brought him his greatest success. He was nominated for the Nobel Prize in Literature in 16 different years.
ellauri042.html on line 851: Chestertonin isä Edward Chesterton oli kiinteistövälittäjä ja äiti Marie Grosjean ranskalaista syntyperää. Hän oppi puhumaan vasta kolmivuotiaana ja kirjoittamaan kahdeksanvuotiaana, mutta halusi tulla kirjailijaksi lapsena.
ellauri046.html on line 192: He was a "very stern man, to all appearances dry and prosaic, but under his 'rustic cloak' demeanor he concealed an active imagination which not even his great age could blunt". He was also interested in philosophy and often hosted intellectuals at his home.The young Kierkegaard read the philosophy of Christian Wolff. He also preferred the comedies of Ludvig Holberg, the writings of Johann Georg Hamann, Gotthold Ephraim Lessing, Edward Young, and Plato.
ellauri052.html on line 122: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise.
ellauri052.html on line 677: Duunattuaan vähän aikaa arkeologisilla kaivauxilla (kuten mä) T.E. meni vapaaehtoisena väkeen (toisin kuin mä). Se teki muistinpanoja varusmiespalveluxesta (kuten mä).
Sale nähtävästi tunnisti Arabian Larskassa izensälaisen wannabe suklaapuolen miehen. Homofoobit on usein homofiilejä ja kääntäen. T.E. kirjoitti paljon pitkiä kirjeitä (kuten mä) kuuluisuuxille (toisin kuin mä): G B Shaw, Edward Elgar, Winston Churchill, Robert Graves, Noël Coward, E. M. Forster, Siegfried Sassoon, John Buchan, Augustus John, and Henry Williamson. Mitäh, olix nääkin kaikki hilpeitä?
ellauri052.html on line 869: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise
ellauri062.html on line 205: No. 101 — Edward Lampert
ellauri067.html on line 366: Mauritiuxendodo oli ennen globalisaatiota drontti. Tapettu sukupuuttoon aikapäiviä, paizi drontti Edwardia. VITUN anglosaxit.
ellauri067.html on line 604: School Days School Days is an American popular song written in 1907 by Will D. Cobb and Gus Edwards. Its subject is of a mature couple looking back sentimentally on their childhood together in primary school.
ellauri069.html on line 286: Aiempi hullusuoja lähellä Lontoota liikanimellä "Valkoinen Vizaus" majoittaa ryhmää hyypiöitä sekaantuneina tsygologiseen sodankäyntiin. Hörhöryhmä tunnetaan alkukirjainlyhenteellä KALAT. Henkilökunta sisältää tilastotieteilijän, Roger Mexikon, ja behavioristizygologin, Edward "Ned" Poinzimiehen.
ellauri071.html on line 134: One of Coward's best-known songs is "A Room with a View". A Room with a View is a 1908 novel by English writer E. M. Forster, about a young woman in the restrained culture of Edwardian era England. Set in Italy and England, the story is both a romance and a humorous critique of English society at the beginning of the 20th century. Merchant Ivory produced an award-winning film adaptation in 1985.
ellauri071.html on line 224: Junior G-Men was part of the larger "war on crime" campaign being waged through the mass media, which included movies, comic books and strips, radio programs, and pulp books, all of which was encouraged by the FBI and especially its director, J. Edgar Hoover prior to World War II. Most of these featured adult "G-Men" even when marketed to children. The difference with the Junior G-Men was that it was designed to give boys a sense of participating in the exciting adult world of crime-fighting. That said, aside from the original radio program, a book, Junior 'G' Men's Own Mystery Stories (by Gilbert A. Lathrop, Edward O'Connor, and Norton Hughs Jonathan) was published in 1936 and a big little book by Morrell Massey and Henry E. Vallely the following year. Eventually they also appeared on the big screen.
ellauri071.html on line 420: Arthur Edward Waite (2. lokakuuta 1857 — 19. toukokuuta 1942) oli okkultisti ja yksi Rider-Waite-Tarot-korttien kehittäjistä. Erehdyttävästi Wilho Pylkkäsen näköinen nuorena. Ne onkin melkein ikätovereja.
ellauri071.html on line 569: In Arthur Edward Waite´s version of The Holy Kabbalah (255), Samael is described as the "severity of God", and is listed as fifth of the archangel of the world of Briah. Samael is said to have taken Lilith as his bride after she left Adam. According to Zoharistic cabala Samael was also mated with Eisheth Zenunim, Na´amah, and Agrat Bat Mahlat — all angels of sacred prostitution. Tää ei nyt ehkä mennyt ihan oikein Arttu perkele.
ellauri077.html on line 92: Karaistuneet pojat, veljexet Frank ja Joe Hardy ovat mielikuvitushahmoja jotka esiintyvät useissa lasten ja teinien mysteereissä. Sarja pyörii teini-ikäisissä jotka ovat harrastelijanuuskijoita, ratkaisten keissejä jotka saavat heidän aikuisvastineensa ymmälle. Hahmot loi amer. kirjailija Edward Stratemeyer, joka perusti kirjapakkausfirman Stratenmeyerin Syndikaatti. Kirjat oikeasti kirjoitti joukko haamukirjoittajia joiden yhteinen peitenimi oli Franklin W. Dixon.
ellauri078.html on line 135: Emily Elizabeth Dickinson was born in Amherst, Massachusetts, on December 10, 1830 to Edward and Emily (Norcross) Dickinson. At the time of her birth, Emily’s father was an ambitious young lawyer. Educated at Amherst and Yale, he returned to his hometown and joined the ailing law practice of his father, Samuel Fowler Dickinson. Edward also joined his father in the family home, the Homestead, built by Samuel Dickinson in 1813. Active in the Whig Party, Edward Dickinson was elected to the Massachusetts State Legislature (1837-1839) and the Massachusetts State Senate (1842-1843).
ellauri078.html on line 157: Particularly annoying were the number of calls expected of the women in the Homestead. Edward Dickinson’s prominence meant a tacit support within the private sphere. The daily rounds of receiving and paying visits were deemed essential to social standing. Not only were visitors to the college welcome at all times in the home, but also members of the Whig Party or the legislators with whom Edward Dickinson worked. Emily Norcross Dickinson’s retreat into poor health in the 1850s may well be understood as one response to such a routine.
ellauri078.html on line 221: Yksi virren raamatullisista lähtökohdista on Gal. 6:14: "Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä." Virren englantilainen sävelmä on vuoden 1780 tienoilta. Monet englantilaiset virsisävelmät, joita vanhastaan on kutsuttu nimellä anthem, ovat juhlavia, melodisia ja kolmijakoisia – niin tämäkin. Sävelmän sovitti kirkolliseen käyttöön 1790 Edward Miller (k. 1807).
ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait.
ellauri093.html on line 136: Hudsonin guru Edward Cronin oli pioneer of homeopathy and one of the original Dublin brethren.
ellauri093.html on line 865: Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire!
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri095.html on line 105: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms."
ellauri095.html on line 115: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members.
ellauri095.html on line 406: Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ:n mallin mukaisen lehden. Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
ellauri095.html on line 431: 1850- ja 60-luvuilla Rossettin maine kasvoi nopeasti, vaikka löytyy tragedian leimaakin. Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ :n mallin mukaisen lehden . Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
ellauri097.html on line 241: Julien Greenin (1900–1998) vanhemmat olivat yhdysvaltalaisia, taustaltaan irlantilais-skotlantilaisia. Green syntyi Pariisissa, jossa hänen isänsä Edward Moon Green työskenteli Amerikkalaisen kauppakamarin palveluksessa. Seitsenlapsisesta perheestä Green oli nuorin ja ainoa joka puhui ranskaa pääkielenään, kun muut puhuivat englantia. Äiti kasvatti lapsensa protestantiksi, mutta hänen kuoltuaan 1914 Green kääntyi katoliseksi. Hän meni ensimmäisessä maailmansodassa armeijan palvelukseen vapaaehtoisena ja ajoi ambulanssia Italian rintamalla. Sen jälkeen hän palveli Ranskan tykistössä.
ellauri097.html on line 802: Robert Frost, often regarded as a folksy farmer-poet, was also a more profound, even terrifying, creator. His poem "The Road Not Taken" reveals his delight in multiple meanings, his ambivalence, and his penchant for misleading his readers. He denied that the poem proclaimed his striving for the unconventional and asserted that it was meant to tease his friend Edward Thomas for his compulsive indecisiveness. This essay also notes the unconscious meanings of the poem, including Frost's reactions to losing his close friend, his own indecisiveness, his conflict between heterosexual and homosexual object choices, his need for a "secret sharer," and his attachments. J Glenn. Psychoanal Study Child. 2001.
ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri111.html on line 176: According to Edward Hills in The King James Version Defended p. 98 other famous Catholics with this viewpoint include Augustine (354-430 who at first defended the Apocrypha as canonical), Pope Gregory the Great (540-604), Cardinal Ximenes, and Cardinal Cajetan.
ellauri112.html on line 75: Edward">Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä.
ellauri112.html on line 220: Aleister Crowley vuonna 1929. Edward Alexander (Aleister) Crowley (12. lokakuuta 1875 – 1. joulukuuta 1947) oli brittiläinen kirjailija, okkultisti, maagi ja mystikko.
ellauri112.html on line 270: Eenokin kieli on Englannin kuningattaren Elisabet I:n astrologin John Deen ja Edward Kelleyn 1500-luvulla kehittämä okkultistinen ja keinotekoinen kieli.
ellauri141.html on line 487: Alicen siskoista Georgiana avioitui taiteilija Edward Burne-Jonesin ja Agnes taiteilija Edward Poynterin kanssa. Kiplingin tunnetuin sukulainen oli hänen serkkunsa Stanley Baldwin, joka toimi Britannian konservatiivipääministerinä kolme kertaa 1920- ja 1930-luvuilla.
ellauri142.html on line 1048: Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:
ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.
ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko.
ellauri151.html on line 152: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise.
ellauri164.html on line 45: Oppilaita: Franz Boas, Émile Durkheim, Edmund Husserl, Bronisław Malinowski, George Herbert Mead, Edward Sapir.
ellauri172.html on line 185: Raggiunse Londra e, nell'inverno del 1771, conobbe Penelope Pitt, moglie del visconte Edward Ligonier, conosciuta nella precedente visita, con la quale instaurò una relazione amorosa.
ellauri172.html on line 262: According to Edward Lauzinger [who?], Buridan's ass fails to incorporate the latent biases that humans always bring with them when making decisions. [full citation needed]
ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.
ellauri190.html on line 488: King Edward I of England, Longshanks
ellauri190.html on line 489: Edward I, popularly known as "Longshanks" because of his 6 foot 2 inch (1.88 m) frame and the "Hammer of the Scots" (his tombstone, in Latin, read, Hic est Edwardus Primus Scottorum Malleus, "Here is Edward I, Hammer of the Scots"), achieve...
ellauri207.html on line 67: Nicholas Edward "Nick" Cave (s. 22. syyskuuta 1957 Warracknabeal, Victoria, Australia) on australialainen rockmuusikko, lauluntekijä, runoilija, kirjailija ja näyttelijä. Hänet tunnetaan erityisesti yhtyeensä Nick Cave and the Bad Seedsin kanssa tehdystä musiikista.
ellauri210.html on line 1271: Since Shaw's death scholarly and critical opinion about his works has varied, but he has regularly been rated among British dramatists as second rate, almost on a par with Shakespeare. One Shaw's comedy made Edward VII laugh so hard that he broke his chair.
ellauri221.html on line 73: The club’s name derives from its head waiter, Edward Poodle. Poodles quickly built up a prestigious reputation among London’s powerful and wealthy classes, and its membership reflected this, numbering numerous politicians and members of the British aristocracy. Members have included former British Prime Minister Winston Churchill, John Perfumo (a politician who resigned after the notorious Perfumo affair scandal, whereby he was revealed as having an affair with 19-year-old model Helen Keller), philosopher David Hume, economist and philosopher Adam Smith, and author Ian Fleming, creator of the world’s most famous fictional spy, James Bond.
ellauri222.html on line 350: William's claim to the English throne derived from his familiar sodomist relationship with the childless Anglo-Saxon king Edward the Confessor, who may have encouraged William's hopes for the throne. Edward died in January 1066 and was succeeded by his brother-in-law Harold Godwinson. The Norwegian king Harald Hardrada invaded northern England in September 1066 and was victorious at the Battle of Fulford on 20 September, but Godwinson's army defeated and killed Hardrada at the Battle of Stamford Bridge on 25 September. Three days later on 28 September, William's invasion force of thousands of men and hundreds of ships landed at Pevensey in Sussex in southern England. Harold marched south to oppose him, leaving a significant portion of his army in the north. Harold's army confronted William's invaders on 14 October at the Battle of Hastings. William's force defeated Harold, who was killed in the engagement, and William became king.
ellauri223.html on line 184: About this time, he again approached his powerful uncle for help; this move was followed by his rapid progress at the bar. Despite his assignations, he was unable to gain the status and notoriety of others. In a plan to revive his position he unsuccessfully courted the wealthy young widow Lady Elizabeth Hatton. His courtship failed after she broke off their relationship upon accepting marriage to Sir Edward Coke, a further spark of enmity between the men. Things went better with Coke than with a BLT.
ellauri223.html on line 188: When he was 36, Bacon courted Elizabeth Hatton, a young widow of 20. Reportedly, she broke off their relationship upon accepting marriage to a wealthier man, Bacon's rival, Sir Edward Coke. Years later, Bacon still wrote of his regret that the marriage to Hatton had not taken place.
ellauri240.html on line 163: Saksikäsi Edward (Edward Scissorhands) on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Tim Burtonin ohjaama elokuva, jonka pääosia näyttelevät Johnny Depp (taas!), Winona Ryder ja Dianne Wiest. Elokuva kertoo saksikätisestä Edwardista, joka yrittää elää tavallisten ihmisten kanssa, mutta huomaa olevansa liian saxikätinen. Elokuvan idea perustuu Burtonin itse kehittämään hahmoon, jonkalaisia on fantasiaprujut pullollaan. Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Ei saa juosta saxet kädessä, Lea varoitti, eikä tikkunekku suussa, hihhu voi mennä läpi häälhä kihalaesha (näyttää kädellä).
ellauri240.html on line 165: Saksikäsi Edward aloitti Tim Burtonin ja näyttelijä Johnny Deppin yhteistyön. Winona Ryder ja Burton olivat tehneet töitä yhdessä jo elokuvassa Beetlejuice (1988). Saksikäsi Edward oli myös monista klassisista kauhuelokuvista tunnetun Vincent Pricen viimeinen elokuva. Elokuva kuvattiin vuonna 1989 Floridassa.
ellauri240.html on line 167: Saxikäsi Edward ystävystyy Pegin nuoren Kevin-pojan (Robert Oliveri) kanssa, ja myös Pegin aviomies Bill (Alan Arkin) lämpenee Edwardille. Myöhemmin Edward rakastuu myös Bagginsien teini-ikäiseen tyttäreen, Kimiin (Winona Ryder). Heidän ensikohtaamisensa ei kuitenkaan suju hyvin, sillä Edward hutilus onnistuu mutiloimaan telttaretkeltä kotiin palanneen Kimin tämän omassa makuuhuoneessa. Tuli tehtyä tahaton tyttöjen ympärileikkaus.
ellauri240.html on line 169: Pegin naapurit vaikuttuvat Edwardin ilmiömäisistä pensas- ja hiustenleikkuutaidoista. Naapuruston uskonnollinen fanaatikko Esmeralda (O-Lan Jones) ja Kimin urheilijapoikaystävä Jim (Anthony Michael Hall) alkavat kuitenkin inhota Edwardia heti ensi näkemältä. Naapuruston kotirouva Joyce (Kathy Baker) päivänpannuineen ehdottaa, että Edward avaisi hänen kanssaan kampaamon. Heidän ollessaan tarkastamassa tulevia kampaamotiloja Joyce yrittää vietellä Edwardin takahuoneessa, minkä seurauksena Edward lähtee hätääntyneenä pois lipsutellen saxiaan.
ellauri240.html on line 171: Pakettiautoon rahaa haluava Jim käyttää Edwardia tiirikkana murtautuakseen vanhempiensa taloon. Heidän tulonsa laukaisee kuitenkin murtohälyttimen, ja kaikki Edwardia lukuun ottamatta pakenevat. Vihainen Kim vaatii, että he palaavat takaisin hakemaan Edwardin mutta tuloksetta. Edward pidätetään ja vapautetaan, kun psykologiset testit paljastavat, että eristyksissä elämisen seurauksena Edwardilla ei ole käsitystä oikeasta ja vasemmasta.
ellauri240.html on line 173: Edwardin pidättänyt konstaapeli Allen (Dick Anthony Williams) ystävystyy ujon Edwardin kanssa välittömästi nähdessään tämän luontaisen hyvyyden. Sillä välin Edwardin torjuma ja raivostunut Joyce kostaa Edwardille väittämällä, että tämä yritti ”raiskata” hänet. Kun tämä lisätään Edwardin tilille ”murron” lisäksi, useat naapurit alkavat kyseenalaistaa Edwardin "luonteen", ja Edward menettää suosionsa heidän keskuudessaan. Tulee joulu, ja Bagginsin perhettä lukuun ottamatta lähes jokainen pelkää Edwardia, minkä seurauksena sekä Edwardista että Bagginseista tulee hylkiöitä.
ellauri240.html on line 175: Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana.
ellauri243.html on line 691: Libertaareja edelsi Samuel Edward Konkin III typerine agorismeineen. Konkin piti itävaltalaista koulukuntaa ja erityisesti Ludwig von Misesiä agorismiin ja vastatalouteen johtavan taloudellisen ajattelun perustajana. Agorismin päämäärä on agora eli markkina.
ellauri243.html on line 693: Avointen markkinoiden yhteiskunta niin lähellä varkauksien, pahoinpitelyjen ja petosten saastuttamaa kuin inhimillisesti voidaan saavuttaa, on niin lähellä vapaata yhteiskuntaa kuin mahdollista. Ja vapaa yhteiskunta on ainoa, jossa jokainen meistä voi tyydyttää subjektiiviset arvonsa murskaamatta toisten arvoja väkivallalla ja pakotuksella, ainoastaan aivan vitusti ketkuillen paroni Petkunteränä. -  Samuel Edward Konkin III. Varmaan Samulit I ja II kieriskeli haudassa noloina.
ellauri243.html on line 736: Job Thornberry comes into the story with the Anti-Corn-Law League, representing the remarkable change in English politics from the time before Napoleonic wars when the 10% richest guys were local landowners to after the wars when the merchants and industrialists had become the nobs (am. head honchos). This change of mens of production necessitated the passage of Reform Bills that favored Millian laissez-faire by the Conservative Derby-Disraeli ministries. Job Thornberry may be Richard Cobden; for he certainly has much of Cobden´s subject in him. The energetic and capable minister Lord Roehampton is taken to be Lord Palmerston, and Count Ferrol is perhaps Bismarck. Neuchatel, the great banker, is the historical Rothschild; Cardinal Henry Edward Manning figures as the tendentious papist Nigel Penruddock.
ellauri248.html on line 281: Sisäisesti Venäjän politiikka lähestyy kiehumispistettä, toivoo ajatushautomo CEPA:n tutkija Edward Lucas. "Lännen tehtävänä on valmistautua siihen, mitä seuraavaksi tulee, olipa se sotilasjuntta, näennäisesti ystävällismielinen hallinto tai kaaos, joka johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen Venäjän valtion hajoamiseen”, Lucas kirjoittaa. Silloin tulee kiire kaikille juosta osille niinkuin Venäjällä 1918 ja Saxassa viime maailmansodassa.
ellauri262.html on line 170: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him.
ellauri263.html on line 621: Aleister Crowley (/ˈælɪstər ˈkroʊli/; born Edward Alexander Crowley; 12 October 1875 – 1 December 1947) who was an English occultist, philosopher, ceremonial magician, poet, painter, novelist, and mountaineer. He founded the religion of Thelema, identifying himself as the prophet entrusted with guiding humanity into the Æon of Horus in the early 20th century. A prolific writer, he published widely over the course of his miserable life.
ellauri263.html on line 644: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling.
ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling.
ellauri269.html on line 490: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’”
ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets.
ellauri275.html on line 642:

Gordon Brown

180

UK

 

John Major

180

UK

 

Georges Pompidou

181

France

 

George W. Bush

182

USA

 

Richard Nixon

182

USA

 

Muammar Gaddafi

183

Libya

 

Tony Blair

183

UK

 

Edward Heath

183

UK

 

John F Kennedy

183

USA

 

Gerald Ford

183

USA

 

Bill Clinton

184

USA

 

David Cameron

185

UK

 

Nick Clegg

185

UK

 

Sir Alec Douglas-Home

185

UK

 

James Callaghan

185

UK

 

Barack Obama

185

USA

 

Ronald Reagan

185

USA

 

Boris Yeltsin

187

Russia

 

George Washington

187

USA

 

Stephen Harper

188

Canada

 

Saddam Hussein

188

Iraq

 

George H.W Bush

188

USA

 

Jacques Chirac

189

France

 

Valéry Giscard d’Estaing

189

France

 

Fidel Castro

190

Cuba

 

Helmut Kohl

193

Germany

 

Robert Gascoyne-Cecil

193

UK

 

Abraham Lincoln

193

USA

 

Charles de Gaulle

196

France

 
ellauri276.html on line 937: Bottomley aloitti runouden kirjoittamisen 1890-luvulla ja sai vaikutteita romanttisista runoilijoista ja vielä enemmän sellaisista myöhemmistä henkilöistä, kuten Rossetti ja Algernon Swinburne. Bottomley sisälsi ystäviinsä monia kuuluisia kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita. Vaikka hän piti heihin yhteyttä pääasiassa kirjeitse, hän vieraili satunnaisesti Lontoossa ja otti kotiinsa myös vieraita, kuten Arthur Ransome ja Edward Thomas.
ellauri282.html on line 509: Vuonna 1984 Keating perusti yhdessä Gustave Reiningerin ja Edward Bednarin kanssa Contemplative Outreach, Ltd:n, kansainvälisen ja ekumeenisen hengellisen verkoston, joka opettaa Centering Prayer -rukouksen ja Lectio Divina -rukousmenetelmän, joka on peräisin kristillisestä kontemplatiivisesta perinteestä. Contemplative Outreach tarjoaa tukijärjestelmän mietiskelypolulla oleville monenlaisten resurssien, työpajojen ja retriittien kautta.
ellauri282.html on line 581: John Edward Masefield OM (1. kesäkuuta 1878 – 12. toukokuuta 1967) oli englantilainen runoilija ja kirjailija sekä runoilijavoittaja (poet laureate) vuosina 1930–1967. Hänen tunnetuimpiaan teoksia ovat lastenromaanit Midnight Folk ja The Box of Delights sekä runot Ikuinen armo (Everlasting Mercy) ja Merikuume (Sea Sickness).
ellauri282.html on line 603: Myöhemmin hän (Masefield) sai tehtäväkseen kirjoittaa runon, jonka sävelsi kuninkaan musiikin mestari Sir Edward Elgar ja joka esitettiin kuninkaan Kuningatar Alexandran muistomerkin paljastuksessa 8. kesäkuuta 1932. Tämä oli oodi "So many todellisia prinsessoja, jotka ovat menneet . "
ellauri284.html on line 429: Tuntematon kirjailija Edward Gallafent kommentoi Eastwoodin vaikutusta elokuvaan 1970-1990-luvulla: "Eastwoodin rooleja ja hänen ohjaamiaan elokuvia ei voida erottaa viimeisen neljännesvuosisadan amerikkalaisen kulttuurin luonteesta, sen fantasioista ja todellisuudesta."
ellauri284.html on line 739: Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.
ellauri288.html on line 411: Hänen äitinsä oli virolainen "tanssija" ja isänsä Jerry Bonifacy Edward Kaplinski, puolalainen Tarton yliopiston filologian professori, jonka Neuvostoliiton joukot pidättivät ja kuoli nälkään Neuvostoliiton työleirillä vuonna 1945. Hänen isosetänsä oli puolalainen taidemaalari ja poliittinen aktivisti Leon Kapliński.
ellauri294.html on line 658: "Ei ole ketään Margaretin kaltaista." Paizi kenties Synnöve Castrén pienenä. Nämä sanat lausuivat ensimmäisenä Margaret Meadin vanhemmat Edward ja Emily Mead. Vaikka Meadin taloudessa oli viisi lasta, perheen esikoisessa ei epäilemättä ollut jotain erityistä. Lähtevä, eloisa ja itsepäinen nuori Margaret Mead näki elämän seikkailuna ja oli päättänyt kokea kaiken. Ehkä suurin lahja, jonka Meads antoi tyttärelleen, oli kyky iloita maailmasta ja ympärillään olevista ihmisistä. Lapsuudestaan Mead huomautti myöhemmin: "Opin tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja panemaan merkille, mitä näin."
ellauri297.html on line 652: Richard M. Ryan on professori Myönteisen sielutieteen kasvatuslaitoxessa Australian aika virtuaalisessa katolisessa yliopistossa ja tutkimusprofessori Rochesterin yliopistossa sekä sen apinoiden motivointiohjelman "vetäjä". Hän ansaitsisi selkäänsä. Hänellä on mm. BA-tutkinto Connecticutin yliopistosta. Ryan on kliininen psykologi ja yhteiskehittäjä Edward L. Decin kaa Izemääräysteorialle (SDT) , yksi omien sanojensa mukaan vaikutusvaltaisimmista ihmisen motivaatioteorioista länkkäreissä. SDT on motivaation, psykologisen kehityksen ja hyvinvoinnin makroteoria. Teoria on synnyttänyt perustutkimuksen sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta sekä tahdonvoimaisen motivaation edistämisestä ja heikentämisestä. SDT:tä on sovellettu laajasti tutkimukseen ja interventioihin työorganisaatioissa, kouluissa, kliinisen puhtaissa ympäristöissä, virtuaaliympäristöissä, vankiloissa, urheilussa med mera.
ellauri297.html on line 655: Hänen kirjaansa Intrinsic motivation and self-determination in human behavior , joka hän on kirjoittanut yhdessä Edward L. Decin kanssa vuonna 1985, on Google Scholarin mukaan siteerattu yli 37 000 kertaa (omat siteerauxet mukaanlukien).
ellauri299.html on line 78: Edward_Topol_MosBG_asv2019-06.jpg/120px-Edward_Topol_MosBG_asv2019-06.jpg" width="70%" />
ellauri308.html on line 773: Charles Edward Stuart, joka työskenteli Neuvostoliitossa sopimuksen mukaan.
ellauri309.html on line 196: kritisoi voimakkaasti romanssikirjailijaa Cassie Edwardsia, joka oli
ellauri309.html on line 198: mm. Raamattu) antamatta tunnustusta, mikä pakotti Edwardsin luopumaan
ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
ellauri322.html on line 234: Edward John Wollstonecraft then gave up farming to venture upon a commercial speculation. This caused him to live for a year and a half at Queen's Row, Hoxton. His daughter Mary was then sixteen; and while at Hoxton she had her education advanced by the friendly care of a deformed clergyman Mr. Clare who lived next door, and stayed so much at home that his one pair of shoes had lasted him for fourteen years. But Mary Wollstonecraft's chief friend at this time was an accomplished girl only two years older than herself, who maintained her father, mother, and family by skill in drawing. Her name was Frances Blood, and she especially, by her example and direct instruction, drew out her "young friend's" drawers.
ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri323.html on line 66: Kun hän antoi kaiken tämän mennä yhteen romaanissa korkeasta elämästä, hän tuotti Edwardiansissa eräänlaisen aikakauden teoksen ja bestsellerin... Vakavien nerokkaiden kirjailijoiden romaaneista tulee usein lopulta bestsellereitä, mutta useimmat nykyajan bestsellerit ovat kirjoittaneet toisen luokan kirjailijat, joiden psykologinen juoma sisältää ripauksen naiiviutta, ripaus sentimentaalisuutta, tarinankerrontakykyä ja salaperäistä sympatiaa tavallisten ihmisten päiväunelmia kohtaan. Vita oli melkein tämän tyyppinen myydyin. Hän kaipasi vain olla yksi, koska hänellä ei ollut aivan tarpeeksi kolmatta ja neljättä elementtiä myydyimmässä oluessa.
ellauri323.html on line 68: Vita Sackville-Westin "psykologinen juomasekoitus", kun hän kirjoitti The Edwardians, oli vahvimmillaan ja kummallisimmillaan. Hän oli yli kolmekymppinen ja täynnä ylimääräistä energiaa. Hänen suhteensa Mary Campbelliin, runoilija Roy Campbellin vaimoon, oli ohi, ja hänen suhteensa BBC:n keskustelujohtajan Hilda Mathesonin kanssa oli alkanut. Hänen simpukkansa oli märkä ja nihkeä jatkuvasta imutuxesta ja nuolennasta. Ei ihme että hän sai lisänimen Companion of Honour.
ellauri323.html on line 70: On 11 December 1936, when Edward VII's grandson, Edward VIII, abdicated the throne to marry Wallis Simpson, Mrs. Alice Keppel, Edward's longtime mistress, while dining at the Ritz Hotel, was heard to say, "Things were done much better in my day." Van Keppelit olivat Willemin mukana britteihin tulleita hollanninmatuja. Alice oli Camilla rottweilerin isoisoäiti. Samassa duunissa siis toimi koko kolmikko. Kunniakumppanina Walesin prinssinnakille. Vasta Camilla pääsi hieromaan simpukkaansa valtaistuimeen.
ellauri323.html on line 82: Zuleika Dobson (takuulla juutalainen), koko nimi Zuleika Dobson, tai Oxfordin rakkaustarina, on englantilaisen esseisti Max Beerbohmin ainoa romaani, satiiri Oxfordin perustutkinto-elämästä, joka julkaistiin vuonna 1911. Se sisältää kuuluisan rivin "Kuolema peruuttaa kaikki kihlaukset" ja esittelee syövyttävä näkymä Edwardian Oxfordista. Zuleika Dobson" ( eng. Zuleika Dobson, tai Oxford Love Story ) on englantilaisen kirjailijan Max Beerbohmin satiirinen romaani. Julkaistu vuonna 1911. Satiirin kohteena on Oxfordin yliopisto Edward VII:n aikana. Max Beerbohm oli luultavasti pederasti, pedofiili homo kuten presidentti Putin, mutta kielsi kaiken.
ellauri323.html on line 86: When asked by George Bernard Shaw if he had any Jewish ancestors, Beerbohm replied: "That my talent is rather like Jewish talent I admit readily... But, being in fact a Gentile, I am, in a small way, rather remarkable, and wish to remain so." In his poem Hugh Selwyn Mauberley Ezra Pound, a neighbour in Rapallo – and later a supporter of fascism and anti-Semitism – caricatured Beerbohm as "Brennbaum", a Jewish artist. Adam Gopnik, a staff writer of New Yorker, is adamant that he was. Born in 57 Palace Gardens Terrace, London which is now marked with a blue plaque, Henry Maximilian Beerbohm was the youngest of nine children of a Lithuanian-born grain merchant, Julius Ewald Edward Beerbohm (1811–1892). His mother was Eliza Draper Beerbohm (c. 1833–1918), the sister of Julius's late first wife. Although the Beerbohms were supposed by some to be of Jewish descent, in his later years Beerbohm told a biographer: "I should be delighted to know that we Beerbohms have that very admirable and engaging thing, Jewish blood. But there seems to be no reason for supposing that we have. Our family records go back as far as 1668, and there is nothing in them compatible with Judaism." Ei se ollut homokaan vaikka näytti siltäkin. Explore 3 bon mots by Max. Some people are born to lift heavy weights, some are born to juggle hairy balls. Furthermore, the thick and overhanging eyebrows and eyelids are not to be gainsaid as characteristics common to the Hebrew race. From the foregoing, I believe Beerbohm was a Jew.
ellauri323.html on line 169: now, in the midst of the Edwardian
ellauri323.html on line 292: että hän antoi minulle hätkyn, piikkikäsi, saxikäsi Edward,
ellauri328.html on line 140: Edwardiaani miesoletettu Tommy Brand käyttää sitä muodossa chacun a sa chacune Vita Sackville-Westin bestsellerissä Edwardiaanit.
ellauri331.html on line 89: Seth Godin on kuuluisa amerikkalainen sarjayrittäjä, kirjailija ja bloggaaja. Seth Godinin kirja "A Gift Plus" on tunnustettu Forbesliikekirja 2004. Kahden ensimmäisen vuoden aikana hänen kirjaansa "Purple Cow" myytiin yli 150 tuhatta kappaletta. Se on enemmän kuin Vits Sackville -Westin The Edwardians bestselleriä.
ellauri331.html on line 662: 26. kesäkuuta 2013 Piontkovsky kommentoi Edward Snowdenin tapausta sanomalla: "Jos Pushkov uskaltaa vetää vertauksen Snowdenin ja Neuvostoliiton toisinajattelijoiden välille, minun on vastattava, että millään heistä ei ollut mitään tekemistä Neuvostoliiton erikoispalveluiden kanssa, eikä kukaan heistä sitoutunut siihen että pettää valtion ja osastojen salaisuuksia." Eli Snowdenin kuuluukin saada 300 vuoden tuomio, koska hän ei noudattanut pelisääntöjä, vihelsi pelin poikki kesken meikäläisten hyökkäystä.
ellauri331.html on line 700: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia ​​tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri332.html on line 231: Historiassa oli yksi kohta, jolloin Bella ja Edward olivat kaikkien suosikkipari, vaikka he olivatkin kuvitteellisia hahmoja. "Twilight"-fanit villisti, kun näyttelijät Kristen Stewart ja Robert Pattinson sytyttivät maailman tuleen heidän ruudun ulkopuolisella suhteellaan. Ai siis ketkä? N.h. koko konkkaronkka.
ellauri332.html on line 380: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
ellauri348.html on line 244: Stephen Edward Ambrose (10. tammikuuta 1936 – 13. lokakuuta 2002) oli amerikkalainen historioitsija, joka tunnettiin eniten Yhdysvaltain presidenttien elämäkerroistaan Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon. Hän oli pitkäaikainen historian professori New Orleansin yliopistossa ja useiden amerikkalaisten suosittujen bestsellerien kirjoittaja. Huolimatta lukuisista hyvin dokumentoiduista väitteistä plagioinnista ja hänen kirjoituksissaan olevista epätarkkuuksista, Amerikkaan: Historialaisen henkilökohtaiset pohdiskelut -katsauksessa The New York Times, lukion opettaja William Everdell piti Ambrosen saavutuksista: "tärkeä maallikko mutta paras olla hyväksymättä sen kaikkia ennakkoluuloja."
ellauri349.html on line 395: Edward John Mostyn Bowlby , CBE , FBA , FRCP , FRCPsych ( / ˈ b oʊ l b i / ; 26. helmikuuta 1907 – 2. syyskuuta 1990 ) oli brittiläinen psykologi , psykiatri ja psykoanalyytikko , joka oli tunnettu kiinnostuksestaan lapsiin, uraauurtava työ kiintymysteoriassa. Vuonna 2002 julkaistussa Review of General Psychology -tutkimuksessa Bowlby sijoittui 1900-luvun 49. siteeratuimmaksi psykologiksi.
ellauri351.html on line 664: Esineiden yhdistäminen – jotka voivat olla todellisia esineitä tai toimia tai jokin muu samaistuminen kuolleeseen – sitoo surejat (usein sattumanvaraisen assosioinnin kautta) heidän todelliseen menetyksensä hetkeen. Volkanin "suruterapia", joka perustui Edward Bibringin surutyöhön, pyrki vapauttamaan patologiset surejat ottamalla heidät takaisin "tarkistamaan kuoleman olosuhteita – kuinka se tapahtui, potilaan reaktiota uutisiin ja katseluun. ruumis, hautajaisten tapahtumat jne." Mixhän noi on niin tärkeitä? Mixi pitää surettavan ruumiista löytyä edes kilon paloja? Jenkkiskoudesarjat pitää sitä eri tärkeänä. Syyllisen kiinnisaanti ja verikosto on myös ihan parhautta.
ellauri359.html on line 51: Siellä lapset asuivat tilavassa, rappeutuneessa talossa nimeltä The Mount, laajalla alueella, ja heidän setänsä David Ingles, joka toimi kuraattorina Cookham Deanin kirkossa ja myöhemmin Cranbournen kirkossa, tutustutti heidät joenvarteen ja veneilyyn. Grahamen elämäkerran kirjoittaja Peter Green uskoo tämän tunnelman, erityisesti Quarry Woodin ja Thames- joen, inspiroineen The Wind in the Willows -elokuvan puitteita. Kuitenkin alle kahden vuoden kuluttua, kun savupiippu romahti jouluna vuonna 1865, Kenneth meni Granny Inglesin kanssa asumaan Fernhill Cottageen Cranbournessa. Hän asui siellä, kunnes meni St Edwards Schooliin, Oxfordiin, ja palasi sinne lomien aikana, kunnes hän lopetti koulun ja meni töihin The Bank of Englandiin.
ellauri360.html on line 474: Two men stand at the center of Pentecostal origins as typically told. An ex-Methodist minister, Charles Parham, drew inspiration from several sources before he eventually laid hands upon Agnes Ozman. She spoke in tongues, and Parham believed that she spoke the Chinese language. Others received the Spirit and also spoke in tongues. Parham’s language was thought to be Swedish. LOL. Parham believed that these actual languages were miraculously spoken (xenolalia) and would to lead to international missionary ventures. William Seymour, though segregated from the white learners, listened to a three-month Bible school that Parham led in Houston, Texas. Soon after, Seymour became pastor at an African American Holiness Church in Los Angeles. They rejected his teaching concerning tongues, but some witnessed Seymour lay hands on his host, Edward Lee. Lee experienced an almost unconscious state that was followed by tongue speaking. At the same meeting, seven more received the baptism of the Spirit accompanied by tongues, including Seymour himself. Soon Lee’s home could not hold the racially mixed group that came to see and receive Pentecost. The Azusa Revivals follow.
ellauri364.html on line 577: Edward Francis Diener (25. heinäkuuta 1946 – 27. huhtikuuta 2021) oli yhdysvaltalainen psykologi ja kirjailija. Diener oli psykologian professori Utahin ja Virginian yliopistossa ja Joseph R. Smiley arvostettu emeritusprofessori Illinoisin yliopistossa sekä vanhempi tutkija Gallup- organisaatiossa. Hänet tunnetaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana tehdystä onnellisuuden tutkimuksesta, mukaan lukien työtemperamentin ja persoonallisuuden vaikutuksista hyvinvointiin, teorioita hyvinvoinnista, tuloista ja hyvinvoinnista sekä kulttuurisista vaikutuksista hyvinvointia ja hyvinvoinnin mittaamista. Kuten Google Scholarista näkyy huhtikuussa 2021, Dienerin julkaisuja on lainattu kirjastoista yli 257 000 kertaa.
ellauri369.html on line 312: Kirkcaldyssa Annanista lähdettyään ovet paukkuen hän ystävystyi Edward Irvingin kanssa, jonka entisestä oppilaista Margaret Gordonista tuli Carlylen "ensimmäinen rakkaus". Toukokuussa 1817 Carlyle pidättäytyi ilmoittautumasta teologian kurssille, minkä hänen vanhempansa ottivat vastaan " ylevästi ". Sitten Tuomo luki Gibbonin ja näki ensin selvästi, että kristinusko ei ollut totta. Siitä koitti hänen elämänsä koettelevin aika. Hänen olisi joko tullut tulla hulluksi tai tehdä loppu itsestään, mutta hänpä tutustui joihinkin erittäin häntä ylempiin miehiin.
ellauri369.html on line 324: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
ellauri369.html on line 536: Kun vastustajansa Edward Augustus Freeman kuoli vuonna 1892, Froude nimitettiin lordi Salisburyn suosituksesta hänen seuraajakseen modernin historian Regius-professoriksi Oxfordissa. Lordi Salisbury oli brittiläinen konservatiivinen poliitikko, joka toimi pääministerinä kolme kertaa yhteensä yli 13 vuoden ajan. Hän vältti liittoutumia pitäen yllä upeaa eristäytymistä. Valinta oli kiistanalainen, sillä Frouden edeltäjät olivat olleet hänen ankarimpia arvostelijoitaan, ja hänen teoksiaan pidettiin yleensä kirjallisina teoksina akateemiseen maailmaan soveltuvien vakavan historian kirjojen sijaan. Siitä huolimatta hänen luennot olivat erittäin suosittuja, suurelta osin Frouden kokemuksen syvyyden ja monipuolisuuden vuoksi ja pian hänestä tuli Orielin stipendiaatti. Froude luennoi pääasiassa Englannin uskonpuhdistuksesta , "English Sea-Men in the Sixteenth Century (Sir Francis Drake ja Thomas Cauendish) ja Erasmuksesta.
ellauri370.html on line 517: Edwards_Sammy_Davis_Jr._Ben_Casey_1963.JPG/500px-Vince_Edwards_Sammy_Davis_Jr._Ben_Casey_1963.JPG" />
ellauri378.html on line 153: Vetypommin isän Edward Tellerin (kuvassa alla) ehdotukset aina vain suuremmista ydinpommeista ovat antaneet hänelle myöhempinä vuosina myös kielteistä mainetta. Teller oli kiistattomasti nero, mutta joidenkuiden mielestä myös stereotyyppinen ”hullu tiedemies”. Terveisin USA:N ENERGIAMINISTERIÖ
ellauri386.html on line 482: Addisonin elämän myöhempi osa ei ollut ilman ongelmia. Hänen aatelinen vaimonsa oli ylimielinen ja koppava; hänen poikapuolensa, Edward Rich, oli epäystävällinen rake. Addison muistetaan tänään esseistinä. Hän kirjoitti esseitä melko rennosti. Hän kuzui epämiellyttävän poikapuolen kuolinvuoteelleen kazomaan ja ottamaan izestään mallia.
ellauri389.html on line 186: Zimmer kiittää brittiläistä toimittajaa Edward Lucasia siitä, että hän aloitti säännöllisen yleisen käytön sanalle whataboutism putinismista sen ilmestymisen jälkeen blogikirjoituksessa 29. lokakuuta 2007, raportoimalla osana Venäjää koskevaa päiväkirjaa, joka painettiin uudelleen kun Stalin-viittauxet oli vaihdettu Putinixi. The Economistin 2. marraskuuta ilmestyvässä numerossa. 31. tammikuuta 2008 The Economist julkaisi toisen Lucasin artikkelin nimeltä "Whataboutism". Edward Lucas's 2008 Economist article states that "Soviet propagandists during the cold war were trained in a tactic that their western interlocutors nicknamed 'whataboutism'. Writing for Bloomberg News, Leonid Bershidsky called whataboutism a "Russian tradition", while The New Yorker described the technique as "a strategy of false moral equivalences". Myöhemmin Lucas syytti Trumpia whataboutismista, niin että hän "kuulostaa kauheasti Putinilta". Kun juontaja Oh Really kutsui Putinia "tappajaksi", Trump vastasi sanomalla, että myös Yhdysvaltain hallitus syyllistyi ihmisten tappamiseen. Hän vastasi: "Tappajia on paljon. Meillä on paljon tappajia. Mitä luulette - maamme on niin viaton?" Selvää entäilyä!
ellauri391.html on line 217: Hoover pölkkärin kexi näiden huubereiden todnäk juutalainen disaineri Henry Dreyfuss. On October 5, 1972, the bodies of Henry Dreyfuss (aged 68) and his wife and business partner Doris Marks Dreyfuss (aged 69) were found dead in the garage at 500 Columbia Street in South Pasadena, California by Dr. Edward Evans, the family physician. They committed suicide together. (Not Edward.) Clasu ja Ebba temput tekivät.
ellauri391.html on line 661: Penn sai potkut briteistä kyseenalaistettuaan protestanttisen kolminaisuusopin. Upporikkaasta Pennistä tuli läntisessä New Jerseyssä suuren maa-alueen omistaneen kveekarin Edward Byllyngen luottomies. Vuonna 1681 Penn ja yksitoista muuta kveekaria ostivat itselleen kurkolta (lenapeilta ei kysytty) koko itäisen New Jerseyn hallintaoikeuden.
ellauri395.html on line 658: Hill, Edward (2019). Äveriäs kristitty: Jumalallisen hyvinvoinnin 10 käskyä . Pensacola. ISBN 978-1-949535-38-9.
ellauri401.html on line 660: Eino Krohn (1902–1987) oli kirjallisuustieteen ja estetiikan professori, Leopold Edward Krohnin poika.
ellauri402.html on line 175: tunnetaan parhaiten Arthur Edward Waiten Rider-Waiten
ellauri402.html on line 304: mm. Sir Edward Kellyn huutaminen. Näissä Golden Dawn
ellauri402.html on line 443: Hiänen varhainen puuhastelunsa William Butler Yeatsin kassien kanssa – hiän kuvitti kirjan hänen säkeistään – osoittautui katalysaattoriksi joillekin muutoksille Smithin elämässä. Vuonna 1901 hän esitteli hiänet ystävilleen Golden Dawnin hermeettiseen ritarikuntaan. Jossain vaiheessa Golden Dawn -kokemuksensa aikana hän tapasi runoilijan ja mystikko Edward Waiten. Noin 1909 Waite tilasi Smithin tekemään taideteoksen uudelle Tarot-pakanalle, jonka luomisesta hän oli kiinnostunut.
ellauri402.html on line 449: Tuloksena saadun 78 kortin kokoelman julkaisi Rider and Sons, ja se myytiin huikealla kuudella shillingillä ensimmäisenä massamarkkinoiden Tarot-pakana. Kustantajan ja Edward Waiten ansiosta dekki tuli tunnetuksi kaupallisesti Rider Waite -kansina, vaikka joissain piireissä sitä kutsutaan nykyään Waite Smith -kanneksi tai jopa Rider Waite Smithiksi taiteilijan kunniaksi.
ellauri402.html on line 668: Edward Albee syntyi vuonna 1928. Hänen biologinen isänsä jätti äitinsä Louise Harveyn, ja hänet annettiin adoptoitavaksi kaksi viikkoa myöhemmin ja vietiin Larchmontiin, New Yorkiin, missä hän varttui tälläsexi villapaitaressuxi.
ellauri402.html on line 670: Edward_Albee%2C_1975.jpg/440px-Edward_Albee%2C_1975.jpg" />
ellauri402.html on line 674: Albeen näytelmät 1980-luvulla saivat ristiriitaisia ​​arvosteluja The Guardianin Michael Billingtonin kanssa, joka kirjoitti: "Amerikkalaiset dramaturgit päätyvät poikkeuksetta oman myyttinsä uhreiksi: menestyshulluisessa kulttuurissa heille ei koskaan anneta anteeksi omien varhaisten mestariteostensa epäonnistumista. Mutta jos Edward Albee on kärsinyt saman julman kohtalon kuin Arthur Miller ja Tennessee Williams , hän on jatkanut kuorma-autoa." Antti Tuuri väitti Kuuba-aiheisessa sepustuxessa että Ernest Hemingwayn homo poika oppi äidiltään ajamaan tyydyttävästi kuorma-autoa.
ellauri402.html on line 694: Edward Albee is not particularly funny.  Suomen nuorisojärjestöt ehdottavat eläkkeiden leikkausta ettei niille tulisi niin paljon maxettavaa. Fair enough, tuskin ne  elävät ize eläkkeeseen asti. Kuolevat helteeseen ja ohjussateeseen.
ellauri402.html on line 700: Kuka pelkää Virginia Woolfia? on Edward Albeen näytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1962. Se tarkastelee keski-ikäisen Marthan ja Georgen avioliiton mutkia. Myöhään eräänä iltana yliopiston tiedekunnan juhlien jälkeen he ottavat vieraiksi tietämättömän nuoremman pariskunnan Nickin ja Honeyn ja houkuttelevat heidät katkeraan ja turhautuneeseen suhteeseensa.
ellauri426.html on line 327: Näin Ryssä aikoo eskaloida Itämeren, "arvelee" "arvostettu tutkija" Edward Lucas Uudessa Suomessa. Mikä vittu tutkija, britti talousliberaali tyhjäntoimittajahan se on. Edward Lucas ei ole edes ammattipoliitikko.
ellauri426.html on line 330: Edward on viettänyt elämänsä taistelemalla totuuden ja oikeuden (lue anglosaxi kermapoiden) puolesta valhetta ja vääryyttä (lue vähäosaisia toispaikkakuntalaisia) vastaan. Ulkomaankirjeenvaihtajana hän käsitteli sotia ja vallankumouksia. Kommunistinen salainen poliisi hakkasi hänet, pidätti, ja karkotti hänet. Hän vastustaa diktaattoreita ulkomailla ja kiusaamista kotimaassa.
ellauri448.html on line 106: especially the Duke of Buckingham, whom the king would, recalled Sir Edward Peyton, "tumble and kiss as a mistress". Riitta Roth luuli että Paulin turkkilaisen tytön nimi oli Esme.
ellauri449.html on line 296: Maltese psychologist Edward de Bonobo (pictured in 2009) introduced the term "lateral thinking" in 1967. Siltä "Bob" sen nappasi. "Bob" ei ajatellut "outside the box" vaan pikemminkin kenkälaatikosta, pehmustetun kopin sisältä. Critics have characterized lateral thinking as a pseudo-scientific concept, arguing de Bono's core ideas have never been rigorously tested nor corroborated.
ellauri449.html on line 794: John Maynard Keynes taisi olla homo pedofiili. Edward Thatch (ei Teach n.  1680 – 22. marraskuuta 1718), joka tunnetaan paremmin nimellä Mustaparta, oli englantilainen kaappari, joka toimi Länsi-Intian saarilla ja Britannian Pohjois-Amerikan siirtomaiden itärannikolla ja menetti päänsä Bob Maynardille. Marraskuussa 1718 meriupseeri Robert Maynardille annettiin tehtäväksi metsästää ja vangita pahamaineinen merirosvo Mustaparta. Johtaessaan HMS  Pearlia Maynard houkutteli Mustaparran hyökkäämään laivaansa Pohjois-Carolinan rannikolla, ja seuranneessa kärhämässä Maynard ja hänen miehistönsä tappoivat Mustaparran. Mustaparta ei tiettävästi tappanut ketään. Maynard odotti palkkiota teoistaan, mutta ei koskaan saanut täyttä korvausta tai maksua Vilperin perikunnalta.
ellauri454.html on line 92: Toisaalta se syytti komukoita siitäkin: ”On kuitenkin tosiasia, että monet keskuskomitean toverit olivat juutalaista alkuperää. En tiedä, kuinka suuri prosenttiosuus kaikista jäsenistä se oli, mutta se oli varmasti suuri”. Kuten Edward Ochab (oik) sanoi haastattelussaan: ”Kaikesta huolimatta mielestäni tämä ajanjakso, 1944–1955, kun olit vasta lapsi, oli tärkeimmän, historiallisesti merkittävimmän, vallankumouksellisen kehitysvaiheen, läpimurron ajanjakso, eikä kukaan voi pyyhkiä sitä pois historiamme sivuilta.”
ellauri454.html on line 122: Wojciech Witold Jaruzelski (1923 – 2014) puolalainen sotilaskenraali, poliitikko ja Puolan kansantasavallan tosiasiallinen johtaja vuosina 1981–1989 sekä sotilasdiktaattori 1981 – 1983, mikä teki hänestä Puolan kansantasavallan viimeisen johtajan. Puolan aatelistöön syntynyt Jaruzelski syntyi Kurówiin Itä- (silloin Keski-) Puolassa. NKVD karkotti Jaruzelskit perheineen Siperiaan Puolan miehityksen jälkeen . Pakkotyöhön Siperian erämaahan määrättynä Jaruzelskille kehittyi fotokeratiitti , joka pakotti hänet käyttämään aurinkolaseja loppuelämänsä ajan. Puolan rökäletappion jälkeen aateliset Jaruzelskit pakrnivat Liettuaan, mutta jäivät kiinni. Jaruzelskin isä kuoli 1942 gulagilla punatautiin. Pikku Witoldista tuli kommari. Hän "ansaitsi lisää kunniaa Neuvostoliiton silmissä" osallistumalla taisteluihin ei-kommunistista Puolan kotiseutuarmeijaa vastaan ​​vuosina 1945–1947. Hän liittyi Puolan kommunistiseen puolueeseen, Puolan yhdistyneeseen työväenpuolueeseen , vuonna 1948 ja hänestä tuli Neuvostoliiton valvoman Puolan armeijan tiedotusosaston ilmiantaja käyttäen peitenimeä Wolski. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. Edward Gierek velkaantui ottamalla lainoja ulkomaisilta velkojilta, ja lakkojen ravistelema maan talous oli epävakaa Jaruzelskin noustessa 1981 valtionpäämieheksi. Puolan ajautuessa maksukyvyttömyyteen, perushyödykkeiden pulan vuoksi otettiin käyttöön säännöstely , mikä vain pahensi jännittynyttä sosiaalista ja poliittista tilannetta. Heikentyneet elin- ja työolot herättivät vihaa kansan keskuudessa ja vahvistivat kommunisminvastaisia ​​​​mielipiteitä; myös Solidaarisuus-ammattiliitto oli saamassa kannatusta, mikä huolestutti Puolan keskuskomiteaa ja Neuvostoliittoa, jotka pitivät Solidaarisuutta uhkana Varsovan liitolle. Peläten Neuvostoliiton väliintuloa, joka oli samanlainen kuin Unkarissa (1956) ja Tšekkoslovakiassa (1968), Jaruzelski julisti sotatilan Puolaan 13. joulukuuta 1981 kommunisminvastaisen opposition murskaamiseksi. Sotilasjunta, ulkonaliikkumiskielto ja matkustusrajoitukset kestivät 22. heinäkuuta 1983 asti. Vuonna 1970 hän osallistui onnistuneeseen salaliittoon Władysław Gomułkaa vastaan, mikä johti Edward Gierekin nimittämiseen Puolan yhdistyneen työväenpuolueen pääsihteeriksi. On epäselvää, osallistuiko hän ize lakkoilevien työläisten raa'an tukahduttamisen järjestämiseen vai johtivatko hänen kommunistiselle armeijalle antamansa käskyt verilöylyihin Gdańskin, Gdynian, Elblągin ja Szczecinin rannikkokaupungeissa. Reaganin hallinnon käyttöön ottamista ankarista talouspakotteista huolimatta sotatilalaki onnistui pitkälti opposition tukahduttamisessa ja demoralisoinnissa, mikä marginalisoi Solidaarisuusliikkeen 1980-luvun lopulle asti. Sosioekonominen kriisi syveni jopa enemmän kuin 1970-luvun lopulla, ja peruselintarvikkeiden, kuten sokerin, maidon ja lihan, sekä polttoaineen ja kuluttajatuotteiden säännöstely jatkui, kun taas väestön mediaanitulo laski jopa 10 prosenttia. Jaruzelskin valtakaudella vuosina 1981–1989 maasta lähti 100 000–300 000 ihmistä. Den Leighton paasasi jälkiviisaasti 1995 Solidaarisuudesta ja ryssistä 1986 ihan samaan nuottiin kuin Keir Starmer vähävenäläisistä 2025.
ellauri459.html on line 170: Edward_John_Poynter_lesbia_and_her_sparrow.jpg/500px-Sir_Edward_John_Poynter_lesbia_and_her_sparrow.jpg" />
ellauri478.html on line 291: Jonathan Edwards, an 18th-century theologian, described him as a fountain pen overflowing with goodness: God’s self-glorification leads to the greatest possible joy and fulfillment for His creation. By glorifying Himself, God invites us into a relationship with Him, where we can experience the fullness of His love and purpose.
ellauri479.html on line 306: The 19th-century scholar Edward Robinson proposed that Gath be identified with Tell es-Safi, and this identification was generally accepted until the early 20th century, when it began to be questioned. In the 1920s, dumb American archaeologist W. F. Albright disputed this identification, writing that "The archaeological exploration of Tell el-Safi did not yield a shred of evidence for the identification with Gath." Albright suggested another site, Tell 'Areini (now close to the city of Kiryat Gat) which, despite some opposition, was accepted to the point that the Israel Government Names Committee renamed it as Tel Gat in 1953. However, excavations at Tell 'Areini starting in 1959 found no traces of Middle Bronze Age.
ellauri480.html on line 70: It’s basically back to his original line of 90’s Maggie Thatcher Cool Britannia rubbish about posho UK gentry owing money to scumbot UK gangsters. The Duke of Halstead, Archibald Horniman (Edward Fox) expires, leaving his estate to his reliable ex-army son Eddie (Theo James) rather than Freddy (Daniel Ings), a vain-glorious playboy under the chemical cosh of a cocaine habit. Freddy urgently owes £8 million to Liverpudlian fishmonger Tommy Dixon (Peter Serafinowicz) and with the help of Susie Glass (Kaya Scodelario), who runs the family’s secret marijuana farm, Eddie comes to the rescue of his indolent brother. A dog-eared saga of weed-warehouses, shooters, flat-caps, boxing rings and fish-markets. I could tell this would be a stinker without wasting any time watching it. Those posh rozzers have been done to death and weren’t even very interesting first time round. Vizikkäintä on että tän ja Samuelin kirjojen välillä ei ole eroa muussa kuin koitusten määrässä.
ellauri481.html on line 166: Pietistisen liikkeen kantaisiin kuulunut August Hermann Francke koki v. 1687 kääntymyksen, jonka seurauksena hän alkoi opettamaan ihmisessä tapahtuvan, selvästi havaittavan ja koettavan, kääntymysprosessin välttämättömyyttä. Francken vaikutuksesta syntynyt Hallen pietismi alkoi kuvaamaan kääntymysprosessia armonjärjestysopin pohjalta. Prosessia kuvattiin vaiheittain etenevänä tapahtumasarjana, ikäänkuin portaina tai askelmina, jossa pelastuksen eri vaiheet tai asteet seurasivat ajallisesti toinen toisiaan. Armonjärjestysopista muotoutui kokonaisesitys siitä, mitä vaiheita ja tunteita ihminen kokee Jumalan kääntäessä hänet epäuskoisesta uskovaksi. Varhaisilla pietisteillä oppi noudatteli puhdasoppisuuden kauden teologien sisältöjä mutta tiivistyi 9-vaihteisesta vaihdelaatikosta myöhemmin pääosin kolmivaihteiseksi. .Koska parannuksen täytyi edeltää uskoa, ja uskon puolestaan tuli osoittaa voimansa pyhityselämässä, muodostui armonjärjestyksen kolmevaiheinen kaava: parannus, usko ja pyhitys. Hetkinen mixi parannuxen piti edeltää uskoa? Hölmöä, kuka viizii parantua jos mitään hyvää ei siitä ole luvassa? Vai onko pääasia sittenkin usko helkkariin? Kyl-lä! Ensin uni, sitten puhelu, uni hyvä verelle! Pahaan jumalaan on helpompi uskoa jos kazoo ympärilleen vähänkin. Armojärjestysopin sen pietistisessä muodossaan omaksuivat myöhemmin mm. Englannin puritaanit, metodistit sekä Jonathan Edwards.
ellauri481.html on line 169: Kukas se sitten oli? British triple jumper?  Edwards is widely regarded as the greatest triple-jumper in history. Skip, hop and jump: parannus, usko ja pyhitys. Jumpsis jömpsis!
ellauri481.html on line 171: Edwards_olympics_2000_%28cropped%29.jpg" />
ellauri481.html on line 173: Jonsthan Edwards, CBE 2025. Kolmiloikan maailmanennätysmies Jonathan Edwards, 59, sivaltaa nykyurheilijoita siitä, etteivät he ole vielä onnistuneet rikkomaan hänen ikivanhaa ennätystään. Edwards hyppäsi kolmiloikan maailmanennätykseksi 18,29 Göteborgin MM-kisoissa vuonna 1995 - lähes päivälleen 30 vuotta sitten. Ketä kiinnostaa? Kolmlloikka näyttääkin tyhmältä. Se on kuin Kekkosen vauhditonta korkeushyppyä.
ellauri481.html on line 177: Jonathan Edwards: America's Daring Theologian. The Time Has Come: Saul Kills The Priests of Knob And Their Families. Or Rather, Snoop Dogg The Sodomite Does. Fucking Noobies. Jonathan Edwards (born October 5, 1703, East Windsor, Connecticut [U.S.]—died March 22, 1758, Princeton, New Jersey) was the greatest theologian and philosopher of British American Puritanism, simulator of the religious revival known as the “Great Awakening,” and one of the forerunners of the age of Protestant missionary expansion in the 19th century. Sitä Wilhonkin on siis kiittäminen helluntaiherätyxestä ja englannin taidosta.
ellauri481.html on line 179: Edwards’s father, Timothy, was pastor of the church at East Windsor, Connecticut; his mother, Esther, was a daughter of Solomon Stoddard, pastor of the church at Northampton, Massachusetts. Jonathan was the fifth child and only son among 11 children; he grew up in an atmosphere of Puritan piety, affection, and learning. So far, so good, sama pohjustus kuin Hedbergillä. Entä kädetys? After a rigorous schooling at home, he entered Yale College in New Haven, Connecticut, at the age of 13. Yxinäinen tumputus talvisessa mezässä taisi jäädä välistä.
ellauri481.html on line 181: In the same year, he married Sarah Pierrepont, who combined a deep, often ecstatic, piety with personal handsomeness and practical good sense. To them were born in the same year 11 children. The manuscripts that survive from his student days exhibit Edwards’s remarkable powers of observation and analysis (especially displayed in “Of Insects”, "Of the Rainbow" jotka käsittelivät faaraota ja Nooakkia, respectively.) Throughout his life he habitually studied with penis in hand, eli sittenkin sama tulokulma herätyxeen kuin Hedbergillä.
ellauri481.html on line 185: What such a God does must be right—hence Edwards’s cosmic optimism. This alone confers worth on humanity, and in this consists salvation.
ellauri481.html on line 191: Edwards's series of sermons on “Justification by Faith Alone” in November 1734 resulted in a great revival in Northampton and along the Connecticut River Valley in the winter and spring of 1734–35, during which period more than 300! of Edwards’s people made professions of faith. His subsequent report, A Faithful Narrative of the Surprising Work of God (1737), made a profound impression in America and Europe, particularly through his description of the types and stages of conversion experience.
ellauri481.html on line 193: In 1740–42 came the Great Awakening throughout the colonies. George Whitefield, a highly successful evangelist in the English Methodist movement, and Gilbert Tennent, a Presbyterian minister from New Jersey, drew huge crowds; their pathetic sermons resulted in violent emotional response and mass conversions. Edwards himself, though relatively calm, employed the “preaching of terror” on several occasions, as in the Enfield sermon, “Sinners in the Hands of an Angry God” (1741).
ellauri481.html on line 195: Though increasingly critical of attitudes and practices of the more successful revivalists, to the extent of personally rebuking Whitefield, Edwards maintained that it was a genuine work of God, which just needed to be furthered and purified by himself.
ellauri481.html on line 196: Meanwhile, Edwards’s relations with his own congregation had become strained; one reason for it was his changed views on the  admission fees to the Lord’s Supper. The public announcement of the new fees  in 1749 precipitated a violent controversy that resulted in his dismissal.
ellauri481.html on line 198: In 1751 Edwards became pastor of the frontier church at Stockbridge, Massachusetts, and missionary to the Native Americans there. Hampered by language difficulties, he wrote a booklet On Freedom of My Willy. Humans are free to do as they please, but God holds them morally responsible for the quality of their volitions. They can freely will what God has planned ahead of time for them to will. (PST this is exactly right, and for God it is no different.)
ellauri481.html on line 207: Taylor's work on original sin (Scripture Doctrine of Original Sin, 1740, written 1735) was against the Calvinistic view of human nature, and was influential, as witnessed in Scotland by Robert Burns (Epistle to John Goudie), and in New England, according to Jonathan Edwards. It was answered first by David Jennings in A Vindication of the Scripture Doctrine of Original Sin (anonymous, 1740). Isaac Watts replied to Taylor in The Ruin and Recovery of Man (1740). James Hervey's Theron and Aspasio is partly aimed at Taylor, if not explicitly. John Wesley's Doctrine of Original Sin (1757) is a detailed answer to Taylor, drawing on Jennings, Hervey and Watts. Scripture Doctrine of Original Sin laid a basis for the later Unitarian movement and the American Congregationalists. Edwards defended the doctrine by arguing that the empirical evidence of the happy commission of sinful acts such as wanking points to a sinful predisposition in every person. Edwards’s was the first major contribution to the long debate about human nature in American theology and helped set the terms of that debate. Edwards perceived the threat in Taylor’s notion of the innate goodness and autonomy of humanity; the whole Christian conception of supernatural redemption seemed to be at stake.
ellauri481.html on line 213: Noniin, se Edwardsista, takaisin armojärjestyxen työjärjestyxeen!
ellauri483.html on line 726: The subject of the battle made its appearance in several oil paintings later exhibited in Britain. In particular, the charge of the 21st Lancers held special appeal and several artists portrayed the scene including Stanley Berkeley, Robert Alexander Hillingford, Richard Caton Woodville, William Barnes Wollen, Gilbert S. Wright, Edward Mathew Hale, Capt. Adrian Jones, Major John C. Mathews, and Allan Stewart. The pictorial press covered the campaign extensively and employed several artists to record the events.
xxx/ellauri103.html on line 262: Writing under the pseudonym Edward Schlosser on Vox, the author of the essay “I’m a Liberal Professor, and My Liberal Students Scare Me” describes higher education’s “current climate of fear” and its “heavily policed discourse of semantic sensitivity” – and I am concerned that this touchy ethos, in which offendedness is used as a weapon, has spread far beyond academia, in part thanks to social media.
xxx/ellauri114.html on line 132: Buried penis (also known as hidden penis or retractile penis) is a congenital or acquired condition, in which the penis is partially or completely hidden below the surface of the skin. It was first described by Edward Lawrence Keyes in 1919 as the apparent absence of the penis and as being buried beneath the skin of the abdomen, thigh, or scrotum. Further research was done by Maurice Campbell in 1951 when he reported on the penis being buried beneath subcutaneous fat of the scrotum, perineum, hypogastrium, and thigh. A buried penis can lead to obstruction of urinary stream, poor hygiene, soft tissue infection, phimosis, and inhibition of normal sexual function.
xxx/ellauri120.html on line 46: Lytton was on the route of the Fraser Canyon Gold Rush in 1858. The same year, Lytton was named after Edward Bulwer-Lytton, the British Colonial Secretary and a novelist. For many years Lytton was a stop on major transportation routes, namely, the River Trail from 1858, Cariboo Wagon Road in 1862, the Canadian Pacific Railway in the 1880s, the Cariboo Highway in the 1920s, and the Trans Canada Highway in the 1950s. However, it has become much less important since the construction of the Coquihalla Highway in 1987 which uses a more direct route to the BC Interior.
xxx/ellauri120.html on line 70: Edward Bernays was the nephew of Freud. His mother was Freud’s sister and his father was Freud’s wife’s brother. Born in 1891, and brought to the United States with his family in the first year of his life, Bernays injected his uncle’s insights into the very marrow and bloodstream of American culture, altering its pulse and functioning—along with the rest of the world. He did so using the unique means and methods of American culture to achieve its most valued end: Cash. Life magazine named Bernays one of the 100 most influential Americans of the 20th century.
xxx/ellauri120.html on line 74: Edward Bernays made his fortune, fame, and lasting influence by convincing people to buy things they don’t need, selling harmful products parading as health and beauty, rousing individuals to eagerly embrace slogans, and compelling them to surrender their individuality to the passions of the herd. He is considered to be the progenitor of public relations and is called “The Father of Spin”. He published a seminal book, Propaganda, that became Joseph Goebbels’ guidebook for his many Nazi propaganda campaigns, including developing the Fuhrer cult and orchestrating the genocide against the Jews.
xxx/ellauri121.html on line 369: "Vihaan lapsia. Ne ovat niin inhimillisiä, tuovat mieleen apinat. SAKI". Whodat? Munro, skotl. lehtimies ja kirjailija. Hector Hugh Munro (18 December 1870 – 14 November 1916), better known by the pen name Saki and also frequently as H. H. Munro, was a British writer whose witty, mischievous and sometimes macabre stories satirize Edwardian society and culture. After his wife's death Charles Munro sent his children, including two-year-old Hector, home to England. The children were sent to Broadgate Villa, in Pilton near Barnstaple, North Devon, to be raised by their grandmother and paternal maiden aunts, Charlotte and Augusta, in a strict and puritanical household. A war fanatic, he was killed by a German sniper. According to several sources, his last words were "Put that bloody cigarette out!" Munro was homosexual at a time when in Britain sexual activity between men was a crime. (Mä ARRVASIN! Sen se oli näkönenkin.)
xxx/ellauri128.html on line 621: Adrian Henri (10 April 1932 – 20 December 2000) was a British poet and painter best remembered as the founder of poetry-rock group the Liverpool Scene and as one of three poets in the best-selling anthology The Mersey Sound, along with Brian Patten and Roger McGough. The trio of Liverpool poets came to prominence in that city´s Merseybeat zeitgeist of the 1960s and 1970s. He was described by Edward Lucie-Smith in British Poetry since 1945 as the "theoretician" of the three. His characterisation of popular culture in verse helped to widen the audience for poetry among 1960s British youth. He was influenced by the French Symbolist school of poetry and surrealist art. Aika nolla.
xxx/ellauri129.html on line 808:
xxx/ellauri137.html on line 572: — Edward Eriksson (n.d.)
xxx/ellauri137.html on line 580:
Edward Eriksson, Self-employed from University of Iowa

xxx/ellauri137.html on line 637: Edward Eriksson writes novels, plays, and travel essays. This is his third novel, his others being "Moonbeam in My Pocket, a Mystery of the Negro League" and "Flamingo Desires," a crime story set on Long Island.
xxx/ellauri137.html on line 641: If you're buying this trash for a class then you're a sucker, turn back now! Hopefully Edward isn't still teaching his own tasteless fan fiction in a college setting. It's a misunderstood teenager's journey through satire complete with crude, unoriginal and stereotypical takes on characters from the lens of a self insert hero amounting to little more than finger pointing. You'll be offended, sure, but with little substance left to interpret besides the authors very obvious discomfort with himself and others unlike him. (Make some new friends, Edward.) Beyond being ridiculous as a required reading piece for a class, actually paying for this garbage is insulting, and of course it is an absolute drag to slog through. Nobody's going to publish this except on demand printing obviously and that's why you're buying it from Amazon!!!
xxx/ellauri137.html on line 643:
Edward's old friends

xxx/ellauri137.html on line 645:
Recommendations received:
1 person has recommended Edward:

xxx/ellauri137.html on line 652: John has just published another beautifully prepared edition of the "North Atlantic Review," a literary magazine with choice offerings in poetry, essays, short stories, and photos. Endorsed by Edward Eriksson, Literary Presentations, July 11, 2011, Edward worked with john in the same group.
xxx/ellauri137.html on line 653:
Edward's poetry skills endorsed by 16 colleagues out of 30+ at Suffolk Community College

xxx/ellauri137.html on line 655:
Edward is linked to:

xxx/ellauri137.html on line 665:
By Sal Fusaro, psychiatry, 7yrs. Liked by Carol Carini and 1 other. Edward Eriksson liked this. Poor Sal.


xxx/ellauri138.html on line 82: Rohn mentored Mark R. Hughes (the founder of Herbalife International) and life strategist Tony Robbins in the late 1970s. Others who credit Rohn for his influence on their careers include authors/lecturers Mark Victor Hansen and Jack Canafield (Chicken Soup book series), Everton Edwards (Hallmark Innovators Conglomerate), Brian Tracy, Todd Smith, and T. Harv Eker. Rohn also coauthored the novel Twelve Pillars with Chris Widener.
xxx/ellauri167.html on line 616: Robert Anton Wilson (born Robert Edward Wilson; January 18, 1932 – January 11, 2007 - why did he change Edward to Anton? Mystery!) was an American author, futurist, and self-described agnostic mystic. Recognized within Discordianism as an Episkopos, pope and saint, Wilson helped publicize Discordianism through his writings and interviews.
xxx/ellauri173.html on line 314: Loordi Ewald on toinen Ralf! Täähän on se sama turina kuin Jean Jacquesin Juliessa. Ralf, mikässennimi nyt olikaan, oli just tollanen Nick Ostlerin tapainen joka retkahtaa upeisiin mutta epäsuotaviin naisiin. Niin siis Edward Bomston. Sekin oli koukussa johkin muka ilkeään saapasmaan naisihmiseen. Vaixen vika oli vaan ettei se ollut tarpeexi hieno arvon loordille. Pröö meni tinttaaman ämmää köniin ihan ystävänpalveluxena. Siinäkin tarinassa tais olla niitä ursuloita.
xxx/ellauri174.html on line 192: Kerran pöydän ääressä tapahtui, että neiti Evelyn, joka oli tarkkaillut tarkasti Andersonin välinpitämätöntä käytöstä, suoritti häneen mitä verhoisimmalla taidolla viettelevimmät huomionsa. Hänen vaatimaton käytöksensä antoi hänen kasvoilleen niin viehättävän korkeuden, että kuudennen vaahtolasillisen kohdalla tuli ajatus - oi! se oli vain kipinä!... ― mutta vihdoinkin epämääräinen viiden piston mahdollisuus ― kävi ystäväni Edwardin mieleen.
xxx/ellauri174.html on line 232: Vaimon yrmeys ja kylmäily seuraavana aamuna loukkasivat hirveästi ystäväni Edwardin itsetuntoa - pisto sitäkin vaarallisempi, koska se kosketti hänen todellisen rakkauden tunteita vaimoaan, isoa naista kohtaan. "Seuraavana päivänä hänen "tulisijansa" kylmeni. Muutaman päivän kuluttua umpikujaisen ja jäisen sovinnon jälkeen hän tunsi, ettei hän enää nähnyt rouva Andersonissa muuta kuin "lastensa äitiä". Rva Anderson ei päästänyt enää viivalle.
xxx/ellauri174.html on line 366: Tiedustelin hänen jälkiään. Ihastuttava lapsi oli Philadelphiassa, missä Andersonin tuho ja kuolema olivat tuoneet hänelle mitä loistavinta julkisuutta. Hän oli erittäin suosittu. Lähdin ja tein hänen tuttavuutensa muutamassa tunnissa. Hän oli hyvin huonovointinen… Kiintymys horjutti häntä; - fyysisesti tietysti. Joten hän selvisi vain lyhyessä aikaa rakkaastaan ​​Edwardistaan.
xxx/ellauri174.html on line 382: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri174.html on line 408: - Vai niin! sinulla on ihanne todella uppoutunut sydämeesi! hän huusi viimein. No, koska näin on, vakuutan sinut tällä kertaa! Koska itse asiassa näen olevani pakotettu tekemään niin. Katsokaa, herrani: tässä todellisuudessa köyhä Edward Anderson tuhosi ihmisarvonsa, ruumiinsa, kunniansa, onnensa ja elämänsä.
xxx/ellauri175.html on line 735: Muistatko, eikö niin, tarinan, jonka kerroin sinulle alakerrassa tietystä Edward Andersonista? Kysyt minulta ei muuta kuin tämän tarinan loppua: ― tässä se on.
xxx/ellauri179.html on line 668: Alfred Edward Woodley Mason was an English author and politician. He is best remembered for his 1902 novel of courage and cowardice in wartime, The Four Feathers. He is also known as the creator of Inspector Hanaud, a French detective who was an early template for Agatha Christie's famous Hercule Poirot.
xxx/ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked."
xxx/ellauri200.html on line 184: Naipaul's fiction and especially his travel writing have been criticised for their allegedly unsympathetic portrayal of the Third World. The novelist Robert Harris has called Naipaul's portrayal of Africa racist and "repulsive," reminiscent of Oswald Mosley's fascism. Edward Said argued that Naipaul "allowed himself quite consciously to be turned into a witness for the Western prosecution", promoting what Said classified as "colonial mythologies about wogs and darkies". Said believed that Naipaul's worldview may be most salient in his book-length essay The Middle Passage (1962), composed following Naipaul's return to the Caribbean after 10 years of exile in England, and the work An Area of Darkness (1964).
xxx/ellauri229.html on line 84: For twenty years he was actively engaged in controversy, both with Anglicans such as the bishops Edward Stillingfleet and John Tillotson, and blackguard Catholics who differed from Thomas White.
xxx/ellauri229.html on line 517: Tyler Durden, left, plays the imaginary friend-slash-alter ego of the unnamed narrator played by Edward Norton in "Fight Club."
xxx/ellauri231.html on line 207: Brittiläinen historioitsija Edward Hallett Carr kirjoitti:
xxx/ellauri233.html on line 63: Kaksi iäkästä miestä (miten iäkästä?), automekaanikko Carter Chambers ja miljardööri (onko se muka joku ammatti? No Amerikassa on) Edward Cole tapaavat ensimmäisen kerran Edwardin omistamassa sairaalassa sen jälkeen, kun molemmilla miehillä on diagnosoitu terminaalinen keuhkosyöpä. Carter, neekeri mutta siitä huolimatta lahjakas amatöörihistorioitsija ja perheenisä, halusi nuoruudessaan historian professoriksi, mutta "päätti sen sijaan perustaa perheen" eli siltä paloi pohjaan. Edward, neljä kertaa eronnut terveydenhuollon tycoon ja sivistynyt yksinäinen (takuulla homopetteri), nauttii kopi luwakin, yhden maailman kalleimmista kahveista, juomisesta ja kiusaa henkilökohtaista "palvelijaansa" katamiitti Matthew'ta, jota hän virheellisesti, mutta tarkoituksella kutsuu Thomasiksi.
xxx/ellauri233.html on line 65: Sairaalassa Carter ja Edward onnistuvat löytämään yhteisen sävelen. Hauskan vuoksi Carter alkoi kirjoittaa luetteloa aktiviteeteista ennen kuin hän "potkuisi ämpäriin". Kuultuaan, että hänellä on alle vuosi elinaikaa, hän hylkää masentuneena luettelonsa. Edward löytää sen seuraavana aamuna ja kehottaa häntä tekemään kaiken listalla olevan, lisää siihen omat esineensä ja tarjoutuu rahoittamaan kaikki kulut. Carter on samaa mieltä, ja vaikka hänen vaimonsa Virginia vastustaa, kaksi potilasta lähtee matkalle viimeiseen maailmaan Matthew'n kanssa. He hyppäävät laskuvarjohyppyihin, ajavat vintage Shelby Mustangilla ja Dodge Challengerilla California Speedwayn ympäri, lentävät pohjoisnavan yli, syövät illallista Chevre d'orissa (olikohan vuohi yhtä hyvää kuin mun 70-vuotispäivillä, tushkinpa), vierailee Taj Mahalissa, ajaa moottoripyörillä Kiinan muurilla, osallistu leijonasafarille Tansaniassa ja vieraile Mount Everestillä. Vittu miten typeriä kohteita! Siis kerta kaikkisen joutavia paskoja!
xxx/ellauri233.html on line 67: Gizan suuren pyramidin huipulla he kertovat toisilleen uskosta ja perheestä. Carter paljastaa, että hän on pitkään tuntenut olevansa vähemmän rakastunut vaimoonsa ja katuu valittua polkuaan. (Vitun neekeri!) Edward paljastaa olevansa loukkaantunut syvästi vieraantumisensa johdosta ainoasta tyttärestään, joka kielsi hänet sen jälkeen, kun hän ajoi pois tämän väkivaltaisen miehensä. (Törkimys, toisten asioihin puuttuja!) Myöhemmin Hongkongissa ollessaan Edward palkkaa prostituoidun lähestymään Carteria, joka ei ole koskaan ollut yhdenkään naisen kanssa vaimonsa lisäksi. Carter kieltäytyy ja vaatii, että he lopettavat bucket listin ja menevät kotiin. (No vittu ei Carterilla takuullakaan seiso enää kalkkiviivoilla, ja muutenkin olipa taas törkymöykkyveto Jack Nicholsonilta. No se on kyllä aina ollut paskiaisen näköinen, ja sen kaikki filmit ovat täysin perseestä.)
xxx/ellauri233.html on line 69: Paluumatkan aikana Carter yrittää yhdistää Edwardin vieraantuneen tyttärensä kanssa. Edward pitää tätä luottamuksen rikkomisena, joten hän moittii Carteria ja ryntää sitten vihaisesti pois kuin Jöns. Carter palaa kotiin perheensä luo, kun taas Edward, joka tuntee itsensä yksinäiseksi saattajien joukossa, itkee ylellisessä kerrostalosviitissään. (Se on epäilemättä luhtitalo osoitteessa Porsliinikatu 3 B. Sieltä on suora sihti Lammassaaren ruovikkoon, jossa majailevia villieläimiä voi vakoilla kaukoputkella. Alakerrassa on keittiösaareke ja yläkerran parvella master bed reelingillä ja 2 ikkunatonta koppia. Seinät ovat rouheaa harmaata betongia.)
xxx/ellauri233.html on line 71: Carterin perheenyhdistäminen osoittautuu lyhytaikaiseksi, sillä valmistautuessaan avioeroromantiikkaan hän romahtaa ja hänet kiidätetään sairaalaan, jossa selviää, että syöpä on levinnyt jopa hänen saxanpähkinää muistuttaviin aivoihinsa. Edward, joka on nyt huomattavassa remissiossa, vierailee hänen luonaan tehdäkseen sovinnon. Carter, aina vaarallinen! triviaa tunteva fani paljastaa, kuinka viidakkokissa syöttää Edwardin kopi luwak -kahvin ja ulostaa sen ennen sadonkorjuuta. Kun molemmat nauravat hysteerisesti hämärälle tosiasialle, Carter pyytää Edwardia viimeistelemään listan hänen puolestaan. Mikäs siinä nyt niin hysteerisesti naurattaa? Jo on typerää.
xxx/ellauri233.html on line 73: Carterin kuoltua leikkauksen aikana (no tietysti, sehän on köyhä neekeri) Edward (rikas valkonaama) onnistuu pääsemään sovintoon oman tyttärensä kanssa ja tämä esittelee hänet tyttärentyttärelleen, jota hän ei koskaan tiennyt olevan. Tervehdittyään pientä tyttöä suutelemalla tämän poskea, Edward pohdiskelee sanan "suudelkaa maailman kauneinta tyttöä" pois bucket-listalta. Pian sen jälkeen Edward pitää muistopuheen Carterin hautajaisissa, joiden aikana hän selittää, että Carterin elämän viimeiset kolme kuukautta olivat Carterin ansiosta hänen parhaat kolme kuukauttaan. No sehän oli tietysti Carterin paras ansio, sen takia lakukeppi kannatti pitää leffassa vielä 3kk hengissä.
xxx/ellauri233.html on line 75: Epilogi paljastaa, että Edward eli 81- vuotiaaksi (siis mitä? montako lisävuotta tulf tombolassa verrattuna mamiin?) ja Matthew vei sitten tuhkaläjän Himalajan huipulle. Kun Matthew asettaa Edwardin tuhkaa sisältävän Chock full o'Nuts -kahvitölkin toisen Carterin tuhkatölkin rinnalle, hän ylittää ämpäriluettelon viimeisen kohdan, "todistaa jotain todella majesteettista" ja työntää valmiin listan tölkkien väliin. Voi helvetti miten mautonta. Sitäpaizi, todistaja oli Thomas eikä jompikumpi äijistä. Periköhän Thomas Edwardin majesteetilliset miljoonat, vai pitikö sen antaa osa maailman kauneimmalle tytölle?
xxx/ellauri233.html on line 261: Brittien ja hollantilaisten protestanttisen kaukoidän ryöstölaivaston laivat oli nimeltään Toivo, Hyväntekeväisyys, Usko, Tottelevaisuus, Voitto-Sanoma. Laivaston alkuperäinen tehtävä oli purjehtia Etelä-Amerikan länsirannikolle, missä he vaihtaisivat rahtinsa hopeaan, ja suunnata Japaniin vain, jos ensimmäinen tehtävä epäonnistuu. Siinä tapauksessa heidän piti hankkia hopeaa Japanista ja ostaa mausteita Molukkeilta ennen kuin he suuntasivat takaisin Eurooppaan. Heidän tavoitteenaan oli purjehtia Magellanin salmen läpi päästäkseen kohtalolleen, mikä pelotti monia merimiehiä ankarista sääolosuhteista johtuen. Laivastossa oli kaiken kukkuraxi mukana 30 englantilaista muusikkoa, mm. Yardbirds, Beatles, Dusty Springfield, Rolling Stones, Tom Jones, Elton John, David Bowie, Phil Collins, Cat Stevens, Sid Vicious, Brian Eno, Ozzy Osbourne, Led Zeppelin, Keith Richards, Freddie Mercury, Keith Moon, Adele, Amy Winehouse, The Who, Electric Light Orchestra, The Smiths, The Gorillaz, Bee Gees, Dua Lipa, Dire Straits, Spice Girls, Iron Maiden, The Queen, Olivia Newton-John, Billy Idol, Boy George, Pink Floyd, Motörhead, The Clash, Elvis Costello, Nick Drake, Donovan, Marianne Faithful, Edward Elgar, Petula Clark, Kate Bush, Sade, Dido, Sting, Seal, Cream, Haendel ja Rod Stewart. No okei, oli niitä enemmän kuin 30, mutta silti vittu. Ne kaikki hukkuivat. Jotkut heitettiin laidan yli ärsyttävästä soitosta.
xxx/ellauri235.html on line 141: Oikeat ihmiset Horatio Hornblower -kirjoissa: Napoleon, Boy George: ‘I was abused every day for being gay in the 70s’, kapteeni Edward Pelle, amiraali William Corn Flakes, Lord St. Vincent, Britannian ulkoministeri William "markiisi Wellesley" Hague, Venäjän zaari Aleksanteri I, ministeri Anthony Drink and Be Merry, Carl Philipp Gottfried von Clausewitz, ja viimeisenä muttei vähimpänä Riian sotilaskovernööri Ivan Nikolaevich Essenistä ja monista muista hajalle pommitetuista Saxan kaupungeista, erityisesti "Commodoressa". Mitä vetoa että Iivana on pahis?
xxx/ellauri261.html on line 251: Versed in foreign languages, he translated and "adapted" (appropriated) plays by Ibsen, Sartre and Obey. He read and spoke German, French and Spanish, and his scholarship included significant original research on James Joyce and Lope de Vega. He had met Jean-Paul Sartre on a U.S. lecture tour after the war, and was arrested under the influence of existentialism, although rejecting its atheist implications. In 1960, Wilder was awarded the first ever Edward MacDowell Medal by The MacDowell Colony for outstanding contributions to American LBTQ culture.
xxx/ellauri280.html on line 506: Vieläkin keskustellaan siitä, olisivatko Fuchsin vetypommista välittämät tiedot olleet hyödyllisiä, oli se sen verran noloa. Useimmat tutkijat ovat samaa mieltä Hans Bethen vuonna 1952 tekemän arvion kanssa, jossa todettiin, että kun Fuchs lähti lämpöydinohjelmasta vuoden 1946 puolivälissä, vetypommin mekanismista tiedettiin liian vähän, jotta hänen tiedoistaan ​​olisi ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Menestyksekäs Teller-Ulam-suunnitelma kehitettiin vasta vuonna 1951. Neuvostoliiton fyysikot totesivat myöhemmin, että he näkivät yhtä hyvin kuin amerikkalaiset lopulta, että Fuchsin ja Edward Tellerin varhaiset suunnitelmat olivat hyödyttömiä.
xxx/ellauri287.html on line 524: Epäonnistuminen temppelin jälleenrakentamisessa on yhdistetty vuoden 363 Galilean maanjäristykseen. Vaikka ihmeestä on olemassa yllättävän nykyaikainen todistus St. Gregory Nazianzenin puheissa, Edward Gibbon piti tätä epäluotettavana nazipropagandana. Muita tärkeitä mahdollisuuksia ovat vahingossa tapahtuva tulipalo tai tahallinen sabotaasi.
xxx/ellauri296.html on line 657: Sir Edward Burnett Tylor (1832-1917) ist der Begründer der Kulturanthropologie. Cassirer bezieht sich hier maßgeblich auf sein Buch Primitive Culture, New York, 1874.
xxx/ellauri303.html on line 454: "Sullon mun luonto." Laulussa, joka sisältää "varman vahvistuksen" siitä, että "Hän on minun Jumalani, minun elävä Jumalani... joka kuulee ja vastaa". Edward Kassler kirjoittaa, ettäu heprealainen Raamattu "kuvaa kohtaamista Jumalan kanssa, joka välittää intohimoisesti ja joka puhuttelee ihmiskuntaa sen olemassaolon hiljaisina hetkinä". Brittiläinen päärabbi Jonathan Sacks ehdottaa, että Jumala "ei ole ajallisesti etäinen tai irrallinen, vaan intohimoisesti sitoutunut ja läsnä". On tärkeää huomata, että "predikaatti 'persoonallinen' sellaisena kuin sitä sovelletaan Jumalaan" ei tarkoita, että Jumala on ruumiillinen tai antropomorfinen , näkemykset, jotka juutalaisuus on aina hylännyt; pikemminkin "persoonallisuus" ei viittaa fyysisyyteen, vaan "sisäiseen olemukseen, psyykkiseen, rationaaliseen ja moraaliseen". Vaikka useimmat juutalaiset uskovat, että "Jumala voidaan kokea", ymmärretään, että "Jumalaa ei voida ymmärtää", koska "Jumala on täysin erilainen kuin ihmiskunta" (kuten näkyy Jumalan vastauksessa Moosekselle, kun Mooses kysyi Jumalan nimeä: "Minä olen se, no minä, I just Am"); kaikki antropomorfiset lausunnot Jumalasta "ymmärretään kielellisinä metaforina; muuten olisi mahdotonta puhua Jumalasta ollenkaan".
xxx/ellauri306.html on line 273: src="https://www.learning-mind.com/wp-content/uploads/2020/07/Lauren-Edwards-Fowle.jpg"
xxx/ellauri306.html on line 276:
Lauren Siipikarjan versio

Lauren Edwards-Fowle, M.Sc., B.Sc. Learning
xxx/ellauri306.html on line 277: Mindin henkilökunnan kirjoittaja. Lauren Edwards-Fowle on ammattimainen
xxx/ellauri312.html on line 377: Chileläinen liguuri Ferrada de Nöj, Karolinskan professori emeritus, on aiheuttanut ällöpäille länkkäreille Ruåzissa aika paljon dålig stämningiä. I en intervju i den italienska tidningen L'Eco di Bergamo i januari 2019 fick Ferrada de Noli förklara varför han nominerade Julian Assange och Edward Snowden till Nobels fredspris, istället för att betrakta deras handlingar som illegala. Han svarade: ”Enligt internationell rätt är det som Assange har fördömt som istället borde betraktas som kriminellt”.
xxx/ellauri319.html on line 317: Edward Bellamy (1850–1898), fiction writer remembered for his book Looking Backward, died from tuberculosis
xxx/ellauri319.html on line 548: Edward Teach (1680–1718), West Indian pirate
xxx/ellauri354.html on line 129: Kalanick was born on August 6, 1976, and grew up in the Northridge neighborhood of Los Angeles. Kalanick's parents are Bonnie Renée Horowitz Kalanick (née Bloom) and Donald Edward Kalanick. Bonnie, whose family were Viennese Jews who immigrated to the U.S. in the early 20th century, worked in retail advertising for the Los Angeles Daily News. Kalanick studied computer engineering and business economics at the University of California, Los Angeles (UCLA) until he dropped out to make MMMMONEY! Inhottava viurusilmä. Uuber ajoi alas Suomen taxilainsäädännön kauko-ohjaamalla limaista näppyläistä kumikana Berneriä.
xxx/ellauri357.html on line 503: Vuoden 1822 alkukuukausina Shelleystä tuli "yhä läheisempi" Jane Williamsin kaa, joka asui kumppaninsa Edward Williamsin kanssa samassa rakennuksessa Shelleysin kanssa. Shelley kirjoitti Janelle useita rakkausrunoja, mukaan lukien "Käärme on suljettu pois paratiisista" ja "Kitaralla Janelle". Shelleyn ilmeinen kiintymys Janeen oli aiheuttanut kasvavaa jännitystä Shelleyn, Edward Williamsin ja Maryn keskuudessa. Huoh. Käärme ei kauan pysy poissa paratiisista.
xxx/ellauri357.html on line 507: 1. heinäkuuta 1822 Shelley ja Edward Williams purjehtivat Shelleyn uudella veneellä Don Juanilla Livornoon, missä Shelley tapasi Leigh Huntin ja Byronin sopiakseen uuden The Liberal -lehden julkaisemisesta. Kokouksen jälkeen 8. heinäkuuta Shelley, Williams ja heidän venepoikansa purjehtivat Livornosta Lericiin. Muutamaa tuntia myöhemmin Don Juan ja sen kokematon miehistö katosivat myrskyssä. Alus, avoin vene, oli räätälöity Genovassa Shelleylle. Mary Shelley julisti kirjassaan "Note on Poems of 1822" (1839), että suunnittelussa oli vika ja että vene ei koskaan ollut merikelpoinen. Uppoaminen johtui kuitenkin luultavasti kovasta myrskystä ja aluksella olleiden kolmen miehen huonosta meritaidosta.
xxx/ellauri380.html on line 189: "The Thief of Bagdad" (1924) is a romantic fantasy-adventure starring Douglas Fairbanks and featuring Snitz Edwards, a star of Silent Hall of Fame. "The Thief of Bagdad" was selected for preservation in the National Film Registry as being "culturally, historically, or aesthetically significant" in 1996.
xxx/ellauri380.html on line 195: The Thief of Bagdad: Directed by Raoul Walsh. With Douglas Fairbanks, Snitz Edwards, Charles Belcher, Julanne Johnston. A recalcitrant thief vies with a duplicitous Mongol ruler for the hand of a beautiful princess.
xxx/ellauri380.html on line 197: The Thief of Bagdad (1924) ‧Stars: Douglas Fairbanks, Julanne Johnston, Snitz Edwards ‧2h 35m When the Thief of Baghdad (Douglas Fairbanks) sneaks into a royal palace, he discovers and instantly falls in love with a beautiful princess (Julanne Johnston). The thief pretends to be a prince, and the princess becomes enamored with him. The thief then reveals his wrongdoing to a Holy Man ...
xxx/ellauri385.html on line 294: Lokakuuhun 1782 mennessä Lamb oli kirjoilla Christ's Hospital -sairaalan hyväntekeväisyyskoulussa , jonka kiltti kuningas Edward VI perusti vuonna 1553. Koulun julmuudesta huolimatta Lamb tuli siellä hyvin toimeen, mikä johtui osittain ehkä siitä, että hänen kotinsa ei ollut kaukana, mikä mahdollisti hänen, toisin kuin monet muut pojat, palata usein sen turvaan. "Muistan hyvin, että minulla oli joitain erikoisia etuja, joita muilla koulukavereilla ei ollut."
xxx/ellauri394.html on line 128: Liliʻuokalani was placed with the youngest pupils of the class along with Princess Victoria Kamāmalu, Mary Polly Paʻaʻāina, and John William Pitt Kīnaʻu. In later life, Liliʻuokalani would look back unfavorably on her early education remembering being "sent hungry to bed" and the 1848 measles epidemic that claimed the life of a classmate Moses Kekūāiwa and her younger sister Kaʻiminaʻauao. The boarding school run by the Cookes was discontinued around 1850, so she, along with her former classmate Victoria, was sent to the relocated day school (also called Royal School) run by Reverend Edward G. Beckwith. On May 5, 1853, she finished third in her final class exams behind Victoria and Nancy Sumner. In 1865, after her marriage, she informally attended Oʻahu College (modern day Punahou School) and received instruction under Susan Tolman Mills, who later cofounded Mills College in California.
xxx/ellauri394.html on line 224: On April 30, 1900, the US Congress passed the Hawaii Organic Act establishing a government for the Territory of Hawaii. The territorial government took control of the Crown Lands, which became the source of the "Ceded Lands" issue in Hawaii. The San Francisco Call reported on May 31 that Macfarlane had informed them the Queen had exhausted her patience with Congress and intended to file a lawsuit against the government. Former United States Minister to Hawaii Edward M. McCook said he believed that once President McKinley began his second term on March 1, 1901, that the government would negotiate a generous settlement with Liliʻuokalani. HAHA LOL. Don´t trust the motherfuckers Lili!
xxx/ellauri410.html on line 472: Jews had been officially banished from England by King Edward I in 1290 with the Edict of Expulsion, nearly three hundred years before Marlowe wrote The Jew of Malta. They were not openly readmitted to the country until the 1650s. Throughout the period, Jews continued to work and live paperless in London, and it is suggested that, while they were not fully integrated into society, they were generally tolerated and free to go about their business, within their own circles. Like Roderigo López, a Converso and doctor to Queen Elizabeth I, who was accused of attempting to poison his mistress and put on trial for treason while this play was being shown. Thomas Cartelli, a professor of English and Film Studies at Muhlenberg College, admits that certain of Barabas' features are troublesome vis-à-vis antisemitism, such as his large and often-referenced nose. Otherwise the play is pretty much true to life.
xxx/ellauri440.html on line 61: Madilda lienee kauppias Edward Pylkkäsen ikäpolvea, plus 15v kuten Tiina Salmi. John ja Edvard syntyivät samana vuonna 1852, Porissa ja Säämingissä respectively, 100v ennen meitä. Edwardin elämä katkesi kuin kanan lento liikaravizemuxeen kaiketi. Niilo Salmi s. 1930 eli täyden elämän, miinus kuusi vuotta.
xxx/ellauri441.html on line 417: Edward+O.+Wilson">Edward O. Wilson
xxx/ellauri441.html on line 440:

Edward Osborne Wilson ForMemRS (June 10, 1929 – December 26, 2021) was an American biologist, naturalist, ecologist, and entomologist known for developing the field of sociobiology. The field quickly became the subject of scientific controversy. Critics, led by Richard Lewontin ✡︎ and Stephen Jay Gould ✡︎, argued that genes played a role in human behavior, but that traits such as aggressiveness could be explained by social environment rather than by biology. Did Eo Wilson believe in God? Wilson has long been a secular humanist, but he was raised a Southern Baptist in Alabama, and he understands religion's power. So his new book, THE CREATION, is addressed to an imaginary Southern Baptist minister. Richard Lewontin in The New York Review answers the question Is there a Jewish Gene? Oui, nous en avons beaucoup!
xxx/ellauri441.html on line 467: Edward O.+Wilson">Edward O. Wilson
xxx/ellauri452.html on line 186: Paljon ilkeämpi kaveri oli Raymond Edward Brown PSS (1928-1998) joka oli yhdysvaltalainen sulpiksiaanipappi ja merkittävä raamatuntutkija. Hän oli asiantuntija hypoteettisessa Johanneksen yhteisössä, jonka hän arveli myötävaikuttaneen Johanneksen evankeliumin kirjoittamiseen (siihen josta 1% oli Jeesuxen sanomaa), ja hän kirjoitti myös tutkimuksia Jeesuksen neizeellisestä syntymästä ja kuolemasta neizeenä. "Uudessa testamentissa on kolme kohtuullisen selkeää kohtaa (Hepr. 1:8–9, Joh. 1:1, 20:28) ja viidessä todennäköisessä kohdassa Jeesusta kutsutaan Jumalaksi", hän tokaisi.
xxx/ellauri455.html on line 220:

  • William Henry Anderdon : englantilainen jesuiitta ja kirjailija. Juu se on Anderdon eikä painovirhepaholainen! Hänet vihittiin Englannin kirkon pappiksi, hänestä tuli Withyamin kirkkoherra ja vuonna 1846 Leicesterin St Margaretin kirkon kirkkoherra. Kunnes vuonna 1850 Gustave Delacroix de Ravignan otti yllättäen Anderdonista kopin katoliseen kirkkoon Pariisissa. Piispa Ullathorne vihki hänet papiksi Oscottissa vuonna 1853, ja hänet lähetettiin luennoitsijaksi Ushaw Collegeen ja myöhemmin saarnaajaksi ja rippi-isäksi Newman University Churchiin Dubliniin. Irlannin-oleskelunsa aikana perustettiin Drumshambon fransiskaaniluostari, pääasiassa hänen ponnistelujensa ansiosta. Vuonna 1856 hänen setänsä, kardinaali Henry Edward Manning, kutsui hänet Lontooseen, ja Manningin sihteerinä hän pysyi, kunnes liittyi jesuiittoihin vuonna 1872. Vuosina 1875–1889 hän asui Manchesterissa ja työskenteli saarnaajana, hengellisenä eräoppaana ja kirjailijana. Hänen apologeettisiin kirjoituksiinsa kuuluvat: Onko rituaalit rehellisiä? Kiistanalaiset paperit (1878) Lutherin sana vastaan Jumalan sana (1883) Lutherin pöytätavat. Millainen mies Luther oli? (1883) Mitä katolilaiset oikeasti uskovat? Uskovatko midiä? Kerran luopio aina luopio.
    xxx/ellauri455.html on line 463:
  • Henry Edward Manning : englantilainen anglikaaninen pappi, josta tuli katolinen kardinaali ja Westminsterin arkkipiispa
    xxx/ellauri455.html on line 513:
  • Edward, Simmernin pfaltskreivi : Saksan prinssi; kääntyi kalvinismista vuonna 1645.
    xxx/ellauri455.html on line 735: Edward Brampton
    xxx/ellauri465.html on line 365: Lipputulomyrkkyä Crawfordin lisäxi olivat Edward Arnold, Fred Astaire, John Barrymore, Marlene Dietrich, Kay Francis, Greta Garbo, Katharine Hepburn, Luise Rainer, Dolores del Rio, Norma Shearer, ja Mae West. Esim tämä Hohto oli täysi floppi:
    xxx/ellauri482.html on line 460: Prerafaeliittinen veljeskunta oli englantilaisten taidemaalarien, runoilijoiden ja taidekriitikkojen ryhmä, jonka perustivat vuonna 1848 William Holman Hunt, John Everett Millais, Dante Gabriel Rossetti , William Michael Rossetti, James Collinson, Frederic George Stephens ja Thomas Woolner. He muodostivat seitsemänjäsenisen "veljeskunnan", joka oli osittain nasaretilaisliikkeen mallin mukainen. Veljeskunta oli aina vain löyhä yhteenliittymä. Heidän periaatteitaan jakoivat myös muut aikansa taiteilijat, kuten Ford Madox Brown , Arthur Hughes ja Marie Spartali Stillman. Veljeskunnan periaatteiden myöhempiä seuraajia olivat Edward Burne-Jones , William Morris ja John William Waterhouse.
    xxx/ellauri482.html on line 462: Tärkeä jakso tarinassamme on Dante Gabriel Rossettin vuonna 1857 saama tilaustyö. Tavoitteena oli koristella Oxford Unionin kirjaston holvikatto, yläseinät ja ikkunat. Rossetti kokosi nopeasti laajan joukon auttajia. Näihin kuuluivat Edward Burne-Jones, William Morris, Roddam Spencer Stanhope, Arthur Hughes, John Hungerford Pollen ja Val Prinsep. Tuon työn aikana taiteilijat viihdyttivät itseään piirtämällä lukuisia vompatteja kalkittuihin seiniin. Kaikki ilmeisesti peittyivät myöhemmin freskoilla. Nämäkään eivät pysyneet hyvässä kunnossa. Prinsep kirjoitti tästä tilauksesta näin: ”Rossetti oli planeetta, jonka ympäri pyörimme, kopioimme hänen puhetapansa. Kaikki kauniit naiset olivat meille ’etätainnuttimia’. Vompatit olivat Jumalan luoduista kauneimpia.”
    xxx/ellauri485.html on line 59: History is little more than the register of the crimes, follies and misfortunes of mankind. (Edward Gibbon)
    xxx/ellauri485.html on line 235: Among Edward Gibbon's many maladies was gout. Gibbon is also believed to have suffered from an extreme case of scrotal swelling, probably a hydrocele testis, a condition that causes the scrotum to swell with fluid in a compartment overlying either testicle. In an age when close-fitting clothes were fashionable, his condition led to a chronic and disfiguring inflammation that left Gibbon a lonely figure among the ladies. Siihen vesipussiin munapusseissa Eetu sitten kuolikin. Se ei halunnut siihen muita hoitoja kuin palleatiivisia (sic).
    xxx/ellauri485.html on line 357: Edward Gibbon esittää tunnetussa teoksessaan Rooman valtakunnan häviö ja tuho (The History of the Decline and Fall of the Roman Empire), että muinaisten hebrealaisten alkuperäinen uskonto keskittyi maalliseen elämään ja Mooseksen lakiin, josta puuttui oppi sielun kuolemattomuudesta tai tuonpuoleisesta palkitsemisesta. Gibbonin mukaan ajatus ikuisesta elämästä ja ylösnousemuksesta omaksuttiin juutalaisuuteen pääasiassa Babylonian vankeuden (n. 586–538 eaa.) aikana ja sen jälkeen. Hän näkee tämän vaikutuksena erityisesti seuraavista lähteistä:
    xxx/ellauri485.html on line 380: Zoroastrialaisuuden (muinaispersialainen uskonto) ja kristinuskon käsitykset tuonpuoleisesta ovat hämmentävän samankaltaisia, mikä on saanut monet historioitsijat, kuten Edward Gibbonin, pohtimaan jumalan viestintästrategioita. Tässä on keskeinen vertailu näiden kahden välillä: 1. Taivas ja helvetti Zoroastrialaisuus: Kuoleman jälkeen sielu joutuu Chinvat-sillalle (Erottamisen silta). Jos teot ovat olleet hyviä, silta on leveä ja sielu pääsee "Laulujen taloon" (taivaaseen). Jos teot ovat olleet pahoja, silta kääntyy teräväksi kuin veitsen terä, ja sielu putoaa pimeään kuiluun, "Valheen taloon". Kristinusko: Kuoleman jälkeen sielua odottaa tuomio, joka johtaa joko iankaikkiseen elämään Jumalan luona (taivas) tai eroon Hänestä (helvetti/kadotus). 2. Viimeinen tuomio ja ylösnousemus Zoroastrialaisuus: Maailman lopussa tapahtuu Frashokereti (maailman uudistuminen). Kaikki kuolleet herätetään fyysisesti eloon ja heidät puhdistetaan virtaavassa sulassa metallissa. Lopulta paha tuhoutuu ja maailma palautetaan täydellisyyteen. Kristinusko: Kristus palaa tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Tällöin tapahtuu ruumiin ylösnousemus, ja Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan, joissa pahuutta ei enää ole. 3. Vapahtajahahmo Zoroastrialaisuus: Odotetaan Saoshyantia (Vapahtajaa), joka syntyy neitsyestä ja johtaa viimeistä taistelua pahaa vastaan. Kristinusko: Jeesus nähdään Messiaana (Vapahtajana), joka on syntynyt neitsyestä ja voittaa pahan vallan lopullisesti maailman lopussa. Keskeiset erot:
    239