ellauri030.html on line 1009: Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana.
ellauri037.html on line 717: Luki Klopstockin Sturm und Drang tuubaa opiskeluaikana. Sit Plutarkosta, Shakespearea, Voltairea, Rousseauta und Goethea. 10v vanhempi Goethe piti jolppia eka kilpailijana, niillä oli riitaakin. Mut kyl niistä sitten 1794 tuli kavereita vuosikymmenexi. Schiller kuoli 45-vuotiaana tubiin 1805. Goethe suri kovasti, kuoli puolixi. Jatkoi paskanjauhantaa puoliteholla, runokone kävi enää yhdellä pytyllä. Pitkään kyllä vielä prutkutti, vuoteen 1832.
ellauri040.html on line 529: Sturm-und-Drangfuhrer
ellauri041.html on line 924: konnt' nicht widerstehn meines Herzens Drang,
ellauri041.html on line 1508: Ein Christ verspüret grossen Drang
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Drang">Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia.
ellauri047.html on line 819: Jöötin Sturm und Drang rykäyxissä on nazimeininkiä, Hölderlin-kaliiperin uhoa. Lie vedonnut nazi-Koskenniemeen kuin myös Knausgårdiin, toiseen piipunrassiin, joka tykkäs Mein Kampfista.
ellauri047.html on line 968: Avainpointti lie ollut kuiteskin että iso-Retu oli aatelismielinen: porvarit ei ole mitään, talonpojat ja patraski vielä vähemmän. Tää oli Sturm und Drang porvarisporukoille vielä pahempi asia kuin frankofonia. Rauha ei ymmärtänyt säätykiertoa. Rikastuneita porvareita vitutti kun ne ei saaneet sitä vonia. (Goethe ja Schiller saivat sellaiset Weimarista, lällällää!)
ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä.
ellauri313.html on line 559: Johann Kaspar Lavater (1741–1801) oli sveitsiläinen pappi ja kirjailija, Sturm und Drang -aikakauden merkittävimpiä henkilöitä. Hän toimi vuodesta 1786 Zürichin Pietarinkirkon ensimmäisenä pappina. Lavaterilla oli loistavat saarnaajalahjat, ja hän oli vakaumuksiltaan järkähtämätön. Hän esitti ajatuksensa rohkeasti vastustaessaan kantonihallituksen liian ankaria toimenpiteitä, kansanvallan liioitteluja ja Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi Sveitsin hallitus rupesi epäilemään Lavateria liittolaisuudesta Venäjän ja Itävallan kanssa. Niinpä hän joutui kärsimään Baselissa jonkin aikaa vankeusrangaistusta. Zürichin piirityksen aikana Lavater onnexi haavoittui ranskalaisen sotilaan luodista ja kuoli 2v myöhemmin. Lavaterin luonteessa oli suuria vastakohtaisuuksia.
ellauri350.html on line 301: Hän kävi läpi tämän prosessin "lumotakseen" itsensä, ja kuten hän sanoi vuonna 1989 British Broadcasting Corporationin haastattelussa, "elä uudelleen tuska, tuska, Sturm und Drang ". Hän asettui ajassa, josta hän kirjoitti, jopa traumaattisista kokemuksista, kuten raiskauksestaan Caged Bird -elokuvassa, "kerromaan inhimillisen totuuden" elämästään. Angelou kertoi pelanneensa korttia päästäkseen lumoavaan paikkaan ja päästäkseen muistoihinsa tehokkaammin käsiksi. Hän sanoi: "Voi kestää tunnin päästä siihen, mutta kun olen siinä - ha! Se on niin herkullista!" Hän ei pitänyt prosessia katarsina; pikemminkin hän löysi helpotusta "totuuden kertomisesta". (Wats the diff?). Angelou kuoli aamulla 28. toukokuuta 2014 86-vuotiaana.
ellauri383.html on line 612: Skandinaviassa ja Baltiassa harjoitellaan "Drang nach Ostenia".
ellauri408.html on line 656: Ylevämpää Sturm und Drangia
xxx/ellauri057.html on line 559: Lauseesta "Himmelhoch jauchzend, zum Tode betrübt" (taivaallinen ilo, tappava suru) Klärchenin laulusta Goethen Sturm und Drang-näytelmän Egmont kolmannessa näytöksessä on tullut eurooppalaisten intellektuellien usein romanttiselle sielulle tunnusomaiseksi siteeraama sanonta.
xxx/ellauri173.html on line 259: Seine 1773 im Teutschen Merkur veröffentlichten Briefe über Alceste gaben Goethe Anlass zu der Farce Götter, Helden und Wieland. Wieland hatte die Figur des Herkules in der Tragödie des Euripides als unpassend und grobschlächtig kritisiert. Goethe, im vollen Saft seiner Sturm-und-Drang-Periode, ließ seinen Herkules als klassischen Helden auftreten, der den Literaten Wieland lächerlich machte. Auf diesen Angriff antwortete Wieland mit viel Verständnis für die jungen Rabauken.
16