ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
ellauri040.html on line 185: Hyvä esimerkki biograafisen menetelmän voimasta on Donner Jörn">Jörn Donner superkusipää, joka ei ees mennyt tyttärensä hautajaisiin ja teki kolme viidestä pojastaan perinnöttömixi, koska tykkäs vaan niistä nuorimmista. Miekkonen on siis yxinkertaisesti pystyynnostettu paska, ja lo and behold, paskiaisista kertovat sen kehnot kirjatkin. Vrt. myös Henrik Tikkaseen.
ellauri040.html on line 267: | kuivurrri | Bourget, Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Donner Jörn">Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen | Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, Syväntö | Cato Jr, Melville, Nietzsche, Peeveli | Jari Ehrnrooth |
ellauri040.html on line 449: Jörkka Donnerilla seisoi kuin tammi monta kertaa,
ellauri040.html on line 526: Nuoret aikuiset eivät enää tunne Donneria. Parempi niin. De mortuis nisi nil bene. Jörkasta ei jää paljon sanottavaa.
ellauri041.html on line 384: Sentään haukkuu Jörn Donneria kädenlämpöisexi, Väärin, Jörkkä on (oli) yxinkertaisesti KYLMIÖ.
ellauri041.html on line 1106: Gewaltig braust der Sturm. Die Donner schallen,
ellauri041.html on line 1112: Donnert eine Stimme: Tödte! Tödte!
ellauri041.html on line 1116: Huit! Knatteradoms!!! - ein Donnerkeil
ellauri042.html on line 873: John Donne ja Jane Dunn
ellauri042.html on line 875: Kukaan mies ei ole saari kirjoitti John Donne. Simon and Garfunkel oli poikkeuxia. Tää ei ollut alunperin runo, se oli paasaus. Tämä turahdus löytyy pitempänä myös albumista 389.
ellauri042.html on line 877: No man is an Iland, intire of it selfe; every man is a peece of the Continent, a part of the maine; if a Clod bee washed away by the Sea, Europe is the lesse, as well as if a Promontorie were, as well as if a Mannor of thy friends or of thine owne were; any mans death diminishes me, because I am involved in Mankinde; And therefore never send to know for whom the bell tolls; It tolls for thee. [Donne´s original spelling and underlining]
ellauri042.html on line 881: Tähän samaan meditaatioon 17 viittaa siis nähtävästi myös Ernesto Hemingway kirja Komu zvoni jonka löysin vanhojen proffien roskahyllystä: "In zato nikoli ne vprašajo komu zvoni; Tebi zvoni". Tää on tämmönen imperialistinen tiimipläjäys, territoriaalista reviirihenkeä. Muin. roomalaiset sanoivat: tum tua res agitur paries cum proximus ardet, jenkkien versio oli dominoteoria. Joo ei, enmä pidä tosta Donnen ajatuxesta. Se on ihan liian totalitäärinen. On parempi apinoille olla niinkuin Ahvenanmaan saaristo, erillisiä saaria mutta näköetäisyyden päässä toisistaan, niin että niihin pääsee uimalla tai soutuveneellä. Saarten kellot soivat aina ize kullekin mutta soitto kuuluu vaimeana muillekin.
ellauri042.html on line 883: Devotions upon Emergent Occasions by John Donne
ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England Donne John">John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
ellauri042.html on line 887: The Devotions is divided into 23 parts, each consisting of 3 sub-sections, called the 'meditation', the 'expostulation' and a prayer. The 23 sections are chronologically ordered, each covering his thoughts and reflections on a single day of the illness. The work as a whole is considered similar to 17th-century devotional writing generally, and particularly to Donne´s Holy Sonnets. Some academics have also identified political strands running through the work, possibly from a polemic Arminian denunciation of Puritanism to advise the young Prince Charles.
ellauri042.html on line 889: Tää on se aikaisempi Prince Charles, ei tää nykyinen kaljuhead jonka eka puoliso oli Lady Di ja toinen rottweileri. Jolla on se helvetin tyhmä poika Harry ja sillä vielä tomppelimpi musta morsian. Arminiuxesta on jo aikaisempi paasaus. Oliko Donnesta? Nähtävästi ei. Jörn Donnerista on useampia.
ellauri042.html on line 896: Metafyysinen poeetta John Donne
ellauri042.html on line 937: John Donne is most commonly known for being part of the ‘metaphysical poets’, a group of poets who wrote about love and religion using complex metaphors called conceits. These poets didn’t know each other, and this name was given by literary critics some years later. Nevertheless, John Donne is considered to be one of the best metaphysical poets. John Donne converted to Anglicanism later in his life. By 1615 he became a priest because King James I ordered him to do so. Donne was a member of Parliament in 1601 and in 1614. He also spent a short time in prison because he married his wife, Anne More, without permission. They had twelve children and Anne died while extruding the XIIth.
ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.
ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.
ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.
ellauri042.html on line 945: Despite his great education and poetic talents, Donne lived in poverty for several years, relying heavily on wealthy friends. He spent much of the money he inherited during and after his education on womanising, literature, pastimes, and travel. In 1601, Donne secretly married Anne More, with whom he had twelve children. In 1615 he was ordained Anglican deacon and then priest, although he did not want to take holy orders and only did so because the king ordered it. He also served as a member of Parliament in 1601 and in 1614.
ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,
ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired country life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.
ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".
ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Countess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.
ellauri048.html on line 221: muistelee luonnevikaista kaveriaan Jörn Donneria,
ellauri050.html on line 1049: Wir vom Gebirg herab alas mäkeä, Donnerwetter,
ellauri051.html on line 305: Sinnemäen ryöppyävä esitys isätrauman työstäjistä on omalla tavallaan vakuuttava. Kotimaisista kirjailijoista mukana ovat muun muassa J. L. Runeberg, Aleksis Kivi, Gunnar Björling, Mika Waltari, Katri Vala, Väinö Linna, Kalle Päätalo, Pentti Saarikoski, Jörn Donner, Hannu Mäkelä ja Ulla-Leena Lundberg. Todisteaineiston vyörytykseen keskittyvä esittely jää harmi kyllä luettelomaiseksi ja monin tavoin keskeneräiseksi.
ellauri054.html on line 367: Ekofasisti Linkolalle pisteitä rullaturpa Jörkka Donnerin dissauxesta. Se luoti tiesi paikkansa.
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri060.html on line 437: legendaariserektiivinen Donner Jörn">Jörn Donner
ellauri067.html on line 418: Used as the title of the political manifesto of George Lincoln Rockwell and the American Nazi Party. Is the motto on the coat of arms of the city of Plzeň, Czech Republic. The phrase is in the coat of arms of the city of Birkirkara, the largest city on the island of Malta, and the city of Bayamon, Puerto Rico. Is the motto on the Coat of Arms of O´Donnell. Appears in one of the paintings of the Polish artist Zdzisław Beksiński. It has been used in some versions of logo for the brand of cigarettes, Pall Mall. Appears on one of the stickers on the guitar of Alvin Lee, Ten Years After´s frontman, the same guitar he played at The ´69 Woodstock Festival.
ellauri067.html on line 458: Neil deGrasse Tyson is speaking up on Christmas 2020, in order to correct a little scientific inaccuracy that Santa Claus has been perpetuating for years. We all know the story of Santa and his reindeer (Dasher, Dancer, Prancer, Vixen, Comet, Cupid, Donner, Blitzen, and of course Rudolph), but [...]
ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
ellauri094.html on line 656: Nehän olikin molemmat hinurimiehiä, John Donne oli jumalinen. (Oliko se siitä huolimatta hinuri, ei ole vielä selvinnyt.)
ellauri133.html on line 548: teoxessa Kenelle kellot soivat. Älä kysykään, ne soivat sinulle. (John Donne)
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë.
ellauri197.html on line 333: Donne">Love’s Organ's Growth by John Donne
ellauri197.html on line 335: The poem, ‘Love’s Organ's Growth’, is an admirable lyric in which Donne examines the true nature of love and finds that it is mixed stuff, a mixture of both physical and spiritual elements. True love is both of the body and the mind, and to prove his point Donne gives a number of arguments and brings together a number of most disparate and varied elements.
ellauri197.html on line 343: By John Donne
ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’.
ellauri198.html on line 792: Hizi täähän on Pia Pipsukan markkinointimixiä. Uusi tuote pääsee markkinoille vaan jonkun vanhan reppuselässä, mainoxissa pitää väittää että kyseessä on uusi kokonaan parannettu painos kaikkien tuntemasta ja rakastamasta vanhasta. Cokis-Pepsi, McDonalds-Burger King, DelMonte-Heintz, Windows-Apple, McDonnell-Boeing, BMW-Mercedes, Shelley-Browning, etc. etc.
ellauri203.html on line 691: Donne vai Keaz, kummasta pidätte enemmän?
ellauri203.html on line 693: Paxu Daily Mailin kriitikko Roger Lewis arvioi Katherine Rundellin kirjaa John Donnesta, jossa Kate sanoo Donnea brittihistorian sexikkäimmäxi runosepoxi. Paxu Daily Mailin kriitikko piti enemmän Keazista, joka oli romanttisempi eikä sexin suhteen yhtä suorasukainen. Keaz hoiteli vaan tuberkuloottista veljeään eikä tainnut kovin usein päästä viivalle. Donne sen sijaan oli koko ajan availemassa kalukukkaroa. Mun täytyy sanoa että pidän selkeästi enemmän Donnesta.
ellauri217.html on line 319: Förra tiders stora ståkuk Jörn Donner skrev ett litet rättsteoretiskt försök som hette Maria Marina, full av Jörkkas storhetstids klyschor. Boken har inte lästs av någon före mej, inte ens skurits upp på de saftigaste ställena, vilket är föga förvånansvärt. Man kan nästan se hans mun röra sig som en misslyckad kvinnlig kringskärning, och höra hans näsvisa ord kommande från den sneda näsan. Vittu olis istunut edes kunnolla, senkin retku. Vanhana se näytti gibbonilta.
ellauri217.html on line 345: On melko todennäköistä että Jörkkä mulqvisti poikasena otti molempiin päihin isä-lindkvistin letku letkeää. Sellaisesta Pohjoisrannan Donnerit ei olleet moxiskaan. Pieni vinous on vain luonnollista. Pahempaa oli isoisä lindkvisti nähnyt ja kokeillut samojediteltoissa. Rapukermaa perseeseen!
ellauri217.html on line 347: Marja Pitkätussun koulutie kohti tasa-arvoa käy tussunheilutuxen kautta. Shake your moneymaker. Se ruuvaa jakorasiaa tasapuolisesti kaikille. Pohjoisrannan kermaperse Donner tekee pilaa maalaiskylän "herrasväestä" jotka käy Kanarialla ja omistavat talonpoikaissälän lisäxi *pakastimen* sekä lähimmästä (Joen) kaupungista ostettuja *jäljiteltyjä* tyylihuonekaluja. Kyllä nyt on tasa-arvo menossa jo liian pitkälle. Mikroaaltouuni televisio, tuvan täydeltä elektroniikkaa.
ellauri217.html on line 349: Jörn Donner oli muotopuolen nazin näköinen, mutta luonteeltaan veltto paskiainen kuten ikätoverinsa Philip Roth. Kuvottavimpia videopätkiä Jörkasta on "Jörn ja Spede keskustelevat elokuvasäätiöstä". 2 Kekkoslovakian turhinta häiskää äänessä maan turhimmasta aiheesta.
ellauri217.html on line 390: Marina ei muka ollut ymmärtänyt mixi lemmenpesä piti puzata käytetyistä korzuista. Onxtää kaveri aivan vähälahjainen? Onhan se, taisiis oli. Spedelläkin oli enempi päässä älliä, olihan se diplomi-insinööri eikä humanistiretku kuten Jörnykkä. Donner itse valmistui vuonna 1958 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan yleinen valtio-oppi ja pohjoismainen kirjallisuus sekä sivuaineina psykologia ja filosofia. Hän ei kuitenkaan harkinnut tieteellistä uraa. Tais tulla sevverta heikot paperit.
ellauri219.html on line 631: What's New Pussycat? is a 1965 screwball comedy film directed by Clive Donner, written by Woody Allen in his first produced screenplay, and starring Allen in his acting debut, along with Peter Sellers, Peter O'Toole, Romy Schneider, Capucine, Paula Prentiss, and Ursula Undress.
ellauri221.html on line 345: Asia on selvä, sanoi Bond suu veressä. Lontoo on pelastettu! Minulla on suunnitelma. Nyt alkaa vaikeampi osuus, James mökelsi Ronson suussa. Vankeja sitovat kuparilangat sulivat kuin vaha konnien unohtaman puhalluslampun liekissä. Vizi että satuttiinkin unohtamaan tulentekovehkeet pöydälle! Harmin paikka! Donnerwetter! Verdammt noch mal! Smoking kills!
ellauri238.html on line 422: Doch Gott hat nachher zwei Donner gelacht Mut jälkeenpäin ne nauroivat, Jehova ja Saatana
ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.
ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.
ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on.
ellauri257.html on line 362: Gombroviczin päiväkirja alkaa: „Montag: Ich. Dienstag: Ich. Mittwoch: Ich. Donnerstag: Ich.“ Der polnische Schriftsteller Witold Gombrowicz machte die Egomanie zu seinem literarischen Prinzip. Die Tagebücher strotzen erst recht vor intimen Selbstbetrachtungen. Es geht um sein Sexleben, sein Streben nach Ruhm, aber auch um seine Magen- und Darmprobleme.
ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen.
ellauri321.html on line 43: Sir Henry Wotton 1568-1639 was born in Kent and educated at Winchester and New College and the Queen's College, Oxford. At Oxford he was a friend of John Donne. Poor Albertus Morton was his half nephew.
ellauri328.html on line 441: Näyttelyn esittelyssä kerrotaan, kuinka silkkipainatus raamattujen luomiseksi saatiin aikaan yhteisellä paikallisella ja ulkomailla. Venäjällä ihmiset rakensivat kehyksiä ja loivat musteen. Ulkomailta tulleet salakuljettivat kankaita näyttöihin verhomateriaalin avulla tai naisia, jotka ovat kiinnostuneita alushameista (Faith McDonnellin luvalla). Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri328.html on line 442: Faith JH McDonnell on Rt:n perustaman voittoa tavoittelemattoman Katartismos Globalin (KGI) edunvalvontajohtaja. Pastori Julian Dobbs ja hänen vaimonsa pyhien varustamisesta alushameilla. Faith on kirjoittanut Girl Soldier: A Story of Hope for Northern Ugandan Children (Chosen Books, 2007).
ellauri332.html on line 93: Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta 2007. Sen ohjasi Lauri Törhönen ja käsikirjoituksen teki Aleksi Bardy. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä 1918 Rajajoen kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.Elokuva perustuu Jörn Donnerin isän Kain kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner. No jo on vittua. Elokuva on samalla kuvaus fasistisen Suomen synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.
ellauri341.html on line 110: Kai Ekholm kuvaa tuoreessa kirjassaan Jörn Donner, Kuinka te kehtaatte (Docendo 2020) Donnerin omaelämäkertaa Mammuttia (Otava 2013) ”kirjanperkeleeksi”, jossa kerrottavaa on vain liikaa. Samaa voisi sanoa Teidän edestänne annettu -romaanista. Se pakenee kaikkia yksiselitteisiä määritelmiä aidon postmodernistisen romaanin tapaan sisältäen useita kirjoja yksissä kansissa. Teos on yhtä aikaa historiankirjoitusta, nykyajan kommentointia kuin myös salapoliisiromaanin aineksia sisältävää kulttuurihistoriaa. On harmillista kun kirjalla ei ole selkeätä genreä ja sitä lyytä 1-selitteistä määritelmää. Mikäköhän ikääntyvillä mieskirjailijoilla on, kun teoksien halutaan kattavan koko genreviuhka ja vähän enemmänkin?
ellauri343.html on line 311: Haudalle kukat laski vielä Toimen Poikien puolesta lääkintäkapteeni Sven Otto Donner. Lisäksi Ylioppilaskunnan Laulajat laski kukkansa entisen kuorotoverinsa muistoksi. Aktivistien seppeleen laskivat Eino Kaila, Rainer Soppanen ja Nina Blomqvist. Aktivistien Suunta-lehden lähetystön puolesta puhui maisteri Henrik Tikkanen.
ellauri344.html on line 296: "Paras eksoottinen Marigold Hotel" löysi monet hahmonsa risteyksestä. Evelyn (Judi Dench) jäi hiljattain leskiksi ja oli ensimmäistä kertaa yksin. Pitkään naimisissa ollut pariskunta Douglas (Bill Nighy) ja Jean (Penelope Wilton) olivat matkalla eroon, Norman (Ronald Pickup) ja Madge (Celia Imrie) vaanivat sexipartneria. Rouva Donnelly (Maggie Smith) oli kauhea muukalaisvihamielinen, joka odotti lonkan tekoa. Korkeimman oikeuden tuomari paljastui kaappihomoxi.
ellauri346.html on line 251: Russians face a tough challenge. US government kept its word to Ukraine. 31 Abrams tanks from the USA have already arrived in Ukraine, they will go into battle "real soon". The Russians are preparing for tough times on the battlefield, that's almost certain. The Abrams might be the best tanks in the world. Colonel Martin O'Donnell, spokesperson for the US Army in Europe and Africa, also added that all Ukrainian tankers, who have been learning to operate Abrams in the USA and Germany for months, have also returned to their country. And this, along with ammunition and spare parts for M1A1 Abrams tanks.
ellauri347.html on line 57: Vanhus kazoo aamulehdestä ensin kuolinilmoituxet, että onkohan tänään kuollut jotain kivoja nekrologeja? Niistä voit ilostella, mutta muista silti John Donnea, kohta ne kellot soivat sinullekin.
ellauri349.html on line 153: Eskin tunnetotuudet kaihtavat exaktia formulointia. Onkohan tässä kirjassa yhtään ajatusta, vaiko vain näitä klisheitä, klisheitä? E. Saarisen ajatuxia E. Saarisesta. Saarisen oleminen ilmeni narsistisen Sartren sanoin "olemisena izelleen". En sunkaan ole vähän narsisti? Pipsan ansiosta olen sitä kenties hieman vähemmän. Puhun Aalto-yliopiston tulijoille kulmakarvat torakkamaisesti heiluen leipääntyneesti voimaisella äänellä räjähdysvoimasta. Jörn Donner paskiainen ei ollut ainoastaan narsisti vaan röyhkeä kylmä ilkimys. Psykopaatti pikemminkin. Eski taitaa olla oikeastaan Surku Yniäinen, joka menee mezään wannabeenä ulvomaan isojen pahojen susien perään, ja luikkii sitten kotiin Pipsan luo pelkämään puuvillainen häntä koipien välissä.
ellauri386.html on line 237: Hans roman Jungfrustigen beskriver på ett återhållsamt och sparsmakat sätt den otrogne mannens syn på triangeldramat, och visar att lyckan inte är så enkel att den skapas av en drömprins eller drömprinsessa. En rejäl överraskning till hans läsare. Jörn Donners fru hämnades genom att gräva ned hans aska i komposten. Bra gjort Bitte!
ellauri389.html on line 432: William Cowper (1731-1800) [ku:per] syntyi Berkhamstedissa, Hertfordshiressä, missä hurrikaaneja tushkin koshkaan tapahtuu. Hänen isänsä John Cowper oli Pyhän Pietarin kirkon rehtorina. Hänen äitinsä oli os. Donne.
ellauri389.html on line 434: Donne John">John Donnen vaimokin oli Ann Donne. Cowper's mother, Anne Donne, belonged to the same family as John Donne. William himself boldly called John his "ancestor" in prose and his "fore-father" in verse. Research indicates that Cowper's mother, Ann Donne, was not a direct descendant of John Donne.
ellauri389.html on line 436: While in Egerton’s service, Donne met and fell in love with Anne More, niece of Egerton’s second wife and the daughter of Sir George More, who was chancellor of the garter. A bright, shining young girl on the cusp of womanhood, she and the 'forbidden' Donne were instantly aware of each other.
ellauri389.html on line 438: Knowing there was no chance of obtaining Sir George’s blessing on their union, the two married secretly, probably in December 1601. For this offense Sir George had Donne briefly imprisoned and dismissed from his post with Egerton as well. He also denied Anne’s dowry to Donne. Because of the marriage, moreover, all possibilities of a career in postal service were dashed, and Donne found himself at age 30 with neither prospects for employment nor adequate funds with which to support his household.
ellauri389.html on line 442: During the next 10 years Donne lived in poverty and humiliating dependence, first on the charity of Anne’s cousin at Pyrford, Surrey, then at a house in Mitcham, about 7 miles (11 km) from London, and sometimes in a London apartment, where he relied on the support of noble patrons. All the while he repeatedly tried (and failed) to secure employment, and in the meantime his family was growing; Anne ultimately bore 12 children, 5 of whom died before they reached maturity. Donne’s letters show his love and concern for his wife during these years: “Because I have transplanted her into a wretched fortune, I must labour to disguise that from her by all such honest devices, as giving her my company, and discourse.” About himself, however, Donne recorded only despair: “To be part of no body is as nothing; and so I am. … I am rather a sickness or a disease of the world than any part of it and therefore neither love it nor life.”
ellauri389.html on line 444: In 1614 King James I refused Donne’s final attempt to secure a post at court and said that he would appoint him to nothing outside the church. By this time Donne himself had come to believe he had a religious vocation, and he finally agreed to take holy orders.
ellauri389.html on line 446: Two years after his ordination, in 1617, Anne Donne died at age 33 after giving birth to a stillborn child. Grief-stricken at having lost his emotional anchor, Donne vowed never to marry again, even though he was left with the task of raising his children in modest financial circumstances at the time.
ellauri389.html on line 448: What was that famous quote of John Donne?
ellauri389.html on line 451: John Donne, Anne Donne, Undone.
ellauri389.html on line 455: Donne’s poetry is marked by strikingly original departures from the conventions of 16th-century English verse, particularly that of Sir Philip Sidney and Edmund Spenser.
ellauri392.html on line 534: But rise again like John Donne
ellauri392.html on line 567: Read John Donne—the memorable dun.
ellauri392.html on line 791: Gibt es auf Erden ein Maß? Es gibt keines. Nämlich es hemmen den Donnergang nie die Welten des Schöpfers. Auch eine Blume ist schön, weil sie blühet unter der Sonne. Es findet das Aug‘ oft im Leben Wesen, die viel schöner noch zu nennen wären als die Blumen. O! ich weiß das wohl! Denn zu bluten an Gestalt und Herz, und ganz nicht mehr zu sein, gefällt das Gott? Die Seele aber, wie ich glaube, muß rein bleiben, sonst reicht an das Mächtige auf Fittigen der Adler mit lobendem Gesange und der Stimme so vieler Vögel. Es ist die Wesenheit, die Gestalt ist’s. Du schönes Bächlein, du scheinest rührend, indem du rollest so klar, wie das Auge der Gottheit, durch die Milchstraße. Ich kenne dich wohl, aber Tränen quillen aus dem Auge. Ein heiteres Leben seh‘ ich in den Gestalten mich umblühen der Schöpfung, weil ich es nicht unbillig vergleiche den einsamen Tauben auf dem Kirchhof. Das Lachen aber scheint mich zu grämen der Menschen, nämlich ich hab‘ ein Herz. Möcht‘ ich ein Komet sein? Ich glaube. Denn sie haben die Schnelligkeit der Vögel; sie blühen an Feuer, und sind wie Kinder an Reinheit. Größeres zu wünschen, kann nicht des Menschen Natur sich vermessen. Der Tugend Heiterkeit verdient auch gelobt zu werden vom ernsten Geiste, der zwischen den drei Säulen wehet des Gartens. Eine schöne Jungfrau muß das Haupt umkränzen mit Myrtenblumen, weil sie einfach ist ihrem Wesen nach und ihrem Gefühl. Myrten aber gibt es in Griechenland.
ellauri399.html on line 98: No one wants to die. Even people who want to go to heaven don't want to die to get there. And yet death is the destination we all share. No one has ever escaped it. And that is as it should be, because Death is very likely the single best invention of Life. It is Life's change agent. It is nothing but the capitalist concept of creative destruction. It clears out the old to make way for the new. Right now the new is you, but someday not too long from now, you will gradually become the old and be cleared away. Sorry to be so dramatic, but it is quite true. Thank God I got cleared away so soon. One of the few people like the Shakespeares and Einsteins that get well known – I wanted to be in that group. I had a lot in common with Jörkka Donner, like showing off and rejecting unintended kids. Except Jörn did not drop out. Jörn was a wealthy German not a fucking Syrian.
xxx/ellauri075.html on line 116: Tässä naurattaa taas ehkä eniten että Sestofilt, joka oli Jörn Donnerin tavoin kääntänyt kylmän selän harhalaukauspojalle, oli silti ehkä pahoillaan kun äpäräpoika kuoli vallankumouskärhämiin. Hyi hyi Sestofilt, olet kuin joku Kemal Avrupada, tukkukaupan omistaja. Ankaran narsistista filosofiaa.
xxx/ellauri124.html on line 98: Tasa-arvokin on hänelle kirosana. Mestaruus edellyttää asteikon ja siitä E.S. on aina ollut huumaantunut. Keskinkertaisuus ei ole elämää, sanoi tanskalainen kyttyräkin. On valittava jotain parempaa. Den glider in. Runkkunukeille on myytävänä liukastusainetta tölkissä oheistuotteena. Curt Lindström, Jörn Donner ja Vesa-Matti Loiri oli timantinkovia. Halvatun vulgääri miekkonen. Markettifilosofiaa.
xxx/ellauri128.html on line 435: Vuonna 1952 Russell erosi kolmannesta vaimostaan. Avioliitto oli ollut hyvin onneton. Heidän poikansa Conrad ei nähnyt isäänsä eron ja vuoden 1968 välisenä aikana lainkaan. Russell nai neljännen vaimonsa Edith Finchin pian eron jälkeen joulukuussa 1952. He olivat tunteneet toisensa vuodesta 1926, ja Edith oli luennoinut englannin kielestä Bryn Mawr Collegessa ja asunut 20 vuotta Russellin vanhan ystävän Lucy Donnellyn kanssa. Pari oli naimisissa Russellin kuolemaan saakka, ja kaikkien tietojen mukaan avioliitto oli läheinen ja lämmin.
xxx/ellauri130.html on line 376: | Kenelle kellot soivat ellei sinulle. | John Donne | M | KILL! |
xxx/ellauri179.html on line 183: Ei auta, täytyy nyt vääntää tää esikoisteos läpitte et voi sanoa että on kypsässä iässä lukenut ainakin yhden Ernesto "Che" Guevaran teoxen. Seuraavaxit vaik Komu zvoni hrana. Mulla saattaa olla se. Sen luin poikasena suomexi ja mieleen jäi vaan että maa järkkyi jonkun ämmyrkäisen alla kun Erneston avatar veti sitä wiixeen niin hyvästi. Sen nimihän on John Donnen jostain runosta.
xxx/ellauri253.html on line 218: Hakaniemen keskessä seisoi Maailman rauha-pazas. No eipä seiso enää, se on jossain takapihalla. Maailman sota-pazaita pystytetään NATOn itärajalle. Nimekkäin toisinajattelija Jörn Donner julkaisi textejään Ruozissa. Porvarillista oppositiota heikensi sivistyneistön muuttovirta Ruåziin. Häikäilemätön oman edun tavoittelu ja kyynärpäätaktiikka jatkui rajan molemmilla puolilla.
xxx/ellauri281.html on line 399: Lapinlahdessa Vesa-Matti Loiri alkoi kirjan mukaan lohduttamaan isoa miestä, joka vain itki sängyllään täysissä pukeissa. Loiri meni ja koputti miestä olkapäähän. Mies oli Hector, siviilissä Heikki Harma. Hectorilla oli saappaat jalassa. Loiri neuvoi Hectoria vaihtamaan muiden potilaiden tapaan tohveleihin. Kirja kertoo koskettavasti taiteilijayhteisön lojaalisuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Kaveria ei jätetty. Hector kävi sairaalassa lähes päivittäin levyttämässä. Hänen muusikkoystävänsä Otto Donner laittoi ystävänsä kielelle Diapamin, jos Hector ei jaksanut ize.
xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
xxx/ellauri305.html on line 101: Kopiot Brownin rakkauskirjeistä julkaistiin kirjasen muodossa, ja niitä myytiin oikeudenkäynnin aikana oikeussalin ulkopuolella. Theodore Dreiser parafrasoi monia näistä kirjeistä romaanissaan Amerikan tragedia lainaten viimeistä kirjettä melkein sanatarkasti. Jennifer Donnelly käytti monia kirjaimia romaanissaan A Northern Light (höh eikös se ollut Gathering light?).
xxx/ellauri305.html on line 159: Paras tehdä julkkishaastattelut ajoissa, Jörn Donnerin vino törösuu on iäxi vaiennut eikä siltä saa enää hätkähdyttäviä lausuntoja. Curt Lindström sai helmikuussa 2007 tuomion talousrikoksista.
xxx/ellauri314.html on line 113: Ei Shane kuitenkaan, josta näkyy tulleen nimekäs rullalautturi. His normal stance is Goofy. In Shane's 2015 "Shane Goes Skate Mental" video part, Shane performed a nollie backside heelflip down the steps at Wallenberg. This is one of the most difficult tricks a skateboarder has done at this location. Shane O’Neill (n. 1530 – 2. kesäkuuta 1567 lähellä Cushendumia, Antrimin kreivikunta) oli irlantilainen aatelisherra, joka johti 1560-luvulla kapinaa Englannin ylivaltaa vastaan. MacDonnellien joukot kuitenkin hyökkäsivät petollisesti hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Näin englantilaiset pääsivät eroon O’Neillista, jota he eivät itse olleet kyenneet kukistamaan.
xxx/ellauri319.html on line 439: Jessie Fremont O'Donnell (1860–1897), writer
xxx/ellauri400.html on line 360: Účinkují: Aarre Elo, Lenita Airisto, Kauko Saarentaus, Erkki-Mikael Salmi, Hannu Taanila, Knud Möller, Teija Sopanen, Vesa-Matti Loiri, Jörn Donner, Jouni Apajalahti, Toini Havu-Ollikainen, Olliver Hawk (twíce)
xxx/ellauri410.html on line 231: Erotic poetry was the other side of Donneʼs spiritual verse, Eliot contended, which was also the case for Eliot. Eliotʼs wholesale purloining of lines from other works, his literary red herrings, and bogus scholarship are trademarks of his work and clues to his
xxx/ellauri415.html on line 370: Tälläsen löpinän on täytynyt näyttää vanhanaikaiselta yleisölle, joka oli viritetty metafyysisten runoilijoiden, kuten John Donnen ja Andrew Marvellin, monimutkaisuuteen . Mutta viktoriaaninen algolagni Swinburne kuvaili Herrickiä "suurimmaksi lauluntekijäksi, joka on koskaan syntynyt englantilaisesta rodusta". Klassisten viittausten ja nimien käytöstä huolimatta Herrickin runot ovat nykyajan lukijoille helpompia kuin monien hänen aikalaistensa runot.
100