ellauri004.html on line 765: Karsaus on tasa-arvoista Darwinin soopaa.
ellauri004.html on line 1283: Oikeaa Darwinin oppia siirto tää voittava seuraa.
ellauri004.html on line 1285: Darwinin malli on muuten mulle eniten mieleen.
ellauri004.html on line 1380: Jos onni määritellään differentiaalina, etumatkana muista apinoista, niinkuin se Darwinin mukaan just on, niin kaikki pelit on nollasummapelejä. Jaettavana palkintona on se, kuka pääsee joholle kaikista. Mestaruudessa eli cupissa ei haeta omaa enkkaa, ei juosta omaa kilpajuoksua. Vastustaja ei ole kello, vaan kilpakosijat. Ei ole win-win tilannetta. Kaikki eivät voi voittaa, koska voiton palkinto on toisten tappio. Voitto on jakamaton resurssi.
ellauri005.html on line 242: Renan (Jesus lif och lefverne, J.W.Snellmanin kappale, mulla on se hyllyssä) sano et ihminen on yhtä izekäs ja rehellinen kuin muut elukat (siis 80/20%), tekee sen vaan enemmän reflektoimalla. Sapajou-apinoita ollaan, kuten pilkkas Renanin luteraani sensori vuonna 1863, neljä vuotta Darwinin opus magnumista:
ellauri005.html on line 935: Darwinin ei niitä pitäis vuolla puusta,
ellauri005.html on line 1886: Darwinin ollenkaan päästää tänne kehittymään.
ellauri006.html on line 271: pysyttelen Darwinin osoittamalla
ellauri006.html on line 1332: Vähän se koittaa vihjailla siihenkin suuntaan, että puntit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:
ellauri008.html on line 2136: Miten niin ihmisten laki. Sehän on Darwinin laki yksineläville eläimille. Vahvempi vittuilee viimeksi. Rupikonnien. Kilpikonnien. Konnaliskojen. Ihmiskonnien.
ellauri009.html on line 138: Joo nyt Darwinin ennuste näkyykin tilatoissa: rikkailla on enempi lapsia kuin köyhillä. Proleaikoina vaan lisääntymisstrategia erosi: varattomien ja kodittomien on tehtävä paljon poikasia kuten saaliskalojen, jotta edes joku jäisi elämään. Reviirieläimet, pedot tekee vähän pentuja mutta hyviä, jottei reviiri täyty.
ellauri011.html on line 1145: Darwinin ohje
ellauri011.html on line 1195: Sopupeli on vastoin Darwinin sääntöjä.
ellauri014.html on line 209: Narsistin etiikkaa. Jumalatonta. Tai Darwinin. Rusakko peukutti kehitysoppia ennen Darwinia. Onko jumala narsisti? No takuulla. Six just on alaisten syytä olla kilttejä.
ellauri016.html on line 166: Mamma Matildalla on syytä kiittää jumalaa, tanakkana juureksena sukupuussa, jossa on satakunta lehteä. Seitsemän lasta, kaikki naimisissa Inez rukkaa lukuunottamatta. Kaksi sisarusta (Vera, Kerttu) nai Brotheruxen veljexet, joista tuli rehtoreita yliopistoihin. Siri sai aatelisen, vaikka väpelön, Tekla otti komeljanttarin (sentään Volter Kilven pikkubroidin, entinen Eriksson). Oscar kulta nai maalaistytön ja Poju ressu mamun, mut kaikkee ei voi saada, eikä kehtaa pyytää. Inexestä tuli sairaanhoitaja. Ei saanut miestä, epäonnistui, suvunjatkon kannalta, siis Darwinin. Yksinäinen lehti leijaa maahan sukupuusta, ei kanna hedelmää. Tutu sai miehen, muttei lapsia, sekin epäonnistui. Piru peri, tai paremminkin tutun tutut.
ellauri016.html on line 267: Tasan ei käy onnen lahjat siis, mut mix pitäiskään? Eihän se ole Darwinin etujen mukaista. Tasa-arvoa on etupäässä ydinperheen sisällä lasten keskellä, jos sielläkään. Joulupukki tuo kaikille mieleiset lahjat, muttei välttämättä samanhintaiset.
ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri018.html on line 344: Mainoxet on Darwinin viesti luomakunnalle:
ellauri018.html on line 533: Darwinin uskonto on apinalle vaikeaa, kun se ei
ellauri018.html on line 647: Arvostelijan mielestä Saarikoski parani, kun se irtautui Marxin ja Darwinin välisestä köydenvedosta. Ei Saarikoski parantunut, se kuoli viinaan. Ei Darwinista niin vaan irrota, eikä Marxistakaan. Väärän todistuksen antoi nuoren voiman ratamies Vessa Sontama.
ellauri021.html on line 84: Sodassa, rakkaudessa ja rikkaudessa on kaikki luvallista. Niistä tulee parhaat selfiet tästä termiittiapinasta. Niissä se pääsee päästelemään vapaalla. Mikä kiinnostaa suosituimmissa kirjoissa, filmeissä ja TV-sarjoissa? Mitä asioita pyöritellään hautakivissä? EAT FUCK KILL tietysti, Darwinin kolme käskyä, ja niiden korollaareina:
ellauri022.html on line 230: Darwinin disainaama ominaisuus luonnossa. Olemassaolon kilpailu. Mikä se sellainen kilpailu on jossa kaikki voittavat. Se on kasvuräjähdys, vastaa kapitalisti ja räjähtää nauramaan.
ellauri022.html on line 411: Varakkuus lisää ikää jopa 9 vuodella. Siinäpä on riittävästi syytä kahmia meemejä. Ja olla toistensa mielestä pahoja. Omasta mielestään ovat kaikki hyviä. Ja ovat siinä tavallaan oikeassa. Ainakin Darwinin mielestä.
ellauri023.html on line 81: Täähän on yxi vanhimpia tarinoita, suoraan Darwinin postillasta peräisin.
ellauri023.html on line 789: Apinat tekee kilpailijoille mitä vaan ne ikinä voi niille tehdä, Darwinin hengessä,
ellauri024.html on line 643: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
ellauri024.html on line 688: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
ellauri024.html on line 1249: jotkut näin ja tuhoutuu? No sehän on sitä Darwinin
ellauri024.html on line 1273: Ikävä kyllä Darwinin murheen laaxossa ei ole
ellauri029.html on line 662: Darwinin määräämä tarvehierarkiahan on tämä:
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
ellauri030.html on line 851: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri034.html on line 110: Kun coronapeli alkaa sujua ja nappulat kolahtelee laatikkoon, Sauronin silmä kääntyy hetkexi toisaalle ilmastotuhosta. Lenita Airisto sättii vanhuxia jotka ei pysy karanteenissa, ettekö te häpeä! Tennissukat jalassa. Häpeämättömät ajattelette vaan omaa napaanne. Teille on jo tarjoiltu, menkää palauttamaan likaantuneet astiat. THL sanoo ettei intubointijärjestystä ole fixattu, mut jos pitää valita vanhuxesta ja lapsesta, valinta on helppo, vanhus Moolokin kitaan vaan koiranjätetynnöriin. Suitsait Mordorin tulikattilaan kaljumpi pää edellä kuin klonkku. Se on ihan oikein ja kohtuullista. Darwinin normin mukaista vaikka vastoin ateenalaisten laulua.
ellauri034.html on line 237: Darwinin yritysten ja erehdysten sarjakuvan loppuvizinä
ellauri041.html on line 121: toista vallan toimivaa halun kolmijakoa, nimittäin Darwinin
ellauri041.html on line 150: Joo täähän on ihan ilmeisesti just toi Darwinin FUCK! FUCK!
ellauri041.html on line 224: jos niitä vielä kuvailisi Darwinin ja Freudin haluasteikoilla.
ellauri043.html on line 51: Alan ymmärtää mix tästä Flaubertin mielikirjasta ei tullut parasta selleriä. Tää on tosi raaka apinan radollisuden ruumiinavaus. Antun kiusauxet on se tuiki tuttu Darwinin kolmisointu: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Eikä se yhtään parane pyhästä kolminaisuudesta, pikemminkin päinvastoin.
ellauri043.html on line 5948: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja.
ellauri045.html on line 54: Sen tahallinen tarkoitus on luoda nokintajärjestyxiä ja vahvistaa tiimejä. Se on Darwinin
ellauri052.html on line 539: Salen suosima high and low bullshit on just samaa tuubaa kuin Erich "mimesis" Auerbachin ylevyys ja alhaisuus. Se on yxinkertaisesti perseestä, pelkkää luokkatietoisuutta. Yxinkertaisempaa joo ja monimutkaisempaa, mikä ettei, muttei siitä mitään tikapuita synny. Huhnerbrettiä jolla Sale istuu ylemmällä orrella ja nokkii laahusta. Samaa meemikamaa se on kumminkin, kuorrutuxena Darwinin kolmisoinnulle (EAT! FUCK! KILL!).
ellauri053.html on line 379: Typerää toi personifiointi: kenen vika et termiittiapina on niin vittumainen? No Darwinin, tottakai.
ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
ellauri055.html on line 1132: Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen vapaa-ajattelija, biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Hän oli myös taitava piirtäjä ja tieteellinen väittelijä. Sikiökuvien väärentäjä ja monisti.
ellauri055.html on line 1275: Maurisen claim to fame oli eze uskalsi sanoa mihin vuosisadanvaihteen zygologia oli Darwinin viitoittamaa tietä päätymässä: et jumalat yms on vaan tän apinan pään projektioita, kaikki höpötys on sieltä lähtöisin, ja sieltä niitä mysteerejä tulee eziä. Tää oli tietty hirvittävää puhetta vielä siihen aikaan, siitä koko höxötys. Hirvittävää se on vieläkin, varmaan puolet jengistä ainakin on tänäänkin samassa pisteessä kuin pentateukin aikana.
ellauri060.html on line 1012: Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)
ellauri062.html on line 56: Se oli meidän elämä. Me ollaan SYYLLISIÄ. Pornomestari Muhuhuu on pahoillaan, mutta meidän isot hiilijalat aiheuttaa tän. Eikä me voida sille mitään. Me ollaan vaan pikku apinoita jotka lisääntyvät liikaa. Darwinin jymymenestys, iso jytky. Astutaan toisia apinoita niinkauan kuin aikaa riittää. Kovennetaan pikku pippeliä sarvikuonon sarvijauholla. Lisäännytään kunnes täyttyy maa. Under his eye. In a while, crocodile. Hetki enää vaan niin tulee valmista. Jalanjälkiä on jo joka paikassa.
ellauri071.html on line 216: No justiinsa joo, juurikin näin, olet oikeassa Tomppa, ei me olla yhtään niitä kummempia. Vitun kumikauloja, pöriseviä pöppiäisiä pesän kuningatarten perseissä. Ja kaikki tämä on suoraan Darwinin kertosäkeestä: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!
ellauri093.html on line 456: Hiljan tanskalainen penpal Povisen Kari (1851-1918) sattui pahaan paikkaan lähtiessään opiskelemaan filosofiaa Köpixeen Darwinin juuri räjäytettyä kirjepomminsa, nimittäin keskelle Nielsenin ja Brøchnerin lumisotaa.
ellauri093.html on line 460: Darwinin nurkassa pyyhki hikeä Hans Brøchner: Professor of Philosophy, Antagonist—and a Loving and Admiring Relative, Copenhagen Center for Subjectivity Research,
ellauri111.html on line 844: Leipä (vihreä vallankumous) ja yhteistunto (internet) oli huulilla, mikä mätti? No sen Darwinin ykköskäsky meni överixi: lisääntykää ja täyttäkää maa.
ellauri112.html on line 143: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 151: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 476: Herbert Spencer Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa.
ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
ellauri118.html on line 580: Kirjallisuuden mystikkaa ja dialogipelimallin pointti on se ettei source tagit ole esillä, ja että se on just se juju. Fiktion lukeminen on kuin ratkois sanaristikkoja. Kuka mietti mitäkin? Kenes ajatus tää nyt on? Paizi ei niitä kukaan oikeasti ratko, antaa mennä vaan. Kaikki siihen samaan sykkyrään omaan ompelukoriin vaan. Darwinin puutarhuri esimerkiksi. Onxillä nyt niin paljon väliä kuka ajatteli mitäkin. No ehkä joillekuille on.
ellauri142.html on line 553: "Kaikki pyrkii monenkaltaisuudesta ykseyteen. Siksi juoksevat pilvet, siksi himoitsee apina ja juhta.” (Eckhart) Tää ei nyt mene ihan Darwinin opin mukaan, missä bylsintä on paremminkin keino lisätä diversiteettiä kuin vähentää sitä.
ellauri142.html on line 605: Mitä pannahista tää Herpertti tässä oikein höläjää? Onxtää edes sukua sille runoniekka Spencerille? Ja sitäpaizi kekä on tää toisen salaopin tuhertanut Blavazky? Molemmat näyttää edustavan 1800-luvun lopun uskonnollis-aatteellista oikeistohätää, jonka aikaansai Darwinin ja Marxin liian hyvät selityxet apinoiden puuhille.
ellauri151.html on line 752: 7:23 mutta jäsenessäni (varsinkin siinä yhdessä) minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna Darwinin laissa, joka minun varajäsenessäni on.
ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää.
ellauri159.html on line 428: Säännöt on kai annettu tärkeysjärjestyxessä. Sen voi päätellä siitäkin, että katoliset kuolemansyntiluettelot esim. Al Dente sijoittaa alkupään sääntörikkurit kuumempaan paikkaan kuin häntäpään elostelijat. Johtoportaan reviiri on selkeesti tärkein kaikista. Dantellakin valtiorikos oli suurin synneistä. Homoilusta tuli suht pientä sakkoa, ja asianmukaisiin reikiin panosta ei usein sitäkään. Darwinin KILL! KILL! käskyn suosittamaan murhaamiseen on hemmetisti lieventäviä asianhaaroja niet siitä rangaistaan vaan jos tapaus on oikein röyhkeä, eli siihen liittyy vääriä reviiriaspekteja. Ulkotiimiläisten nirhaaminen ei ole mikään murha vaan urheaa isänmaallista sankarillistä toimintaa. Izepuolustuxessa on samoin A-OK niistää henki toiselta, ettei oma menisi. Ei sitä toista nyt IHAN niin paljon tarvi rakastaa kuin izeä.
ellauri172.html on line 235: Mixi tää on edes paradoxi? En ymmärrä. Voishan se heittää lanttia kuin Aku Ankka ja antaa höpsismin ratkaista. Tai jos kaviolla on vaikea käsitellä lanttia, laittaa vaan silmät kiinni. Ja kolmannexi, ei kai siitä mitään haittaa ole, jos noin tyhmä aasi kuolee nälkään, sehän ois sille vaan ansaittu Darwinin palkinto.
ellauri180.html on line 380: 1 usein toistuva teema luolamiehillä on tää et "jos mä en sitä saa niin ei saa sitten kukaan muukaan". Se on lähes yhtä suosittu kuin tää "Kun se antaa mulle varmaan se on antanut ja antaa muillekin", joka tuli tänään vahingossa vastaan jotain Olli Jalosen kirjaa selatessa. Että jaxaa ärsyttää nää teemat! Ainoa vielä alkeellisempi, mutta yhtä lailla Darwinin motivoima pelisiirto on se sorsien, et kun miessorsakaverit on raiskanneet oman puolison, niin kiiruhdetaan sitten ize viimeisenä vielä pukille.
ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).
ellauri181.html on line 249: Selvitettäväxi vielä jää miten nää Schwartzin arvot jakautuvat Darwinin kaikkien pikkueläinten 3 arvon välille: EAT! FUCK! KILL! Vizikästä että lisääntyminen ei kuulu Schwarzin arvoihin, eikä kyrpä muutenkaan, paizi että se mukavasti jotmuillessaan pillussa sivuaa stimulaatiota, hedonismia ja (oikea-aikaisesti ruiskahtaessaan) saavutusta.
ellauri181.html on line 354: Seuraava 1-kertaisempi testi perustuu Darwinin arvoteoriaan:
ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä.
ellauri188.html on line 459: Apinoissa mendelöivät Darwinin eri selviämistavat, sixi parhaasta taktiikasta ei koskaan tule sopua. Peliteoriasta tiedetään, että sekastrategia on silloin paras pelitapa. Antaa höpsismin ratkaista.
ellauri197.html on line 552: Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä.
ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara.
ellauri260.html on line 159: Personalistit ovat yleensä tolkuttaneet Darwinin väitteen vääryyttä, jonka mukaan ihmisen ero muihin maanpäällisiin olentoihin on aste eikä ainutlaatuinen.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri299.html on line 45: Ainut lohtu on, että tää termiittiapinoiden kupla näyttää muodostuvan erittäin lyhytaikaisexi kupruxi maailmanhistorian mittakaavassa. Darwinin vuosimiljoonan virhesijoitus kasvaa muutaman tuhannen vuoden "historian" aikana kuin pullataikina ja pilaa ympäristönsä izelleen ja syömilleen eläinystäville (sika, lammas, lehmä, kana, kala) sopimattomaxi. Eipä aikaakaan niin tääkin kupla puhkeaa, kun apinat alkaa hädissään tappaa toisiaan ja paistua ja tukehtua muutenkin kuin kärpäset. Katoovat maan pinnalta kuin dinosauruxet. No jäähän meriin sinilevät ja rannalle torakat, jotka voivat istua alas joukolla ja miettiä, mistä seuraavaxi aletaan tää kehittyminen.
ellauri299.html on line 433: Mark Twain on tismalleen oikeassa siinä ettei ole vapaata tahtoa, että aivokuoren peliteoreettinen "pohdinta" vaan näyttää mitä seurauxia on mistäkin toimista. Valinta niiden välillä ei ole vapaata, vaan riippuu asiakkaan haaroista. Matelijanaivo ei useinkaan päädy aivokuoren kannalle, vaan valizee mieluummin kaikki mulle heti nyt, ja on siinä yllättävän usein oikeassa. Aivokuoren laskelmat näät ei ole kovin luotettavia, tilanteet muuttuvat, ja keppi likoon heti nyt on sentään pian kamat pussissa, kävi myöhemmin sitten niin tai näin. Ja se on Darwinin kannalta pääasia.
ellauri302.html on line 651: Ahimsalla ei pitkälle pötkitä Darwinin olympialaisissa. Försvarskrigin head count on pienempi kuin anfallskrigissä. Jos jumala ei pidä verisistä mazeista, mixi se loi näin paljon loislajeja? Eikö kasvitkin sitäpaizi kärsi ja huuda apua? Kyllähän ne niin tekevät. Äs, tää on kaikki aivan tyhjää löpinää. Älkää LÖPISKÖ! Tacete pueri! Silentium!
ellauri311.html on line 211: Tällä ja Multialla on sittenkin paljon yhteistä. Lisääntymisestä on kymysys viime kädessä. Meidän on tää maa täytettävä Darwinin käskystä. Ennusteen mukaan apinoiden lkm nousee 12Ghen ennenkuin alkaa tyssätä.
ellauri318.html on line 252: Samaa eläinten perustouhua Darwinin isoaakkosten E!F!K!
ellauri325.html on line 242: Simon ja Toyota Celican sarvetetun isän mielestä kaikkein loukkaavinta Maurassa (=musta) ole että se oli kvarteroni eli neljännes neekeri. Vaimo perkele oli päästänyt puoliverisen pukille! Voi vittu mikä rasisti! Vaikkei sitä päältä huomannut. Sielusta sen kyllä huomasi, ja hitlerwiixistä. Kuraverisyys jättää sieluun ruman jäljen. Arteagoakin vaivasi myötäsyntyisen konnuuden taakka, sillä hän oli äpärrä. Mutta sellasta diktatuuria ei tulekaan joka hävittää kaiken romantiikan maailmasta. Eipä tietysti, FUCK! on Darwininkin suurin käsky, jolle EAT! ja KILL! tekee hunööriä.
ellauri348.html on line 1118: Unelmointiakin voi harjoittaa kuin kegel-lihasta. Ei tarvi edes sinne työntää kumipalloa. Unelma voidaan määritellä haluxi, jota unelmoija ei usko saavuttavansa. Jos sen saavuttaa se lakkaa olemasta unelma. Eli kannattaako tuo? Paras tapa saavuttaa unelma on aikomusten siirtäminen käytäntöön. Väkisinnaintia on kuitenkin vältettävä. Siitä voi seurata ilon huudahduxia sisimmässä, muttei välttämättä kohteen sisimmässä. Apinana oleminen on paljon enemmänkin kuin biologisten seikkojen olemassaoloa, syyllisten ezimistä ja älykkyyden harjoitusta. Ihmiskunnan merkitys löytyy ize elämää luovista osasista, geeneistä, joita Darwinin loistava viisaus ohjaa toimintaan.
ellauri351.html on line 178: Olen antanut mitä suurimman osoituksen tämän hienon kirjan monista rikkauksista. Minulle jäi vain yksi palapeli. Britton kertoo paljon Darwin-miehestä tässä kirjassa, mutta hyvin vähän darwinismin vaikutuksista psykoanalyysiin. Yhdessä vaiheessa hän valittaa, että Darwinin evoluutioteorian radikalismi on tuskin läpäissyt koulutettuja mielipiteitä. Luulen, että hän on väärässä tässä, mutta entä darwinilaiset psykoanalyysimallit: Bowlbyn, ennen kaikkea, mutta myös nykyaikaisempi versio kiintymysteoriasta, jonka tässä maassa julkaisivat Peter Fonagy, Anthony Bateman ja Mary Target sekä Yhdysvalloissa sellaiset henkilöt. kuin Allan Schore? Neuropsykoanalyysi on täysin darwinistinen näkökulma. Olisi hyvä saada Brittonin mielipide näistä malleista, ei vähiten siksi, että ne kiinnostavat niin monia hänen kiinnostuksen kohteitaan. Sama ajatus minulla oli neurotieteistä, Brittonin arvostaman alan suhteen. Neurotiede käyttää aivojen rakenteita tarkastellessaan täysin darwinistista viitekehystä: tyvihermot, jotka muodostavat matelijakompleksin, kehittyivät ensimmäisinä; myöhemmin tuli limbinen järjestelmä, useimpien emotionaalisten reaktioiden istuin; lopulta kehittyi neokortex, josta me ihmiset saamme niin monia kognitiivisia etujamme. Nämä rakenteet, joita löytyy myös muista kuin ihmiseläimistä eri suhteissa, muodostavat nyt perustan suurelle osalle neurotieteellistä teoriaa. Eikö psykoanalyysillä ole heistä mitään sanottavaa? Exnää ole just noi se, minä ja superminä?
ellauri364.html on line 459: Darwinin äiti kuoli vuonna 1817, kun hän oli kahdeksanvuotias, vaikka Darwinilla oli ilmeisesti kaiken kaikkiaan onnellinen lapsuus ja hän rohkaisi häntä. Rempf uskoi, että Darwinin "täydellinen alistuminen" tyrannimaiselle isälle esti Darwinia ilmaisemasta vihaa isäänsä ja sitten myöhemmin muita kohtaan. Englantilainen psykiatri tohtori Rankine Good totesi: "Jos Darwin ei surmannut isäänsä lihassa, niin hän varmasti tappoi taivaallisen Isän luonnonhistorian alueella".
ellauri364.html on line 460: Darwinin omaelämäkerta sanoo isästään: "... [hän] oli vähän epäoikeudenmukainen minua kohtaan, kun olin nuori, mutta jälkeenpäin olen kiitollinen, kun ajattelen, että minusta tuli hänen suosikkisuosikkinsa."
ellauri372.html on line 492: Tai kuten sen viimeisin toimittaja kirjoitti: "Hudibras, kuten Kulliverbin matkat, on ainutlaatuisen mielikuvituksellinen teos, joka pystyy järkyttämään, elävöittämään, provosoimaan ja viihdyttämään konservatiivista lukijaa omituisella ja omaleimaisella tavalla, tarmokkaasti nokkela ja vireä invektiivisyydessään. Se on Hudibrasin kekseliäs kekseliäisys, joka todennäköisesti suosittaa sitä nykyaikaiselle konservatiivilukijalle ja joka nostaa sen historiallisen kontekstinsa yläpuolelle. Oikeutta on tehtävä piispa Butlerille eikä runoilija Butlerille, puhumattakaan Darwinin opettaja Butlerista tai siitä erewhon-kaverista."
xxx/ellauri013.html on line 420: Sori vaa lordi Bertrand, et ole lukenut Darwinia kunnolla. Elukan tavoite on ne molemmat! Ja sit lisääntyminen niin maan perkeleesti. Ei kukaan meistä ole paha, tai ollaan kaikki pahoja. Me ollaan vain eläimiä, kärpästen jumalan lapsia, Darwinin poikasia.
xxx/ellauri013.html on line 458: Jotta sopu skulais Darwinin ehdoilla, meidän pitäis olla täyssiskoja kuin termiitit tai murkut. Silloin vasta olis oikea sekä älyllinen että moraalinen käsitys siitä, että kaikki muodostamme yhden ainoan suvun ja että suvun yksikään haara ei voi rakentaa onneaan toisen tuholle. Vähempi ei riitä: termiittipesätkin sotii keskenään. Mut se olis totalitarismia, ja sitähän sä Bert kai vastustit.
xxx/ellauri027.html on line 667: Ääliö väittää, että tän termiittiapinan etumatka muilihin elukoihin nähden perustuu sen positiivisiin tunteisiin. Muut elukathan ei niitä juuri tunne, eikä niihin satukaan. Ihan tommosina stoalaisina pölkkyinä ne vaan märehtii tyhmän näköisinä, mölisevät vähäsen. No se on tietty totta, että Darwinin suurin suunnittelufiba oli termiittiapinan halukkuus tiimitoimintaan, siis se että se just on siitä niin mukavaa. Siitä nää kaikki ikävyydet alkoivat.
xxx/ellauri086.html on line 977: Jos Darwinin kolminaisuus EAT! FUCK! KILL! on mistään kotoisin, sen pitäisi ennustaa mixi porukat tykkää superheroista ja toisaalta myös dekkareista, joissa surmataan lähimmäisiä. Ja kyllähän se selittääkin sen. Selitys jää kotiläxyxi.
xxx/ellauri104.html on line 1038: Toi Seppo Korppoo kuulostaa kyllä pahalta. Persut on yli 6000e tuloluokassa toisexi äänestetyin puolue. Ne on niitä mersupersuja. En edes arvuuttele ketä äänestetään eniten. Nää porukat ei ole sairaita, vaan yxinkertaisesti egoisteja. Darwininin vanhempi biodieselmalli, ennen lataushybridejä.
xxx/ellauri113.html on line 188: Mix vitussa Tapsa oli sit niin huolissaan että tekoäly karkaa apinan karvaisista käsistä? Eikös se olis ihan odotettavissa ja Darwinin lakien mukasta? Mixe haluaa sitä lähteä jarruttelemaan? Onxe joku säälittävä neandertali häviäjä? On se. Se on tollanen apinalajin optimisti kuten Eski Saarinen. Et ne on ärsyttäviä. Vitun jalkapallofaneja, toiset on hyvixiä ja toiset terroristeja.
xxx/ellauri113.html on line 536: Käy selväxi ettei Pekan tyyppisellä kreationismilla ole mitään kiistaa genetiikan kanssa, toisin kuin Lysenkolla. Koko erimielisyys rajoittuu vaan siihen mistä tuli se ensimmäinen mälli tai spermapisara. Tuliko se kuumasta keitoxesta vai jumalanko vielä kuumemmasta kärjestä. Suunnitteliko jumala lajikirjavuuden heti alusta, vai oliko Darwinin multasorkka mukana pelissä. Vielä nasevammin sanottuna: tarkoituxellako täällä ollaan vaiko vahingossa. Sehän se on avainkysymys: onko Pietarilla taivaan avaimet, vai onko ovet multakuoppaan lengollaan.
xxx/ellauri116.html on line 216: Vizi apinoiden lapsetkin on kauppatavaraa. Valitun kansan valitut jäsenet valizevat jemeniläisten maahanmuuttajien valintamyymälästä mieleisensä Aatamin. Ja sama Australiassa, jossa langenneilta naisilta eli raiskatuilta tytöiltä otettiin ylläpitomaxuxi vauvat adoptioon väkipakolla. Ja sama koko maailman sivu, paremmin toimeentulevista maista tulee ostajat köyhiin paikkoihin ja valizee mieleisiä vauvoja. Niinkun siinä argentiinalaisessa leffassa, jota ei viizitty edes loppuun kazoa. Helvetti kyllä tää on raadollista touhua. Kuolemattomuus on täysin yliarvostettua. Kuolema on hieno asia, Darwinin parhaita oivalluxia. Se on hienoa essentialismia.
xxx/ellauri124.html on line 90: Kuoleman ongelma on paha ratkaista. Kuolenko minä vai elänkö jossain muussa hahmossa? Mitäs iloa siitä on, jos en muista edellisiä? Darwinin ratkaisu on lisääntyminen: mitä väliä vaikka tämä tomumaja häviää, jäähän izekkäät geenini eloon lapsissa. Jaakko Hintikan lapset oli sen 200 nyt unohtunutta artikkelia. Transuhumanistit haaveilee jatkavansa uraa jonkun androidin sisällä kuin inselin surullinen muna silikoninuken jalkovälissä.
xxx/ellauri128.html on line 584: British Eugenics Society oli Darwinin serkun Sir Francis Galtonin aivopieruja. Galton ei selvinnyt laajennetusta matematiikasta ja lääkärinopinnotkin jäi sitten kesken. Tehdäänpä sensijaan nazimeisingillä selvää muista misfiteistä! Galtonin veljexiin kuului mm iljexet Julian ja Aldous Huxley, H.G.Wells, Winston Churchill, Bertrand Russell ja Charles Darwin. "Man is gifted with pity and other kindly feelings; he has also the power of preventing many kinds of suffering. I conceive it to fall well within his province to replace Natural Selection by other processes that are more merciful and not less effective. This is precisely the aim of Eugenics.” Since wars begin in the minds of men and women, it is in the minds of men and women that the defences of peace must be constructed. (UNESCO)
xxx/ellauri137.html on line 51: Evoluutiopsykologia on hyvin pieni tieteenala, jolla on raskas historiallinen painolasti: geenipuheella on perusteltu ”rotujen” ja sukupuolien välisiä eroja esimerkiksi älykkyydessä (Tatu Vanhanen), mistä on seurannut jopa kansanmurhia. Evoluutiopsykologia-termin kehitti yhdysvaltalainen tutkijakotilo Michael Ghiselin vuonna 1973 Science-tiedelehdessä julkaisemassaan artikkelissa, jossa hän ennakoi Turun Darwinin ajatuksia.
xxx/ellauri157.html on line 164: Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä:
xxx/ellauri177.html on line 558: Ja vaikka sanoisit totuuden, kun sinulla oli kädet täynnä nautintoa, kun kannoit minut pois ruusupängylle antaaksesi minulle unelman paratiisista, puolustaisin itseäni vielä epätoivoisemmin syleilyäsi vastaan. Se on meidän välinen sota, maallinen, säälimätön, Darwinin kuvailema sukupuolien taistelu, joka me äijät voitetaan hands down!
xxx/ellauri195.html on line 335: Kuten Lars Sonck onnexi osaa hyvin selittää, syy on geeneissä. Darwinin 1. käsky elukoille on: kilpaillaan! Luottakaa te toisiimme vain kun siitä on teille geenietua! Se on se perisynti, eikä mikään nöyryyden puute tai tottelemattomuus, jotka ovat syntiä vaan kasan päälle päässeiden kunkkuapinoiden mielestä. Se on geeneissä, eikä se ole vika vaan suunnittelupiirre. Se sai aikaan senkin että kaikkien maiden ryysyläiset eivät yhistyneet, toisiinsa yhtyivät vain osakkeenomistajat. Eikä nekään toisiinsa niinkään vaan anonyymisiin yhteisöihinsä (S.A.) Nyt on liian myöhäistä sieltä luontoon enää palata, ei sinne millään mahdu tätä määrää apinoita. Ellei sitten ensin karsita 999 promillea pois. Siinäpä oiva marssijärjestys, siis kääritäänpä hihat ja liitytään urheasti sotilaallisiin liittoihin!
xxx/ellauri208.html on line 453: Koko liuta keropäitä tulee luetelluxi: Molli-Jori, fig Newton, Imi Cunt, pelokas Petilt Pascalle, pyssy-Peggy ja luihu Claudel. Eipä huisin vakuuttavaa sori vaan. Mumslimistuneiden opiskelijattarien hunnuista tulee Michelille mieleen Nouvelle Heloise ja sen munaton Abelard. Polygynismi ei ole vahinko vaan Allahin ja hänen profeettansa Darwinin nimtuten tarkoitus, että vain parhaat koiraat pääsee levittämään siementä. Kuten esim ja erit humanistiproffat. Jepu jee! Muhammed ei liioin sunkaan ize kexinyt kivitystä, se vain sofistikoizi sitä. Sekin on osa Allahin suurta suunnitelmaa. Mut on parempi ettei lue Koraania ize, on se sen verran paxua pahansuopaa jollotusta. Parhaiten Mikin vakuutti Ernst Rüdigerin 4 vaimoa, eri tarkoituxiin soveltuvina.
xxx/ellauri215.html on line 237: Kun sosiaaliset paineet heikkenee, porukat pelaa matelijanaivoilla eli palaa Darwinin perusasetuxiin. Ei elukat ensi kädessä hanki lapsia, ennen kaikkea ne vaan tahtoo hässiä. Pennut on vaan sivuvaikutus. Termiittiapina joka osaa niiden tulon tukkia hässii sikana mutta ilman villoja. Sukulaisten sijasta niillon ystäviä.
xxx/ellauri227.html on line 41: Varmastikin vastaus löytyy Darwinin jo tuiki tutusta kolmikosta EFK. Kaikkihan ovat kiinnostuneita juuri noista kolmesta. Bestsellerit tämän tietäen pitää huolen että kirjan joka sivulla on jotain näistä yhdestä sun toisesta, parhaassa tapauxessa kaikki kolme yhdessä. Dekkarit on tässä suhteessa ihan parhautta: nissä nirhataan verisesti joukko heppuja (K), joista monet ovat upporikkaita (E) ja enemmän kuin sattumalta väärin nussittuja naisia (F). Murhan selvittää vielä joku sankari, joka saa siinä hötäkässä jonkun pahixen vielä hengiltä (K), saa hyvän palkkion ja tulee kuuluisaxi (E), ja saa loppupeleissä mielin määrin pillua/kullia (F), riippuen sexuaalisista taipumuxista.
xxx/ellauri229.html on line 557: Alku aina vetelää, lopussa luojan kiitos seisoo. Geisha näyttää pitkästyneeltä.
Mixi pitää ruiskuttaa kamat tytön naamaan eikä pussiin niinkuin pitäisi?
Hyvä esimerkki siitä miten Darwinin apinaa koijataan kun tulee kulttuuria peliin.
xxx/ellauri234.html on line 268: Hyvät herrat. Raamattu todistaa, että ihminen on luonnostansa paha. Ja Darwinin kehitysoppi on omituisen selvästi kyennyt osoittamaan tämän todistuksen pitäneen paikkansa menneinäkin päivinä vielä enemmän kuin nyt, vieläpä niin, että ihminen oli raakalaisen, barbaarin, eläimenkin asteella. Me olemme nousseet siitä joka päivä, vuosisata ja vuosimiljoona. Mutta elämän taistelun primitiivinen vietti on säilynyt meissä. Alkueläimet taistelevat, kirjoittamaton, väkevä, kamala luonnonlaki (EFK) vaikuttaa ihmisissäkin, kahdennenkymmenennen vuosisadan ihmisissä: jonakin odottamattomana päivänä tukahtuvat omituisesti 'Aseet pois' huudot konekiväärien, miinanheittäjien, tykkien ja mössä rien räiskeeseen ja pauhinaan. Tehkäämme työtä sen päivän eteen. Jumala varjelkoon meitä sinä päivänä, muttei ryssiä.
xxx/ellauri250.html on line 833: Nääsböön miesasiamiesmäisyys saa lisävauhtia kirjan loppupuolella Pelikaani-nimisen ruman femakon leveillessä naissukupuolen puolesta. Tää on geneettistä sekin, sukupuolten välinen kilpailu on yhtä Darwinin totta kuin kilpailu vastakkaisesta sukupuolesta. Setämiesten mielestä raiskaaminen on anteexiannettavaa (ja oikeastaan kivaa) mutta abortti hirveää, naisten mielestä asia on just toisin päin. Satunnainen nainti tuo lisää lisääntymispisteitä miehille mutta vähentää niitä naisilta. Tää on kalojen vs nisäkkäiden lisääntymisstrategian mukaista. Preejakulær sedesvæske på penistuppen. Lue myös Hikipedian artikkeli emättimestä.
xxx/ellauri250.html on line 865: Vihaava rakkaus Ja rakastava viha. Vihaa nää krimiapinat kiittävät, se on rakkauden lantin kääntöpuoli. Pääasia että on voimakkaita tunteita jotta lukijat saavat niistä jotain viboja. Viha on tarpeellinen välivaihe myös romcomeissa, viha on sitten helppo kääntää vastakohdaxi. Entiset vihaajat naivat kohta apinan raivolla. Se oli kriitikoita vikana Compartment 6:ssa, vihavaihe oli liian lyhyt, ei motivoimut kunnolla. Olisivat ottaneet mallia Jane Austenilta. Naisten mieleisissä viihdejutuissa koppelolla on aina valkattavana väh. 2 ukkomezoa, jotka rakastaa sitä ja vihaa toisiaan. Molemmilla on hyvät puolensa, mutta vihattavampi valitaan loppupeleissä. Jumalakin vihaa pahoja vuohia ja rakastaa rakkaita lampaita. Joka vizaa säästää se lastaan vihaa. Monet ovat kuzutut mutta harvat valitut. Onnexi jo etukäteen, Darwinin valintamyymälä näät toimii predestinaatiolla.
xxx/ellauri253.html on line 532: Mikäs Darwinin motikolmikosta on Unto Remexellä päällimmäisenä? Kyllä se selkeästi on toi EAT! Reviireistä tässä pelataan monopolipeliä, taistellaan elinkeinovapaudesta ja pörssikeinottelusta. Toi paljon hoettu "isänmaa" sana on jo dead giveaway.
xxx/ellauri265.html on line 526: Hentai giffeissä on se mukava että voidaan keskittyä olennaiseen. Voi nähdä vaikka läpivalaisuna kuinka muna menee vittuun (alla). Sehän se on kumminkin tavoitteena, siihenhän tässä tähdätään. Tai oikeastaan Darwinin kannalta pääasia on että siemenneste ruiskahtaa vituperälle (oikealla).
xxx/ellauri320.html on line 283: Tuottoisimmat genret on kaikki tuotettu raitaperseisille paviaaneille. Ne on suoraan Darwinin pelikirjan pääluvuista EAT! FUCK! KILL! . Paljon paalua voi saada vain valtavilta kädellisten massoilta. Apinat muodostavat pyramidin, jonka huipulla on menestyneet ilkimyxet, vähän alempana ahneet wannabet, niiden alla puoliaan pitelevät keskiluokan apinat ja persut, alimpana kädestä suuhun ääliöt ja köyhät mamutolvanat. Kynäilijöiden best bet on pyramidin puolivälissä, jossa porukoilla on riittävästi hynää ostaa oma kappale eikä jonottaa tolvanoiden kanssa kirjastossa.
xxx/ellauri357.html on line 97: Dekonstruointia on juuri tää että textiä luetaan tälleen intertextuaalisesti kuin piru raamattua rivien välistä. Dekonstruoidaas vähän Plato lättänenä paskiaisen erotiikkaa. Eroxen vanhemmista nainen (Penia) oli tietysti sekä köyhä että ruma, sen isä (Poros) taas rikas ja lahjakas. Eipä ylläri. Se on kyllä totta että kuolevaisilla ikuista on vain siitos ja synnytys. Sixi mikään ei ole niin vittumaista kuin että kuutossilli lakkaa olemasta viitossilli. Bylsiminen on eläimelle izetarkoitus, ei se kurki jalkoväliin että joko tuli impregnaatio. Just tää oli Darwinin kohtalokas izemurhasiirto, kun termiittiapina onnistui estämään nussiessa hedelmöityxen. Kahden miehen yhdessä kirnuamat kuolemattomat ajatuspökäleet ovat lapsiakin arvokkaampia. Tai no jaa, Darwinhan on aina oikeassa, sama sille on jos homo sapiens päättää tehdä sillä lailla seppukun. Takaisin piirustuspöydän äären vaan. Ottaisinko seuraavaxi työn alle rotan vaiko torakan?
xxx/ellauri358.html on line 177: Rakkaus ja kuolema on Darwinin toisensa täydentäviä konsteja pitää geeniallas kunnossa.
118