Darwin on ohjelmoinut itiöemät varomaan sellaista
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
ellauri030.html on line 851: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri031.html on line 685: Tää muistuttaa aika lailla käännösbisnestä, sitähän se onkin hizi vie. Isot taivaaseen viejät ja monikansalliset yrityxet on maxumiehinä, ne tuppaavat tarpeetonta ylijäämätavaraa kuluttajille. Käännöstoimistoja on lähetysseurat, jotka jakaa hommat läheteille, freelance märkäselille jotka tekee raakaduunin pilkkahinnalla. Koska niidenkin täytyy elää (mixi? kysy Darwinilta), ja koska ne oikeesti rakastaa tätä työtä, kääntämistä ja käännytystä. Ne on viestijöitä kulttuurien välillä. Kääntävät pioneereina sanan miekalla, auroilla sun muilla sädekehillä meemipeltoa kahden reviirin rajalla, raivaavat raiviota varoista välittämättä omalla ja Mairen pentueen riskillä.
ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri033.html on line 1129: Ernest Renan est immédiatement convaincu par les hypothèses de Darwin sur l´évolution des espèces. Il établit un rapport étroit entre les religions et leurs racines ethnico-géographiques.
ellauri034.html on line 110: Kun coronapeli alkaa sujua ja nappulat kolahtelee laatikkoon, Sauronin silmä kääntyy hetkexi toisaalle ilmastotuhosta. Lenita Airisto sättii vanhuxia jotka ei pysy karanteenissa, ettekö te häpeä! Tennissukat jalassa. Häpeämättömät ajattelette vaan omaa napaanne. Teille on jo tarjoiltu, menkää palauttamaan likaantuneet astiat. THL sanoo ettei intubointijärjestystä ole fixattu, mut jos pitää valita vanhuxesta ja lapsesta, valinta on helppo, vanhus Moolokin kitaan vaan koiranjätetynnöriin. Suitsait Mordorin tulikattilaan kaljumpi pää edellä kuin klonkku. Se on ihan oikein ja kohtuullista. Darwinin normin mukaista vaikka vastoin ateenalaisten laulua.
ellauri034.html on line 237: Darwinin yritysten ja erehdysten sarjakuvan loppuvizinä
ellauri034.html on line 429: Brentano Breuer Charcot Darwin Charles">Darwin Dostoyevsky Empedocles Fechner Fliess Goethe von Hartmann Herbart Kierkegaard Nietzsche Plato Schopenhauer Shakespeare Sophocles.
ellauri034.html on line 433: Darwinisti Clausin opiskelijana se kesätöissä ezi turhaan ankeriaista kikkeleitä. Leikkeli tuhansia ankeriaita eikä löytänyt pipun pipua. Vähemmästäkin tulee traumoja ja fixaatioita.
ellauri037.html on line 258: Darwin.
ellauri037.html on line 302: Darwin.
ellauri038.html on line 131: Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. Darwin Charles">Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa.
ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
ellauri041.html on line 121: toista vallan toimivaa halun kolmijakoa, nimittäin Darwinin
ellauri041.html on line 134: Mites nää istuu nyt noihin Darwinilaisiin päämääriin? Aika hyvin!
ellauri041.html on line 150: Joo täähän on ihan ilmeisesti just toi Darwinin FUCK! FUCK!
ellauri041.html on line 172: QED. Darwin ja Freud laulaa samaa laulua kuin lintu koivun larvassa.
ellauri041.html on line 224: jos niitä vielä kuvailisi Darwinin ja Freudin haluasteikoilla.
ellauri041.html on line 1953: Mikä on väestönkasvun ja talouskasvun käyrien erotus? Mä veikkaan, että ne käyrät kasvaa melkein samaan suuntaan, suurin osa talouskasvusta on väestönkasvua. Loppu on tuottavuuden kasvua, eli entistä tehokkaampaa luonnon riistoa. Sitähän tietysti tapahtuu koko ajan, on koko ajan tapahtunut, kun tuotantotavat muuttuvat. Eihän ne muuten muuttuisi, sanoisi Darwin tähän. Sehän on adaptaatiota.
ellauri043.html on line 51: Alan ymmärtää mix tästä Flaubertin mielikirjasta ei tullut parasta selleriä. Tää on tosi raaka apinan radollisuden ruumiinavaus. Antun kiusauxet on se tuiki tuttu Darwinin kolmisointu: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!. Eikä se yhtään parane pyhästä kolminaisuudesta, pikemminkin päinvastoin.
ellauri043.html on line 5948: Flaubert ei ollut vahva luonnontieteissä, mikä lie dropout oikixesta ja koroilla elelevä senttari. Tässäkin on useampia kyseenalaisia kohtia. On tyhjiöitä, eikä avaruuskaan ole muuttumaton vaan sillä on koko, joka jatkuvasti laajenee (tää tosin selvis vasta Einsteinille.) Darwinismi ei ollut vielä lyönyt läpi, vaikka fossiileista oltiin selvillä. Tää kirja on oikeastaan Darwinin aikalainen. Suunnilleen samoihin aikoihin kirjoitteli Jeesuxen elämäkerturi Renan, jonka sensorit päivitteli El Monon skandalöösiä ajatusta, että me oltaisiin vaan puusta pudonneita hännättömiä sapajuja.
ellauri043.html on line 6494: Jännää. Paha henki pazastelee FUCK FUCK! ja KILL KILL! rooleissa. Mut nää 2 pahaa hyvää asiaa täydentääkin toisiaan, kuten Darwin selvitti, ja kuten Flaubert tässä hyvin pompittaa oikein näyttämöllä: kuolema ja pano on ne 2 keinoa, jolla lajit pääsee kehittymään nopeammin kuin hitaammin muuttuvat ja lisääntyvät kilpailijat. Ne on siis TOSI hyviä juttuja, ja tosi hyvät jutut on nimenomaan tosi pahoja, jos ne ei mee MEIDÄN tiimin pussiin, el levitäkkään meidän geenejä ja (enenevästi vielä) meemejä.
ellauri043.html on line 6499: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.
ellauri045.html on line 54: Sen tahallinen tarkoitus on luoda nokintajärjestyxiä ja vahvistaa tiimejä. Se on Darwinin
ellauri045.html on line 115: också vinna. Varför förstås? Fråga Darwin, om du inte vet.
ellauri049.html on line 984: Kun tieteellis-teollinen vallankumous alkoi 1700-luvulla, tiede teki apinasta jumalan. Darwin sanoi: älä pidä muita jumalia, se on tarpeetonta ja häirizevää. Apinat ei usko, vaan jatkaa uskomista idoleihin.
ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin)
ellauri052.html on line 539: Salen suosima high and low bullshit on just samaa tuubaa kuin Erich "mimesis" Auerbachin ylevyys ja alhaisuus. Se on yxinkertaisesti perseestä, pelkkää luokkatietoisuutta. Yxinkertaisempaa joo ja monimutkaisempaa, mikä ettei, muttei siitä mitään tikapuita synny. Huhnerbrettiä jolla Sale istuu ylemmällä orrella ja nokkii laahusta. Samaa meemikamaa se on kumminkin, kuorrutuxena Darwinin kolmisoinnulle (EAT! FUCK! KILL!).
ellauri053.html on line 379: Typerää toi personifiointi: kenen vika et termiittiapina on niin vittumainen? No Darwinin, tottakai.
ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 701: Herbert Spencer (1820–1903) is typically, and by rights, considered a coarse social Darwinist. Herbert Spencer was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist known for his infamous theory of social Darwinism throughout contemporary history.
ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 713: For many, the name of Herbert Spencer is virtually synonymous with social Darwinism, a social theory that applies the law of the survival of the fittest to society and is integrally related to the nineteenth century rise in scientific racism.
ellauri055.html on line 883: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri055.html on line 1132: Ernst Heinrich Philipp August Haeckel (16. helmikuuta 1834 Potsdam – 8. elokuuta 1919 Jena) oli saksalainen vapaa-ajattelija, biologi ja filosofi, joka kansantajuisti Charles Darwinin evoluutioteoriaa. Hän oli myös taitava piirtäjä ja tieteellinen väittelijä. Sikiökuvien väärentäjä ja monisti.
ellauri055.html on line 1275: Maurisen claim to fame oli eze uskalsi sanoa mihin vuosisadanvaihteen zygologia oli Darwinin viitoittamaa tietä päätymässä: et jumalat yms on vaan tän apinan pään projektioita, kaikki höpötys on sieltä lähtöisin, ja sieltä niitä mysteerejä tulee eziä. Tää oli tietty hirvittävää puhetta vielä siihen aikaan, siitä koko höxötys. Hirvittävää se on vieläkin, varmaan puolet jengistä ainakin on tänäänkin samassa pisteessä kuin pentateukin aikana.
ellauri060.html on line 1012: Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)
ellauri062.html on line 56: Se oli meidän elämä. Me ollaan SYYLLISIÄ. Pornomestari Muhuhuu on pahoillaan, mutta meidän isot hiilijalat aiheuttaa tän. Eikä me voida sille mitään. Me ollaan vaan pikku apinoita jotka lisääntyvät liikaa. Darwinin jymymenestys, iso jytky. Astutaan toisia apinoita niinkauan kuin aikaa riittää. Kovennetaan pikku pippeliä sarvikuonon sarvijauholla. Lisäännytään kunnes täyttyy maa. Under his eye. In a while, crocodile. Hetki enää vaan niin tulee valmista. Jalanjälkiä on jo joka paikassa.
ellauri062.html on line 64: P.S. Suurimmat roistot olivat 2. maailmansodan voittajat, ensikädessä britit sekä USA, jotka ajoi läpi kapitalismin, vapaakaupan ja globalisaation. Tappoi lajit ja pöppiäiset vihreällä vallankumouxella. Kaikki aivan PERSEMÄISIÄ ajatuxia. Mutta mutta sanoo Darwin, eihän apina voi ajatella muita eläimiä, se on vastoin pelisääntöjä. Tätä peliä ei vihelletä poikki. Toisin kuin Jehova, Darwin ei tee ulostuloja.
ellauri062.html on line 832: Häntä kiinnosti ennen kaikkea se, mikä on vain inhimillistä eikä myös eläimellistä. Nietzsche ja Freud (Marxista ja Darwinista puhumattakaan) etsivät eläintä ihmisessä, Weininger etsi ihmistä tai pikemminkin Jumalaa ihmisessä.
ellauri066.html on line 236: Käsineiti ja Charles Darwin
ellauri071.html on line 216: No justiinsa joo, juurikin näin, olet oikeassa Tomppa, ei me olla yhtään niitä kummempia. Vitun kumikauloja, pöriseviä pöppiäisiä pesän kuningatarten perseissä. Ja kaikki tämä on suoraan Darwinin kertosäkeestä: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!
ellauri074.html on line 661: Elintarve, death wish, last will and testament. Samaa paskaa kaikki, kuten Buddha sanoisi. 150 jyväskyläläistä nuorta kokoontui pörräämään ja lääppimään kielloista ja varoituxista piittaamatta, 100 sai koronartartunnan. Oliko kyseessä halu vaiko tarve? Kysy Darwinilta. Se kysyisi moniko sai vauvatartunnan.
ellauri077.html on line 419: Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.
ellauri077.html on line 550: Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista.
ellauri082.html on line 509: John Tyndall FRS (/ˈtɪndəl/; 2 August 1820 – 4 December 1893) was an Irish physicist. He first noticed the greenhouse effect but went on mountaineering happily in the melting glaciers. He was a member of a club that vocally supported Charles Darwin's theory of evolution and sought to strengthen the barrier, or separation, between religion and science. The most prominent member of this club was the anatomist Thomas Henry Huxley. Others included the social philosopher Herbert Spencer.
ellauri089.html on line 465: § 30. Darwin's scientific theory of "natural selection," which has mainly caused the modern vogue of the term "Evolution," must be carefully distinguished from certain ideas which are commonly associated with the latter term. …
ellauri090.html on line 196: Os críticos notam que o "Humanitismo" de Machado não passa de uma sátira ao positivismo de Auguste Comte e ao cientificismo do século XIX, bem como a teoria de Charles Darwin acerca da seleção natural.
ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades.
ellauri093.html on line 456: Hiljan tanskalainen penpal Povisen Kari (1851-1918) sattui pahaan paikkaan lähtiessään opiskelemaan filosofiaa Köpixeen Darwinin juuri räjäytettyä kirjepomminsa, nimittäin keskelle Nielsenin ja Brøchnerin lumisotaa.
ellauri093.html on line 458: Rasmus Nielsen (1809–1884) was a Danish philosopher and professor, as well as a critic of Søren Kierkegaard. In his books, Søren's Nielsen ratings hit an all-time low. Nielsen was the son of a farmer. He studied theology before Darwin's Time. He succeeded Poul Martin Møller as professor of moral theology.
ellauri093.html on line 460: Darwinin nurkassa pyyhki hikeä Hans Brøchner: Professor of Philosophy, Antagonist—and a Loving and Admiring Relative, Copenhagen Center for Subjectivity Research,
ellauri097.html on line 126: Mencken defended the evolutionary views of Charles Darwin, but spoke unfavorably of many prominent physicists and had little regard for pure mathematics. Regarding theoretical physics, he said to longtime editor Charles Angoff, "Imagine measuring infinity! That´s a laugh." Ei se osannut kuin neljä laskutapaa, nekin sinnepäin.
ellauri098.html on line 451: Tuomas Akvinolainen, Sergey Brin, Charles Darwin (taas), Death (Pratchett), Rene Descartes, Richard Dawkins, Albert Einstein, Gerald Ford, Milton Friedman, Gandalf (taas), Hermione Granger, Bob Heinlein, Dustin Hoffman, William James, I. Kant, Franz Kafka, Harper Lee, Abraham Lincoln, John Locke, Larry Page, Gregory Peck, Adam Smith, Thucydides, Yoda
ellauri098.html on line 467: John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg
ellauri102.html on line 159: Onko tämä ilkeyttä? Väärin asetettu kysymys. Ilkeys on intiaaninimi skaalaekonomialle. Darwinilla ei ole mitään sitä vastaan. Laviinissa jättimäisexi kasvava lumipallo toteuttaa skaalaekonomiaa.
ellauri102.html on line 361: Tää on itkettävän säälittävää, ja raivostuttavaa. Raivostuttavimpia on tollaset talousnobelistit niinkun se suomenruozalainen Bengt Holmströmin turvelo joka kehtaa selittää et tää on vaan business as usual, tervettä liikemiesvainua. Et peliteoriakin todistaa mix vahvemmalle pitää tulla enemmän. Niihän se tekee tietysti, se on Darwinilla tiedossa.
ellauri107.html on line 291: Bikiniasuinen Susan pani kätösensä suoraan penixelleni. Äiti kazeli. Erektio Albertinkadulla. Calpurnia oli täysin oikeassa: artistijuipit viettelee neitosia vaan tyydyttääxeen tyydyttämätöntä sexuaalista turhamaisuuttaan. Ja onhan Darwinillakin siinä sormet pelissä, sillä laillakin syntyy jälkeläisiä. Jos siittiöt vaan ovat kunnossa. Pepun ironia oli että se ei tarvinnut ehkäisykeinoja 60-luvulla.
ellauri111.html on line 829: Eli onko pääpalkinto varattu vain harvoille ja valituille? Tietysti eihän se muuten mikään pslkinto enää oliskaan! Onni on differentiaali sanoo Darwin sinunkin jumalasi. Täytyy päästä joholle.
ellauri111.html on line 838: Me otimme sen viimeisen lahjan, jonka hän tarjosi Sinulle korkealla vuorella, kun hän näytti Sinulle kaikki maailman valtakunnat ja niiden kunnian ja sanoi: 'kaiken tämän minä annan sinulle, jos lankeet maahan ja kumarrat minua'. Me otimme Rooman häneltä ja Caesarin valtakunnan ja julistimme itsemme tämän maailman kuninkaiksi, kukoixi tunkiolla, kukkulan kuninkaixi, sillä näet nimittäin: hyökkäsimme esinahkakukkulalta ja valtasimme häpykukkulan. Paransimme näin oleellisesti lisääntymismenestystä, varasimme izellemme parhaat naaraat ja reviirit. Darwin nyökki meille pukinpartaansa tyytyväisenä ja hieroi karvaisia käsiään. There you go! Attaboy! Cheerio!
ellauri111.html on line 844: Leipä (vihreä vallankumous) ja yhteistunto (internet) oli huulilla, mikä mätti? No sen Darwinin ykköskäsky meni överixi: lisääntykää ja täyttäkää maa.
ellauri112.html on line 133: Eno Kala taannehtii Darwinista Uudessa Suomettaressa
ellauri112.html on line 143: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 145: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 151: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 160: Eno Kala taannehtii Darwinista Uudessa Suomettaressa
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 209: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.
ellauri112.html on line 257: Charles Darwin
ellauri112.html on line 259: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
ellauri112.html on line 261: Uusi!!: Satanismi ja Charles Darwin · Katso lisää »
ellauri112.html on line 476: Herbert Spencer Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa.
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
ellauri118.html on line 580: Kirjallisuuden mystikkaa ja dialogipelimallin pointti on se ettei source tagit ole esillä, ja että se on just se juju. Fiktion lukeminen on kuin ratkois sanaristikkoja. Kuka mietti mitäkin? Kenes ajatus tää nyt on? Paizi ei niitä kukaan oikeasti ratko, antaa mennä vaan. Kaikki siihen samaan sykkyrään omaan ompelukoriin vaan. Darwinin puutarhuri esimerkiksi. Onxillä nyt niin paljon väliä kuka ajatteli mitäkin. No ehkä joillekuille on.
ellauri119.html on line 704: Rand is a Social Darwinist who thought that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government. Ergo, taxing the more fit to benefit the less fit is insane because it stands survival of the fittest on its head.
ellauri119.html on line 705: The problem with Social Darwinism is that the logic is circular. If I am rich, then this is because I am more fit and if I am more fit, then this is evident in the fact I am rich.
ellauri119.html on line 707: Rand simply does not understand that Darwinian fitness refers to reproductive success, not economic success. Poor people with high birth rates are more fit than wealthy people with low birth rates.
ellauri119.html on line 714: Your claims against Ayn Rand don’t stand up to scrutiny, though. She never advocated Social Darwinism, either explicitly or implicitly. In my readings, I have read quotes where she damned a CEO who uses only a tenth of his ability and praised a janitor who strive to improve himself.
ellauri119.html on line 718: Her heroes act benevolently towards others. Dagny Taggart saves a bum from being thrown off one of her trains. She even invites him to dinner in her private car. Why would someone who advocates Social Darwinism write this into their novel?
ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.
ellauri119.html on line 726: Rand was an economic libertarian. She thinks there should be no interference in the free market. Since the free market produces wealth inequality, you must come up with an explanation for the existence of socio-economic classes. Social Darwinists argue that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government.
ellauri119.html on line 728: Rand’s philosophy of selfishness is a virtue only works if you apply Social Darwinist ideas to justify a free market where the people with the most money are simply very good at being selfish.
ellauri131.html on line 740: After Chopra's claim that "Charles Darwin was wrong. Consciousness is key to evolution and we will soon prove that," scientist Isaac Newton couldn't take it anymore. He penned a response slamming Chopra's claim as having no scientific basis to back it up, as well as being "incoherent babbling strewn with scientific terms."
ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)
ellauri140.html on line 892: Shall I accuse the hidden cruell fate, Syytänkö mää piileviä ja julmaa Darwinta,
ellauri142.html on line 553: "Kaikki pyrkii monenkaltaisuudesta ykseyteen. Siksi juoksevat pilvet, siksi himoitsee apina ja juhta.” (Eckhart) Tää ei nyt mene ihan Darwinin opin mukaan, missä bylsintä on paremminkin keino lisätä diversiteettiä kuin vähentää sitä.
ellauri142.html on line 605: Mitä pannahista tää Herpertti tässä oikein höläjää? Onxtää edes sukua sille runoniekka Spencerille? Ja sitäpaizi kekä on tää toisen salaopin tuhertanut Blavazky? Molemmat näyttää edustavan 1800-luvun lopun uskonnollis-aatteellista oikeistohätää, jonka aikaansai Darwinin ja Marxin liian hyvät selityxet apinoiden puuhille.
ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi.
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri144.html on line 491: HBL on oikeastaan aivan liian patakonservatiivinen mun makuuni. Samassa numerossa jossa Renén paranoidi kauppakillan esitelmä julkaistiin, väänsi joku hoblan urheilutoimittaja erittäinkin suuren tortun siitä kuinka miehet on anuxesta ja naiset perseestä, ja kuinka naisten syrjimisen oikaisemisexi ei sunkaan pidä mennä näpelöimään tuplastandardoituja normeja. Kyllä ne vanhat toimivat paremmin kuin kivespussillinen uusia, nehän on kaikki Darwinilta peräisin. Älkää menkö ollenkaan nyt sähläämään. Miehet kazoo jääkiekkoa ja naiset laittaa irtoripsiä, se on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.
ellauri147.html on line 150: Some interpreters also upheld a biological interpretation of the Wille zur Macht, making it equivalent with Darwinism. For example, the concept was appropriated by some Nazis such as Alfred Bäumler, who may have drawn influence from it or used it to justify their expansive quest for power.
ellauri151.html on line 662: Ja sit on se toinen toteamus, että optimistrategiaa noudattava pelaaja on ennustettava. Se voi ihan hyvin pelata päässään jotain shakkia, pohtia eri gambiitteja, mutta kun siirron aika tulee, se pelaa joko ennustettavasti pelin kannalta tai sitten päättömästi jostain muusta syystä. Pääpeli saattaa olla keino löytää ratkaisu, joka maximoi henkiinjääntiä, mut silti on täysin ennustettavaa että sitä siinäkin maximoidaan tavalla tai toisella. Uskontokin on tästä 1 esimerkki, se lisää sirkan izeluottamusta arkiryskeessä. Jotkut optimoinnit ratkeaa aapan päässä, loput hoitaa Darwin kokeilemalla eri vaihtoehdot läpi eri apinoilla.
ellauri151.html on line 752: 7:23 mutta jäsenessäni (varsinkin siinä yhdessä) minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna Darwinin laissa, joka minun varajäsenessäni on.
ellauri152.html on line 221: Sllä mä näin vapisevan veden päällä tuhat pientä valohuulta: puhtaita pilluja tai Kypris Philommeideen rekkamiehen hymyjä. Kai tällä kaikella on Darwinille jotain käyttöä. Muistuttaa aika lailla termiittien häälentoa.
ellauri152.html on line 441: Sit kumminkin suurin synti on napista hopeaseljille ja bylsästä silmän välttäessä niiden naaraita, tai förbiä niiden yxityiseen varastoonsa varastama kookospähkinä. Omaisuus on varkautta, kuten Proudhon paasasi. Se et alfauros Daavid vie betakoiraalta Uurialta panopuun on huomattavasti vähäisempi haxahdus. Sille nyökyttää kyrvänpäätä sekä Jehova et Darwin, partasuut.
ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää.
ellauri155.html on line 578: Toinen yhtä ilmeinen tiivistys on että ylevyys on sama asia kuin alhaisuus, kazottuna pesän huipulta vs. pohjalta. Samaa kilpailua alias omanvoitonpyyntiä mutta isommissa yxiköissä, esim. isänmaallisuus vs. ahneus. Vihainen ampiainen on ilkimys, uhrautuva mehiläinen sankari, sen voi Darwin totistaa.
ellauri158.html on line 182: Täh? Miten niin substanssit on äärettömiä? Puhuuko siili lajikumppaneista niinkuin Pentti Linkola? Lajit ennen Darwinia vaikutti aika pysyviltä. Vaiko ehkä raaka-aineista, kuten tulesta, ilmasta, vedestä ja lasijauhosta, vai ajetaanko jo takaa kuolematonta sielua? Täytyy nähtävästi lukea pienellä kirjoitettu printti tästä.
ellauri159.html on line 428: Säännöt on kai annettu tärkeysjärjestyxessä. Sen voi päätellä siitäkin, että katoliset kuolemansyntiluettelot esim. Al Dente sijoittaa alkupään sääntörikkurit kuumempaan paikkaan kuin häntäpään elostelijat. Johtoportaan reviiri on selkeesti tärkein kaikista. Dantellakin valtiorikos oli suurin synneistä. Homoilusta tuli suht pientä sakkoa, ja asianmukaisiin reikiin panosta ei usein sitäkään. Darwinin KILL! KILL! käskyn suosittamaan murhaamiseen on hemmetisti lieventäviä asianhaaroja niet siitä rangaistaan vaan jos tapaus on oikein röyhkeä, eli siihen liittyy vääriä reviiriaspekteja. Ulkotiimiläisten nirhaaminen ei ole mikään murha vaan urheaa isänmaallista sankarillistä toimintaa. Izepuolustuxessa on samoin A-OK niistää henki toiselta, ettei oma menisi. Ei sitä toista nyt IHAN niin paljon tarvi rakastaa kuin izeä.
ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here.
ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251.
ellauri160.html on line 299: Liberaali valtio on väkivaltakoneisto joka suojaa osakkaiden reviirit ja varmistaa kyykytettyjen työvoiman polkuhinnan. Rasismi, sexismi ja muut luokkaerot on osa halpuutuxen mekanismia. Valtaosa 10 käskystä suojaa reviirejä. Tää on kaikki ihan ok Darwinista. Vaihtoehtona Darwin tarjoaa termiittien totalitarismia, valkkaa niistä mieluinen.
ellauri161.html on line 150: Vittu näitä apinoiden juttuja, aina diivaillaan ja kerskaillaan, ne on aina yhtä egoisteja. Vaikka onxe Darwinille mikään ylläri että apinoilla on apinoiden edut päällimmäisenä.
ellauri162.html on line 793: Kaikkein traagisinta on havaita että tismalleen samanlaisia mölyapinoita mölisee kummallakin puolella. Darwinia ei nää apinajutut juuri heilauta. Lopputulema on ihan sama. Syö ja tule syödyxi. Nai ja tule naiduxi. Tapa ja tule tapetuxi. Elämän tarkoitus ei ole onni, as such.
ellauri162.html on line 814: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage.
ellauri162.html on line 816: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less.
ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa!
ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää.
ellauri172.html on line 235: Mixi tää on edes paradoxi? En ymmärrä. Voishan se heittää lanttia kuin Aku Ankka ja antaa höpsismin ratkaista. Tai jos kaviolla on vaikea käsitellä lanttia, laittaa vaan silmät kiinni. Ja kolmannexi, ei kai siitä mitään haittaa ole, jos noin tyhmä aasi kuolee nälkään, sehän ois sille vaan ansaittu Darwinin palkinto.
ellauri172.html on line 332: Tyrä tyrä mörk mörk taisi tulla melattomalle Leviathanille. Mutta hyvä yritys 10, ei Darwin yrittänyttä laitata, niinkuin ei ilmeisesti Guyautakaan.
ellauri180.html on line 380: 1 usein toistuva teema luolamiehillä on tää et "jos mä en sitä saa niin ei saa sitten kukaan muukaan". Se on lähes yhtä suosittu kuin tää "Kun se antaa mulle varmaan se on antanut ja antaa muillekin", joka tuli tänään vahingossa vastaan jotain Olli Jalosen kirjaa selatessa. Että jaxaa ärsyttää nää teemat! Ainoa vielä alkeellisempi, mutta yhtä lailla Darwinin motivoima pelisiirto on se sorsien, et kun miessorsakaverit on raiskanneet oman puolison, niin kiiruhdetaan sitten ize viimeisenä vielä pukille.
ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
ellauri181.html on line 87: Toissijainen kirjallisuus: Joachim Unseld: Franz Kafka. Kirjailijan elämä. Hanser, München 1982, ISBN 3-446-13568-5 . Eberhard Rohse : Hominisointi inhimillistämisenä? Apinan hahmo antropologisena provokaationa kirjallisuuden teoxissa Charles Darwinin jälkeen - Wilhelm Raabe, Wilhelm Busch, Franz Kafka, Aldous Huxley. Julkaisussa: Talvinen lukukausi 1987/88 (= General Studies. University of Veterinary Medicine Hannover: Luennot ihmisistä ja eläimistä. Vuosikerta 6). Schaper, Alfeld / Hannover 1989, ISBN 3-7944-0158-1 , s. 22–56 (tässä erityisesti: evoluution ja koulurazastuxen välillä: hominointi ”eteenpäin kehitettynä kehityxenä” - Franz Kafka, s. 47–50).
ellauri181.html on line 249: Selvitettäväxi vielä jää miten nää Schwartzin arvot jakautuvat Darwinin kaikkien pikkueläinten 3 arvon välille: EAT! FUCK! KILL! Vizikästä että lisääntyminen ei kuulu Schwarzin arvoihin, eikä kyrpä muutenkaan, paizi että se mukavasti jotmuillessaan pillussa sivuaa stimulaatiota, hedonismia ja (oikea-aikaisesti ruiskahtaessaan) saavutusta.
ellauri181.html on line 354: Seuraava 1-kertaisempi testi perustuu Darwinin arvoteoriaan:
ellauri182.html on line 403: Länsi on idästä kazoen idässä ja itä lännestä kazoen lännessä. Silti on selvää että maailmanhegemonia on ja pysyy lännen käsissä. Se johtuu siitä että yli puolet apinoista haluaa olla länkkäreitä (kz. Shalom Schwarzin arvoympyrä). Kas juttuhan menee Darwinilla näin: Kun vallattavaa ruokamaata riittää, paras lisääntymisstrategia on hajoita ja hallize, ei pelata paikkaa vaan leviämisnopeutta, räjähtävää kasvua. Tämä on toiminut länsiapinoilla nyt jo puoli tuhatta vuotta ilman rajoituxia, ja yli 50% koko maailman apinoista on siihen tyytyväisiä. Laissez faire, seppoillaan, jos et menesty on vika sussa izessä. Tää on vapautta, liberoina edetään monokulttuurisella ruohokentällä. Tää on demokratiaa, ne jotka jaxaa ja välittää niin äänestää, ne jotka tietää jo hävinneensä eivät viizi edes laahustaa laatikolle. Kaikkein vähiten ne haluaa että joku kiilaa ohi alhaalta. Eli valta on ylä- ja keskiluokalla, loput ovat laahusta ja rupusakkia. Mutta niitä on kuitenkin alle 50% ! Tai siis niiden vaikutusmahixet on ainakin.
ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa.
ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä.
ellauri188.html on line 154: Darwinismin etiikka
ellauri188.html on line 156: Etiikan transsendentaalinen deduktio Darwinista: eusosiaalisuuden aste selittyy ravintoverkon laikkuisuudesta, eli siis kilpakumppanien granulariteetista. Jos ravintoa on paljon tai sitä on tasaisesti hyvin harvassa, ei juuri maxa vaivaa olla laumasieluja. Ize kukin elukka menestyy parhaiten seppoilemalla omin päin.
ellauri188.html on line 459: Apinoissa mendelöivät Darwinin eri selviämistavat, sixi parhaasta taktiikasta ei koskaan tule sopua. Peliteoriasta tiedetään, että sekastrategia on silloin paras pelitapa. Antaa höpsismin ratkaista.
ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja.
ellauri197.html on line 552: Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä.
ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.
ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
ellauri216.html on line 82: Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolella. Kuten Darwin siis. Ihmeen izekeskeisiä nää uskovaiset. Isä Sergei panee varmaan persuuxiin John Malkovizin näköistä veli Pietaria. Johnilla on yhtä paljon ylähampaita kuin Naguib Mahfouzilla. Munkki ja minä hengitimme vastakkain, joopa joo.
ellauri219.html on line 877: Charles Robert Darwin, English naturalist (1809-1882).
ellauri219.html on line 1030: Teilhard served in World War I as a stretcher-bearer. He received several citations for speeding. In 1962, with Pierre safely out of this world, the Congregation for the Doctrine of the Faith condemned several of Teilhard's works based on their alleged ambiguities and doctrinal errors. He was a leading proponent of orthogenesis, the idea that evolution occurs in a directional, goal-driven way. Teilhard made sense of the universe by assuming it had a vitalist evolutionary process. When our talk touched on St. Augustine, he exclaimed violently: 'Don’t mention that unfortunate man; he spoiled everything by introducing the supernatural.'" Teilhard siis oli selvä pelagiolainen humanisti! Teilhard has been criticized as incorporating common notions of Social Darwinism and scientific racism into his work, along with support for eugenics, though he has also been defended for doing so by theologian John Haught.
ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri220.html on line 650: No jo on moukkia. Lukisivat Darwinta. Pukille pääsy on harvinaista herkkua, ei sinne kelpuuteta kaikkia. Henkkakin voi saada omin käsin kahmaloittain onnea runkmannina. Turha urputtaa niin kauan kun viisari värähtää ja on kädet tallella, eikä peniskyynärpää vielä vitun kipeä.
ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
ellauri222.html on line 269: pakosta. Darwin sanoisi: kaikki
ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara.
ellauri244.html on line 182: Charles Darwin, who recalled loathing the rote learning, was among his notable pupils, as was Butler's immediate successor as headmaster, Benjamin Hall Kennedy.
ellauri248.html on line 144: Paul Rée: Ursprung der moralischen Empfindungen 1877. Eikös tää tule Darwinilta?
ellauri256.html on line 239: Gorki ällösi Dostojevskiä. Ei pelkästään koska Dosto oli musta taantumuxen edustaja, vaan koska se (Fedja-setä) ei uskonut ihmisestä mitään hyvää, toisin kuin Gorki joka oli parantumaton gumanisti. No mä olen tässä asiassa neutraali, apina on sellainen kuin Darwin hänet loi, ei huonompi eikä parempi. Silti mustakin Dosto on aivan pyllynreijästä. Gorkin mielestä hienoileve Belyikin oli parempi kuin konstaileva Remizov.
ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.
ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
ellauri260.html on line 159: Personalistit ovat yleensä tolkuttaneet Darwinin väitteen vääryyttä, jonka mukaan ihmisen ero muihin maanpäällisiin olentoihin on aste eikä ainutlaatuinen.
ellauri260.html on line 333: WTF, lue Darwinia, senkin nincompoop. Mutta ei, Eucken tekee tutun kolmiloikan teodikeasta pyhään kolminaisuuteen. Kaikki sekaannuxet oikaistaan haudan tuolla puolen.
ellauri260.html on line 337: Mitä tää sotku muka osoittaa? Missä sanotaan ettei termiittiapinoiden iturata voisi olla yxinkertaisesti pieleen mennyt Darwin-experimentti. Siltä se nyt alkaa tosiaankin näyttää.
ellauri263.html on line 628: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character.
ellauri263.html on line 714: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great.
ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam.
ellauri282.html on line 112: [3.4. klo 19.45] Oma Profiili: Vaan ei pidä luulla ettää on jotain sopupeliä! Ei se ole, sen tien päässä on utilitarismi ja personismi. Darwinismiahan tää on.
ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time.
ellauri285.html on line 249: Eli täyttä potaskaa jonka pyrkimyksenä on löytää taas se madonreikä yrittäjän sielulle, jonka Marx ja Darwin ovat täysin tukkineet.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri299.html on line 45: Ainut lohtu on, että tää termiittiapinoiden kupla näyttää muodostuvan erittäin lyhytaikaisexi kupruxi maailmanhistorian mittakaavassa. Darwinin vuosimiljoonan virhesijoitus kasvaa muutaman tuhannen vuoden "historian" aikana kuin pullataikina ja pilaa ympäristönsä izelleen ja syömilleen eläinystäville (sika, lammas, lehmä, kana, kala) sopimattomaxi. Eipä aikaakaan niin tääkin kupla puhkeaa, kun apinat alkaa hädissään tappaa toisiaan ja paistua ja tukehtua muutenkin kuin kärpäset. Katoovat maan pinnalta kuin dinosauruxet. No jäähän meriin sinilevät ja rannalle torakat, jotka voivat istua alas joukolla ja miettiä, mistä seuraavaxi aletaan tää kehittyminen.
ellauri299.html on line 433: Mark Twain on tismalleen oikeassa siinä ettei ole vapaata tahtoa, että aivokuoren peliteoreettinen "pohdinta" vaan näyttää mitä seurauxia on mistäkin toimista. Valinta niiden välillä ei ole vapaata, vaan riippuu asiakkaan haaroista. Matelijanaivo ei useinkaan päädy aivokuoren kannalle, vaan valizee mieluummin kaikki mulle heti nyt, ja on siinä yllättävän usein oikeassa. Aivokuoren laskelmat näät ei ole kovin luotettavia, tilanteet muuttuvat, ja keppi likoon heti nyt on sentään pian kamat pussissa, kävi myöhemmin sitten niin tai näin. Ja se on Darwinin kannalta pääasia.
ellauri299.html on line 618: Miten niin synkän jos saa kysyä? Mitä synkkää siinä on että apina on kone siinä missä muutkin virkaveljensä? Vähemmänhän sitten ollaan yxin tällä sinisellä pallolla. Eikä tarvi izeään niin paljon syytellä että päästettiin asiamme täällä niin perin juurin perseelleen. Tänhän saattoi varmaan Darwin ennustaa jo ennalta. Palkinnon oisi voinut jakaa apinoille etukäteenkin.
ellauri302.html on line 566: Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls? Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola? Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar. Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak.
ellauri302.html on line 651: Ahimsalla ei pitkälle pötkitä Darwinin olympialaisissa. Försvarskrigin head count on pienempi kuin anfallskrigissä. Jos jumala ei pidä verisistä mazeista, mixi se loi näin paljon loislajeja? Eikö kasvitkin sitäpaizi kärsi ja huuda apua? Kyllähän ne niin tekevät. Äs, tää on kaikki aivan tyhjää löpinää. Älkää LÖPISKÖ! Tacete pueri! Silentium!
ellauri302.html on line 683: - Det är så världen fungerar. Om du kände till Darwin skulle du veta det är kampen för tillvaron som har skapat världen.
ellauri311.html on line 211: Tällä ja Multialla on sittenkin paljon yhteistä. Lisääntymisestä on kymysys viime kädessä. Meidän on tää maa täytettävä Darwinin käskystä. Ennusteen mukaan apinoiden lkm nousee 12Ghen ennenkuin alkaa tyssätä.
ellauri318.html on line 252: Samaa eläinten perustouhua Darwinin isoaakkosten E!F!K!
ellauri322.html on line 78: Tom Persekipu kuvitteli naivisti että kaikki olisivat luonnostaan kavereita keskenään, ellei hallitusta olisi. Oli tai ei, ize kukin pyrkii tunkion päälle kiekumaan. No Darwiniin oli vielä puoli vuosisataa matkaa.
ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
ellauri325.html on line 242: Simon ja Toyota Celican sarvetetun isän mielestä kaikkein loukkaavinta Maurassa (=musta) ole että se oli kvarteroni eli neljännes neekeri. Vaimo perkele oli päästänyt puoliverisen pukille! Voi vittu mikä rasisti! Vaikkei sitä päältä huomannut. Sielusta sen kyllä huomasi, ja hitlerwiixistä. Kuraverisyys jättää sieluun ruman jäljen. Arteagoakin vaivasi myötäsyntyisen konnuuden taakka, sillä hän oli äpärrä. Mutta sellasta diktatuuria ei tulekaan joka hävittää kaiken romantiikan maailmasta. Eipä tietysti, FUCK! on Darwininkin suurin käsky, jolle EAT! ja KILL! tekee hunööriä.
ellauri328.html on line 184: Tanskalaisena olin ylpeä eurooppalaisuudestani. Meidän ansiosta länkkäreillä oli hallussaan 2/3 muuta maailmaa, ja olisi enemmänkin, elleivät karvakädet olisi lähteneet apinoimaan meitä. Kaikki vaikutusvaltaisimmat silmänkääntäjät, kuten Calvin, Luther, Wwesley, Livingstone, Zwingli, Arrby, Huss, Zinzendorf jne. olivat eurooppalaisia. No onhan meillä mys Voltaire, Darwin, Marx ja Bultman (? n.h.), niin ja Lenin vielä, mutta sellaisia pahoja miehiä on ollut muuallakin. Tosin Euroopassa syttyi 2 maailmansotaa ja sen taivasta on pimentänyt 6M juutalaisen synnyttämä savupilvi, mutta sehän ei estänyt meitä olemasta lännen hyvixiä. Sitäpaizi juutalaisethan ne Jeesuxenkin tappoivat.
ellauri333.html on line 522: Aikaisemmat textikohdat dharmasta löytyvät tästä albumista yltä sekä albumeista 53, 130, 142, 143, 225, 259, suunnilleen. Tarkoittaa jotain lakia tai oikeutta, law and order, kuten jenkeissä, eli pesän sääntöjä joita pikku termiitin on noudatettava ei tehdäxeensä hyvän asian vaan oikean. Vittu koko ero on jo tuhoon tuomittu. Jo tämän takia voisi eteläaasialaiset poistaa muonavahvuudesta in corpore. Kyllä ne tosiaan on arjalaisia, Hitlerin Aatu taputtaisi näitä kuullessaan kalpeita karvattomia lapojaan. Tyypit jotka tekee jotain hirmu izekästä ei ole pahoja, ne on vain ihmisiä, juuri näin on Darwin nimenomaan opettanut nisäkkäitä toimimaan. Se jonka izekkäät ratkaisut vasiten tai sattumalta tuottaa tulosta, se on hyvä koska se jää henkiin ja on määritelmän mukaan paras koska se on fit to live and procreate. Överlevnad av den fittigast. Juuri tämän takia haistatan paskat koko apinaköörille ja niiden säännöille.
ellauri335.html on line 369: Joopa joo. Demokratia vittuun. Reijo Mäki on umpiluupää persu. Kova luu. Luu kurkkun! Kikherne- ja soijaruokavalio, jota noudatti myös meisseliin kompastunut William Pokhlebov, panee suolet koville. Enkö tietäisi! Repan pahixet on antifa-leirin hyvixet, ja kääntäen. Oikein vai vasein? Iso kiltti jätti tietäköön. Jospa ne on pahixia kaikki, samoja karvakäsiä? Niin tuumivat ainakin Allah ja Jehova, jotka ovat Husserlin fenomenaalisessa logiikassa sama henkilö. Fiba tuli tehtyä, myöntää Darwinkin. Väärin valizi luonnonvalinta.
ellauri341.html on line 191: Leon Urixen Exodusta pitäisi selata, se on aivan vimmattua siionistipropagandaa. Khalidin Arab Exodus ei löytänyt kustantajaa. Perinnöllisyyden vääjäämättömästä logiikasta seuraa, että kukin versio pyrkii edistämään oman uuden ja muuntuneen muotonsa asiaa. (Ch. Darwin, op.cit.)
ellauri348.html on line 1118: Unelmointiakin voi harjoittaa kuin kegel-lihasta. Ei tarvi edes sinne työntää kumipalloa. Unelma voidaan määritellä haluxi, jota unelmoija ei usko saavuttavansa. Jos sen saavuttaa se lakkaa olemasta unelma. Eli kannattaako tuo? Paras tapa saavuttaa unelma on aikomusten siirtäminen käytäntöön. Väkisinnaintia on kuitenkin vältettävä. Siitä voi seurata ilon huudahduxia sisimmässä, muttei välttämättä kohteen sisimmässä. Apinana oleminen on paljon enemmänkin kuin biologisten seikkojen olemassaoloa, syyllisten ezimistä ja älykkyyden harjoitusta. Ihmiskunnan merkitys löytyy ize elämää luovista osasista, geeneistä, joita Darwinin loistava viisaus ohjaa toimintaan.
ellauri351.html on line 178: Olen antanut mitä suurimman osoituksen tämän hienon kirjan monista rikkauksista. Minulle jäi vain yksi palapeli. Britton kertoo paljon Darwin-miehestä tässä kirjassa, mutta hyvin vähän darwinismin vaikutuksista psykoanalyysiin. Yhdessä vaiheessa hän valittaa, että Darwinin evoluutioteorian radikalismi on tuskin läpäissyt koulutettuja mielipiteitä. Luulen, että hän on väärässä tässä, mutta entä darwinilaiset psykoanalyysimallit: Bowlbyn, ennen kaikkea, mutta myös nykyaikaisempi versio kiintymysteoriasta, jonka tässä maassa julkaisivat Peter Fonagy, Anthony Bateman ja Mary Target sekä Yhdysvalloissa sellaiset henkilöt. kuin Allan Schore? Neuropsykoanalyysi on täysin darwinistinen näkökulma. Olisi hyvä saada Brittonin mielipide näistä malleista, ei vähiten siksi, että ne kiinnostavat niin monia hänen kiinnostuksen kohteitaan. Sama ajatus minulla oli neurotieteistä, Brittonin arvostaman alan suhteen. Neurotiede käyttää aivojen rakenteita tarkastellessaan täysin darwinistista viitekehystä: tyvihermot, jotka muodostavat matelijakompleksin, kehittyivät ensimmäisinä; myöhemmin tuli limbinen järjestelmä, useimpien emotionaalisten reaktioiden istuin; lopulta kehittyi neokortex, josta me ihmiset saamme niin monia kognitiivisia etujamme. Nämä rakenteet, joita löytyy myös muista kuin ihmiseläimistä eri suhteissa, muodostavat nyt perustan suurelle osalle neurotieteellistä teoriaa. Eikö psykoanalyysillä ole heistä mitään sanottavaa? Exnää ole just noi se, minä ja superminä?
ellauri351.html on line 728: Paavo peukuttaa lujasti darwinistista perustelua että joukkomylläkkä on elukoille valintateknisesti tärkeää, se että kaikki pörähtävät miehissä vihulaisen kimppuun kuin pesä herhiläisiä jäämättä joutavasti pohtimaan. No minkä tautta tämä ei olisi yhtä hyvä asia tänä päivänä? Ei Darwin ole lakannut vaikuttamasta vaikka ollaan sivistyneitä perheenisiä ja jakkupukuisia rouvia. Taantumusta taitaa pikemminkin olla vallankumousten jarruttelu asiantuntijaportaassa. Demokratian ainoa hyvä puoli on että hölmöt vaihtuvat muutaman vuoden väleillä.
ellauri352.html on line 156: Vaan entäs sitten tää oikeistolainen pyrkimys vapauteen? Vapaus ja vastuu, haha, tää voi olla käytännössä satraapixi kaipaamista jollekin pienemmälle lahkolle, suurvisiirixi välietappina ennen pyrkimistä kalifixi kalifin paikalle, pesän lisääntymislehtereille. Tää ei ole muuta kuin tota vanhaa EAT! FUCK! KILL! tematiikkaa eusosiaalisuuden vastapoolina. Darwin pelaa näitä kahta strategiaa vastakkain koko ajan.
ellauri352.html on line 436: Tarve tuhoavuuteen ei tarvi olla synnynnäinen, sen voi myös oppia. Riski vallankumouxeen on olemassa jos porukoilla ei anneta tilaisuutta arvottoman osansa suremiseen. Silloin on luovsta leikkimäisestä puuhastelusta paljon apua. Kapitalismi tekee parhaimmillaan luovaa tuhoa. Myötätunto on inhimillisistä vieteistä voimakkain, lohduttautui Darwinkin. Muut sitä voimakkaammat ovat elukkamaisia.
ellauri364.html on line 453: CH. Darwin ja W. James potivat vaikeaa neurasteniaa. Darwin kuvaili oireitaan:
ellauri364.html on line 459: Darwinin äiti kuoli vuonna 1817, kun hän oli kahdeksanvuotias, vaikka Darwinilla oli ilmeisesti kaiken kaikkiaan onnellinen lapsuus ja hän rohkaisi häntä. Rempf uskoi, että Darwinin "täydellinen alistuminen" tyrannimaiselle isälle esti Darwinia ilmaisemasta vihaa isäänsä ja sitten myöhemmin muita kohtaan. Englantilainen psykiatri tohtori Rankine Good totesi: "Jos Darwin ei surmannut isäänsä lihassa, niin hän varmasti tappoi taivaallisen Isän luonnonhistorian alueella".
ellauri364.html on line 460: Darwinin omaelämäkerta sanoo isästään: "... [hän] oli vähän epäoikeudenmukainen minua kohtaan, kun olin nuori, mutta jälkeenpäin olen kiitollinen, kun ajattelen, että minusta tuli hänen suosikkisuosikkinsa."
ellauri364.html on line 462: Darwin antoi vaimolleen lempinimen "mami" ja kirjoitti: "Rakas vanha mami... Ilman sinua, sairaana tunnen oloni autioksi... Voi mami, kaipaan olla kanssasi ja suojassasi, sillä silloin tunnen olevani turvassa."
ellauri364.html on line 464: Darwin suhtautui vaivoihinsa aika valoisasti loppupeleissä.
ellauri371.html on line 111: Tuhoavien opetusten menestys. Etkö ajattele että väitteemme ovat perusteettomia? Sen huomaa Darwinismin ja marxismin menestyksestä, jonka olemme suunnitelleet, Nietzscheismistä. Näiden ohjeiden korruptoiva merkitys goyimmielille, se on enemmän kuin itsestään selvää.
ellauri372.html on line 492: Tai kuten sen viimeisin toimittaja kirjoitti: "Hudibras, kuten Kulliverbin matkat, on ainutlaatuisen mielikuvituksellinen teos, joka pystyy järkyttämään, elävöittämään, provosoimaan ja viihdyttämään konservatiivista lukijaa omituisella ja omaleimaisella tavalla, tarmokkaasti nokkela ja vireä invektiivisyydessään. Se on Hudibrasin kekseliäs kekseliäisys, joka todennäköisesti suosittaa sitä nykyaikaiselle konservatiivilukijalle ja joka nostaa sen historiallisen kontekstinsa yläpuolelle. Oikeutta on tehtävä piispa Butlerille eikä runoilija Butlerille, puhumattakaan Darwinin opettaja Butlerista tai siitä erewhon-kaverista."
ellauri373.html on line 594: Saadaksesi tarkan käsityksen määrästä Ginsbergin Wesleyltä lainaamia ajatuksia, maxa 4 dollaria. Lukijan tulee lukea "Protokollat" rinnakkain Ginsbergin kaa ja opetella ulkoa molempien kirjailijoiden teokset. Abraham Geigeriltä (1810-1874) hän otti sen asteittaisen evoluution teoria, jossa kehitetään jatkuvasti. Ginsbergin fanaattinen usko siihen että juutalaiset muodostavat "valitun kansan", on täysin Augie Marshin pomon Einhornin vakaumuksen mukaista. Frankel (1801-1875) ja Zaks (1808-1864) taas antoivat Ahad-Hamille intohimoisen sitoutumisensa muinaiseen heprean kieleen. Ahad Ham ei laiminlyönyt ei-juutalaiset ajattelijoita, joista Darwin ja Nietzsche on asetettava ensimmäiselle sijalle.
xxx/ellauri013.html on line 420: Sori vaa lordi Bertrand, et ole lukenut Darwinia kunnolla. Elukan tavoite on ne molemmat! Ja sit lisääntyminen niin maan perkeleesti. Ei kukaan meistä ole paha, tai ollaan kaikki pahoja. Me ollaan vain eläimiä, kärpästen jumalan lapsia, Darwinin poikasia.
xxx/ellauri013.html on line 456: En usko, taistelua se on eläimilläkin eloonjääminen. Bert, tää on design feature, ei flaw: Darwin on trimmannut meidät jokaisen tekemään parhaansa toisten kustannuksella, pyrkimään kukoiksi tunkiolle. Muita paremmuus on yksi onnen osittaisdifferentiaaleista. Kaikki ei voi voittaa äärellisellä pallolla. Kuten sanot, voidaan turvallisesti lähteä siitä, ettei esteetön kilpailu synnytä kilpailijoissa hyvää toveruutta.
xxx/ellauri013.html on line 458: Jotta sopu skulais Darwinin ehdoilla, meidän pitäis olla täyssiskoja kuin termiitit tai murkut. Silloin vasta olis oikea sekä älyllinen että moraalinen käsitys siitä, että kaikki muodostamme yhden ainoan suvun ja että suvun yksikään haara ei voi rakentaa onneaan toisen tuholle. Vähempi ei riitä: termiittipesätkin sotii keskenään. Mut se olis totalitarismia, ja sitähän sä Bert kai vastustit.
xxx/ellauri027.html on line 667: Ääliö väittää, että tän termiittiapinan etumatka muilihin elukoihin nähden perustuu sen positiivisiin tunteisiin. Muut elukathan ei niitä juuri tunne, eikä niihin satukaan. Ihan tommosina stoalaisina pölkkyinä ne vaan märehtii tyhmän näköisinä, mölisevät vähäsen. No se on tietty totta, että Darwinin suurin suunnittelufiba oli termiittiapinan halukkuus tiimitoimintaan, siis se että se just on siitä niin mukavaa. Siitä nää kaikki ikävyydet alkoivat.
xxx/ellauri044.html on line 1345: ja Dumarin säälittäviä näyttelijöitä. Darwin vahvistaa,
xxx/ellauri056.html on line 543: Imi ihaili aina pietististä äiskyä. Äisky kuoli kun Imi oli 13. Opena Imi oli henkevä ja humoristinen. Cunt ei tahtonut lähteä Kaliningradista ja jäi sixi pitkään ilman virkaa kuin Turun Darwin Markus J. Rantala.
xxx/ellauri076.html on line 43: Tästä aiheesta on tehty ziljoonittain viihdettä. Tässä nummerossa käytän tilaisuutta hyväxi ja esittelen joukon minuun allekirjoittaneeseen lähinnä visuaalisesti ja viskeraalisesti vaikutuxen tehneitä typyjä. Paljon ei tarvi valikoida, typyt on varsinkin nuorina lähes kaikki kauniita. Niin on sen Darwin ajatellut.
xxx/ellauri081.html on line 173: Tuli vaan sitä lukiessa mieleen että aika vähissä on ton homman variaatio. Ja size on ohi aika pian kun pussit on tyhjiin imetty. Aika tärkeä piirre hommassa oli että Mikalla oli koko ajan naistensatulassa ohjat kädessä. Kontrolli ja vallantunne lisää hyvää oloa. Toinen kiintoisa piirre oli että runkun pysyminen sisällä oli Mikasta tärkeää. Darwinilla on sittenkin sormensa pelissä. Jostain syystä mun näkömielikuva Mikasta oli Volvon omaishoitaja Kari Matihaldi. Kari Matihaldi on oikeasti ihan kiltti. Veikkaisin viisikymppinen.
xxx/ellauri084.html on line 43: Erasmus Darwin (brother of Charles Darwin),
xxx/ellauri084.html on line 238: Wallu ihmettelee miten voi kaivata jotain vaikkei tiedä mitä. Pieru exyxissä sanoi isi. Kissa pistoxissa sanoi äiti. Kiertää kuin kuumaa puuroa. Mikäs ihme se on, varmaan tekee mieli panoa. Siitä Darwin on eniten kiinnostunut. Sana mainehaitta on 2000-luvun ällösanoja.
xxx/ellauri086.html on line 199: Ezin tätä Leavittia netistä, ensin löytyi kaljupäinen asunnonvälittäjä Nevadasta, sitten joukko samannimisiä feministisiä naisia alkaen 1800-luvulta. Ei kai vaan Troy ole vihainen jollekin Elizabeth-tädille? Lopulta löytyi youtubesta kyseinen limaska, jonka isotissisillä kuminaisilla kuvitettu pumaska sen izensä eloisasti väkyttämällä demagogialla oli just sellaista mitä saattoi odottaa. Se tekee elävistä ihmisistäkin pelihahmoja ja pompittaa niitä sinne minne sen sairas mieli johdattaa. Karmea esimerkki Amerikan ja pelimaailman mädättävästä vaikutuxesta apinaan. Kaikista hupaisin oli sen esiin marssittama "tiedemies" joka koitti perustella naisten lytistyxen "lajinomaisella dimorfismilla". Miehet nyt vaan ovat perseestä ja naiset anuxesta, ei sille voi mitään, Darwin käski niin. Ei se mun vika oo, mä noudatan vain annettuja käskyjä.
xxx/ellauri086.html on line 977: Jos Darwinin kolminaisuus EAT! FUCK! KILL! on mistään kotoisin, sen pitäisi ennustaa mixi porukat tykkää superheroista ja toisaalta myös dekkareista, joissa surmataan lähimmäisiä. Ja kyllähän se selittääkin sen. Selitys jää kotiläxyxi.
xxx/ellauri091.html on line 432: Noin ekologian kannalta mietityttää, miten nää nelikentän eri arvostuxet peilaa sitä että oikea yläkulma edustaa erakkomehiläisten yxilö-ja klaaniajattelua, ja vasen alakulma puolestaan termiittimäistä yhteispesähenkeä? Mixi esim lisääntyminen on niin tärkeää? Darwin ei ole yhtään yllättynyt, iloisena nyökyttelee pilven päällä. Koitetaanpa selittää.
xxx/ellauri104.html on line 218: Charles Darwin: Agoraphobia
xxx/ellauri104.html on line 1038: Toi Seppo Korppoo kuulostaa kyllä pahalta. Persut on yli 6000e tuloluokassa toisexi äänestetyin puolue. Ne on niitä mersupersuja. En edes arvuuttele ketä äänestetään eniten. Nää porukat ei ole sairaita, vaan yxinkertaisesti egoisteja. Darwininin vanhempi biodieselmalli, ennen lataushybridejä.
xxx/ellauri113.html on line 188: Mix vitussa Tapsa oli sit niin huolissaan että tekoäly karkaa apinan karvaisista käsistä? Eikös se olis ihan odotettavissa ja Darwinin lakien mukasta? Mixe haluaa sitä lähteä jarruttelemaan? Onxe joku säälittävä neandertali häviäjä? On se. Se on tollanen apinalajin optimisti kuten Eski Saarinen. Et ne on ärsyttäviä. Vitun jalkapallofaneja, toiset on hyvixiä ja toiset terroristeja.
xxx/ellauri113.html on line 341: Lääkärinä Pekka on vanha ateisti, mutta tuli toisiin aatoxiin luettuaan raamatusta, että se on totta. No tarkemmin sanoen herätys tulee kirjaimellisesti huomenna, jos ruetaan saarnaamaan että raamattu on kirjaimellisesti totta. Jokainen päivä on uusi eilinen, mutta optimistisesti ajatellen on se myös toissapäivän huominen. Arabit luultavasti kääntyvät rysähtämällä, koska sinne on tullut sanaa valtavasti radioaalloilla. Pekka oli ateisti koska uskoi hölmö miljardeihin vuosiin ja Darwiniin. Ei se on kyllä liian hidasta, Pekka haluu pikaista muutosta ja mieluummin eilen. Kun unohdetaan Darwin ja uskotaan vanhan testamentin aikatauluihin, nin herätys tulee heti eikä 15. päivä. Jeesus tulee! Hän on täällä tänään, tai viimeistään huomenna.
xxx/ellauri113.html on line 343: Näytelmän konna on Darwin, joka tuhosi kristinuskon. Se sama apina epsanjalaisen anispullon kyljessä. Darwin tuhosi kristinuskon, tuhotaan siis Darwin! Lajien synty oli paholaisen ilosanoma. Darwin on helppo tuhota! Pekka tekee yhteistyötä brittein kanssa tässä asiassa Creation-lehdessä. (Ylläri.) Vastus on kyllä kova sanoo Pekka ja heiluttaa miniatyyrinyrkkiä.
xxx/ellauri113.html on line 354: Koko raamattu nojaa ensimmäiseen 11 lukuun, johon viitataan yli 400x myöhemmässä textissä. Niissä on eniten satua, ml jumalan näyttävimmät rangaistuxet apinaseurakunnalle: 1. sormi pystyssä: kuolema (mitähän pahaa kivat eläimet oli tehneet kun niille tuli sama seuraamus? Mato kyllä haukkaa omenaa ja käärme näyttää sanonko miltä.) 2. sormi: vedenpaisumus. Meininki oli kuin Nooan päivinä. 2. sormi: Baabel (iloisella äänellä)! Jumala tuli kattoo et mitä noi puuhaa täälä? Kaikki puhuu samaa kiältä! Jumalat sanoi monikossa ettei tää käy päinsä ja potkas keon hajalle. Piäxänmäellä eemerituspiispa sanoi tuskin ymmärrettävällä savonkielellä että alotettaan kadotuxenpurkutalkoot! Ihmeellistä harhaoppia! Kuka teistä tietää mikä oli Jeesuxen puheiden pääsisältö? Sen voi mitata viivottimella. Se on tässä punaisella: se varotti iankaikkisesta kadotuxesta! Minkä takia tää on komedia? Kai sixi kun tää päättyy hyvin! Kun valetta todistetaan tieteellisesti todexi, siitä tulee komedia. Tutkistele maata, niin se kertoo sinulle! Darwin mittasi vuosikymmenien ajan pellolla multakerroxien paxuutta, joita madot paskansivat, nähdäxeen ehtiskö ne paskantaa tarpeexi miljoonassa vuodessa. Hyvin ehtivät. Good job worms! Job 12:7-9. Mitä komediaa.
xxx/ellauri113.html on line 468: Mixi oisi kehittynyt lisääntymistapa joka johtaa meidät sukupuuttoon? No hizi Pekka ei Darwinilla ole mitään vastaan sukupuuttoa! Ei lajit ole mikään päämäärä, ei homo sapiens sen enempää kuin tyhmemmätkään homot. Evoluutiolla ei ole mitään päämäärää, se menee siitä mistä aita on matalin, ei eteen eikä taaxepäin. Sun Pekka olemassaolo on vaan surullinen sattuma. Tää on egoistien ja narsistien ihan MAHDOTONTA hyväxyä. KAIKKI rakennetaan sen ympärille eze ei olis sattuma eikä väliaikaista vaan jatkuis iankaikkisesta iankaikkiseen. Sen eteen Pekka on valmis vaikka lopettamaan ryyppäyxen ja pöpöttämään hehetellen mitä sylki suuhun tuo. Turpiin vaan ja onnea. Adam ja Eva eli 1000v koska niiltä puuttui geenivirheitä. Täähän haiskahtaa jo Hawkinsilta ja transhumanismilta. Bylsinnästä tuli esivanhemmille geenivirheitä. Niistä lähin ihmisen evoluutio on ollut pelkkää ravunkäyntiä.
xxx/ellauri113.html on line 536: Käy selväxi ettei Pekan tyyppisellä kreationismilla ole mitään kiistaa genetiikan kanssa, toisin kuin Lysenkolla. Koko erimielisyys rajoittuu vaan siihen mistä tuli se ensimmäinen mälli tai spermapisara. Tuliko se kuumasta keitoxesta vai jumalanko vielä kuumemmasta kärjestä. Suunnitteliko jumala lajikirjavuuden heti alusta, vai oliko Darwinin multasorkka mukana pelissä. Vielä nasevammin sanottuna: tarkoituxellako täällä ollaan vaiko vahingossa. Sehän se on avainkysymys: onko Pietarilla taivaan avaimet, vai onko ovet multakuoppaan lengollaan.
xxx/ellauri113.html on line 540: Mutta ne silinteripäät. Ne eivät usko, koska ne rakastavat pimeyttä ja ihmiskunniaa. Hmm. Hawking ja Dawkins kyllä taitaa rakastaa kunniaa ja hämäriä tähtiä, mutta ei kai Darwin ota evoluutiosta kyydosta izelleen, eikä oikeestaan kellekkään muullekkaan. Tää se just on se ongelma (käyttääxemme Wokun mielisanoja), kunnian täytyý tulla jumalalle ja sen adjutanteille. Kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Siellä on sen oikee paikka, ja sitähän nää saarnaajat jaxaa saarnata, ollen niitä adjutantteja.
xxx/ellauri116.html on line 216: Vizi apinoiden lapsetkin on kauppatavaraa. Valitun kansan valitut jäsenet valizevat jemeniläisten maahanmuuttajien valintamyymälästä mieleisensä Aatamin. Ja sama Australiassa, jossa langenneilta naisilta eli raiskatuilta tytöiltä otettiin ylläpitomaxuxi vauvat adoptioon väkipakolla. Ja sama koko maailman sivu, paremmin toimeentulevista maista tulee ostajat köyhiin paikkoihin ja valizee mieleisiä vauvoja. Niinkun siinä argentiinalaisessa leffassa, jota ei viizitty edes loppuun kazoa. Helvetti kyllä tää on raadollista touhua. Kuolemattomuus on täysin yliarvostettua. Kuolema on hieno asia, Darwinin parhaita oivalluxia. Se on hienoa essentialismia.
xxx/ellauri124.html on line 90: Kuoleman ongelma on paha ratkaista. Kuolenko minä vai elänkö jossain muussa hahmossa? Mitäs iloa siitä on, jos en muista edellisiä? Darwinin ratkaisu on lisääntyminen: mitä väliä vaikka tämä tomumaja häviää, jäähän izekkäät geenini eloon lapsissa. Jaakko Hintikan lapset oli sen 200 nyt unohtunutta artikkelia. Transuhumanistit haaveilee jatkavansa uraa jonkun androidin sisällä kuin inselin surullinen muna silikoninuken jalkovälissä.
xxx/ellauri124.html on line 104: »On jo aika, että ihminen asettaa itselleen päämäärän. On jo aika, että ihminen istuttaa korkeiman toivonsa taimenen. Tästä Nietzsche pitää loppuun asti kiinni." Eskin istuttama taimen oli erektio Albertinkadulla, Pafos-seminaarit ja impotenssi Bulevardilla. Pitää ylittää entinen izensä tai ainakin kilpailijat. Se on totuus, lopettelee E. Saarinen, siis 1 vaihtoehtoinen. Valize mieleinen. Darwin ja Marx nyökyttävät partaisia päitänsä. Vaihtelu, valinta ja taistelu, siinähän se on, elukan tarkotus.
xxx/ellauri125.html on line 61: Hirmu iso osa apinan ajatuxista askartaa sukupuoliasioiden kimpussa, karvaiset sormet hypistelevät ruumiinaukkoja ja niihin sopivia puikkoja. Ihmekös tuo, onhan FUCK! suurin Darwin-jumalan kolmesta käskystä. Jos joku siinä menee pieleen, syntyy apinoiden kesken suuri älämölö.
xxx/ellauri125.html on line 558: its harmfulness demands our condemnation. Mr. Darwin was grieved
xxx/ellauri127.html on line 474: Kuinka ne jaxaa tällästä soopaa nielexiä? Koska tähän ne on Darwin ohjelmoinut. Tää on nyt tätä. Tuo on nyt tuota. Yrmf. Sanon kuin Teemu Keskisarja: some on roskaväelle. No niimpä. Niimpä tietysti!
xxx/ellauri128.html on line 48: Jos Darwin oli oikeassa (ja olihan se tietysti) että apinaa motivoi se kolmisointu EAT! FUCK! KILL! sillä erotuxella että naaras/koirasapinoilla on eri lisääntymisstrategia, niin Vaakun tiiliskivestä löytyvät töräyxet voi jakaa noilla menetelmillä noin kuuteen osioon, joissa toistuu koko ajan samat synonoomit. Valtaosa siteerattuja on koiraita. Niin aina. Tehdäänpä taulukko.
xxx/ellauri128.html on line 581: Thomas Henry Huxley, a friend and supporter of Charles Darwin and proponent of
xxx/ellauri128.html on line 584: British Eugenics Society oli Darwinin serkun Sir Francis Galtonin aivopieruja. Galton ei selvinnyt laajennetusta matematiikasta ja lääkärinopinnotkin jäi sitten kesken. Tehdäänpä sensijaan nazimeisingillä selvää muista misfiteistä! Galtonin veljexiin kuului mm iljexet Julian ja Aldous Huxley, H.G.Wells, Winston Churchill, Bertrand Russell ja Charles Darwin. "Man is gifted with pity and other kindly feelings; he has also the power of preventing many kinds of suffering. I conceive it to fall well within his province to replace Natural Selection by other processes that are more merciful and not less effective. This is precisely the aim of Eugenics.” Since wars begin in the minds of men and women, it is in the minds of men and women that the defences of peace must be constructed. (UNESCO)
xxx/ellauri129.html on line 787: