ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.
ellauri019.html on line 314: Israelille oli esitetty kielto: ”Et saa inhota edomilaista, sillä hän on veljesi.” (5Mo 23:7, 8.) Mutta ei ainoastaan aggressiivinen amalekilaisten heimo, vaan koko Edom vastusti Israelia. Saul soti menestyksellisesti heitä vastaan (1Sa 14:47, 48). Saulin paimenten päällikkönä oli kuitenkin edomilainen Doeg, ja tämä mies antoi Daavidin ilmi Saulille. Kun Saulin miehet olivat haluttomia hyökkäämään Nobin pappien kimppuun, Saul käski Doegin surmata heidät kaikki. (1Sa 21:7; 22:9–18.)
ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri032.html on line 692: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
ellauri083.html on line 191: Paimenen sauva -liikkeestä kehittyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa Daavidin oksa -lahko. Aika yximielisen kaximielisiä tuotenimiä. Sauva, oxa, haha. Kohahtikohan kansa jos jeesuxella telttasi telttatikku kaavun sisällä? Tikusta tuli asiaa.
ellauri152.html on line 732: Iisko ei ilennyt sanoa äitiään Bazebaxi koska siitä tuli mieleen Daavidin helmasynti. Pikku huijari teeskentelee äidin hameissa krokotiilinkyyneleitä. Rabbi Josef tekee turhanpäiväisiä kysymyxiä: kuinka paljon kylvettäjä Moshe ansaizee? Paljonko viljaa hanhi syö elinaikanaan?
ellauri153.html on line 591: Ryöstely on ohi, ja hiljaisuus laskeutuu Kardemummaan. Sotilaspoikien teltat kahahtelevat epäilyttävästi iltapäivän tuulessa. Kuningas Saul on kutsunut luokseen "muutamia miehiä", joiden joukossa on hänen vanhin poikansa Jonatan. Nuori taimen, Daavid, kertoo intoa pursuten, mitä on tapahtunut. Saul kuuntelee herkeämättä, jottei sanaakaan mene ohi korvien. Mutta mitä Jonatan ajattelee? Hän on saanut monia peräänvetoja Jehovan armeijassa pitkän uransa aikana. Kunnia tämänpäiväisestä varvista kuuluu kuitenkin tälle nuorukaiselle. Daavid on taklannut Goljat-nimisen jättiläisen! Jepu jee! Onko Jonatan kateellinen Daavidin saaman jättestor ståkukin vuoksi?
ellauri153.html on line 603: Tätä taustaa vasten voi olla helpompi ymmärtää, miksi Jonatan piti nuoresta Daavidista. Hän näki Daavidin hyvin, hyvin, hyvin suuren aukon. Daavid, toisin kuin Saulin sotilaat, ei ollut pelännyt edes Goljatin jättiläiskokoista asetta. Hän oli aivan oikein päätellyt, että pyllistellessään Jehovan housuissa häneen mahtuisi vaikka Goljat jäykkine aseineen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.)
ellauri153.html on line 607: Jonatanin ja Daavidin välinen homoliitto suojeli heidän ystävyyttään. Millä tavoin? Daavidhan tiesi, mitä Jehovalla oli mielessään häntä varten: hänestä tulisi Israelin seuraava homokuningas. Hän ei varmaankaan salannut tätä Jonatanilta. Sellaisessa ystävyyssuhteessa, jollainen heidän välillään oli, ei ole salaisuuksia eikä valheita. Miten tämä tieto vaikutti Jonataniin? Oliko hän ehkä elätellyt sellaista toivoa, että jonain päivänä hänestä tulisi kuningatar ja että hän voisi oikaista isänsä vierelle? Raamattu ei kerro Jonatanin käyneen mitään sisään-ulos kamppailua. Se kertoo vain sen, millä on todellista merkitystä: Jonatan oli uskollinen, ja hänellä oli aukko mihin puskea. Hän näki, että Daavidilla oli ihan jumalattomankankea. (1. Samuelin kirja 16:1, 11–13.) Siihen Jonatan ei telonut tattispalaansa eikä pitänyt Daavidia kilpailijana vaan salarakkaana. Hän halusi nähdä Jehovan tahdon toteutuvan.
ellauri153.html on line 615: Saul laati juonen Daavidin surmaamiseksi taistelussa, mutta juoni epäonnistui. Daavid voitti taistelun toisensa jälkeen, tappoi yhä enemmän porukoita, ja verenhimoiset tuppikulli apinat kunnioittivat häntä yhä enemmän. Seuraavaksi Saul yritti saada kaikki talouteensa kuuluvat, niin palvelijat kuin vanhimman poikaystävänsäkin, mukaan salajuoneen, jonka avulla Daavidista päästäisiin eroon. Jonatan on varmasti ollut valtavan pettynyt nähdessään, miten hänen isänsä vekotin toimi. (1. Samuelin kirja 18:25–30; 19:1.) Jonatan oli uskollinen poika mutta myös uskollinen ystävä. Kummalle hän nyt olisi uskollinen: pedofiili isälleen vai poikaystävälleen?
ellauri153.html on line 617: Jonatan sanoi isälleen: ”Kuninkaan ei tule tehdä syntiä palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole tehnyt syntiä sinua vastaan (mä en nyt kerro ihan kaikkea), mut ennen kaikkea sinulle on ollut *hyötyä* siitä, mitä hän on tehnyt sinulle. Hän vaaransi elämänsä nuollessaan kuoliaaksi jättikyrpäisen palestiinalaisen, ja niin Jehova antoi suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen ja olit hyvin iloinen. Miksi siis tekisit syntiä vuodattamalla viatonta runkkua ja surmauttamalla Daavidin syyttä?” Saul tuli hetkeksi järkiinsä. Hän kuunteli Jonatania ja jopa vannoi, ettei vahingoittaisi Daavidia. Mutta Saulilla ei ollut edes sanan "ei" mittainen. Kun Daavid edelleen menestyi, Saul alkoi tuntea niin suurta kateutta, että yritti raivoissaan *keihästää* tämän! (1. Samuelin kirja 19:4–6, 9, 10.) Daavid kuitenkin pakeni Saulin hovista.
ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta.
ellauri153.html on line 623: Jonatan yritti jälleen saada isänsä tekemään sovinnon Daavidin kanssa, mutta entistä huonommalla menestyksellä. Daavid tuli salaa Jonatanin luo muka kertomaan, että hän pelkäsi henkensä puolesta. ”Olen vain askeleen päässä pienestä kuolemasta!” hän sanoi ystävälleen. Jonatan lupasi selvittää, millä mielellä hänen isänsä on, ja kertoa sen sitten Daavidille. Daavid pysyisi kaapissa, ja Jonatan ilmoittaisi lopputuloksen käyttämällä housuja ja takapuolta. Jonatanilla oli vain yksi pyyntö. Hän vannotti Daavidia: ”Älä koskaan lakkaa esittämästä ruskokielistä rakkautta sukuelimelleni, silloinkaan kun Jehova pyyhkii pois kaikki sinun vihollisesi maan päältä, ml kateellisen isäpaapan.” Daavid lupasi huolehtia aina Jonatanin suvun killuvista. (1. Samuelin kirja 20:3, 13–27.)
ellauri153.html on line 629: Seuraavana aamuna Jonatan meni kaupungin ulkopuolelle lähelle Daavidin piilopaikkaa. Hän ampui latingin, kuten oli Daavidin kanssa sopinut, ja siitä Daavid tiesi, että Saul oli yhä aikeissa tappaa hänet. Sitten Jonatan lähetti palvelijansa takaisin kaupunkiin. Jonatanilla ja Daavidilla oli nyt hetki aikaa kahden kesken. Miehet itkivät, ja Jonatan hyvästeli surullisena nuoren ystävänsä, josta tuli nyt elintasopakolainen. (1. Samuelin kirja 20:35–42.)
ellauri153.html on line 637: Saulin viha Daavidia kohtaan muuttui pakkomielteiseksi. Jonatan katseli avuttomana, miten hänen isänsä kokosi lopulta armeijansa ja kierteli kuin mielipuoli pitkin maata etsimässä edes yhtä peräviatonta miestä. (1. Samuelin kirja 24:1, 2, 12–15; 26:20.) Mitä Jonatan teki? Raamattu ei kerro, että hän olisi koskaan ollut mukana edes seurapoikana yhdelläkään Daavidin vastaisella sotaretkellä. Hän ei voinut ajatellakaan sellaista, sillä hän oli uskollinen Jehovalle ja Daavidille ja piti kiinni ystävävänsä keskijalasta.
ellauri153.html on line 639: Jonatanin tunteet ystäväänsä kohtaan eivät milloinkaan muuttuneet. Aikanaan hän onnistui jälleen tapaamaan Daavidin, tällä kertaa Horesissa, joka tarkoittaa ’sitä yhtä tuuheata paikkaa’. Hores oli karu, vuoristoinen alue, joka sijaitsi ilmeisesti muutaman kilometrin päässä Hebronista kaakkoon. Miksi Jonatan asetti izensä vaaraan nähdäkseen pakolaisena elävän Daavidin? Niin mixikähän? Raamattu kertoo, että hän halusi auttaa ystäväänsä ”jäykistymään Jehovan avulla”. (1. Samuelin kirja 23:16.) Miten Jonatan jäykisti Daavidia? Kysytkin vielä.
ellauri153.html on line 645: Jonatan rohkaisi Daavidia, kun tällä oli vaikea saada seisomaan. Seuraavina vuosina Daavid varmasti muisteli usein lämpimästi tuota kuumaa tapaamista, joka jäi heidän viimeisekseen. Surullista kyllä Jonatanin toive pyllistellä Daavidin alla hallizijapuolisona ei koskaan toteutunut.
ellauri153.html on line 658: Jotkut tutkijat väittävät, että Jonatanin ja Daavidin välinen suhde oli homoseksuaalinen. Tukeeko Raamattu tätä näkemystä? Seuraavassa on joitain pohtimisen arvoisia seikkoja.
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri153.html on line 706: 9, 10. a) Millaisissa olosuhteissa Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä? b) Miksi Nabobin olisi pitänyt arvostaa Daavidia ja tämän miehiä? (Ks. myös kpl:n 10 alaviite.) Vaikuttiko asiaan ehkä Daavidin haba ja sen miesten keihästen terävyys?
ellauri153.html on line 719: 13. a) Miten Daavid aluksi suhtautui Nabobin loukkaukseen? b) Mitä Jaakobin kirjeen 1:20:n periaate osoittaa Daavidin reaktiosta?
ellauri153.html on line 721: 13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!]
ellauri153.html on line 739: 17 Ennen pitkää Abigail kohtasi Daavidin ja tämän miehet. Jälleen hän toimi ripeästi: hän laskeutui kiireesti aasin selästä ja osoitti kunnioitusta Daavidia kohtaan tarjoomalla sille pyllyä. (1. Sam. 25:20, 23.) Sitten hän vuodatti Daavidille sydämensä ja esitti voimakkaan vetoomuksen miehensä ja huonekuntansa puolesta. Mikä antoi hänen sanoilleen voimaa? [No pyllistely sillä muodokkaalla pyllyllä, tottakai.]
ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!]
ellauri153.html on line 763: 23. Minkä toisen siunauksen Abigail sai, ja miten hän osoitti, ettei mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa muuttanut häntä?
ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä!
ellauri153.html on line 766: Mistä tollasia saa! Tän täytyy olla satua.] Tämän jälkeen kerrotaan taas hänen ripeästä toiminnastaan. Hän laittautui kiireesti valmiiksi lähteäkseen Daavidin luokse. [Hehe.] (1. Sam. 25:39–42.)
ellauri153.html on line 770: 24 Kertomus ei kuitenkaan pääty kuten satukirjoissa. Abigailin elämä Daavidin rinnalla ei tulisi olemaan aina helppoa. Daavidilla oli jo vaimo nimeltä Ahinoam, ja vaikka Jumala hyväksyikin moniavioisuuden, se epäilemättä aiheutti uskollisille naisille tuolloin melkoisia haasteita. Daavid ei myöskään ollut vielä kuningas. Hänellä olisi monia vastoinkäymisiä voitettavanaan ennen kuin hän palvelisi Jehovaa tuossa tehtävässä. Mutta kun Abigail auttoi ja tuki Daavidia elämän varrella ja aikanaan synnytti tälle pojan, hän saattoi luottaa siihen, että hänen uusi aviomiehensä arvosti ja suojeli häntä. [Jonatanista taidamme nyt vaieta.] Kerran Daavid jopa pelasti hänet sieppaajien kynsistä! (1. Sam. 30:1–19.) Näin Daavid jäljitteli Jehova Jumalaa, joka rakastaa ja arvostaa ymmärtäväisiä, rohkeita ja uskollisia naisia joiden kanssa sillä on poikia. [Paizi että Jehovalla ei tiettävästi ole siitintä, se käytti proteesia tehdessään Jeesuxenkin.]
ellauri153.html on line 829: Älkää siis yrittäkö samaa kotona ellette ole Daavidin huonetta ja sukua! Lemmikkieläin kuten pienoissika on kosherimpi ratkaisu. Quod licet iovi non licet bovi!
ellauri153.html on line 832: Abishag tarkoittaa "isän erehdys", eli vahinkolaukaus. Olikohan Abishagkin epähuomiossa pussista pujahtanutta Daavidin huonetta ja sukua? Vitun lampaannussijoita tää setämiesten telttaporukka. Naarasapinat kelpaa niin kauan kun ne on nuoria ja sileitä. Sitte tukka pois ja kyökin puolelle. Uusi hani alle tai takaisin lammaskumppanien perään. Raamattu oli telttaporukoiden some, sinne kerättiin kaikenlaisia hauskoja juoruja ja juttuja. Näitäkin piisaa näitä voideltuja peppuja.
ellauri155.html on line 507: 34:1 Daavidin psalmi. Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt mielipuoleksi.
ellauri156.html on line 380: It was the clumsy attempt to cover up the petty crime which led to Watergate. Richard Nixon, the President of the United States, was forced to resign to avoid impeachment. A number of his closest associates were indicted, convicted, and sentenced to brief prison terms. Not Tricky Dick, of course, he went scot free. Nain on meidankin elamassamme! Ja Daavidin!
ellauri156.html on line 664: 121Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: »Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. 2Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä, 3mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tyttöystävä (wink wink). 4Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian.»
ellauri171.html on line 146: Rahabista tuli kuningas Daavidin esi-isä, ja Daavidin suvusta tuli Jeesus Kristus, Messias. Rahabilla oli keskeinen rooli Jumalan pelastussuunnitelmassa maailmalle. Sen korjaamiseen tarvittiin useampi kuin yksi huora, kuten tulemme näkemään. Maailman vanhin ammatti, tärkeä naisellinen rooli juutalais-kristillisessä mytologiassa. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 176: Boas käytti leviraatin oikeuttaan sukulaisena-lunastajasetämiehenä, nai Ruthia, joka olisi voinut olla hänen tyttärensä, eikä hänen ikäänsä lähempänä olevan Noomia ja varsinaista juutalaista (ihmettelen miksi?), ja pelasti molemmat naiset köyhyydestä. Matteuksen mukaan Ruut oli kuningas Daavidin esi-isä, jonka jälkeläinen oli Jeesus Kristus. Boas oli ennen armoton mies, mutta ei enää. Hyvä vaimo tietää paikkansa. Toinen naisesikuva Raamatussa.
ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta (albumi 479).
ellauri171.html on line 206: Batseballa oli aviorikossuhde kuningas Daavidin kanssa, ja Jumalan avulla hän ei vain nauttinut siitä, vaan muutti sen hyväksi. Daavid nukkui Batseban kanssa, kun hänen miehensä Uuria oli lähdössä sotaan. Kun Daavid sai tietää Batseban olevan raskaana, hän järjesti hänen miehensä tapetun taistelussa. Hieno temppu David! Vaikea ymmärtää, miksi oli niin tärkeää tulkita Jeshua tämän kaikkien aikojen huijarin jälkeläiseksi.
ellauri171.html on line 208: Profeetta Naatan kohtasi Daavidin ja pakotti hänet tunnustamaan syntinsä. Vaikka tuo vauva kuoli, Batseba synnytti myöhemmin Salomon, viisaimman koskaan eläneen miehen. Batseba osoitti, että Jumala voi ennallistaa syntiset, jotka palaavat hänen luokseen. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 490: Mutta Absalom saa lättyyn, kun hän kohtaa isänsä apumiehet taistelussa, joka tapahtuu Efraimin metsässä. Absalomin kouluttamattomat miliisit ovat epäedullisessa asemassa Daavidin korkeasti koulutettuihin palkkasoturiin verrattuna, ja heidät leikellään haarukkapaloixi. Metakassa Absalomin pitkät hiuspidennykset takertuvat puun alaoksiin, ja hän jää avuttomaksi heilumaan puusta.
ellauri171.html on line 492: Daavidin kenttäpäällikkö Joab kuulee tästä. Hän ratsastaa nopeasti paikalle ja syöksee muutaman keihään Absalomin sydämeen. Sitten Joabin henkivartijat lopettavat työn. Mitä tästä on opittavaa? Pidä hiuksesi lyhyinä tai sido ne tiukkaan nutturaan tai käytä hiusverkkoa kuten svedut. Takatukka ei ole hyvä sotatoimissa.
ellauri171.html on line 1205: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam.
ellauri184.html on line 108: Aika nihkeitä oli turistit Betlehemissä kun ei voineet luovuttaa yhtä huonetta ensisynnyttäjälle. "Maxoin tästä runsaasti." Jooseppina en olis niin mainostanut sukusiteitä Daavidin, siihen puolimamuun kusipäähän. Mitä ne sitäpaizi auttoivat poikapuolen asiaa.
ellauri185.html on line 116: Joonatan oli Daavidin poikaystävä. Daavid oli kyllä kaikkiruokainen, kuten Batshebaselkkaus todistaa.
ellauri243.html on line 581: "Herra on puhunut" oli prof. Aamoksen suosikki. Aamos päättää profetiakirjansa viimeiseen näkyyn Herrasta, joka seisoo alttarin vieressä ja käskee tuhota temppelin ja tappaa kaikki ihmiset. Tuomion sanoma - jota opetetaan koko kirjassa - saavuttaa huipentuman tässä viimeisessä luvussa. Pakotietä ei ole. Kaikki, jotka hylkäsivät Herran, tuhotaan. sanoo Herra, sinun Jumalasi. Herra on puhunut. Ugh. (Hyi.) Aamos päättää ankaran tuomion kirjansa tähän viimeiseen toivon sanomaan. Daavidin dynastia palautetaan kirkkaudella ja hän näyttää Herran muille kansoille. Heidän satonsa on runsasta, heidän kaupunkinsa asutetaan uudelleen ja he korjaavat palkkionsa rauhassa. Jumala istuttaa heidät heidän maalleen, jotta he eivät enää koskaan kärsisi menetyksiä. Huomaa, että nämä Aamoksen lupaukset ovat vielä edessä. Herran suu on puhunut (Jes. 1:20, käärien sen:) "Hän täyttää vielä sinun suusi naurulla" (Job 8:21)
ellauri269.html on line 759: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri297.html on line 85: Yhteiskunnallisesti Israel eli Jerobeam II:n aikana voimakkainta ja vahvinta talouskasvun aikaa sitten Daavidin ja Salomonin. Valtakunta oli laajentunut uudelleen "suurvallaksi" ja osa kansasta vaurastui huomattavasti. Silti Israelin romahtamiseen ja tuhoon oli aikaa enää vain 40 vuotta! Tilanne muuttuikin heti Sunbeam Imp II:n jälkeen. Israelia hallitsi enää muutama hyvin lyhytaikainen kuningas. Maa oli sisäisesti levoton ja ulkopuolelta kasvoi voimistuvan Assyrian paine. Assyria hyökkäsikin kolmesti Israeliin: 1. verorasitus, 2. varakkaampi osa porukoista pakkosiirtolaisuuteen ja 3. Israelin tuho ja kaikki pakkosiirtolaisuuteen.
ellauri302.html on line 591: tämä raivostutti monet rabbit, erityisesti Moshe Hagizin, joka piti hänen kirjoituksiaan harhaoppisina ja määräsi polttamaan kaikki hänen kirjoituksensa. Muitakin huhuja levitettiin, että Luzzaton uuden psalmien kirjan tarkoituksena oli syrjäyttää Daavidin psalmit hänen alkamallaan messiaanisella aikakaudella, minkä Luzzato ja hänen mentorinsa Yeshayahu Basan ovat jyrkästi kiistäneet.
ellauri302.html on line 593: Nämä kirjoitukset, joista vain osa on säilynyt, ymmärretään usein väärin kuvaamaan uskoa, että Luzzatto ja hänen seuraajansa olivat avainhenkilöitä messiaanisessa draamassa, joka oli tapahtumassa. Tässä kiistanalaisessa jännitysnäytelmässä hän tunnisti yhden seuraajistaan Messiaaksi, Daavidin pojaksi, ja otti itselleen Mooseksen roolin väittäen, että hän oli tuon raamatullisen hahmon reinkarnaatio.
ellauri321.html on line 596: 3. marraskuuta 1941 saksalaiset miehittivät Feodosian. Viikko saapumisensa jälkeen koko kaupungin juutalaisväestö käskettiin rekisteröitymään ja käyttämään Daavidin tähden muotoisia tunnusmerkkejä rinnassaan ja selässään. Historiallisten lähteiden mukaan kolmessa päivässä rekisteröitiin 1052 juutalaista. Noin 500 Krymchakia rekisteröitiin erikseen.
ellauri336.html on line 738:
Mooseksen valmistaman pyhän voiteluöljyn (שמן המשחה) jäljennös, jota käytettiin Daavidin huoneen ylipappien ja kuninkaiden voiteluun, käyttämällä samoja ainesosia ja tarkkoja mittoja, ja luomalla se samassa tilavuudessa kuin Mooseksen luoma.
ellauri338.html on line 99: Tel Danin säilönnyt kirjoitus kertoo, että eräs henkilö ('Ankka') tappoi Israelin Jooramin, Ahabin pojan ja Daavidin suvun kuninkaan. Nämä kirjoitukset tukevat kohtia heprealaisesta Raamatusta, sillä Toisessa Kuninkaiden kirjassa mainitaan, että Joram on israelilaisen kuninkaan Ahabin poika, jonka on kirjoittanut hänen foinikialainen vaimonsa Isebel. Stele on tällä hetkellä esillä Israelin museossa, ja se tunnetaan nimellä JOO KAI 310. Sen merkitys Israelin menneisyyden raamatulliselle versiolle on erityisesti riveillä 8 ja 9, joissa mainitaan "Israelin kuningas" ja mahdollisesti "Daavidin huone". Suurin osa tutkijoista hyväksyy jälkimmäisen lukeman, mutta eivät kaikki.
ellauri338.html on line 101: Eriävät tutkijat huomauttavat, että sananjalkoja käytetään muualla koko kirjoituksessa ja voisi odottaa löytävän sellaisen myös byt ja dwd:n väliltä, jos tarkoitettu lukema olisi "Daavidin talo". He väittävät, että dwd:n lukeminen nimellä "David" on monimutkaista, koska sana voi tarkoittaa myös "setä" (dōd) (sana, jolla oli muinaisina aikoina melko laajempi merkitys kuin nykyään), "rakas" tai "vedenkeitin " (dūd). Lemche ja Athas ehdottavat, että bytdwd voisi olla paikannimi ja Athas, että se viittaa Jerusalemiin (joten kirjoittaja voisi väittää tappaneensa Jerusalemin kuninkaan pojan pikemminkin kuin kuninkaan poika "Daavidin suvusta"). RG Lehmann ja M. Reichel ehdottavat lauseen tulkitsemista viittaukseksi jumaluuden nimeen tai epiteettiin.
ellauri338.html on line 103: Mykytiuk väittää, että muut lukemat kuin "Daavidin talo" ovat epätodennäköisiä. Art Garfunkel on kritisoinut äänekkäästi vaihtoehtoisia käännöksiä luonnehtien niitä "ehdotuksiksi, jotka nyt näyttävät naurettavalta: heprealaista bytdwd :tä ei pitäisi lukea Daavidin talona, vaan paikkana nimeltä betdwd rinnakkain tunnetun käännöksen kanssa paikannimi Ashdod'. Muita minimalistisia ehdotuksia olivat House of Uncle, House of Kettle ja House of Beloved.
ellauri338.html on line 107: Francesca Stavrakopoulou toteaa, että vaikka kirjoitus viittaa "Daavidin taloon", se ei todista Daavidin historiallisuudesta eikä 9. vuosisadalla eaa. peräisin olevan juutalaisten valtakunnan olemassaolosta. Tarvitaan lisäselvitystä. Garfunkel väittää, että yhdistettynä Khirbet Qeiyafasta löydettyjen arkeologisten todisteiden kanssa kirjoituksen viittaus "Daavidin huoneen kuninkaaseen" on ensisijainen todiste siitä, että David oli historiallinen henkilö ja keskitetyn rajalle roudatun raudan perustaja.
ellauri365.html on line 349:
Kamarineito
Naaras
Esti verenvuodatuksen Daavidin ja hänen miehensä Joonatanin välillä viisailla näpöttimillä.
Näärän näpöttimistä on iloa ja joskus hyötyäkin.
ellauri368.html on line 239: elämässä. He tulevat Todros Abulalian eteen (perheen isä antimaimonisti Meir Abulatia) kysyäkseen hänen mielipidettään. Peleg antaa valaehtoisen todistuksen, jonka ovat allekirjoittaneet Jerobeam ben Ncbat ja Elisa ben Abujah, että oppiminen ei auta, ja Joktan tuottaa samanlaisen asiakirjan, jonka allekirjoittivat Joosef, Jaakobin poika ja Salomo, Daavidin poika, jotka julisti viisauden lähteeksi elämästä. Kumpikin yrittää mitätöidä toisen todistuksen. Silloin tuomari julistaa päätöksensä, se viisaus ja varallisuus yhdessä ovat yhteiskunnan kaksi keskeistä pilaria, ja kumpikaan ei yksin pystyisi ylläpitämään sosiaalista kehystä. Siinäpä juutalainen ajatus! Ibn Shabbethai on ajoittain karkea irtisanoutumisessaan. Hän oli nöyrä henki tehdäkseen asioita, jotka eivät olleet ahvenan hyväksymiä.
ellauri371.html on line 606: Kuningas Daavidin juurien vahvistaminen. Nyt jatkan eteenpäin menetelmään vahvistaa tsaari Daan Yippesin dynastisia juuria, joista on näkymä maan viimeisiin kerroksiin. Tämä vahvistaa bonobolapsia jotka ennen kaikkea kostuvat siitä, mitä tänään on väsänneet viisautemme säilyttämisen voimalla kaikkien maailman asioiden hallitsijat, mikä suunta ravitsee koko ihmiskunnan ajatuksia...
ellauri371.html on line 616: Ihmiskunnan tukijatko vyöllä universaalin hallitsijan persoonassa. Daavidin pyhästä siemenestä on uhrattava tahmaisia uhreja ihmisiin ja bonoboihin jotka täyttävät hänen kaikki henkilökohtaiset toiveet. Hallitsijamme on oltava suunnilleen virheetön.
ellauri372.html on line 295: Herodeksen Jerusalemin piiritys on saattanut inspiroida Salomon 17. psalmia, joka on varhaisin teksti, joka ilmaisee Daavidin messiaan odotuksen. Psalmin ensimmäinen osa tuomitsee laittomat juutalaiset syntiset, jotka olivat kaapanneet valtaistuimen Daavidin liiton, Jumalan lupauksen perustaa Daavidin dynastian Israelin ikuisiksi hallitsijoiksi, vastaisesti. Sitten vieras hallitsija kaataa nämä syntiset ja heidän sukunsa sammuu. Stipendiaatit ovat sittemmin tunnistaneet syntiset Hasmonean dynastiaxi, ja ulkomaalainen hallitsija on perinteisesti tunnistettu Pompeius Suureksi. Vaihtoehtoinen tulkinta, kun todetaan, että Pompeius ei itse asiassa tappanut viimeistä Hasmonealaista, vaan pikemminkin palautti heidän hallintonsa, viittaa siihen, että Psalmin 17 tapahtumat kuvaavat Herodesta, hänen valloitustaan Jerusalemissa ja sitä seuraavaa Hasmonean linjan hävittämistä. Herodes käy ulkomaalaisesta koska hän on puolikuivuri.
ellauri372.html on line 306: Kirjassa tuodaan esille juutalaista kansaa kohdannut kova kärsimys, jonka kazottiin johtuneen siitä, että saddukeuxet (ja vähän fariseuxetkin) olivat turmelleet Daavidin kuljettajan istuimen ja ylimmäispapillisen viran.
ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
ellauri378.html on line 286: Ja niin Hän teki. Jumala jatkaisi sukuluetteloa Nooan, Abrahamin, Daavidin ja muiden kautta, kunnes oli aika lähettää Poikansa Jeesus maan päälle nöyrän vauvan muodossa – täysin ihmisenä ja täysin jumalallisena – lähetetty pelastamaan kaikkien uskovien sielut. jotka uskoisi Hänen totuuteensa ja pelastavaan voimaansa.
ellauri378.html on line 292: Kolmanneksi insestillä on noloja seurauksia, vaikka niitä ei tuntuisi heti. Esimerkiksi 2. Samuelin luvussa 13 kerrotaan Amnonin sisarpuolensa Tamarin insesti-raiskauksesta. Amnon oli kuningas Daavidin vanhin poika ja Absalomin veli. Raivoissaan veljeään kohtaan, mutta kärsivällinen Absalom odotti vuosia ennen kuin kosti sisarensa raiskauksen lähettämällä palvelijansa tappamaan Amnonin, kun tämä juhli. Aika noloa.
ellauri382.html on line 216: Ironista, monimutkaisuutta, vivahteita tai syvyyttä ei ole koskaan olemassa. Kaikki on pintaa. Jotkut amerikkalaiset saattavat nähdä tämän virkistävänä etukäteen. No, emme tee. Näemme sen olevan ilman sisäistä maailmaa, ei sielua. Ja Isossa-Britanniassa olemme perinteisesti Daavidin, emme Goljatin puolella. Kaikki sankarimme ovat kekseliäitä altavastaajia: Robin Hood, Dick Whittington, Oliver Twist, Prinssi Varaosa. Trump ei ole kyykky eikä altavastaaja. Hän on täysin päinvastainen asia. Hän ei ole edes hemmoteltu rikaspoika tai ahne lihava kissa. Hän on enemmän lihava valkoinen etana. Etuoikeuden Jabba Hutt.
ellauri411.html on line 538: Miksi heprean lukutaitoinen Paavali ei mainitse kaikkea tätä ja monia sellaisia asioita, se johtuu luultavasti siitä, että hän perustaa sanomansa väkijoukon masentavaan tietämättömyyteen ja uneliaisuuteen. Mutta eikö sama tapahdu tänään?! Toinen esimerkki on Daavidin barbaarinen käytös, jota usein kutsutaan Jumalan valitsemana kuninkaaksi, Jumalan sydämen mukaan ( Apostolien teot 3:22 ja monin paikoin 1, 2 Kings tai Samuelin ja 1 ΄, II kirjoissa jätetty pois). ), hänen ensimmäiselle vaimolleen Mikolille, kuningas Saulin tyttärelle, joka rakasti häntä suuresti, sekä jaksot hänen kenraalinsa heettiläisen Uriuksen vaimon kanssa, jonka hän murhasi saatanallisella tavalla ottaakseen naisen häneltä. , kun hänellä oli oma sadan naisen haaremi. Heistä suurin osa oli jalkavaimoja ja harvat laillisia vaimoja (II Samouil tai II Vasileion i ' jne. ) . Kolme kymmenestä tunnetusta ankarasta käskystä: "Älä tapa", "Älä tee aviorikosta" ja "Älä himoitse...", jotka Jumala Jahve itse oli antanut Siinain vuorella ( 2. Moos. 6 : 13- 14, 5. Moos. 5: 17-18), he eivät aiheuttaneet mitään ahdistusta Jehovan valitsemassa suosikkikuningas Daavidissa! Mooseksen lain mukaan (3. Moos. 10:10, 4. Moos . 16-34, 5. Moos. 22, jne.) sekä avionrikkojat että murhaajat oli tuomittava kuolemaan (kivittämällä). Huomaa, että kuningas Daavidin synnit ja rikokset eivät olleet vain niitä, joita hän teki Batseban kanssa onnettoman Urian kustannuksella, kuten lukutaidottomat uskovat erittäin väärin. Vanhan testamentin kirjat 1, 2 Samuel tai Kings, 3 Kings ja 1, 2 Omitted sisältävät valtavan määrän tämän Jumalan valitun, hänen poikiensa ja häntä koskevien rikoksia, julmuuksia ja syntejä.
ellauri411.html on line 540: Meillä on samanlaisia rikoksia paljon myöhemmin ja Konstantinus Suuren kanssa, joka "paavalin tavoin kumarsi ihmisten edessä". Näemme saman myös monien muiden arvohenkilöiden kohdalla. Esimerkiksi Daavidin ja Batseban poika, avionrikkoja Salomo, jolla oli tuhat ja yksi sivuvaimo (yksi oli faraon tytär, 3. Kun. 3:1), joka tappoi ensimmäisen veljensä Adonian ( 3. Kun. 2:13-25) tahattomasti. -olemassa olevat ja arvottomat syyt ja sitten hän palvoi muita jumalia ( 3. Kun. 1:4) tottelevaisesti ensimmäistä kymmenestä käskystä jne. Tämä merkitsee oikeutta maallikolle! Tämä aavikon Jumala, Jahve, oli kaikki oikeudenmukaisuus ja rakkaus! Joten tutki näitä neljää upeaa Samou ilin ja Basilin kirjaa sekä kahta jätettyä kirjaa . Ne ovat kaikki erinomaista ristiriitojen, julmuuksien ja kaiken muun mitä haluat kuvitella aarreaitta. Kaikesta tästä herra Pavlos on hiljaa kuin kala! Mutta älä unohda, että nämä kirjat ovat saaneet inspiraationsa Jumalan sanoista (lisää Jahve!).
ellauri412.html on line 109: Daavidin jälkeläinen tuo oikeuden ja rauhan. Näät sitten tulee tämä meshiah, jonka ilo on totella Herraa. Iisain kannosta nousee Verso Wood, Heimo Vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta vaan käyttää kyynärkeppiä ja muistikirjaa ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.
ellauri412.html on line 123: Savupilvi vyöryy pohjoisesta, vihollisjoukko lähestyy, eikä sen riveistä kukaan jättäydy jälkeen, eikä kengännauhat aukea. Eikä länsirannalle ole parempaa tiedossa. Daavidin äiti oli tosin sieltä, mutta vähän väliä! Näin käy: yöllä se murskataan, nitistetään räsypäät. Jokaisen pää on ajeltu paljaaksi, jokaisen parta leikattu pois. Säkkivaatteeseen vyöttäytyneinä he kulkevat kujilla, katoilta kuuluu itkua, toreilla ihmiset vaikeroivat maahan vaipuneina. Hahaa, ansionsa mukaan! Pakenijat kantavat tavaransa, sen mitä heillä on jäljellä, kuivan joenuoman yli. Purot puuntavat verestä punaisina.
ellauri431.html on line 191: Heprealaiskirje 11 sisältää varmasti joitain uskon uskomattomia sankareita, mutta monet näistä ihmisistä tekivät myös melko hirvittäviä tekoja (kuten monet uskovat sen jälkeen ovat myös tehneet). Abraham ja Iisak valehtelivat (tai parhaimmillaan johtivat muita harhaan) vaimostaan. Jaakob petti isänsä ja veljensä. Mooses murhasi miehen. Rahab oli portto. Jael antoi Siseralle pillua. Daavid esiintyy myös tässä luvussa, ja häntä kutsutaan muualla mieheksi Jumalan oman sydämen mukaan ( Apostolien teot 13:22 ; vrt. 1 Samuelin kirja 13:14 ), mutta kuitenkin hän teki aviorikoksen Batseban kanssa, yritti peitellä sen ja sitten järjesti tämän miehen murhan. Olivatko Daavidin teot parempia kuin lapsen uhraukset äkillisen lupauksen täyttämiseksi?
ellauri433.html on line 164: on olemassa yritysvoiteluja sekä erilaisia yksilöllisiä voiteluja: viisinkertainen voitelu; apostolinen voitelu; ja naisille Ruth-voitelu, Debora-voitelu, Anna-voitelu jne. Jotkut jopa puhuvat "Daavidin voitelusta" soittimille - "voideltuja" soittimia soittaa itse Jumala ajaakseen pois demonit ja viedäkseen palvonnan korkeammalle tasolle kuin koskaan ennen. Erityisvoitelujen sanotaan antavan henkilön käyttää hengellistä lahjaansa "korkeammassa asteessa". Karismaatikot sanovat, että erityiset voitelut saadaan "vapauttamalla uskonsa". Karismaatikot menevät kyllä liian pitkälle.
ellauri434.html on line 495: Ensimmäiseltä vuosisadalta olevan Didakhe-kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalveluksen johtaja rukoili ehtoollisella: “Tulkoon armo ja kadotkoon tämä maailma. Hoosianna Daavidin Jumalalle (toinen lukutapa: “huoneelle”)! Jos joku on pyhä, hän tulkoon, jos joku ei ole, tehköön parannuksen. Maranata! Aamen.”
ellauri434.html on line 589: Jerusalemin kv. kristillisen suurlähetystön vuotuinen kohokohta, lehtimajanjuhla, alkaa sunnuntaina 9. lokakuuta. Tänä vuonna juhla järjestetään kolmen vuoden tauon jälkeen paikan päällä Israelissa, jonne odotetaan reilut 2 000 osanottajaa yli 70 eri maasta. Lisäksi lehtimajanjuhla välitetään tuhansille kristityille internetin välityksellä. Mutta miksi lehtimajanjuhla on meille tärkeä? Miksi tuhannet kristityt saapuvat joka vuosi Jerusalemiin juhlimaan lehtimajanjuhlaa? Siksi, koska tällä raamatullisella juhlalla on suuri merkitys ei ainoastaan Israelille vaan kaikille kansoille. Yksi ilon aihe on sukkotiin ajoittuva sadonkorjuun vaiheista tärkein eli syksyn sadonkorjuu Israelin maassa. Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Lehtimajanjuhla, eli sukkot, on ainutlaatuinen juhla, koska silloin myös pakanakansat on kutsuttu Jerusalemiin ylistämään Herraa tänä ”säädettynä aikana”. Sukkotiin sisältyy mahtava profetaallinen lupaus messiaanisesta ajasta, jolloin koko maailma viettää tätä juhlaa viitaten tuohon mahtavaan hetkeen, jolloin Jeesus istuu Daavidin valtaistuimelle Jerusalemissa.
ellauri439.html on line 112: Kultainen legenda, jonka kertomus on peräisin paljon vanhemmasta Pseudo-Matteuksen evankeliumista, kertoo, kuinka Marian ollessa 14-vuotias ja asuessaan temppelissä ylipappi kokosi kaikki Daavidin miespuoliset jälkeläiset, jotka olivat avioliitossa, mukaan lukien Pyhän Joosefin. Ylimmäinen pappi käski heitä tuomaan sauvansa (his rod); hän, joka omisti sauvan, josta ruiskahtaisi kukkia, määrättiin jumalallisesti Marian aviomieheksi. Kun Pyhä Henki laskeutui alas kyykylleen ja sai Joosefin sauvan kukoistamaan, hän ja Maria vihittiin juutalaisen tavan mukaisesti. Tili, joka lainataan kokonaisuudessaan, toimii seuraavasti:
ellauri439.html on line 114: Kun [Maria] oli tullut neljäntenätoista vuottaan, ylimmäinen pappi ilmoitti kaikille, että neitsyet, jotka kasvoivat temppelissä ja olivat saavuttaneet naiseuden iän, tulisi palata omiensa luo ja mennä lailliseen avioliittoon. Muut tottelivat käskyä, ja Maria vastasi yksin, ettei hän voi tehdä tätä, koska hänen vanhempansa olivat vihkineet hänet nasiirixi Herran palvelukseen ja koska hän itse oli vannonut neitsyytensä Jumalalle... Kun ylimmäinen pappi meni sisään neuvottelemaan Jumalan kanssa, oratoriosta kuului ääni kaikkien kuultavaksi, ja se sanoi, että kaikista Daavidin huoneen avioliiton miehistä, jotka eivät vielä saisi ottaa oksaa, että yksi oksista puhkeaisi kukkaan ja sen päällä Pyhä Henki lepäisi kyyhkysen muodossa Jesajan ennustuksen mukaan, ja että se, jolle tämä oksa kuului, olisi se, jolle neitsyt tulisi kihloittaa. Joosef oli niiden miesten joukossa, jotka tulivat... [ja hän] asetti oksansa alttarille, ja se puhkesi heti kukkaan, ja kyyhkynen tuli taivaasta ja asettui sen huipulle; jolloin kaikille kävi ilmi, että Neitsyestä tuli Joosefin puoliso.
ellauri448.html on line 142: Herra Knox kokosi itsensä. "Miksi, mies, tämä, että vanhan Babylonin haureus ei ole vielä kuollut, vaan kuin käärme nostaa kuivan pään tomusta, jonka luulet murskanneen sen. Purra, käärme, Riikka Purra, sanon minä; sillä mitä pikemmin puret, sitä pikemmin tulee loppusi. Ettekö kuulleet, herrat, kuinka he murskasivat paljaspäisen papin Rimmonin temppelissä, itse kauhistuksen epäjumalan edessä, kaksi päivää sitten? En ylistä, en syytä; sanon, joka on juovuksissa, olkoon juovuksissa. Enempää ei minulle vielä sovi, sillä kaikki on vielä edessä. Pelkään tuomita etukäteen, pelkään loukata; vaeltakaamme varovasti, veljet, päivänkoittoon asti. Mutta muistan Daavidin, Israelin hallitsijan, kun hän toivoi vastoin toivoa eikä tiennyt varmasti, että hänen huutonsa nousisi Jumalan lua. Sillä en voi enempää kuin tuo valittu palvelija nähdäkseni valittujen luvun (144K) koostuvan nurjasta ja jäykkäniskaisesta sukupolvesta." Ei, vaan minä voin huutaa ääneen erämaassa, minä voin paasata, minä voin tarkkailla Jumalan vihan laskeutuvaa pilveä. Ja tämä olkoon minun rukoukseni teidän puolestanne ja vähän omastakin puolestani: Olkaa viisaita jne. ' Hän rukoili puhuessaan, vahvat silmänsä kohotettuina kattojen ylle – anova rukous, voitte sitä kutsua, johon ihmisten vastaus jyrisi ja vahvistui.
ellauri459.html on line 411: Henki ja sen morsian sanovat toisilleen "Tule!" Lyhyitä, pyhän kiintymyksen täyttämiä lauseita. Herra Burroughsin viimeiset sanat olivat: Minä tulen, minä tulen, minä tulen! ja niin hän heitti henkensä. Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juuri ja jälkeläinen, se kirkas aamuntähti. Jos joku lisää tähän vielä jotakin, niin Jumala panee hänen päälleen ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan. Ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala ottaa pois hänen osansa elämän kirjasta ja pyhästä kaupungista ja niistä, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut. Vielä pari lupausta pikaisesta comebackista aamen perään ja se oli siinä. Vähän pitkitettyä.
ellauri460.html on line 417: Dispensationalismi opettaa eskatologiaa, joka on eksplisiittisesti premillenniaalinen siinä mielessä, että se vahvistaa Kristuksen paluun ennen Jeesuksen Kristuksen kirjaimellista 1000-vuotista hallituskautta maan päällä Vanhan testamentin profetioiden täyttymyksenä. Tämä tuhatvuotinen valtakunta on luonteeltaan teokraattinen eikä pääasiassa soteriologinen siinä mielessä, kuten George Eldon Ladd ja muut ei-dispensationalistisen premillennialismin muodon kannattajat ovat sen nähneet. Se on selvästi juutalainen, ja Daavidin valtaistuin on ennallistettu.
ellauri461.html on line 81: – Olennaista on se, että Suomi on tilannut omaa puolustustaan keskeisesti täydentävän israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän, Daavidin lingon, jonka me tarvitsemme. Tätä kauppaa ei kannata vaarantaa, sanoo läpimätä Wille Rydman. – Meidän keskeiset yhteistyösuhteemme nimenomaan Yhdysvaltoihin ja kahdenvälinen puukakkosella hole in one suhde presidentti Stubbin ja presidentti Trumpin välillä ovat nähdäkseni arvokkaita. Voi helkkari mikä rupiperse. Entisvanhaa rähmälläänoloa paizi perse sojottaa nyt itäänpäin.
ellauri463.html on line 461: Daavidin ja Abrahamin sukulaisia,
ellauri478.html on line 168:
Kristinusko ja Islam nenäkkäin
50 syytä miksi Jeesus tuli, näki ja kuoli? (50 harmaan sävyä?)
Jeesusko väärä profeetta? - Deuteronomy 13:5
Muhammad väärä profeetta kuten Mooses? - Deuteronomy 18:18-19
Olkoon minun sanani mitätöin ja Islam? - Luke 22:41-42
Islam ja jeesuxen ylösnousemusruumis? - Luke 24:39
Muhammad ja lampun henki? - John 14:16-17
Noli me tangere? - John 20:17
Jeesus, Daavidin poika ja Islam? - Acts 2:30
Ovatkohan mormonismi ja islam millään tavalla samanlaisia? (Vihje: molemmat väärässä.)
ellauri478.html on line 230: Vihaaminen on kristityille aivan a-okei, siinä toimii Jahve mahtavana roolimallina. Kun on kyse toisten rakastamisesta, Raamatussa on niin sanottu kaksoisstandardi. Meillä on suurempi velvollisuus rakastaa muita kristittyjä kuin rakastaa ei-uskovia ( Gal. 6:10 ). Johanneksen lausunnot Joh. 13:34-35 ja 1. Joh. 4:20 ovat tällaisia. Johanneksen evankeliumin 13:34–35 mainitsee tämän tosiasian nimenomaisesti ("toisianne"), kun taas 1. Johanneksen kirjeessä hän puhui veli veikkosista muiden kristittyjen rakastamisen yhteydessä (ks. myös 1. Joh. 3:10–16 ; 4:4–8 ; vrt. Matt. 12:50 ; Mark. 3:35 ). Alkuseurakunnassa "veli" tai "veljet" oli yleisin tapa viitata seurakunnan jäseniin (ks. esimerkiksi Joh. 21:23 ; Ap. t. 1:15 , 16 ; 9:30 ; 10:23 ; 15:36 ; Room. 16:14 ; 1. Kor. 8:12 ; 16:11 , 12 , 20 ; Gal. 1:2 ; Ef. 6:23 ; Fil. 1:14 ; 3. Joh. 5 , 10 ). Kuten Daavidin asenteesta psalmeissa näemme, uskottomien vihaaminen ei ole aina synti, vaan etuoikeus. Johanneksen varoitus oli, että ne, jotka eivät rakasta kristittyjä tovereitaan, eivät ole todellisia uskovia. Siitä huolimatta että meillä on velvollisuus rakastaa jopa vihollisiamme ( Matt. 5:44 ); meillä ei ole varoitusta siitä, että jos emme rakasta niin, olemme pelastumattomia. Se on vain näitä pikku syntejä kuten neizyen koittaminen sormella. Kun käsittelemme erityisiä esimerkkejä, joissa kristityt vihaavat muita ihmisiä, meidän on oltava hyvin varovaisia ja arvioitava tilanteita harkiten. Abortin synti on hyvin eri asia kuin olla musta. Kuten Patu kirjoitti 1. Korinttolaiskirjeen 6:11: ssä , uskovat on pesty, pyhitetty ja vanhurskautettu, silitetty ja tärkätty. He saavat jatkaa synnin tekemistä, sillä heidän tekosensa Jumalan edessä on piilotettu Kristuksen vaippahousuihin. Vaikka he jatkavat synnin tekemistä, heitä ei enää pidetä syntisinä, vaan vanhurskaina.
ellauri479.html on line 143: Adonia (’Jehova on herra’) oli Daavidin neljäs poika, jonka Hagit Borer synnytti Hebronissa (2Sa 3:4, 5). Vaikka Adonixella oli eri äiti kuin Absalomilla, hän muistutti tätä suuresti siinä, että hän oli ”hyvin kaunisvartaloinen” eli "sieväpeppuinen" ja myös kunnianhimoinen (1Ku 1:5, 6; vrt. 2Sa 14:25; 15:1). Hän saa huomattavan sijan Raamatun kertomuksessa Daavidin loppuvuosina. Huolimatta Jehovan julistuksesta, jonka mukaan kuninkuus siirtyisi Schlomolle (1Ai 22:9, 10), Adonis alkoi kerskua, että hänestä tulisi Israelin seuraava kuningas. Koska Amnon ja Absalom ja todennäköisesti myös Kilab olivat kuolleet, Adonia epäilemättä perusteli oikeuttaan valtaistuimeen sillä, että hän oli vanhin elossa ollut poika. Absalomin tavoin hän ilmaisi räikeästi kunnianhimoisen pyrkimyksensä, eikä hänen isänsä oikaissut häntäkään. Hän hankki itselleen tukijoita hakeutumalla armeijan päällikön Joabin sekä ylimmäisen papin Abjatarin suosioon (1Ku 1:5–8). Sitten hän piti uhrijuhlan lähellä En-Rogelia, lyhyen matkan päässä Jerusalemin kaupungista, ja kutsui sinne lähes kaikki kuninkaallisen huonekunnan jäsenet lukuun ottamatta pääkusipäitä Salomoa, profeetta Natania ja Benajaa. Hänen ilmeisenä tarkoituksenaan oli julistuttaa itsensä kuninkaaksi. (1Ku 1:9, 10, 25.)
ellauri479.html on line 145: Profeetta Natan toimi viipymättä Adonian juonen ehkäisemiseksi. Hän neuvoi Salomon äitiä Batsebaa muistuttamaan Daavidia tämän valasta Salomon kuninkuuden hyväksi ja meni sitten itse hänen jälkeensä kuninkaan asuntoon vahvistaakseen Batseban sanat ja havahduttaakseen Daavidin näkemään tilanteen vakavuuden; itse asiassa hän myös vihjasi, että hänen mielestään Daavid oli toiminut lähimpien ystäviensä selän takana. (1Ku 1:11–27.) Tämä sai iäkkään kuninkaan toimimaan, ja hän antoi viipymättä määräyksen, jonka mukaan Salomo oli heti voideltava rinnakkaishallitsijaksi ja hänen seuraajakseen valtaistuimelle. Tämä teko synnytti kansassa iloista hälinää, joka kuului Adonian pitoihin asti. Pian paikalle saapui sanansaattaja, pappi Abjatarin poika, mukanaan levottomuutta herättävä uutinen: Daavid oli julistanut Salomon kuninkaaksi. Adonian kannattajat hajaantuivat nopeasti, ja hän itse painui tabernaakkelin esipihaan etsimään turvaa. Salomo myönsi hänelle armahduksen sillä ehdolla, että hän käyttäytyisi hyvin. (1Ku 1:32–53.)
ellauri479.html on line 147: Daavidin kuoleman jälkeen Adonis kuitenkin kääntyi leväperäisen Batseban puoleen ja suostutteli tämän toimimaan edustajanaan Salomon edessä ja pyytämään Daavidin nuorta lohkolämmitintä ja munakeitintä Abisagia hänen vaimokseen. Adonian lausunto: ”Kuninkuuden oli määrä tulla minulle ja minua kohti koko Israel oli kääntänyt kasvonsa, jotta minusta olisi tullut kuningas”, ilmaisee hänen ajatelleen, että häneltä oli riistetty hänen oikeutensa, vaikka hän näennäisesti tunnustikin Jumalan toimineen asiassa takapiruna. (1Ku 2:13–21.) Adonian pyyntö saattoi tosin johtua pelkästään halusta saada hyvitystä menetetystä valtakunnasta, mutta se viittaa voimakkaasti siihen, että kunnianhimo kyti hänessä edelleen, sillä muinaisen itämaisen tavan mukaan kuninkaan vaimot ja sivuvaimot saattoivat joutua ainoastaan hänen lailliselle seuraajalleen (vrt. 2Sa 3:7; 16: 21). Salomo näki tämän äitinsä kautta esitetyn pyynnön tässä valossa ja määräsi Adonialle röyhkeydestä kuolemantuomion, jonka Berija pani viipymättä täytäntöön (1Ku 2:22–25).
ellauri479.html on line 153: Kun kuningas Daavid tuli Bahurimiin, niin katsoppa, sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika; hän tuli ja kiroili tullessaan. Ja hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka kaikki väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan. Ei olis kannattanut, kuten alempana näemme.
ellauri479.html on line 182: Samulin 2-osaisessa kirjassa alkaa uusi ajanjakso Jumalan elämässä. Avainjae: Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden, panee maahan kuin Onan ja nostaa isomman kiven kuin jaxaa luoda. Välillä voi olla pitkä hiljaisuus, jolloin Jumalaan uskovan on opittava elämään menneitten sukupolvien saamista ilmoituksista, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin "siemenistä". Samuelin nimi merkitsee Herralta pyydetty. Daavidin sarvi kohosi korkeammalle kuin muiden kunkkujen. Se on helppo uskoa. Vaikka Saulin silmiinpistävänä ominaisuutena mainitaan Israelin komein ulkonäkö ja pituus. Hän jopa "riehui hurmoksissa kotonaan". Spiritismi on voimakas valta tänäänkin.
ellauri479.html on line 210: 18:1-16 Daavidin menestys ja Saulin viha
ellauri479.html on line 221: Samulin 2. Kirja käsittelee yhden Jumalan ihmisen, Daavidin elämän vaiheita neljänkymmenen vuoden ajalta suurinpiirtein vuosina 1010 - 970 eKr. Kohtaamme Daavidissa monella tavoin kärsivän ja riisutun ihmisen, joka tanssi nakupellenä liiton arkin edessä Miihkalin kazellessa ikkunasta nolona. Hänen kohdallaan toteutui kirjaimellisesti Paavalin sana: "Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia, vainottuja, mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja" (2 Kor 4:8-9). The situation is hopeless but not serious.
ellauri479.html on line 226: Daavidin hallituksen viimeiset vuodet (21-24)
ellauri479.html on line 230: 3:30-39 Daavidin vilpittömyys
ellauri479.html on line 235: 7:18-29 Daavidin rukous
ellauri479.html on line 236: 11:1-27 Daavidin lankeemus
ellauri479.html on line 240: 16:5-14 Simein kiroukset ja Daavidin itsehillintä
ellauri479.html on line 242: Daavidin hallituksen viimeiset vuodet (21-24)
ellauri479.html on line 251: Daavidin kasvu Jumalan aseeksi oli vaikea ja pitkä, mutta aseesta tuli pitkä kuten Abrahamin ja Mooseksenkin. Daavid kokikin itsensä koiran raadoksi ja vaivaiseksi kirpuksi. Missä tämän kaiken taistelun ja väkivallan keskellä on Herra? Hän riehuu ylimmäisenä. Vastustajat eivät kadu, vaan paatuneina meidän on pakko heidät tuhota - jopa kolmas osa ihmiskunnasta tuhoutuu kuin mooabiiteista (Ilm 9:18,20). Hänen tuomionsa on aina oikeudenmukainen, vakuuttaa rovasti Olavi Paavola. Tuleehan siitä aika veristä mutta Jumalan koko maailmaa koskeva pelastussuunnitelma menee sentään eteenpäin.
ellauri479.html on line 253: Tässä on lupaus Jumalan ihmeellisestä armoliitosta. Siinä ovat kuitenkin myös vakavat sanat: "Jos hän tekee väärin hän saa kuonoonsa." Ei ole Jumalan lasta, joka ei tekisi syntiä. Siksi on joka apina saava satikutia, jopa puolet Jee-suxesta. Natan vastaa: "Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla".(12:13). Tapan vain syyttömän lapsesi. Jepujee! Kirjan loppupuolelta löydämme Daavidin voitonlaulun.
ellauri479.html on line 349: Lingottuaan onnistuneesti Goljatin Dave oli iloinen kuin sika paskassa. Haller onnistuu hyvin luonnehtimaan Daavidin ja sen ympärillä häärivien luonteenpiirteitä, tekemään tapahtumien käänteistä niiden perusteella ymmärrettäviä. Ei tää ole vaan vizikirja, kyllä tässä on kyseessä vakavampi yritys tehdä Taavin tarinan kummat käänteet inhimillisesti uskottavixi.
ellauri479.html on line 380: Daavidin syvä intohimo ja riehakas palvonta tekevät hänen psalmeistaan niin samaistuttavia. Hän ilmaisi palvontaansa Jumalaa kohtaan monin tavoin: musiikillaan, kirjoituksillaan ja julkisilla esiintymisillään. Yhdessä Raamatun ylistävimmistä palvonnan osoituksista kuningas Daavid tanssi "Herran edessä kaikella voimallaan" (2. Samuelin kirja 6:14). Tilaisuus oli liitonarkin paluu Jerusalemiin. Oli ilon päivä, kun Daavid "ja koko Israel toivat Herran arkin ylös riemuhuutojen ja pasuunan soidessa" (jae 15). Daavid oli riisunut kuninkaalliset vaatteensa ja "yllään oli pellavainen kasukka" (jae 14) – selvä osoitus siitä, ettei hän ollut alaston (vaikka hänen kruununjalokivensä olivatkin selvästi näkyvissä). Daavidin käyttämä pyllyverho oli vaate, joka oli yleensä varattu papeille ja Herran edessä palveleville. Kun Daavid johti liitonarkun kulkuetta kaupunkiin, hän riisui nöyrästi kuninkaalliset vaatteensa ja palvoi Herraa haltioituneena ilossa Jumalan ”pappisvaltakunnan” edustajana (2. Moos. 19:6).
ellauri479.html on line 382: Daavidin käyttämä lannevaate eli efodi oli tehty hienosta pellavasta ja koostui kahdesta kappaleesta, jotka peittivät sekä selkä- että etupuolen (2. Moos. 28:6–8, 31–32). Kaksi kappaletta oli kiinnitetty yhteen hartioiden yli henxeleillä ja vyötäröltä jonkinlaisella vyöllä. Ylipappien käyttämä efodi oli erilainen, koska se oli kirjailtu kullalla ja kirkkailla väreillä ja siinä oli jotenkin urim ja tummim, joiden avulla Jumala ohjasi kansaa. Herra halusi näet nähdä heidän uriminsa ja tummiminsa pilkistävän esiin kasukasta. Urim ("valot") ja tummim ("täydellisyydet") olivat kruununjalokivet tai kulkuset, joita Israelin ylipappi kantoi efodissa / papin vaatteissa. On epäselvää, olivatko urim ja tummim ylipapin efodissa, sen vieressä vai sen sisällä. Todennäköisesti tarpeen mukaan kulloinkin. Kukaan ei tiedä urimin ja tummimin tarkkaa luonnetta tai tarkalleen, miten niitä käytettiin. Luultavimmin urimia ja tummimia käytettiin taskubiljardipalloina vastaamaan kysymykseen "syyllinen vai syytön". Sapienti istui (sat).
ellauri479.html on line 384: Daavidin vaimo Miikal kauhistui miehensä julkisesta tanssista, mutta ei siksi, että tämä olisi ollut alasti. Raamattu sanoo, että hän "katseli ikkunasta. Ja kun hän näki kuningas Daavidin hyppivän ja tanssivan Herran edessä, hän halveksi häntä sydämessään" (2. Samuelin kirja 6:16). Hän oli nolostunut miehensä huonosta käytöksestä ja koki sen olevan hänen kuninkaallisen arvonsa alapuolella. Sarkastisessa nuhteessa miehelleen Miikal syytti tätä "puolialasti ympäriinsä palvelijoidensa orjattareiden edessä, niin kuin kuka tahansa alhainen ihminen tekisi!" (jae 20). Muissa käännöksissä Miikalin valitus esitetään siten, että Daavid "paljastui" (CSB), "riisui" (ISV) ja "häpeilemättä paljaana" (NKJV). Osa tästä sanamuodosta saa sen kuulostamaan siltä kuin Daavid tanssi alasti, mutta asiayhteys on selvä, että hän käytti efodia kuninkaallisen asun sijaan.
ellauri481.html on line 241: Toisenlainen prolepsia tapahtuu, kun esitetään väitteitä tai lisätään yksityiskohtia, jotka vaikuttavat tarpeettomilta tai asiayhteydestä irrallaan olevilta. Esimerkiksi kun Batseba esitellään ensimmäisen kerran Daavidin ja Batseban tarinassa, hänet kuvataan Eliamin tyttäreksi (2. Sam. 11:3). Tämä yksityiskohta on tarpeeton kyseisessä tarinassa, mutta se annetaan proleptisesti ennakoiden sitä tosiasiaa, että Ahitofel, Daavidin pääneuvonantaja, liittyy myöhemmin Absalomin kapinaan Daavidia vastaan (15:31). Myöhemmin kerrotaan, että Eliam on Ahitofelin poika (23:34), joten Batseba ei ole kukaan muu kuin Ahitofelin tyttärentytär! Ahitofelin Daavidin hylkääminen tehdään nyt meille selväksi. Hän teki sen Daavidin törkeän kohtelun vuoksi hänen tyttärentytärtään ja tämän miestä kohtaan: Daavidilla oli luvaton suhde Batseban kanssa ja hän tappoi tämän miehen, Uurian!
xxx/ellauri138.html on line 320: Psykologi tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta. Niinkuin eurooppalaiset jotka syyttävät amerikkalaisia puritanismista, vittu sehän oli 1600-luvulla. Tai rokotevastaiset jotka näkee rokotepassissa Daavidin tähtiä kuin holokaustissa. Holokausti oli uhraus, jossa uhrieläin poltetaan ihan tuhkaxi. Papille ei jää makupaloja, jumalista puhumattakaan.
xxx/ellauri139.html on line 38: Saarnaajan, Daavidin pojan, Jerusalemin kuninkaan, sanoja.
xxx/ellauri148.html on line 145: Toisinaan hän esittı isälle erittäin vaikeita kysymyksiä. Han löysı Talmudista ristiritaisuuksia. Hän tahtoi tietää kuinka kauan veisi ensimmäisen Messiaan, Joosefin pojan uhrikuolemasta seuraavan Messiaan, Daavidin pojan ilmestymiseen. Hän puhui oinaansarvesta joka ilmoittaa Messiaan tulon, aasista jonka selässä Messias ratsastaisi, legendasta jossa Messias pysähtyi Rooman porteille vaihtamaan haavojensa siteet. Moshe Blecheria suututti kovasti Hillel Oppineen ennustus että Messias ei vapauttaisi juutalaisia koska hänet oli jo "kulutettu" kuningas Hiskiaan aikana. Miten pyha mies voi sanoa jotakin tuollaista? Ja mitä tarkoitti se Mishnassa ilmaistu ajatus että nykyisyyden erottaa messiaanisesta ajasta ainoastaan juutalaisen kuningaskunnan perustaminen? Oliko siinä muka kaikkı? Miten kauan esimerkiksi kestäisi Messiaan tulosta ylösnousemukseen? Ja milloin tulinen temppeli laskettaisiin alas yläilmoista Milloin? Milloin?
xxx/ellauri148.html on line 542: Salomo (hepr. שְׁלֹמֹה, nykyhepr. Šlomo, lat. Salomon tai Solomon) oli Raamatun mukaan Israelin kuningas, joka hallitsi 900-luvulla eaa. Hän oli Daavidin kymmenes poika ja hänen äitinsä oli Batseba (se Uurialta peritty). Salomo rakensi Jerusalemiin useita komeita rakennuksia, kuten Salomon temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut.
xxx/ellauri157.html on line 173: Samulin 2. tuotantojaxossa episodissa 8 David toimi erittäin nazimaisesti mittaillen anaalisesti köydellä ketkä moabiittivangeista oli tapettava. Doubtless only the fighting men? Hän löi myös äitin sukulaiset eli moabilaiset ja mittasi heidät köydellä: hän määräsi heidät maahan makaamaan ja mittasi heistä aina kaksi köydenpituutta surmattaviksi ja yhden köydenpituuden jätettäviksi henkiin. Näin moabilaisista tuli Daavidin alamaisia, jotka maksoivat hänelle kenkäveroa. Amazing Bible.
xxx/ellauri177.html on line 124: Ja hän muutti hänet jälleen päästäen irti arkuuden hulluudesta yhdistyäkseen hänen kanssaan yhä läheisemmällä tavalla. Hänestä tuli Jumalan valitsema yöastia, vittu ja rinta, johon hän halusi vuodattaa latauxensa, nukkua ikuisesti. Hän oli mystinen ruusu, suuri kuk, joka kukkii paratiisissa, tehty kuningatarta ympäröivistä enkeleistä, niin puhdas, niin tuoksuva, että hän hengitti hiäntä nöyryytyksensä syvyyksistä ilon turvotuksena, joka sai hänen siitiniluunsa halkeilemaan. Hän muuttui kultaiseksi taloksi, Daavidin tornixi, norsunluutornixi, jolla oli mittaamaton rikkaus, puhtaus, kateellinen joutsenille, korkeaksi, vahvaksi, pyöreäksi, jota hän olisi halunnut omalla ojennetulla varrellaan vyön alle puskea. Hän seisoi pystyssä horisontissa, hän oli taivaan portti, jota hän vilkaisi hänen hartioidensa takaa, kun tuulen henkäys erotti pyllyverhon laskokset. Se kasvoi Mons pubixen takana, sillä hetkellä, jolloin yö kalpeutui, Aamun tähti, seksinnälkäisten matkailijoiden apu, rakkauden aamu.
xxx/ellauri199.html on line 610:
Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi.
xxx/ellauri199.html on line 650: 1. Daavidin psalmi, kun hän oli tekeytynyt mielipuoleksi Abimelekin edessä. Tämä karkotti hänet luotaan, ja hän lähti pois.
xxx/ellauri259.html on line 261: Aiheena on siis oman tahdon tukahduttaminen. Ajatelkaamme sitä hyvää, mikä on mahdollista epäonnistumisen kautta, pettymyksen onnea, tappion rauhaa. Näemme miesten käyttävän kaikki voimansa johonkin jaloon tarkoitukseen, mutta hyvät tulokset jäävät oudosti pidättäytymään. He suunnittelevat pyhiä suunnitelmia, jotka, kuten Daavidin temppelin rakentaminen, ovat turhautuneita. Jeesus Kristus ei pidä edes hänen työtään parempana kuin omaansa. Viimeinen uhri, joka joidenkin ihmisten on tehtävä, ei ole nautinnon uhraus tai jostain kallisarvoisesta aarteesta luopuminen; se on rakkaan tarkoitusperän uhri, jolla he toivoivat voivansa tuoda kunniaa Herralleen. Heitä vaaditaan kääntymään pyhän palvelun polulta, luopumaan pyhästä yrityksestä. John Ruskin on kertonut meille, kuinka hänen toivonsa paremmasta palvelusta katkesi hänen tullessaan selkeämpään terveydentilaan. "Juuri kun olin päässyt koulusta, olin pahoillani siitä, että olin niin typerä poika, mutta kuitenkin otin palkinnon tai kaksi, ja odotan nyt ryhtyväni johonkin vakavampaan liiketoimintaan kuten kriketti, olen hylännyt mestarin, jolle toivoin tarjoilla. Kuinka viehättävä tapa, jolla Johannes Kastaja hyväksyi kaventuvan sfäärin ja myöntyi olosuhteisiin, jotka jättivät hänet hotellin hämärään ja hiljaisuuteen. "Hänen täytyy kasvaa, mutta minun on vähennettävä." Tämä hieno nöyryys antaa jalolle sielulle muuttavan kosketuksen. Se luo pehmeän loiston hänen luonteensa graniittihuippuihin.
xxx/ellauri268.html on line 300: Vaikka kirjat toistivat ehdottomasti antisemitistisiä trooppisia trooppisia tyyppejä, Harry Potter -elokuvat veivät rasistisen yhdistyksen askeleen pidemmälle, jolloin peikko ulkonäköä ei käytännössä eronnut natsien propagandajulisteesta; pahempaa oli Daavidin tähti -kuvio, joka oli selvästi näkyvissä Gringotts Bankin lattialla (tämä oli kuvauspaikan, Lontoon Australian korkeimman komission ominaisuus, eikä sitä esiintynyt myöhemmissä elokuvissa).
xxx/ellauri292.html on line 304: Abigail ( heprea : אֲבִיגַיִל, nykyaikainen : ʾAvīgayīl, tiberian : ʾAḇīḡayīl ) oli israelilainen nainen heprealaisessa Raamatussa naimisissa kunnottoman Nabalin kanssa; aiheutettuaan Nabalille apoplexian hiän meni naimisiin tulevan kuningas Daavidin kanssa Nabalin kuoleman jälkeen ( 1. Samuelin kirja 25 ). Abigail oli Daavidin toinen vaimo Saulin ja Ahinoamin tyttären Miikalin jälkeen, jonka Saul myöhemmin naitti Paltille, Laisin pojalle, Daavidin piiloutuessa muihin puskiin.
xxx/ellauri292.html on line 306: Abigailista tuli äiti yhdelle Daavidin pojista, joka on lueteltu Chroniclesissa nimellä Daniel, masoreettisessa Samuelin kirjojen tekstissä nimellä Chileab ja Septuaginta- tekstissä 2 Samuelin 3:3:na. Δαλουια, Dalouia. Hänen nimensä on kirjoitettu hullunkurisesti Abigal.
xxx/ellauri292.html on line 310: Abigail ja Daavidin toinen vaimo, jisreelilainen Ahinoam, seuraavat Daavidia ja hänen sotajoukkoaan heidän etsiessään turvaa filistealaisten alueelta. Kun Daavid ja hänen miehensä ovat leiriytyneet Jisreelin lähellä, amalekilaiset vangitsevat naiset, jotka tekivät ratsian Siklagin kaupunkiin ja veivät naiset ja lapset pois. David johti takaa-ajoa, ja myöhemmin heidät pelastettiin. Molemmat vaimot asettuvat sitten Daavidin luo Hebroniin, missä Abigail synnyttää (todennäköisesti) Daavidin toisen pojan, Chileabin (kutsutaan myös Danieliksi).
xxx/ellauri292.html on line 312: Abigail on myös listattu yhdeksi seitsemästä juutalaisesta naisprofeettasta, muut kuusi ovat Mirjam, Debora, Hanna, Saara, Hulda ja Esther. Moraalisen luonteensa vuoxi Abraham Kuyper väittää, että Abigailin käytös osoittaa "mielenkiintoisimman luonteen ja horjumattoman uskon", mutta moraalittomammpi Alice Bach pitää häntä kumouksellisena. Adele Berlin puolestaan asettaa vastakkain Abigailin (a) tarinan Batseban (b) tarinan kanssa. Yhdessä (a) vaimo estää Davidia murhaamasta typerää ja ahnetta miestään. Toisessa (b) Daavid määrää hyvän miehen kuolemaan, koska hän haluaa hänen vaimoaan. "Abigail-tarinassa (a) Daavidin, potentiaalisen kuninkaan, pili nähdään yhä vahvempana ja hyveellisempänä, kun taas Batseban tarinassa (b} hallitseva munarakki näyttää römpsänpuutteensa yhä avoimemmin ja alkaa menettää sukunuijansa hallinnan." (Detaljit kz. albumia 156.)
xxx/ellauri295.html on line 100: No, Paavali vietiin sotilasvartiossa räminää pitäen nykyiseen Ras-el-Ainiin. Ainiin, nuo Antipatris-jäännökset tunnetaan nykyhepreaxi nimellä Tel Afek. Afekin taistelun aikana Samulin kertoman mukaan filistealaiset voittivat israelilaisten armeijan ja valloittivat liitonarkin. Jotkut tutkijat kallistuvat siihen, että Samuelin nolot tapahtumat ovat historiallisia, ja jotkut oppineet taipuvat vähemmän. Katso myös raamatullinen minimalismi ja raamatullinen maksimalismi. Näiden osapuolten välinen keskustelu pyörii pääasiassa yhden suuren kysymyksen ympärillä: Salomon ja Daavidin yhdistyneen valtakunnan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Erimielisyyksiensä vuoksi minimalisti-maksimalistisille suhteille on ollut ominaista kiihtynyt retoriikka ja toistuvia henkilökohtaisia hyökkäyksiä. What else is new.
xxx/ellauri296.html on line 100: Sen jälkeen tapahtui tämä vielä. Tässä on nyt eri Tamar panopatjana. Daavidin pojalla Absalomilla oli kaunis sisar nimeltä Taamar, ja Daavidin poika Amnon rakastui häneen. 2 Ja Amnon tuli aivan sairaaksi tuskasta sisarensa Taamarin tähden; sillä kun tämä oli neitsyt, näytti Amnonista mahdottomalta tehdä hänelle mitään. 3 Mutta Amnonilla oli ystävä, nimeltä Joonadab, Daavidin veljen Simean poika; ja Joonadab oli hyvin ovela mies. 4 Tämä sanoi hänelle: "Miksi sinä kuihdut noin päivä päivältä, kuninkaan poika? Etkö ilmaise minulle sitä?" Amnon vastasi hänelle: "Minä olen rakastunut veljeni Absalomin sisareen Taamariin". 5 Joonadab sanoi hänelle: "Paneudu vuoteeseesi ja tekeydy sairaaksi. Ja kun isäsi tulee katsomaan sinua, niin sano hänelle: 'Salli minun sisareni Taamarin tulla antamaan minulle jotakin syötävää; jos hän valmistaisi ruuan minun silmieni edessä, että minä näkisin sen, niin minä söisin hänen kädestään'." 6 Niin Amnon paneutui maata ja tekeytyi sairaaksi. Kun kuningas tuli katsomaan häntä, sanoi Amnon kuninkaalle: "Salli minun sisareni Taamarin tulla tekemään kaksi kakkua minun silmieni edessä, niin minä syön hänen kädestään".
xxx/ellauri296.html on line 109: 28 Ja Absalom käski palvelijoitaan ja sanoi: "Pitäkää silmällä, milloin Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, ja kun minä sanon teille: 'Surmatkaa Amnon', niin tappakaa hänet älkääkä peljätkö; sillä minähän olen teitä käskenyt. Olkaa lujat ja urhoolliset." 29 Absalomin palvelijat tekivät Amnonille, niinkuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, istuivat kukin muulinsa selkään ja pakenivat. 30 Heidän vielä ollessaan matkalla tuli Daavidille sanoma: "Absalom on surmannut kaikki kuninkaan pojat, niin ettei heistä ole jäänyt jäljelle ainoatakaan". 31 Silloin kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja paneutui maahan maata; ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä reväistyin vaattein. 32 Niin Joonadab, Daavidin veljen Simean poika, puhkesi puhumaan ja sanoi: "Älköön herrani luulko, että kaikki nuoret miehet, kuninkaan pojat, ovat tapetut; ainoastaan Amnon on kuollut. Sillä ilme Absalomin kasvoilla on tiennyt pahaa siitä päivästä lähtien, jona Amnon teki väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille. 33 Älköön siis herrani, kuningas, panko sydämelleen sitä puhetta, että muka kaikki kuninkaan pojat olisivat kuolleet; sillä ainoastaan Amnon on kuollut, no hätä."
xxx/ellauri296.html on line 129: 9 Rintamalla Absalom, joka kaxoisnelisti muulilla, osui vastakkain Daavidin miesten kanssa. Kun muuli tuli suuren tiheäoksaisen tammen alle, Absalom takertui rastahiuksistaan puuhun ja jäi riippumaan taivaan ja maan välille, ja muuli hänen altaan meni menojaan. 10 Eräs mies näki tämän ja meni kertomaan Joabille: »Tuolla roikkuu Absalom tukastansa tammessa.» 11 Joab vastasi sanantuojalle: »Näitkö? Miksi et lyönyt häntä hengiltä? Olisit saanut minulta kymmenen seteliä, ja hopeoidun vyön.» Mutta ei, Joab joutui hoitamaan homman ize. Lähetä lapsi asialle, ene ize perässä.
xxx/ellauri296.html on line 333: Arabi-Israelin sodassa 1948 Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän operaatiossa Hiram. Kyseessä lienee ollut puunilainen Hiram, Daavidin aikuisia pro-israeli libanonilaisia. Kolme Israelin lentokonetta pommittivat kylää illalla 28. lokakuuta. Tätä seurasi pitkittynyt tykistötuli ja uusi ilmahyökkäys aamulla kylän puolustajien ja useimpien asukkaista vetäytyessä pohjoiseen Libanoniin. Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän 29. lokakuuta. YK-tarkkailija kertoi, että 1. marraskuuta 1948 Israelin joukot autioivat ja ryöstivät laajasti Tarshihan ympärillä olevat arabikylät. New York Times lisäsi, että ryöstely vaikutti järjestelmälliseltä, koska Israelin armeijan kuorma-autoja käytettiin ryöstettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Joulukuuhun 1948 mennessä noin 700 kyläläistä, enimmäkseen kristittyjä, oli palannut kylään. Perheet Tarshihasta alkoivat saapua Beirutiin pian kylän valloituksen jälkeen ja asuivat vuokrahuoneissa Bourj el Barajnehin ympärillä, joka tuolloin oli esikaupunki kaupungin laidalla. Noin puolet Libanoniin saapuvista 3,000 kyläläisestä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan. Vuonna 1981 leirillä asui arviolta 4-5,000 tarshihania. Ne kyläläiset, jotka eivät päässeet Beirutiin vuonna 1948, kerättiin ja lähetettiin junalla Aleppoon, koska heistä tuli al-Neirabin leirin suurin ryhmä. 3,000 Libanoniin saapuvaa kyläläistä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri296.html on line 491: Opetuslapset saarnasivat, että Messiaan ansaitsematon kuolema oli pääsiäislampaan esikuvan täyttymys ja kenelle hyvänsä, joka hyväksyy tämän sovituksen, se maksaa täysin sen hinnan, jonka Jumala vaatii hänen synnistään. Toisin sanoen he opettivat, että jokainen ihminen voi päästä hyvään asemaan Korkeimman edessä ja kohdata Hänen mahtavat täydellisyyden vaatimustasonsa katumalla (puhtaalla sydämellä, korvaten toisille lyhentämättömänä tehdyt pahuudet ja velat) ja omistamalla elämänsä Isälle ja Luojalle. Tämän hän voi saavuttaa luottamalla Luojansa huolenpitoon väärien tekojensa kohdalla (ja siten eläen yhtäpitävästi sen kanssa), nimittäin Jeshuan sovituksen (kapparah) voimaan. Lisäxi Jeshua, joka toimi 1. käynnillä uskoville opettajana, tulisi palaamaan myöhemmin Jerusalemiin rehtorina täyttäen jäljellä olevat raamatulliset profetiat Israelin valtion maanpäällisenä kuninkaana ja poliittisena vapauttajana. Temppeli tullaan saattamaan entiselleen; juutalaiset tulevat elämään raamatullisen (juutalaisen) halakha:n mukaan; ja viimeistä tuomiota edeltävänä ajanjaksona Israelia ja kaikkia muita kansoja hallitsee Jeshua Messias, Daavidin poika Jerusalemista käsin tuhannen vuoden ajan.
xxx/ellauri303.html on line 526: Kahdestoista Maimonidesin 13 uskon periaatteesta oli: "Uskon täydellisellä uskolla messiaan ( mashiach ) tulemiseen , ja vaikka hän viipyisikin, odotan häntä joka päivä." Ortodoksiset juutalaiset uskovat, että tuleva juutalainen messias ( Mashiach , "voideltu") on kuningas, joka hallitsee juutalaista kansaa itsenäisesti ja juutalaisen lain mukaisesti. Perinteisen käsityksen mukaan Messiaan ymmärrettiin olevan kuningas Daavidin (eli Daavidin suvun) jälkeläinen.
xxx/ellauri304.html on line 197: 4 Sinun kaulasi on niinkuin Daavidin torni, linnaksi rakennettu; tuhat kilpeä riippuu siinä, urhojen varustuksia kaikkia.
xxx/ellauri304.html on line 289: Typeriä pesäpallisteja koko läjä, never heardeja. Parikolloilijat hukkapätkiä paizi 1 ryssä aika koljatti. Nyrkkeilijät höyhensarjalaisia Daavidin tähti housuissa.
xxx/ellauri354.html on line 594: Sefer Zerubavel ( heprea : ספר זְרֻבָּבֶל , latinisoitu : Sēfer Zərubbāḇél ), jota kutsutaan myös Serubbaabelin kirjaksi tai Serubbaabelin apokalypsiksi, on keskiaikainen heprea - apgoypsen tyyliin kirjoitettu 1000 - luvun alussa. näyt (esim. Daniel, Hesekiel), jotka asetettiin Serubbaabelin, viimeisen Daavidin suvun jälkeläisen suuhun, joka otti merkittävän osan Israelin historiassa ja loi toisen temppelin perustan 600-luvulla eaa. Arvoituksellinen postpakolainen raamatullinen johtaja saa ilmestysnäön, jossa hahmotellaan Israelin ennallistamiseen, päivien loppuun ja kolmannen temppelin perustamiseen liittyviä henkilöitä ja tapahtumia.
xxx/ellauri354.html on line 596: Sefer kuvaa eskatologista taistelua Antikristuksen Armiluksen, joka on Rooman johtaja, ja Messias ben Josephin välillä, joka epäonnistuu taistelussa, mutta tasoittaa tietä Daavidin Messiaalle ja vanhurskauden lopulliselle voitolle. Alkuperäinen kirjoittaja odotti Messiaan tulevan lähitulevaisuudessa; myöhemmät toimittajat toimittivat tilalle myöhemmät päivämäärät.
xxx/ellauri416.html on line 171: "Daavidin poika, Jerusalemin kuningas". Nykyajan
xxx/ellauri440.html on line 51: 17-vuotias palestiinalaispoika on nälistetty kuoliaaxi koukkunenien high security vankisellissä. Hänen väitettiin heitelleen Daavidin sotilaita kivillä. Oikeudenkäyntiä ei pidetty, sentään kuolinsyyntutkimus. 2M riepupäätä kuolee nälkään kotonaan eikä kukaan sano mitään. Luvatun maan perijät ampuvat Gretan apulaivaa drööneillä Maltan edessä. Julmat juutalaiset ja hullut jenkit suunnittelevat FN:n syrjäyttämistä. Sille käy kuin kansainliitolle 2. maailmansodan edellä. Köyhä etelä kokoontuu Putinin voitonjuhliin Moskovaan. Että sellasta peliä. Kohta alkaa paukkua, historian loppu koputtelee ovella. Oli jo aikakin.
xxx/ellauri441.html on line 391: Seuraavista luetteloista on 100 parhaan joukosta karsittu never heardit (eli suunnilleen kaikki ei-länkkärit). Juutalaiset on merkitty Daavidin tähdellä (✡︎). Ällöttävä Llosa on vihdoinllösähtänyt kasaan kasaan Ellin ja Jönsin syntymäpäivänä kohtalottarien nipsaistua siltä langat. Yxilön suuri kannattaja. Pösilö sinne pösilö tänne, järeä kusipää.
xxx/ellauri446.html on line 248: Esimerkkejä profeetoista ja heidän poliittisista rooleistaan: Aamos: Profeetta, joka puhui sosiaalista epätasa-arvoa ja Israelin pohjoisen kuningaskunnan korruptiota vastaan. Miika: Profeetta, joka tuomitsi eteläisen Juudan valtakunnan epävanhurskauden ja ennusti sen tuhon. Elia: Profeetta, joka kyseenalaisti kuningatar Iisebelin ja kuningas Ahabin peukuttaman Dagonin, Ishtarin ja niiden pojan Baalin perheyxikön ja korosti Jehovan inseliyden tärkeyttä. Nathan: Profeetta, joka nalkutti kuningas Daavidille ja vaikutti Daavidin hiusmuotoiluun.
xxx/ellauri467.html on line 388: 18:25 Niin Saul sanoi: "Sanokaa Daavidille näin: 'Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin'". Sillä Saul ajatteli kaataa Daavidin filistealaisten käden kautta.
xxx/ellauri467.html on line 390: 20:16 Niin Joonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa. Ja Herra vaati koston Daavidin vihamiehiltä.
xxx/ellauri467.html on line 415: 26:31 Hebronilaisia oli Jeria, hebronilaisten päämies, heidän polveutumisensa ja isiensä mukaan - Daavidin neljäntenäkymmenentenä hallitusvuotena heidät tutkittiin ja heidän joukostaan tavattiin kykeneviä miehiä Gileadin Jaeserissa -
135