ellauri004.html on line 1896: (Credits: Aila Meriluoto)
ellauri008.html on line 352: (Credits: ML, JC)
ellauri008.html on line 402: (Credits: Omar Khaijam/Toivo Lyy)
ellauri111.html on line 330: Credits for this howto go to Bible Dudes.
ellauri141.html on line 516: From 1917 he began to experiment with his own versions of Horace. See Thomas Pinney (Ed.) Letters IV pp. 439-40. In 1920, he and a group of friends published Q. Horatii Flacci Carminum Liber Quintus (Horace, Book V) a collection of parodies in English and Latin, which included "A Translation". "Lollius" was specially written for the book, which also included "The Pro-Consuls". See also three later poems linked to stories in Debits and Credits (1926); “The Portent”, “The Survival” and “The Last Ode.”.
ellauri141.html on line 528: But before he published "The Craftsman" and "A Recantation" in The Years between or the four odes of Debits and Credits, he had turned to Horace for recreation in the dark days of war:
xxx/ellauri234.html on line 319: Entä uhrit! Edellinen sota vei tuhansittain miehiä viimeiselle taipalelle ja raatteen tielle. Se on sodan laki. Niin tulee käymään nytkin. Ei ole tietoa, kuka kaatuu, kuinka moni "saa" antaa henkensä tämän ihanan maan vapauden puolesta. Sitä ei kukaan kysykään. Ei ole oikeutta elää vain itselleen toisen armoille antautuen. Ei tää ole mitään sosialismia vaan oikeaa seppoilua! Eikä orjan elämä ole elämää, ja ryssän ruoskaa ei suomalainen suutele, eikä ota poskeen ryssän moloa, saati hääräilee sen takapihalla. (Credits: P. Mustapää.) Vapauden puolesta kannattaa taistella, ja sen turvaamiseksi on ihan ihanaa kuolla. Isänmaa on ylinnä kaiken, sillä on oikeus vaatia uhreja, ja jokaisen velvollisuus on empimättä täyttää sen vaatimukset. Ja tässä sodassa on isänmaan vapauden turvaamisen rinnalla heimoveljien pelastaminen kuolemasta toisena innoittavana päämääränä. Suurten päämäärien vuoksi on hyvä lähteä, hyvät herrat, tulkoon eteen mitä tahansa. Me olemme valmiit taisteluun ja uhreihin. Suokoon Herra (se hieman alempana istuva kuin isänmaa, isänmaa on ylinnä), että meidän tiemme ei olisi kärsimysten tietä ja että meidän pieneltä kansaltamme ei vaadittaisi kovin suuria uhreja. Mutta oli miten oli, joka tapauksessa meidän tiemme on suora ja selvä, uhreja tai ei uhreja. Parempi silti pysytellä takana, kranaattien kantomatkan ulkopuolella. Näissä mietteissä majuri istui ajatellen nyt eteen tulevaa suurta tehtävää.
xxx/ellauri235.html on line 164: "...vastuuttomuus oli jotain, mikä asioiden luonteen vuoksi ei voinut olla rinnakkain riippumattopainin kanssa. Lattialla oli puuvillainen vyö." (Credits: JP Sartre ja EJO Saarinen.)
xxx/ellauri237.html on line 480: Suutelen sua sieltä sun täältä. (Credits: Loiri) Anna minun puhua ja ole sinä hiljaa, turpa rullalla.
9