ellauri011.html on line 338: Hippeys Coelhon Paavon tuo nyt on tuota,
ellauri011.html on line 486: Katso oheista Paulo Coelhon sepustusta, siinä
ellauri011.html on line 556: Kriitikot eivät ole Coelhon kirjallisuudesta yksimielisiä, ja jotkut pitävät Coelhon teoksia "vaikeaselkoisina itsehoitokirjoina". (Wikipedia)
ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.
ellauri015.html on line 107: Näin loikahtelee selkeesti myös JA Hollon käännös Voltairen Candidesta. Coelhon Brida portugaliksi hyppelehtii sekin kuni kaniini, jopa Pauli Kohelo seuraa tässä esikuvaansa. Joseph Conradilla on tää sama paha tapa.
ellauri015.html on line 627: Parodia Paolo Coelhon pupelluksista,
ellauri035.html on line 1180: Sarjassamme kusipäiden kirjoittamia ikäviä rompskuja, joita meillä täällä on jo aika kokoelma, esittelemme nyt jesuiitta Baltasár Graciánin (1601-1658) kirjoitaman trilogian nimeltä Criticón (1651-57). Siitä esimakua saa siitä, että se oli erityisesti Schopenhauerin ja Nietschen suosiossa. Sope opetteli jopa epsanjaa voidaxeen lukea Btä alkuperäisenä. Se oli Espanjan kultaisen vuosisadan suuria saavutuxia, joka sekin ehkä kertoo jotakin. Se on pitkähkö allegorinen (yäk!) romaani, jossa on filosofisia ylä-ääniä, siis jotain Coelhon alkemistin tapaista, vaikka todennäköisesti tuhmempaa. Joo se on taas tollanen nuoren miehen matka tyyppinen rompsku jossa on paljon siekailuja, jotain pyhiinvaellusta tässäkin. Tien päällä ollaan ja tehdään jäyniä. Mä veikkaan et tämmöinen road movie on ikivanha apinoiden meemi, kun nuoret koiraat on karkoitettu laumasta uhkaamasta silverbäkin haaremia.
ellauri053.html on line 1160: Gitanjali ei ole kaikkia varten, vain hölmöjä. Sen kaikki toistasataa proosarunoa keskittyvät vain ja ainoastaan ihmisen ja jumaluuden suhteen pohtimiseen. Tagore on kirjoittanut toisto tyylikeinona runsaalle kopsauxelle pohjautuvaa, lähes lapsenomaisen helppotajuista tekstiä, joka jää nykyisin helposti runouden, hengellisen propagandan ja itsehoito-oppaiden rajamaastoon – samoihin hämyisiin nurkkiin kuin new age -henkiset Kahlil Gibran -kokoelmat ja Paulo Coelhon koko tuotanto.
ellauri132.html on line 656: Meno-paluu. Tää juoni on yxinkertaisesti matka pisteestä A pisteeseen A. Päähenkilö lähtee matkalle, vaan palataxeen lopussa lähtöruutuun voitettuaan viisautta ja kokemusta (ja joskus jonkun aarteen myäs). Paulo Coelhon Alkemisti on rakastettu havainnollistus tästä juonesta.
ellauri277.html on line 186: Profeetan suosio kasvoi huomattavasti 1960-luvulla amerikkalaisen vastakulttuurin myötä ja sitten New Age -liikkeiden kukoistaessa. Se on pysynyt suosittuna näiden ja muun lällymmän väestön keskuudessa tähän päivään asti. Sen jälkeen, kun Profeetta julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1923, sen painos ei ole koskaan loppunut. Se on käännetty yli 100 kielelle, joten se on historian kymmenen eniten käännetyn kirjan joukossa. Se oli yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista Yhdysvalloissa, läähätti ihan Paulo Coelhon niskassa.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
xxx/ellauri010.html on line 1567: Ostavat arvan ja Paulo Coelhon kirjan:
xxx/ellauri157.html on line 47: Kyseessä oli Paulo Coelhon naiskolleega, jolta syntyi mm. seuraavantapaisia ajatelmia.
13