ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911.
ellauri151.html on line 1163: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta.
ellauri161.html on line 828: D´après Raïssa Maritain, la conversion de Léon Bloy doit beaucoup à Ernest Hello ; on trouve de nettes traces de son influence dans le Journal d´un curé de campagne de Georges Bernanos et dans l´exégèse biblique de Paul Claudel ; Henri Michaux le reconnaît également comme l´une de ses sources.
ellauri161.html on line 936: Joseph de Maistre eut également une postérité à la fois plus spirituelle et plus littéraire, via plusieurs auteurs qu'il influença considérablement : Honoré de Balzac, mais surtout Charles Baudelaire (par exemple dans ses poèmes Correspondances ou Réversibilité), Antoine Blanc de Saint-Bonnet, Jules Barbey d'Aurevilly et Ernest Hello, lesquels ont marqué ensuite toute la littérature catholique du XXe siècle - de Léon Bloy, Bernanos et Paul Claudel jusqu'à Marc-Edouard Nabe. Sans oublier Léon Tolstoï, notamment dans La Guerre et la Paix. Wauzi wauz, tässäpä jäbässä on paxulti pahaa vettä salaliittoteoristien myllyyn!
ellauri164.html on line 55: Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää.
ellauri164.html on line 56: L'Otage est une pièce de théâtre en trois actes de Paul Claudel parue en 1911, première pièce de La Trilogie des Coûfontaine.
ellauri164.html on line 60: Tässä draamassa Claudel maalasi perinteisen yhteiskunnan romahtamisen monarkiasta. Kaksi aristokraattia, mies ja nainen, jotka selvisivät terrorin verilöylyistä, yrittävät henkensä, rakkautensa ja kunniansa uhalla pelastaa paavin: jälkimmäinen on kidnapattu vankilasta, jossa keisari oli pudottanut hänet ja piiloutunut heidän alueelleen. Mutta imperiumin prefekti on paljastanut läsnäolonsa ja harjoittaa vastenmielistä kiristystä. Tunteiden ja tilanteiden väkivalta antaa voimakkaan dramaattisen voiman tälle eturistiriitalle ja intohimoille, jotka syntyvät kaatuneen aristokratian ja historian muunnelmien alaisen vallan välillä. "Kuinka olisin voinut olla niin julma?" kysyi tämän "saagan" ensimmäisen osan kirjoittaja, jossa se herää laajoilla aivohalvauksilla, ranskalaisen yhteiskunnan yksittäisten kohtaloiden, kyynelten ja mullistuksia pidemmälle 1400-luvulla, mikä edeltää nykyajan tuloa.
ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään.
ellauri164.html on line 67: Claudelin Polle oli 1 Vaakun töräyttäjistä. Sen v.s. olivat: Tohtori, johtuisiko se makkarasta?
ellauri164.html on line 72: Runo on uskontunnustus, jota leimaa pelastuksen, sentimentaalisten ja taiteellisten pettymysten etsiminen ja syytöxet länsimaista sivilisaatiota vastaan, hra Verlainen tuskallisen revähtymän jälkeen. Jälkimmäinen ampui kaksi laukausta revolverista Rimbaudiin, jota hän kutsui "helvetilliseksi avomiehekseen", mikä päätti heidän vaeltavan elämänsä ja myrskyisän rakkaussuhteensa. Mixikä tää sai Claudelin vaihtamaan takilaa niin räväkästi? Panee miettimään.
ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
ellauri192.html on line 279: After this, explanation becomes speculative. Significant literature is inseparable from ideology and political feelings. There are more than hints that political considerations were implicit in the omission of Pound, Claudel, Malraux and Brecht. Too right, too right, too right, too left. The thoroughly embarrassing preference of Heinrich B"oll in 1972 over that far greater writer G"unter Grass was wholly typical of the Swedish Academy's bias towards the middle ground of urbane and liberal decencies. (Look! We tried to do the umlauts and almost did! But these are Germans, and Günther is an ex nazi too.) The great imaginings of terror and utopia, be they of the left or of the right, are not welcome. The 1957 choice of the young Camus haloed a literary persona and style of vision emblematic of the Stockholm ideal.
xxx/ellauri130.html on line 647: Tohtori, johtuisikohan se siitä makkarasta?Paul Claudel, v.s.MKILL!
xxx/ellauri130.html on line 767: Paul Claudel, né le 6 août 1868 à Villeneuve-sur-Fère (Aisne), et mort le 23 février 1955 à Paris, est un dramaturge, poète, essayiste et diplomate français, membre de l´Académie française. Il est le frère de la sculptrice Camille Claudel. Paul est le frère cadet de Louise Claudel, pianiste, née en 1866, et de la sculptrice Camille Claudel, laquelle réalisera en 1884 son buste « en jeune Romain »
xxx/ellauri130.html on line 769: Nuorena katoliseen valtauskoon skeptisesti suhtautunut Claudel koki 18-vuotiaana äkillisen kääntymisen voimakkaan uskonnollisen kokemuksen seurauksena. Tämä maailmankuva säilyi hänellä loppuun asti, yhdistyen ympäröivissä kulttuuripiireissä vanhoillisen konservatiivisiin, jopa äärioikeistolaisiin poliittisiin mielipiteisiin. Toisen maailmansodan kontekstissa etenkin kysymykset Vichyn hallituksesta ja antisemitismistä nousivat keskeisiksi. Traditionalistisista näkemyksistään huolimatta Paul Claudel tuomitsi kirjoituksissaan yksiselitteisesti natsi-Saksan toiminnan.
xxx/ellauri130.html on line 770: Toinen keskustelua aiheuttanut teema liittyy Camille Claudelin kolmikymmenvuotiseen sairaalajaksoon, vuodesta 1913 vuoteen 1943, jolloin sisar lopulta menehtyi. Sekä osa lahjakasta taiteilijaa hoitaneista lääkäreistä että tapausta myöhemmin selvittäneet tahot ovat kyseenalaistaneet suljetun psykiatrisen hoidon välttämättömyyden. Perheen kanta ratkaisi Camillen kohtalon. Sisareen syvän intohimoisesti kiintyneen, mutta hänen elämänvalintansa ongelmallisiksi kokeneen Paulin osuutta päätökseen pidetään keskeisenä.
xxx/ellauri130.html on line 776: Pendant la guerre d’Espagne, Claudel apporta son soutien aux franquistes. Devant la Seconde Guerre mondiale, Claudel est initialement peu convaincu par le danger que représente l'Allemagne nazie. Il s'inquiète davantage de la puissante Russie, qui représente selon lui une « infâme canaille communiste ». Claudel expliqua ses flatteries à Pétain par l'approbation d'une partie de sa politique (lutte contre l'alcoolisme, appui aux écoles libres). Il est meilleures amis avec Francois Mauriac.
xxx/ellauri130.html on line 778: En septembre 1913, la sculptrice Camille Claudel, sœur de Paul (et ancienne maîtresse d'Auguste Rodin) , est internée en asile d'aliénés à Mondevergues (Montfavet - Vaucluse) à la demande de la famille et à l'instigation de son frère Paul, qui décide d'agir immédiatement après la mort de leur père. En trente ans d'hospitalisation, Paul Claudel ne va voir sa sœur qu'à douze reprises. Lors de la rétrospective qui lui fut consacrée en 1934, des témoins ont rapporté que Paul Claudel s'emporte : il ne veut pas qu'on sache qu´il a une sœur folle.
xxx/ellauri130.html on line 780: Claudel was nominated for the Nobel Prize in Literature in six different years. Another hopeless Nobel wannabe, politically too suspect.
xxx/ellauri208.html on line 453: Koko liuta keropäitä tulee luetelluxi: Molli-Jori, fig Newton, Imi Cunt, pelokas Petilt Pascalle, pyssy-Peggy ja luihu Claudel. Eipä huisin vakuuttavaa sori vaan. Mumslimistuneiden opiskelijattarien hunnuista tulee Michelille mieleen Nouvelle Heloise ja sen munaton Abelard. Polygynismi ei ole vahinko vaan Allahin ja hänen profeettansa Darwinin nimtuten tarkoitus, että vain parhaat koiraat pääsee levittämään siementä. Kuten esim ja erit humanistiproffat. Jepu jee! Muhammed ei liioin sunkaan ize kexinyt kivitystä, se vain sofistikoizi sitä. Sekin on osa Allahin suurta suunnitelmaa. Mut on parempi ettei lue Koraania ize, on se sen verran paxua pahansuopaa jollotusta. Parhaiten Mikin vakuutti Ernst Rüdigerin 4 vaimoa, eri tarkoituxiin soveltuvina.
xxx/ellauri230.html on line 556: Paul Claudel, josta on useampikin paha sana tullut sanotuxi aiemmin ja syystäkin, oli Kustun kolleegana Tokiossa nazimielisen Walesin prinssi Eetun vieraillessa siellä Intian reissulla. Eetu-prinssi teki japsuisännille jos jonkunlaisia kepposia. Claudel huomautti että aurinko on feminiininen suomalaisille ja japsulaisille, vaikkei niiden kielissä ole edes sukua. Naisten pyllystähän päivä paistaa, läpi näkyy ja pitää lämpimän. Sen suvuttomat tietävät.
xxx/ellauri356.html on line 644: Voiko politiikko kuulla tämän "sisäisen kosketuksen", olla osa tätä alusta alusta? Häneltä puuttuu visio, missio, jopa inkarnaatio, he sanovat. Mitä jos valittujen virkamiestemme parannuskeino olisi kehittää itseään ja tavata enemmän runoilijoita ja taiteilijoita? Mitä riskeeraamme? Että tasavallan presidentti alkaisi puhua kuten Paul Claudel, Michel Deguy täällä läsnä, Guyotat tai Sollers? Tai no, ei ehkä Sollers... Epätodennäköistä! Mutta yritetään, pelataan kuin kaupan tuulikaapissa hedelmäpeliä, ei se ota jos ei annakaan.
22