ellauri024.html on line 337: Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.
ellauri024.html on line 533: Mutta myös sitten kun arvostelemme komiikkaa (puhu vaan izestäsi Kinnusen akan poika) pidämme sitä objektiivisesti hyvänä ja huonona. Mitä vittua!? Tää on tämmönen hyvä-paha absolutisti. Niin yxiliitisellä arvomaailmalla varustettu tyyppi voi olla hyvä koomikko vaan luontojaan, oikeastaan vastoin parempaa tietoaan. Siltä ikäänkuin lipsahtelee hyviäkin vizejä. Kuten aiemminkin olen sanonut, se että tykkää Chaplinista voi olla oire jostain pahemmasta. Tuloxelle nauravat vain hyeenat.
ellauri024.html on line 776: Aarne Kinnusen loppupäätelmä: loppujen lopuxi huumorissa rulaa hyvä maku. Chaplinia monet pitävät julmana. Ja Aarne Kinnusta. Se vaikuttaa joskus vähän hemmolta, jonka elämässä äkkipikaisuus ja julmuus ryöpsähtivät arvaamattomasti.
ellauri032.html on line 435: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri037.html on line 119: alkaa vuorostaan tuntua yhtä vanhanaikaisilta kuin Chaplin nonarit.

ellauri037.html on line 120: Chaplin kelpas jenkkilän kielivammaisille mamuille ja Aarne Kinnuselle.
ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.
ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
ellauri053.html on line 323: Numero 4 on nelijalkaisten numero, ainoa kolmijalkainen eläin on miekkonen. Keskijalka ei ota edes maahan. Tulee Dreyfuss-kävelyä, outoa tai ontuvaa kuin Chaplinilla ja Sattuman Villellä. 4 legs good 3 legs bad.
ellauri054.html on line 183: Hannu Riikonen oli omituinen jo Norssin pihalla. Tepasteli kädet ristissä selän takana kuin Charlie Chaplin sen toisen hörhön Eero Tarastin perässä. Hannun sankari on Tex Willer. Lempo! Pannahinen! “I’ve tried to uphold the tradition of eccentric professors,” Riikonen says.
ellauri060.html on line 108: T.S. Eliot ei ollut skotti kuten J.A. Hunter eikä huumormiehiä. Kuten Peter Ackroyd ize, se oli todennäköisesti homo. Se selvinnee tästä tiiliskivestä jos jaxan selata. Ackroyd nyt ainakin tunnetusti on. Homopetteri on kirjoittanut elämäkertoja mm. ennen jo paasatuista henkilöistä William Blake, Charles Dickens, T.S. Eliot, Chaplin Charles">Charles Chaplin ja Sir Thomas More. Tokko ne KAIKKI sentään oli homoja? Tiedä häntä. TS Eliot muistuttaa myös Hotakaista siinä, että se koitti pitää yxityiselämänsä izellään. Eipä onnistunut, kiitos homopetterin. Mitähän salattavaa Hotakaisella on? Onko luurankoja kaapissa?
ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka.
ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
ellauri145.html on line 86:
Anteron peukuttama Pousada on puiseva,
saku surrealistimaalari Max Ernst on ällöttävä,
kuin myös jättimäinen narsisti Charlie Chaplin.

ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.
ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already.
ellauri183.html on line 50: Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä.
ellauri210.html on line 59: Yllättävää kyllä seuraava musta humoristi on Andre Gide. Ei se musta juuri humoristiselta vaikuta, vaan ikävältä narsistiselta luonteelta. Muzamaahan voi sanoa vaikka Chaplinista.
ellauri210.html on line 97:
Sigmund Freud analysoi Charlie Chaplinia

ellauri210.html on line 99: Vuonna 1931 sekä Sigmund Freud että Charlie Chaplin olivat maineensa huipulla. Chaplinin maailmanlaajuinen lipputulon kiilto oli väistynyt kaikenlaiselle kaupalle: nukeille, sarjakuvakirjoille. Siellä oli jopa hittikappale, "Kuu paistaa kirkkaasti Charlie Chaplinille.” Sillä välin Freud oli saavuttanut tason, jolla ei ole vertaansa vailla akateemisen maailman yleensä lumoamattomassa maailmassa. Jos Chaplinilla oli maailman tunnistetuimmat kasvot, Freud oli sen tunnetuin mieli. Mutta heidän poluilleen ei ollut juurikaan syytä risteämään. Chaplin harvoin lopetti työskentelyn riittävän kauan lähteäkseen Los Angelesista, ja Freud suhtautui julkisesti halveksivasti elokuvateollisuuteen. Psykoanalyytikko tiivisti tunteensa ystävälle lähettämässään kirjeessä: ”Elokuvaus näyttää olevan yhtä väistämätöntä kuin sivupoikahiusten leikkauksia, mutta en leikkaa itseäni sillä tavalla enkä halua olla henkilökohtaisessa yhteydessä kenenkään kanssa elokuva."
ellauri210.html on line 101: Freud kirjoitti yleensä vain niin sanotuista "suurista" taiteilijoista. Hän analysoi parimurhaa Dostojevskin teoksissa, kirjoitti Leonardo da Vincin lapsuudesta ja pohti Michelangelon teosten emotionaalisia vaikutuksia. Mutta vuonna 1931 Freud puhui ystävälleen lähettämässään kirjeessä hieman Charlie Chaplinista.
ellauri210.html on line 103: Ei ole vain yllättävää, että tämä elokuvanvihaaja oli todella katsonut Chaplinin elokuvia, hän myös päätti antaa hänelle kiitosta. Sen sijaan, että olisi hylännyt Chaplinin, hän kutsui häntä "suureksi neroksi" ja huomautti haikeasti, että hän olisi halunnut tavata Chaplinin, joka oli äskettäin vieraillut Wienissä, mutta keskeytti matkansa. (Freud spekuloi, että Chaplin lähti aikaisin, koska ei kestänyt kylmää säätä.)
ellauri210.html on line 105: Kirjeessä Freud käänsi psykoanalyyttisen katseensa Chaplinin elokuviin. Freud väitti, että kaikkien taiteilijoiden teokset ovat "läheisesti sidoksissa heidän lapsuusmuistoihinsa", eikä Chaplin ollut poikkeus. Kuten Kulkuri, Freud väitti, Chaplin "näyttää vain itseään sellaisena kuin hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan".
ellauri210.html on line 107: Chaplin kasvoi 1800-luvun Lontoossa sairaan äidin ja poissaolevan isän kanssa, ja hänen varhaisia ​​vuosia leimasi äärimmäinen köyhyys. Chaplin varttui äitinsä Hannahin kanssa mielisairaaloissa ja niistä poissa työhuoneessa ja köyhien lasten instituutissa. Kaiken tämän ajan nuori Charlie tarkkaili ympärillään olevia ihmisiä. Myöhempinä vuosina hän alkoi kutoa elokuviinsa omaelämäkerrallisia yksityiskohtia ja lapsuusmuistoja. Hänen lyhytelokuvassaan Helppo katuHän esimerkiksi näytteli ällöttävää poliisia, joka lähetettiin uudistamaan huonoa naapurustoa ja loi uudelleen ”East Streetin”, Etelä-Lontoon kadun, jossa hän syntyi. Jopa The Trampin kuuluisa kulhollinen sekoitus perustui lapsuuden muistoon "Rummy Binksistä", paikallisesta juopaasta, joka horjui naapurustossa. Kaiken tämän tietäen ei ole yllättävää, että Freud piti Chaplinia "niin sanottuna poikkeuksellisen yksinkertaisena ja läpinäkyvänä tapauksena".
ellauri210.html on line 109: Lue Freudin täydellinen Charlie Chaplinin analyysi alta:
ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.
ellauri219.html on line 923: Sir Charles Spencer "Charlie Chaplin", British born actor, director and producer. (1889-1977)
ellauri242.html on line 217: Komsomol oli pioneereista seuraava neuvostonuorille tarkoitettu kertši. Komsomolin perustajia olivat 16-vuotias Lazar Satskin ja 19-vuotias Oskar Ryvkin. Tiedot perustajista kuitenkin sittemmin salattiin, koska heidät muutettiin käteisexi Stalinin vainoissa kerta he olivat juutalaisia. Saman kohtalon kokivat Komsomolin alkuvaiheen johtajat Nikolai Chaplin, Jefim Tseitlin ja Pjotr Smorodin, vaikkeivät olleetkaan (no Jefim oli).
ellauri245.html on line 341: Aha! The title "Bury me standing" comes from a proverb which describes the plight of the Gypsies: "Bury me standing. I´ve been on my knees all my life." But that was just a joke! Ei Charlie Chapliniakaan kuopattu pystyasennosssa.
ellauri254.html on line 257: Мы широко по дебрям и лесам Me hylätään Eurooppa ja Chaplin charmikas,
ellauri254.html on line 550:
Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maximi näyttää Charles Chaplinilta surtuukissa.

ellauri256.html on line 207:
Vitun pellejä sekä Lexa että Maximi. Lexalla ei traagisesti enää seiso. Maxim on Chaplinin surtuukissa. Vähän siinä on Vasilin eiku Vitalin näköä.

ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana." Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan.
ellauri321.html on line 483: On hullua miten ohi maalin tollot kriitikot ampuvat Linklaterin kohdalla. Ei se ollut mikään koomikko, siis ei haha hauska kaatuilija ala Chaplin/Buster Keaton, tai hullu hassuttelija kuin Spede Pasanen vaan apinaelämää ymmärtävä humoristi. Eikä se ollut yhtään ilkeämpi amerikkalaisille kuin ne ansaizevat. Psykoterapeutti Maarit Kalliokin kehottaa:
ellauri331.html on line 209: Venäjän yritysdatamarkkinoista. Se on meedioiden oligarkki ja oligarkkien meedia. Interfax-Religion "on ollut vuosien ajan toimivin, ikään kuin itsenäinen ja kuitenkin henkilökohtaisesti sidoksissa Charles Chapliniin, jolla on rutkasti tietoa kirkkoasioista."
ellauri332.html on line 642: The Phantom Menacen kuvausten aikana Lucas ja Best työskentelivät yhdessä hahmon kehittämiseksi. Joten he "lainasivat" kävelynsä Charlie Chaplinilta, käyttäytymismallinsa Buster Keatonilta; yhdessä he kirjoittivat joitain hahmon rivejä ja myöhemmin keksivät Binksin kömpelyyden ja typeryyden näytöllä. Liikekaappauksen avulla Best pystyi luomaan komediahahmon, jonka hän alun perin kuvitteli; hänet äänesti myös Best. Best käytti Jar Jaria edustavaa proteettista pukua, joka maksoi noin 100 000 dollaria, ja se toimi vertailukohtana animaattoreille ja taiteilijoille, joiden kanssa he voivat olla vuorovaikutuksessa.
ellauri347.html on line 394: Fromm oli aina kiinnostunut yrittämään ymmärtää todella pahaa tämän maailman ihmiset – ei vain hämmentyneitä tai harhaanjohtaneita tai tyhmä tai sairas, mutta se, joka on täysin tietoinen pahasta teoistaan, suoritti ne joka tapauksessa: Hitler, Stalin, Charles Chaplin, Tom Jones, Foster olut ja niin edelleen, isot edellä ja pienet perässä.
ellauri353.html on line 134: Jos miehen tahto on kyllin suuri hän pystyy ramppaamaan jalkoihinsa uskomattomia vaikeuxia vain käytöxellään. Kuin filmikoomikko Chaplin hassulla kävelyllä. Sinä voit aina luottaa Isä Vihtoriin ja minuun kuin kallioon. Luotathan?
ellauri353.html on line 243: Jossain haastattelupätkässä Luis vielä kertoo unelmista, kohtaamisista monien tunnettujen kirjailijoiden, näyttelijöiden ja taiteilijoiden, kuten Pablo Picasson ja Charlie Chaplinin, kanssa sekä hauskista temppuiluista, kuten nunnaksi pukeutumisesta ja kaupungilla kävelystä.
xxx/ellauri044.html on line 1287: Thomas Edison, Charlie Chaplin, Elvis Presley, John Kennedy,

xxx/ellauri103.html on line 507: Doonesbury sarjakuvaa ei muista kukaan, varsinkaan sen jälkeen kun Gary Trudeau (ihan aiheesta) 2015 kritisoi Charlie Hebdon piirtäjiä "for punching downward..., attacking a powerless, disenfranchised minority with crude, vulgar drawings closer to graffiti than cartoons", and thereby wandering "into the realm of hate speech" with cartoons of Muhammad. Muiden pöyristyneiden öykkärien joukossa joku paska David Frum "criticized what he called Trudeau's moral theory that holds "the privilege-bearer responsible". Eihän se nyt käy, privilege on privilege, Mariallakin oli sellainen, eikä sitä siltäkään otettu pois. Rääppä humanistiystävineen piti rinnassa "Je suis Charlie" läppyjä. Charlie Chaplin lie ollut kyseessä.
xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
xxx/ellauri127.html on line 729: Tämän mustan komedian kolkko illuusiottomuus tyrmistytti aikalaiset, mutta nykyään teosta pidetään Chaplinin merkkityönä. On esitetty ajatuksia, että hän nimenomaan tällaisella aiheella esitti vastalauseita sen johdosta, että hänet oli aiheetta leimattu kommunistiksi.
xxx/ellauri130.html on line 643: Loppupeleissä on kaikki kuvottavaa.Charlie ChaplinMKILL!
xxx/ellauri169.html on line 157: Walt rakasti tutkia Charlie Chaplinia. Hän teki muistiinpanoja tämän ruumiinkielestä, kasvojen ilmeistä ja improvisoinnista. Hän luki myös kaiken mahdollisen animaatiosta ja sarjakuvien piirtämisestä. Salassa, Waltista tuli pornokuningas. Eräs uhri muistaa että hän oli sadistinen ja että hän nautti pornofilmeistä. Hänen kiinnostuksensa lapsiin oli kaukana altruistisesta. Lapsille neuvottiin että heidän tulisi kutsua Waltia nimellä "Uncle Walt". Seksuaalisten ongelmiensa takia Walt antoi luvan että hänen sukuelimensä upotettiin jäähän neljäksi tunniksi kerrallaan. Ei tainnut olla Unca Donald kaukana totuudesta kuzuessaan Disneytä twitterissä namusedäxi.
xxx/ellauri178.html on line 59: Claire oli Charlie Chaplinin tikkunekku jossain Limelight äänileffassa 1952 jossa Peppu näki sen poikasena kuin minä Haley Millsin Pollyannana. Claire oli 2v vanhempi kuin Roth.
xxx/ellauri178.html on line 61: (Maggiekin oli sitä vanhempi. Se tykkäs milfeistä. Selvä äitifixaatio. Turbojalka kyseessä.) Claire ei ollut mikään söpö nykerönenä kylläkään vaan pikemminkin kotkamainen profiili, kova ja fragiili kuin posliini. Charlie on hukkapätkä ja aika pulskea. Oliko Chaplin syntyjään Israel Thornstein vaiko romani? Ei tiennyt izekään. Sekä USA että USSR piti sitä epäilyttävänä. Paljon väliä. Joku vammanen nyt kuitenkin. V. 1952 Charlie ei päässyt enää jenkkeihin.
xxx/ellauri178.html on line 63: The film stars Chaplin as a washed-up comedian who saves a suicidal dancer, played by Claire Bloom, from killing herself, and both try to get through life. Täähän oli Rothin mielijuoni, se oli aina pelastavinaan damseleita distressistä ja sitten olikin se distress ize.
xxx/ellauri199.html on line 1089: These and many other questions will have to remain unanswered, because, despite multiple rumors to the contrary, Dr. Seuss is not a Jew. He obviously sympathized with the cause, a la inaugural JONJ entry Charlie Chaplin, but that´s as far as it goes. So much for Seuss. A mensch? Certainly. A goy? Undoubtedly.
xxx/ellauri215.html on line 154: Jewish writer with spectacles on the nose, autumn in his heart and menstrual blood on his penis. Especially fond of Charlie Chaplin's comedies.
xxx/ellauri218.html on line 85: Lilloa näpäsee että viirusilmät kokosi sen Lexus-merkkisen vuokrariisipussin ropoteilla, Chaplin tunaroimassa Henry Fordin liukuhihnalla on sooo lääst siizön. Lillo on oliivikullinen kuin isänsä mutta laittaa silti aurinkovoidetta.
xxx/ellauri298.html on line 65: Patti alkoi opiskella venäjää ja kirjallisuutta. Luki Eino Leinon Tummaa izesäälin vallassa. Patti oli kuin Aku Ankka Savon murteella. "Mää matkoosi rumahinen! Ee tässä paljaalla leevällä eletäk!" Patti halusi tulla piippua sauhuttavaxi setäläisexi. Oikeasti Patti tahtoi olla romanihenkilö, vaikka Stavrogin. Tai Charlie Chaplin, eller Tarmo Manni. Kirjanpitoa ei oppinut mutta siivoamista ja postinkantoa.
xxx/ellauri314.html on line 111: Myrskyisän elämän elänyt O’Neill oli aviossa kolmasti. Hänen tyttärensä Oona meni 17-vuotiaana naimisiin Charles Chaplinin kanssa 1943, minkä jälkeen O’Neill teki tämän perinnöttömäksi, samoin kuin poikansa Shanen, jonka elämäntapaa isä ei hyväksynyt. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta teki itsemurhan.
xxx/ellauri314.html on line 133: Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä. Hän opetti hiänelle muutakin ja näytteli hiänelle erästä oleellista osaa, ja niinpä he avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä. Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.
xxx/ellauri314.html on line 135: Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden. Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään. Viinapiru oli Tyroneilla geeneissä. Oona ei voinut kyllästyä Charlien hassuun kävelyyn, kepin heilutuxeen ja wiixeen vetelyyn.
xxx/ellauri356.html on line 143: Jotkut raportit osoittavat, että hänet nimettiin Jackie amerikkalaisen lapsinäyttelijän Jackie Cooganin mukaan, joka oli tullut tunnetuksi ympäri maailmaa roolistaan ​​vuoden 1921 Charlie Chaplinin elokuvassa The Kid.
56