ellauri014.html on line 682: 1700 luvulla kaikki huusi Cato, se oli mauno mato, se symbolisoi porvariston vallankumousta republikaanisella ruohonjuuritasollaan. Rusakko piti sitä puolijumalana.
ellauri014.html on line 684: Cato"/>
ellauri014.html on line 685: Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun, kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.
ellauri024.html on line 489: Mix huvittaa nähdä jonkun housunnapit auki? Sas se, Arska, mä en käsitä. Mut mulla jääkin vetoketju auki vähän väliä. Ei se naurata, kun ei hävetä, ei edes nolota. Naurakoot ketkä tahtovat. Be my guest. Hevoset on jo karanneet, enää riimu seinällä. Koko toi Aarnen vaatteista ja ulkomuodosta skizoominen on outoa. Naisten narrimaiset asut, sehän on kuin Jeremias tai Cato.
ellauri024.html on line 578: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri026.html on line 310:

Cato" />
ellauri026.html on line 311: Erasmus ei hurjasti arvosta stoalaisuutta, haukkuu Catot ja Senecat ynnä muut sellaiset hapantelijat ihan pydeen. Lukianoskin, joka aloitti platonistina, siirtyi kyynikox ja siitä edelleen epikurolaisuuteen, haukkuen kaikki edelliset gurut lyttyyn yxi kerrallaan. Tässä mä oon taas ihan samoilla linjoilla.
ellauri030.html on line 25: Vanhuudesta (lat. Cato maior de senectute, ”Cato vanhempi vanhuudesta”) on Ciceron kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee vanhuutta ja kuolemaa.
ellauri030.html on line 90:

Kaikki huusi Cato


ellauri030.html on line 94: Tyttären kuoltua se kirjoitti vielä Lohdusta, Pro-Akatemiasta, Hyvixistä ja pahixista, Tuskulanumin väitöxiä, Jumalten luonteesta, Cato vanhempi (tän albumin nimikappale, vanhemmuudesta kato), Laelius (kaveruudesta), Kohtalosta, Poskettomuuxia (stoalaisista), Viroista, ym ym, monet kaikexi onnexi hävyxissä. Pojan kuolemasta se ei kuulemma ollut moxiskaan, se olikin joku mitääntekemätön hummeri. Aika epeli.
ellauri030.html on line 96: Kaikki huusi Cato, se on Mauno Mato! Tän turauxen Cicero kirjoitti 62-vuotiaana vuonna 44 ennen Kristusta. Se plagioi ensi kädessä Xylofonia sekä lättänenän fasistin Valtio-teosta ja sen uskontopläjäystä Faidonia. Saatto sillä olla joku tuntemattomampikin kreikkalainen vanhusten izehoitokirja esikuvana.
ellauri030.html on line 101: Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.
ellauri030.html on line 102:

Cato"/>
ellauri030.html on line 103: Sithä oli se Cato nuorempi, vanhemman pojanpojanpoika (vanhempi ois niinku rautakauppias jos tää ois mä, herra varjele) uticalaisexi nimetty koska se pisti izensä hengiltä Uticassa välttyäxeen nololta nöyristelyltä Caesarin edessä. Siitähän oli se Addisonin näytelmä jota Rousseau suizutti. Se oli Ciceron kaveri, jelppi sitä Catilinan keississä, ja muutenkin seilaili samoissa piireissä. Tosi oikeistolainen ja izepäinen kuin piru, viinamäen miehiä. Aika ällön tuntuinen kaveri tämäkin.
ellauri030.html on line 105: Tuskulum oli vanhemman porsaan Caton kesäpaikka, ja Ciceronkin, ne oli mökkinaapureita (vaikkei yhtä aikaa, Catojen mökki oli siirtynyt jo Cato nuoremmalle). Sitähän herrasväki vieläkin käyttää huvilan hassuttelunimenä. Siitä tulee lähinnä mieleen Hannu K. Riikonen ("K"! my foot!) ja Pekka "Tuus" Tarkka. Joko kerroin, että kun pääsin Fredin vs. proffaxi, Pekka "Tuus" Tarkka heräsi ja lähetti mulle kirjeen, jossa se pyysi mua arvostelemaan jonkin kirjan Hesariin. Kirje alkoi H.V., joka ei tarkottanut haista vittu (kai), vaan "hyvä veli", ja päättyi "Tuus, Pekka Tarkka". Kirje meni rodeen saman tien. Vitun "Tuus", tosi noloa. H.V., Pekka. Onnen Pekka. Ei ole vielä tuuskahtanut.
ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
ellauri030.html on line 111: Catolla oli uran aikana 44 ottelua käräjätuvassa, joista 43 se voitti tyrmäyxellä, yhden hävisi. Naisten koreilua se ei onnistunut estämään. Epsanjalaisia se kuvernöörinä listi ja riisti julmasti. Orjia se kohteli kun karjaa, ruoski ja tappoi ihan pikkujutuista. Karkea ja väkivaltainen äijä, täysin vulgääri. Vitun puhemies Kurnau.
ellauri030.html on line 113: Koitti opetella kreikkaa seniilinä. Hupaisaa kyllä, Cato inhos mamuista erityisesti kreikkalaisia, ja kreikkalaisista erityisesti Sokratesta, jonka kustannuxella se usein piruili. Cicero panee Caton suuhun kaikenlaisia kreikkalaisia sokraattisia viisauxia. Ei ois varmaan maistunut. Catolta ainoa säilynyt kirjallinen saavutus on joku maamiehen kalenteri.
ellauri030.html on line 115: Scipio oli Hannibalin päihittäjän pojan ottopoika. Samasta puusta veistetty kuin Cato, vaikkei välttämättä olleet hyviä tuttuja. Se oli roomalaistakin roomalaisempi, kreikkalaisittain sanoen (hyi, sanoisi Cato), 'ανηρ τετραγωνος ανευ ψογου,' 'nelinurkkainen äijä ilman nokan koputtamista.'
ellauri030.html on line 119: Nää kolme veteraania, Cato, Scipio ja Lälliys, päivittelee Ciceron puolesta tässä vanhuuden päivistä. Pääosa saarnasta on Caton yxinpuhelua, monotoonista valoisan vanhuuden ylistystä. Cato on tässä yli kahdexankymppinen vauras ukkeli.
ellauri030.html on line 121: Herneenpalko (alla) totee kuivasti, että tää herttainen Cato-ukkeli on kyllä Ciceron aivokummitus. Oikee Cato oli karkea, kova, ankara jä ikävä ex-sensori, ei syyllistynyt enempää hyvään makuun kuin tunteiluun.
ellauri030.html on line 127: Lähetäänpä seuraamaan Ciceron argumentointia. Ekax luetellaan menestyneitä julkkisvanhuxia. Ei niitä monta ole, et jos täs pitäis mennä todennäköisyyxillä, niin ei toi paljon vakuuta. Sit Cato lähtee kumoomaan neljää vanhuuteen kohdistuvaa moitetta:
ellauri030.html on line 238: Siis nuorella on aina mukavaa, kiltillä on aina mukavaa, ikävää on vaan vanhana. Mukavasta ei voi päätellä ikää, eikä vanhuudesta fiilistä. Mutta jos on ikävää, niin sitten on vanha. Lälliys huomauttaa, että vanhana on mukavampaa jos on kasan päällimmäisenä. Est istuc quidem, Laeli, aliquid, sed nequaquam in isto sunt omnia. Totta, myöntää äveriäs Cato, vaan ei siinä kaikki!
ellauri030.html on line 242: Cato (eli Cicero sen puolesta) nälvii Flaminiusta, joka halus jakaa Gallian voittomaat rotinkaisille. Nää on tosiaan vanhoja konservatiiveja, läjän päällä kyhjöttäjiä. Aika raskasta lukea tällästä. Vitun Kimmo Koskenniemiä koko porukka.
ellauri030.html on line 244: No siis jos olet julkkis kuten Aira Samulin tai taata Sillanpää, tai sit kirjoittelet paskaa viimeseen saakka niinkun Puovo Huovikko, niin sittenhän voi olla mukavaa. Onhan Eskillä vielä Pafos ja mullakin nyt nää runot ja paasauxet. Runoilija Ennius vertas izeään vanhaan eläkekaakkiin laitumella lerppahuulisena. (Sama hemmo jonka Cato jätti kärvistelemään köyhänä kotiopettajana rahdattuaan sen ensin jostain saarilta luoxensa.)
ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
ellauri030.html on line 266: Sit on vielä noi puutarhatyöt, jotka on vanhuxelle mieluisia, ainakin ne köykäsimmät, kuten haistelu ja maistelu. Etenkin viinamäki, josta ukko-Nooakin jo osas nauttia. Ja pellolle kannattaa mennä paskallekin, sen tietää Cato, vaikkei Hesiodos kertonut. Ei mitään ilmaisexi, se on periaate Catolla. Hampaikas Curiuskin mieluummin otti rahat samnilaisilta väkisin kuin lahjuxina. Sai ilmaisexi enemmän. Siinä mies Caton mieltä myöten. Cato jatkaa vielä pitkään höpötystä kuinka kivaa rikkaan vanhuxen on höpsästellä ikiomalla farmilla. Pointin sivusta taas Cicero! Ei ollut puhe siitä onko kivaa olla Roope-setä hrahalaarissa, vaan vanhuudesta.
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri034.html on line 227: kovisBourget, Byron, Cato M.P.">Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, SyväntöBaudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu RothJehova, Hamsun, Peeveli
ellauri036.html on line 144: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Cato M.P.">Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
ellauri040.html on line 267: kuivurrriBourget, Byron, Cato Sr">Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, SyväntöCato Jr, Melville, Nietzsche, PeeveliJari Ehrnrooth
ellauri072.html on line 54: Goodreadista löytyi seurraava luettelo izemurharouvista ja herroista. Huom. Benjamin, Hitler, Cato, Petronius ja Seneca teki vastentahtoisesti suikin pakotettuna. Ei lasketa. Koestler oli unkarilainen ex-commie takinkääntäjä siionistilänkkäri joka teki n:nnen vaimon kaa Klasu-Ebba tuplaseppukun. Lie ollut paska kirjailijakin. Suuri osa näistä on tuiki tuntemattomia. Varmaan jouti mennäkin. Bourdain oli tv-kokki joka hirtti izensä. Paloi joku keitos pohjaan kai. Kosinski oli ehkä huijari. Herrndorf on Wikipediassa tituleerattu vaan "tekijäxi" ja oli kuolemassa aivosyöpään muutenkin. Eli taulukkona näin:
ellauri072.html on line 63: Cato Minor 51Tunaroi miekalla
ellauri110.html on line 1003: Seniorin vanhusjorinat ja jupinat on niin 1-1 samoja kuin on aina ollut, ei tarvi lukea kuin Aristofanesta, Saarnaajaa tai jotain Cato vanhempaa tai Senecaa. Tääkin osottaa taas sen minkä Hande tarkkanäköisesti jo sanoikin: apinat on kaikki prikulleen samanlaisia. Sori Hande, vanhat tuppaa kirjottamaan veteliä ja horisevia kirjoja, tää Vapaus on siitä vankka todiste. Se että on jotain poikkeuxia (onko muka joku Samuli Paronen sellainen? Kekäs se nyt oli?) ei kumoa tilastollista tendenssiä, vahvistaa vaan sen.
ellauri115.html on line 717:

Cato" />
ellauri115.html on line 718: Mikä yhteys on omaneduntavoittelulla ja tällä miehuuden ihannoinnilla? Mix mä olisin mieluummin Cato joka teki seppukun kuin Caesar joka tuli, näki ja voitti? [Kaada izelles vaan JJ.] Jos viet rinnasta multa sydämmen lisäxi tän jalouden rakastamisen niin et vie vain housuja vaan myös elämänilonkin. Pikkumainen mies jossa tämmöiset herkkutunteet on tukahdutettu pahojen passiohedelmien joukossa, joka ajattelee vaan izeään ja lopulta ei rakasta kuin izeään, tällä ei ole mitään ihastumiskohtauxia, sen kylmä sydän ei enää syki riemusta risaisissa housuissa, ja ja sen silmät ei enää täytyy symmpatian makeista kyyneleistä, se ei ilahdu mistään; sillä ei ole elämää eikä tunnetta, se on jo kuollut. [But cf. "Lettu elo" alempana.]
ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
ellauri142.html on line 393: kädessä; kukaan ei tee mitään kivaa, vaan tekee sitä, mitä bugi katsoo hänen velvollisuudekseen. No niimpä tietysti. Cato ja Seneca hurraa kazomossa ja tekee aaltoja tiimikaulaliinat kaulassa ja pienoisliput kädessä. Epiktetoxella on jopa kasvomeikit tiimiväreissä.
ellauri207.html on line 310: Peppi on ikävä ihminen. Luihu kylmiö. Kun se konnailee, se voi olla juridisesti epäilyttävää muttei rikos jumalan säätämiä lakeja vastaan, kuten älä tapa, älä varasta, älä valehtele älä tee huorin, kunnioita vanhempia ym ym. Sillä niihinhän on ne tutut jumalan suomat poikkeuxet: pahixia saa tappaa, konnilta varastaa, valehdella viranomaisille, huorata ketä huvittaa, kusettaa mielin määrin vanhempia jos ne ovat tiellä. Rakkauden käskyt hoituu hyvin rahalla ja sexillä ja syöttämällä halvatulle varaisälle sunnuntaisin makaronilaatikkoa ja antamalla sille valkoiset siltä varastetut shakkinappulat. Skizoidin narsistin pienestäkin hyväntahdon eleestä on syytä ilostua pikkulapsen lailla. Raha ei ehkä tuo onnea mutta auttaa kestämään elon kolhuja. Sen tiesi jo Cato vanhempi, Roope Ankka, ja Kroisos Pennonen. Caton tapaisia konnankoukkuja järjestelee Peppi Pitkätussukin, rahanpesua ja veronkiertoa. Pecunia non olet. Onko järjestelyssä jotain epäeettistä? Ei toki, menettely on talousliberaalin sääntökirjan mukaista, mikäs siinä. Kyynärpäily toisten lurjusten kustannuxella ei ole vain luvallista, vaan suotavaa.
ellauri210.html on line 1182: Ko albumi on luettavissa Wikisourcessa. Se on aivan lattapäistä narsismia, izemurhan puolustelua ja aivan väärien sankarien ihannointia esim. Platon, Cato, Rousseau.
ellauri325.html on line 259: Veblen syntyi 30. heinäkuuta 1857 Catossa Wisconsinissa norjalais-amerikkalaisten maahanmuuttajavanhempien Thomas Veblenin ja Kari Bunden perheeseen. Hän oli kuudes kahdestatoista lapsesta. Norja oli hänen ensimmäinen kielensä. Hurra Thorsten!
ellauri373.html on line 90: Liisa selkeästi maalasi izensä kuvaan jossa Porcia Catonis viiltelee izeään. Porcia (n.  73 eKr. – kesäkuu 43 eKr.), oli roomalainen nainen, joka asui 1. vuosisadalla eaa. Hän oli Marcus Porcius Cato Uticensisin (kaikki huusi Kato nuoremman) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Atilian tytär. Hänet tunnetaan parhaiten Julius Caesarin salamurhaajien tunnetuimman salamurhaajan Marcus Junius Brutuksen toisena vaimona, ja hän esiintyy pääasiassa Ciceron kirjeissä. Porcia syntyi noin vuonna 73 eaa. Hän oli luonteeltaan hellä, hän piti eläimistä, ja hän oli kiinnostunut filosofiasta ja oli "täynnä ymmärtävää rohkeutta". Plutarch kuvailee häntä nuoruuden ja kauneuden parhaaksi. Kun hän oli vielä hyvin nuori, hänen isänsä erosi äidistään aviorikoksen vuoksi. Lainasi seuraavaa vaimoaan puoluetoverille tovixi. On mahdollista, että Porcian ja Bibuluksen poika oli mies. Ne oli optimaatteja eli hyvixiä kuten Pompejus. Porcian ensimmäinen mies Bibulus (juoppo) kuoli vuonna 48 eKr. influenssaan Pompeuksen tappion jälkeen jättäen Porcian leskeksi. Vuonna 46 eaa. Cato teki itsemurhan tappionsa jälkeen Thapsuksen taistelussa. Caesar armahti Porcian veljen Marcus Caton ja palasi Roomaan. Mauno Mato juniorista on paasausta albumeissa 14, 30 (jossa myös izetyytyväistä Mauno Mato senioria ja luihua kikhernekauppias Ciceroa kommentoidaan tylysti), 36 et passim. Tiiivistäen Catot oli täys paskiaisia, eikä Cicero tai Seneca olleet yhtään parempia. Hundsfotteja nuo roomalaiset. Hampuuseja. Lättähattuja. Piiska niille olis soitettava.
ellauri373.html on line 92: Catonis.jpg/800px-Porcia_Catonis.jpg" />
ellauri373.html on line 99: Sinä, mieheni, vaikka luotit henkeeni, ettei se pettäisi sinua, olit kuitenkin epäluuloinen ruumiini suhteen, ja tunteesi oli vain inhimillinen. Mutta minä huomasin, että minunkin ruumiini voi olla hiljaa... Älä siis pelkää, vaan kerro minulle kaikki, mitä salaat minulta, sillä ei tuli, ripset eikä virzakivet pakota minua paljastamaan sanaakaan; En ole syntynyt siinä määrin naiseksi. Siksi, jos et edelleenkään luota minuun, minun on parempi kuolla kuin elää; Muuten älköön kukaan enää pitäkö minua Caton tai vaimosi tyttärenä.
ellauri373.html on line 110: Porcia, conosciuta in italiano anche come Porzia (circa 70 a.C. – 42 a.C.), è stata una nobildonna romana, figlia di Catone l´Uticense e della sua prima moglie Atilia. Sposò in prime nozze Marco Calpurnio Bibulo (un alleato politico del padre) e successivamente Marco Giunio Bruto, suo primo cugino. Secondo Plutarco, si procurò una profonda ferita alla gamba per convincere Bruto a renderla partecipe dei piani per uccidere Cesare.
ellauri373.html on line 119: Catonis.jpg" />
xxx/ellauri138.html on line 47: Tääkin ikäkulu shakesitaatti täältä löytyy, se on Julius Caesarista, epäilemättä Cato">se typerä Cato">seppukun kanssa tumpeloinut Cato">stoalainen taas äänessä:
xxx/ellauri138.html on line 52: Vitun maku. Onxe vaan et on näin vanha? Ettei ole enää mitään uutta auringon alla? Tuttu juttu sanoo Natashan kapteeni. Samaa vanhaa saarnaa vaan. Sitä kai se on. Cato">Erasmuskaan ei arvostanut tollasta.
xxx/ellauri193.html on line 342: He opposes death penalty except for dog fighting, gun control and the assault weapons ban. Australian gun laws are for the "insane" and "childish". From 2009 through 2015, Carlson was a funny senior fellow at the Cato Institute, a laissez-faire think tank.
xxx/ellauri193.html on line 385: Duncanin äiskä on luotaantyöntävä kotiinpäinvetävä ämmyrkäinen, kuin joku naaraspuolinen Cato tai Seneca. Huteramman Haraldin sfinkteri ei pidä, paine on liian kova. Haraldilla on jotain typeriä privacy skizoja, ei voi kaivella pojan kalsaripinoa. Duncan ei varmaan ollut koskaan nähnyt äiskää nakuna. Duncanin reissuvihkosta Harald löytää tämän sitaatin Dostolta:
51