ellauri002.html on line 1440: Paitsi jos ryömi lattialla ja pitää päänsä kylmänä, siis matalana, kuin sotamiehet tulikasteessa. Siihen piti dona Caritankin tottua.
ellauri002.html on line 1444: Dona Caritaan se teki jonkinmoisen vaikutuksen ainakin. Siis maksoi vaivan.
ellauri002.html on line 1493: Ylpistyneenä Juhona lähdin Jönsy-veljen häihin Ilomantsiin. Jöns nai lapsuudenystävän ja leikkitoverin Merikatu viidestä, jonka kanssa pelattiin rantaradan vieressä neljää maalia. (Mä en pelannut, en osannut. Muistan ratapölkyn keroseenin hajun. Litistelin junan alle viiden pennin rahoja.) Sen isä, juoppo armeijan lääkäri, ei hyväksynyt Jönsiä (Jöns ei mennyt armeijaan). Naimisiin menivät ne kuitenkin, äiti ei vastustanut, ja Jöpi oli tytön vanha unelma. Se (tyttö) oli muuten samalla luokalla kun dona Carita, luokan priimus, soitti nokkahuilua ja viulua, hyvä kaikessa. (Myös neljässä maalissa.) Tästä tuli liittoon pitkän päälle harmia. Meikäläiset ei tykkää olla kakkoskuskeja. (A propos, täällä kotona kuskeja on kaksi: minä poljen, sinä ohjaat, niinkuin matka tanssi käy.)
ellauri002.html on line 1497: Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista.
ellauri002.html on line 1499: Asia hautautuu, projekti menee jäihin, tulee syksy. Jöns alkaa järjestellä pikkuveljen naima-asioita. Jöns on jostain syystä tykästynyt dona Caritan luokkatoveriin ja bestikseen, enemmän kuin vähän hömelöön mutta itsetietoiseen vessanpönttötehtailijan tyttäreen, vaimon lääkiskaveriin. Siinähän ois Miisulle oiva pari! Jöns kutsuu tyttökaverukset ja pikkuveljen Senttuun. Mutta toisin käy: hömelö kaveri on lätkässä yhteen aatelissuvun perijään, joka kaiketi yrittää jo tätä nousukasta karistaa. Juoksee koko ajan Sentun puhelimessa (niin, ei ollut kännyköitä) ritarilleen soittamassa. Sillä aikaa huomaa El Lauri vieressään jotain kiinnostavampaa. Aivan upean näköinen misu, blondi otsatukka, kireet farkut, suuret kauniit silmät, söpömpi kuin Pollyanna. Tutustutaan, asia johtaa toiseen, ja ennen pitkää El Lauri löytää itsensä Rehbinderintien portailta hyvää yötä sanomasta kaunottarelle ja --- nyt on toiset otteet kuin joskus ammoin --- uskaltautuu lupaa pyytämättä sitä pussaamaan! Hui.
ellauri002.html on line 1501: Rohkeudestaan pelästyneenä ei uskalla soittaa, vaikka lupasi. Jos se vaikka suuttui, tai paraikaa nauraa mulle bestiksensä kanssa makeasti? Soitan huomenna. Huomenna: soitan huomenna. Menee viikko, dona Carita tulee kärsimättömäksi. Muistaa, että don Jaime menee Bottalle maanantaisin pingpongpelin jälkeen. Laittautuu siis ihan muuten vaan Bottalle ensi maanantaina --- ja tällä kertaa ymmärtää don Jaime raapaista tikun! Sankarimme tutustuu samana iltana myös dona Caritan siskoon, jolle olkoon ovelana peitenimenä Dona Rita.
ellauri002.html on line 1503: El Laurin pingiskavereina oli yks norssin klassikko alemmalta luokalta ja sen puoliso, hyvin miehiin meneväksi tunnettu (sanokaamme) dona Helena, molemmat Rooman kirjallisuuden opiskelijoita. Dona Helena piti don Jaimea omana tonttinaan, ja koitti dona Caritaa tarmokkaasti syrjään puukkia. Turha vaiva, kohta Lauri istuu donnan ja sen pikkusiskon pöydässä. Dona Rita on jotenkin epäluuloinen ja haastava, don Jaime miettii: tuosta voi vielä tulla harmia. No ehkä tulikin, ehkä oltiin kaikki mustasukkaisia.
ellauri002.html on line 1515: Yhteistä meille oli (on) lapsellisuus ja sentimentaalisuus: tykättiin Aku Ankasta, Muumeista, Anna-sarjasta, ynnä muusta alaikäisestä. Mulla oli menossa vähän Andy Warhol -henkinen taideprojekti, suurensin Aku Ankan ruutua omin käsin puolen seinän kokoiseksi grafiikkakuvaksi. dona Caritalla oli iso Aku-kirja kotona, se lupasi tuoda sen ensi kerralla mun boksiini. (Jess!!!)
ellauri002.html on line 1583: Kun lähdin, kentällä saattamassa oli (vanhempien lisäksi) dona Carita, sen bestis, ja Kenraali. Kamalaa lähteä, kamalampaa varmaan jäädä. Lumi oli maassa, vedet silmissä, sydän kylmänä, pää kuumana.
ellauri002.html on line 1691:

Elettiin kynän, paperin ja lankapuhelimen aikaa. Ensimmäinen kirje don Caritalta Amerikkaan oli pommikirje. Siinä oli pommin kuva ja tieto, mitä olin velkaa. Olin ennen lähtöä kuhmuttanut dona Caritan isän kuplafolkkaria matkalla Turussa katsomassa Auli Hakulisen uutta vauvaa. Dona Carita lainasi rahat vähistä opintolainoistaan.
ellauri002.html on line 1693: Siitä alkoi monta vuotta jatkunut kirjeenvaihto, jota katkoivat Suomen lomat. Kirjoitin koneella lentopostipaperille loputtomia matkakirjeitä maailmalta. Dona Carita vastasi yhtä ahkerasti kotimaasta. Historia toisti itseään: vertaa Don Wilhon ja Hiljan Kiinan kirjeet. Kirjeet on vielä tallessa vintillä. Jonakin kauniina päivänä kaivetaan ne esiin ja luetaan.
ellauri002.html on line 1695: Joskus harvoin oli varaa soittaa puhelimella Suomeen. Dona Caritan äiti säntäsi Eiran rappuun tohvelit läpsyen hälyyttämään puhelimeen: tule kiireesti, nyt se soittaa. Tai laittoi oven alta lapun. Ei, liudan lappuja. Puhelut oli kalliita.
ellauri002.html on line 1697: Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.
ellauri002.html on line 1704: Näppärää oli sittemmin, että dona Caritan kesäpaikka (isän maja ja päätalo Rauhis isän sisarusten hallussa) oli Päijätsalon takana, Majutjärven rannalla Talasniemessä. (Calle ensin luuli että dona Carita on sysmäläinen ja leipoo niitä hyviä reikäleipiä.) Nyt on Rauhis meillä ja maja dona Ritalla. Dona Rita löysi Münchenistä mainion miehen herrakansasta, pienen mutta vikkelän kuin oravan, väkkärän joka ehtii joka paikkaan, korjaa ja järjestää kaiken hyvin noudattaen dona Ritan käskyjä. Dona Ritalla on kolme poikaa ojennuksessa kuin Vilijonkalla. Rauhis ja maja eroaa kuin itä lännestä: Rauhis on putkinotko (taas), maja järjestyksen tyyssija, jonka laajat ruohokentät Der Barmherzige (peitenimi) meluisasti nylii yskähtelevällä päälläistuttavalla ruohonleikkurilla. El Lauri nyhertää Rauhiksen pusikkoon pienen aukon viikatteella.
ellauri002.html on line 1707: Joitakin hyviä muistojakin liittyy Suopeltoon, häät tietysti (siitä kertoo seuraava tuotantokausi), mutta myös jotkut talviretket dona Caritan seurassa, rättipokka jonka hävisin, siis voitin, ja metsästystorven soitto molemmista päistä; kesähetket Suopellon laiturilla.
ellauri002.html on line 1711: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1829: mutta yhtä mieltä ollaan, että dona Carita sai vakavan kilpailijan, nimittäin
ellauri002.html on line 1833: ne korjata. Se maksoi saman kuin dona Caritan matkaliput Bostoniin. Tuli joku riita,
ellauri002.html on line 1836: raha IBM Selectric sähköpallokirjoituskoneeseen! Dona Carita osti valkoviinipullon ja
ellauri002.html on line 1841: sähköpallokirjoituskone totaalisesti vanhentunut. Dona Carita on hyvässä vedossa.
ellauri002.html on line 1906: Kesä- ja joululomat vietin Suomessa dona Caritan kanssa. Muistan joululoman, jolla kelloja ei siirretty, elettiin koko loma Bostonin ajassa. Samahan se oli, kun oltiin enin aika vuoteessa.
ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1910: Kesällä 1978 dona Carita tuli Bostoniin ystävämme Ympyräsuun häihin. Ympyräsuu oli Amerikan hienostoa, Mayflowerilla maahan saapuneita, MIT:n grad student, joka oli tullut Suomeen tutkimaan, onko suomen kielessä sivulauseita. Ympyräsuu oli (on) huippufiksu, isohko, kömpelö ja piippasi (piippaa?) kun on hämillään. Mikä ei ole usein, koska se yleensä tietää paremmin. Mielisana oli (on) "actually". Don Jaimeen petyttyään piippaaja löysi fiksumman puolison, ja häät pidetiin tuona keväänä. "Nyt sieltä tuodaan isoäitiä", sanoi don Jaime erehdyksessä, morsianhan sieltä tuli isänsä käsipuolessa. Oops.
ellauri002.html on line 2142: Näiden surullisten säveleiden jälkeen iloisempi takautuma vuoden 79 kesään on paikallaan. Piristyin masiksesta, kun dona Carita tuli USAan kesäksi. Vielä samana kesänä tehtiin Nikun ja sen isän kanssa USAn kiertomatka, ajettiin syvään etelään aina Georgiaan, sieltä Teksasiin. Niku ja isä jäivät Teksasiin, me ostettiin liput junaan Meksikoon. Houstonissa kysyttiin kumpi ranta on näpeämpi, Meksikon lahti vaiko Atlantti. Molemmat, sanoi höveli meksikaano, varsin valehteli. Don Jaime muisti el Zorron numeron Ei kuolemaa Tampicoon, siis sinne! Hölmö valinta. Ekassa Meksikon puolen pikkukaupungissa tehtiin alottelijan virhe, syötiin jotain salaattia raakana. Siitä lähin don Jaimen input sekä output Meksikossa oli juoksevaa. Bussi Tampicoon hiljensi vaan kun vastaantulijat näytti ristin merkkiä. Välillä oli hätäpysähdyksiä, miehet toiselle puolelle bussia, naiset toiselle. (Ikävä kyllä ei ollut iso-hätäpysähdyksiä.) Seuraavana aamuna liikuttavassa rantahotellissa Meksikon lahdella öljytankkerien lomassa don Carita sanoi: hyi kun täällä haisee öljy. don Jaime tulee vessasta: se olen minä.
ellauri002.html on line 2144: Tampicosta lähettiin vähän äkkiä Mexico Cityyn. Se oli kyllä valtavan iso kaupunki, ja hurjan korkealla, leveät kadut, komeutta rikkaille, kurjuutta köyhille. Lukutaidottomille oli opastekstit kuvioina, ikoneina niinkuin nyttemmin puhelimissa. Parin hienon päivän jälkeen matkustettiin El Pasoon Pullman-vaunuisella junalla kuin Marilyn Monroe filmissä Piukat paikat. Asemalla oli säilytyslappu hukkunut, juna oli lähdössä. Dona Carita järjesti diversion, don Jaime anasti rinkat takaisin, ja sitten juostiin.
ellauri002.html on line 2150: Chicagosta oli dona Caritalla lippu Suomeen. Matkakassassa oli jäljellä taksimaksu plus yksi dollari. Dona Carita lähti kentälle pahasti myöhässä. Onneksi lentoliikennekin oli ruuhkautunut, muuten ei tiedä miten oisi käynyt dona Caritan rahattomana yksin Chicagossa. Don Jaimen greyhound-bussi vei ilmaiseksi Bostoniin.
ellauri002.html on line 2208: Vähän huono ajoitus noin sotilasuran kannalta, depis uusi keväällä sen verran että aliupseeriura katkes kananlentoon. Käytiin dona Caritan kanssa kesken intin Moskovassa filosofikokouksessa, josta palasin kovassa kuumeessa. Olis ollut järkevää jäädä kotiin potemaan, mutta ukaasi oli palata yksikköön. Siellä hoitivat viikkomäärin sinuittia bronkiittina. Sinuitti on sen koommin (Hintikkaismi) ollut usein nähty vieras flunssan jälkeen.
ellauri002.html on line 2212: Dona Carita pysyi uskollisena soturille. Soiteltiin sotkusta, jonkun kerran tavattiin Dragsvikissa. Sinne meni juna, jossa oli yksi ainoa vaunu. Pysäkki oli pimeä. Aika urhea oli Dona Carita.
ellauri002.html on line 2214: Armeijassa oli aikaa ajatella vakavasti tulevaisuutta. Enää en suin surminkaan menisi yksikseni yskiskelemään Bostoniin. Niin don Jaime polvistui dona Caritan eteen ja pyysi häntä seurakseen myötä- ja (varsinkin) vastoinkäymisissä. Dona Carita suostui, kun ei tiennyt, mitä oli tulossa. Vaikka kihlajaisia ennen isä ja häissä appi kyllä varoittelivat. Vaikka kivimäkeä, vaikka kivimäkeä, kulkekaamme yhdessä.
ellauri002.html on line 2216: Kihlajaisissa Eirassa 11/11 1979 dona Carita oli erityisen ihana. Anoppi kysyi millos siten häät. Oops, en ollut tullut ajatelleeksi. Kuuluko sekin asiaan? No ehkä vuoden päästä?
ellauri003.html on line 289: dona Caritan kanssa liittoutuen

ellauri003.html on line 325: nuorikkonsa dona Caritan

ellauri003.html on line 342: don Jaimen ja Caritan onnen puurosta

ellauri003.html on line 362: (Kirkottamaton on dona Carita

ellauri003.html on line 368: hömelö bestis dona Caritan

ellauri003.html on line 379: kivikirkkoon. Dona Caritan

ellauri003.html on line 384: dona Caritan viertä kävellä

ellauri003.html on line 392: on ihana tuo dona Carita.
ellauri003.html on line 395: Dona Carita nelkytluvun

ellauri003.html on line 440: Calle varoittelee dona Caritaa,

ellauri003.html on line 448: vyöttäytyy uskollinen dona Carita.
ellauri003.html on line 615: don Jaime taantui, kysyi Caritalta:

ellauri003.html on line 1016: Dona Carita, tää taivaan autuuttaja

ellauri003.html on line 1041: Ja tapahtui niin, että dona Caritan

ellauri003.html on line 1340: Don Jaime panostaa dona Caritan uraan.
ellauri004.html on line 125: dona Caritalle: en tahdo riviprofessoriksi.

ellauri004.html on line 131: dona Carita, silmä kovana,

ellauri004.html on line 799: Alhainen ihminen, kuten sanoo dona Carita. Tai apina.

ellauri005.html on line 211: Toinen tärkee hobby mulla on, ihan kuin nuorella don Jaimella: dona Carita. Tää harraste on sama kuin isolla Paulilla: hän on minun ristini, se sanoi, tarkoittaen Leaa. Ei se ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, se jatkoi. No, Lea sanoi vastaavasti Paulista: se on mukava noin kotioloissa.
ellauri005.html on line 213: Mulla kävi ilmeisesti parempi viuhka kuin Paulilla (jos Pauli nyt edes oli oikeassa, se on kiistanalaista). Dona Caritalla kääntäen varmaan huonompi kuin Lealla. Olen ikävä myös kotioloissa.
ellauri006.html on line 57: (Ismo Laitela / dona Carita)
ellauri008.html on line 1008: Carita Peltonen oli juhlittu yrittäjä, jonka selätti työuupumus.

ellauri046.html on line 47: On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia. Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä.
ellauri143.html on line 1694: Siddhartha jatkaa vaellustaan, kohdaten matkallaan mm. lautturi Vasuridevan, joka kuljettaa hänet yllättäen ilman korvausta joen toiselle puolelle. Matkan päätteeksi Siddharta ihastuu kamalaan kurtisaaniin. Kamala kurtisaani lupaa opastaa nuorta miestä ruuminnautintojen maailmaan (maksua vastaan). Ansaitakseen Kamalaa varten tarvitsemaansa rahaa Siddharta aloittaa työskentelynsä liikemiehenä, aluksi apulaisena mutta pian menestyen uudessa ammatissaan - oppien myös nauttimaan tästä uudesta elämäntavastaan. Hänellä ja Kamalalla on tiivis rakkaussuhde, josta Siddharta kuitenkin lopuksi luopuu masentuessaan ja päättäessään että tällainen normaali elämä ei kuitenkaan ole hänen oikea kohtalonsa. Liian keskiluokkaista. Se loikkaa Jamiensa selkään ja jättää Villanuevan haciendan ja dona Caritan kyynelehtimään.
ellauri206.html on line 339: Ja tapahtui niinä päivinä, että dona Caritan

ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu.
xxx/ellauri087.html on line 41: Viime vuonna piispa Ambrosius soitti vielä aattona ja kuzui ihan impromptu ikonostaaseihin. Ja sitä edellisenä oli Carita Mattilan kotona pikku laulahdus. Pidän aina Esan leopardileotardit pestyinä ja silitettyinä, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
xxx/ellauri296.html on line 507: Vuonna 1994 perustettu Scarp´ de tenis työllistää noin 130 myyjää noin tusinassa Italian kaupungissa, joista noin puolet Milanossa. Julkaisua, joka on saanut nimensä Enzo Jannuccin, yhden italialaisen sodanjälkeisen rock and rollin perustajista, kappaleesta, rahoittaa osittain katolinen hyväntekeväisyysjärjestö Caritas.
xxx/ellauri296.html on line 509: Denis The Penis valitsee myyjänsä huolellisesti Caritaksen ja kunnan suositusten perusteella. He antavat etuoikeuden niille, jotka ovat löytäneet jonkinlaisen suojan, ja välttävät savunaamoja sekä niitä, jotka käyttävät päihteitä.
59